<rss version="2.0" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/"><channel><title><![CDATA[Ootsä mun kaa? Lasten kaverisuhteet 1900-luvulla]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-63392405</link><pubDate>Sun, 19 Apr 2026 14:37:18 +0300</pubDate><description><![CDATA[Ohjelmasarjassa tutkitaan sitä, miten lasten kaverisuhteet ovat muuttuneet 1900-luvun aikana. Lasten ystävyyssuhteisiin vaikuttaa aina myös ympäröivä yhteiskunta, vallankumoukset, sodat ja aikuisten asenteet.

Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä melkein kaikki lapset asuivat maalla. Heidän päivänsä kuluivat työtä tehden. Tavallisin lasten työ oli pienempien sisarusten hoitaminen, mutta jo 8-9-vuotiaat alkoivat osallistua myös kotieläinten hoitoon ja peltotöihin. Jos lasten työvoimaa ei tarvittu kotitilalla, jopa alle kymmenvuotiaita lähetettiin piioiksi ja paimeniksi vieraisiin taloihin. Vapaa-aikaa lapsilla oli lähinnä koulumatkoilla, joilla  tien varren metsät ja kalliot houkuttelivat seikkailuihin.

Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina kasvatusihanteet vaihtuivat. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lapsilta oli edellytetty ennen kaikkea kuuliaisuutta ja tottelemista. Monet näkivät, että juuri tämä tottelevaisuuteen kasvattaminen oli mahdollistanut natsi-Saksan nousun. Sodan jälkeen lapsista haluttiin kasvattaa, reippaita, itsenäiseen ajatteluun kykeneviä aikuisia. 

1950-luvulla vapaa-ajasta pääsivät nauttimaan lähinnä kaupungissa asuvat pojat. Kaupunkien kerrostaloissa ei ollut heille paljoakaan luontaisia töitä. Tytöiltä edellytettiin kaupungeissakin kotitöihin osallistumista ja maaseudulla lapset tekivät itsestään selvästi kotitilansa töitä. Koulua kävivät jo kaikkia.

Leikeille ja kavereille alkoi olla merkittävästi enemmän aikaa 1960-70- luvun rakennemuutoksen jälkeen, kun perheet muuttivat maalta kaupunkeihin ja pikkulapsille alkoi olla hoitopaikkoja. Äiditkin menivät palkkatöihin ja lasten oletettiin tulevan kerrostalojen pihoilla toimeen omin päin.  Monet 1970-luvun lähiöiden lapset muistelevat lapsuuttaan vapaana ja itsenäisenä aikana, jolloin omasta pihasta löytyi aina kavereita lähimetsissä seikkailuun ja pelaamaan polttopalloa tai kirkonrottaa. 

1990-luvun lama toi taas köyhyyden ja eriarvoisuuden kokemukset monen suomalaislapsen elämään. Aivan vuosisadan lopussa upouudet tietokoneet alkoivat muuttaa lasten ajankäyttöä.

Haastateltavat: 
dosentti Antti Malinen, Tampereen yliopisto
tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari, Nuoristorutkimusverkosto
Toimittaja: Virpi Väisänen
Kuva: Laura Rahinantti/Yle




]]></description><atom:link rel="self" href="https://feeds.yle.fi/areena/v1/series/1-63392405.rss?language=sv"/><managingEditor>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</managingEditor><webMaster>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</webMaster><copyright>Yle Areena</copyright><generator>Yle Areena</generator><language>fi</language><docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs><ttl>15</ttl><itunes:author>Yle Areena</itunes:author><itunes:block>yes</itunes:block><itunes:owner><itunes:name>Yle Areena</itunes:name><itunes:email>areena.info@yle.fi</itunes:email></itunes:owner><itunes:summary><![CDATA[Ohjelmasarjassa tutkitaan sitä, miten lasten kaverisuhteet ovat muuttuneet 1900-luvun aikana. Lasten ystävyyssuhteisiin vaikuttaa aina myös ympäröivä yhteiskunta, vallankumoukset, sodat ja aikuisten asenteet.

Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä melkein kaikki lapset asuivat maalla. Heidän päivänsä kuluivat työtä tehden. Tavallisin lasten työ oli pienempien sisarusten hoitaminen, mutta jo 8-9-vuotiaat alkoivat osallistua myös kotieläinten hoitoon ja peltotöihin. Jos lasten työvoimaa ei tarvittu kotitilalla, jopa alle kymmenvuotiaita lähetettiin piioiksi ja paimeniksi vieraisiin taloihin. Vapaa-aikaa lapsilla oli lähinnä koulumatkoilla, joilla  tien varren metsät ja kalliot houkuttelivat seikkailuihin.

Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina kasvatusihanteet vaihtuivat. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lapsilta oli edellytetty ennen kaikkea kuuliaisuutta ja tottelemista. Monet näkivät, että juuri tämä tottelevaisuuteen kasvattaminen oli mahdollistanut natsi-Saksan nousun. Sodan jälkeen lapsista haluttiin kasvattaa, reippaita, itsenäiseen ajatteluun kykeneviä aikuisia. 

1950-luvulla vapaa-ajasta pääsivät nauttimaan lähinnä kaupungissa asuvat pojat. Kaupunkien kerrostaloissa ei ollut heille paljoakaan luontaisia töitä. Tytöiltä edellytettiin kaupungeissakin kotitöihin osallistumista ja maaseudulla lapset tekivät itsestään selvästi kotitilansa töitä. Koulua kävivät jo kaikkia.

Leikeille ja kavereille alkoi olla merkittävästi enemmän aikaa 1960-70- luvun rakennemuutoksen jälkeen, kun perheet muuttivat maalta kaupunkeihin ja pikkulapsille alkoi olla hoitopaikkoja. Äiditkin menivät palkkatöihin ja lasten oletettiin tulevan kerrostalojen pihoilla toimeen omin päin.  Monet 1970-luvun lähiöiden lapset muistelevat lapsuuttaan vapaana ja itsenäisenä aikana, jolloin omasta pihasta löytyi aina kavereita lähimetsissä seikkailuun ja pelaamaan polttopalloa tai kirkonrottaa. 

1990-luvun lama toi taas köyhyyden ja eriarvoisuuden kokemukset monen suomalaislapsen elämään. Aivan vuosisadan lopussa upouudet tietokoneet alkoivat muuttaa lasten ajankäyttöä.

Haastateltavat: 
dosentti Antti Malinen, Tampereen yliopisto
tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari, Nuoristorutkimusverkosto
Toimittaja: Virpi Väisänen
Kuva: Laura Rahinantti/Yle




]]></itunes:summary><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1400,h_1400,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1751091696/13-1-63392405-1662562410859.jpg"/><image><url>https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1000,h_1000,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1751091696/13-1-63392405-1662562410859.jpg</url><title><![CDATA[Ootsä mun kaa? Lasten kaverisuhteet 1900-luvulla]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-63392405</link></image><itunes:explicit>no</itunes:explicit><item><title><![CDATA[Lähiöissä lapsille riitti kavereita]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63155594</link><guid isPermaLink="false">1-63155594</guid><description><![CDATA[Paljon parjatut 70-luvun lähiöt olivat lapsille mieluisia asuinpaikkoja, Kerrostaloissa asui paljon samanikäisiä lapsia, joiden kanssa polttopallopeli tai nelis saatiin helposti käyntiin. Oman lähiön kallioilla ja metsissä oli kiva seikkailla, ja kun lapsille ostettiin polkupyörät, heidän reviirinsä laajeni entisestään.

Ohjelmassa kurkataan lopuksi myös 1980- ja 90-luvun lapsuuteen. 

Haastateltavana  dosentti Antti Malinen Tampereen yliopistosta sekä Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen]]></description><pubDate>Tue, 13 Sep 2022 18:45:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-83e49ce1d5964de19a9eaf98f4e61749.mp3" type="audio/mp3" length="532416"/><dcterms:subject><![CDATA[Ootsä mun kaa? Lasten kaverisuhteet 1900-luvulla]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-09-13T18:45:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2773"/><itunes:duration>46:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pojat tappelivat pihalla, tytöt leikkivät kotia ja kauppaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63154271</link><guid isPermaLink="false">1-63154271</guid><description><![CDATA[Toisen maailmansodan jälkeen lapsia oli paljon ja varsinkin kaupunkitaloissa isoihin pihaleikkeihin löytyi aina porukkaa. Aikuisten aika ja voimat kuluivat sodan jälkiä paikatessa. Lasten oletettiin tulevan toimeen omin voimin ja ratkovan kiistat keskenään. Aikuisille kanteleminen oli heikkouden merkki eikä sitä hyvällä katsottu. 

Maaseudulla moni lapsi jäi ilman kaveria, kun kotitalojen välillä oli monta kilometriä välimatkaa.

Haastateltavana dosentti Antti Malinen Tampereen yliopistosta. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.]]></description><pubDate>Mon, 12 Sep 2022 06:05:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4c3168dca5ae4511a0468a286b0b7cdb.mp3" type="audio/mp3" length="548160"/><dcterms:subject><![CDATA[Ootsä mun kaa? Lasten kaverisuhteet 1900-luvulla]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-09-12T06:05:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2855"/><itunes:duration>47:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Työ täytti lasten ajan]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63137253</link><guid isPermaLink="false">1-63137253</guid><description><![CDATA[Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä melkein kaikki lapset asuivat maalla. Heidän päivänsä kuluivat työtä tehden. Tavallisin lasten työ oli pienempien sisarusten hoitaminen, mutta jo 8-9-vuotiaat alkoivat osallistua aikuisten rinnalla kotieläinten hoitoon ja peltotöihin. Jos lasten työvoimaa ei tarvittu kotitilalla, jopa alle kymmenvuotiaita lähetettiin piioiksi ja paimeniksi vieraisiin taloihin. Vapaa-aikaa lapsilla oli lähinnä koulumatkoilla, joilla tien varren metsät ja kalliot houkuttelivat seikkailuihin.

Haastateltavana on dosentti Antti Malinen Tampereen yliopistosta. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

]]></description><pubDate>Mon, 12 Sep 2022 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ee9deedc8d5e4ccf8daee096c58bafff.mp3" type="audio/mp3" length="558528"/><dcterms:subject><![CDATA[Ootsä mun kaa? Lasten kaverisuhteet 1900-luvulla]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-09-12T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2909"/><itunes:duration>48:29</itunes:duration></item></channel></rss>