<rss version="2.0" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/"><channel><title><![CDATA[Turun lähiöt]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-61070264</link><pubDate>Sun, 19 Apr 2026 12:23:53 +0300</pubDate><description><![CDATA[Millaista on elää nykypäivän Varissuolla tai 1980-luvun Runosmäessä? Tai kasvattaa mehiläisiä keskellä Ylioppilaskylää? Miten sai alkunsa Turun ensimmäinen lähiö Patterinhaka? Mihin lähiöön tulivat jääkaapit vakiovarusteeksi vasta 1990-luvun lopulla? Mistä Länsi-Euroopan maasta haettiin mallia paikalliseen betoniviidakkoon ja miksi Neuvostoliiton lähetystöt pyörivät Turun lähiöissä? Tarinoita lukemattomien ihmisten arjen keskustoista, lähiöistä. Kertojina lähiöiden asukkaat sekä Turun lähiöt -kirjan kirjoittajat Mikko Laaksonen ja Petri Aalto. Toimittajana Turun lähiöissä Kalle Talonen.]]></description><atom:link rel="self" href="https://feeds.yle.fi/areena/v1/series/1-61070264.rss?language=sv"/><managingEditor>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</managingEditor><webMaster>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</webMaster><copyright>Yle Areena</copyright><generator>Yle Areena</generator><language>fi</language><docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs><ttl>15</ttl><itunes:author>Yle Areena</itunes:author><itunes:block>yes</itunes:block><itunes:owner><itunes:name>Yle Areena</itunes:name><itunes:email>areena.info@yle.fi</itunes:email></itunes:owner><itunes:summary><![CDATA[Millaista on elää nykypäivän Varissuolla tai 1980-luvun Runosmäessä? Tai kasvattaa mehiläisiä keskellä Ylioppilaskylää? Miten sai alkunsa Turun ensimmäinen lähiö Patterinhaka? Mihin lähiöön tulivat jääkaapit vakiovarusteeksi vasta 1990-luvun lopulla? Mistä Länsi-Euroopan maasta haettiin mallia paikalliseen betoniviidakkoon ja miksi Neuvostoliiton lähetystöt pyörivät Turun lähiöissä? Tarinoita lukemattomien ihmisten arjen keskustoista, lähiöistä. Kertojina lähiöiden asukkaat sekä Turun lähiöt -kirjan kirjoittajat Mikko Laaksonen ja Petri Aalto. Toimittajana Turun lähiöissä Kalle Talonen.]]></itunes:summary><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1400,h_1400,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1769683015/13-1-61070264-1640000544971.jpg"/><image><url>https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1000,h_1000,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1769683015/13-1-61070264-1640000544971.jpg</url><title><![CDATA[Turun lähiöt]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-61070264</link></image><itunes:explicit>no</itunes:explicit><item><title><![CDATA[Mikä on lähiö?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070307</link><guid isPermaLink="false">1-61070307</guid><description><![CDATA[Kaupunginosa, kylä, keskusta vai lähiö? Eri asuinalueiden määrittely ei ole aina niin yksinkertaista. 
Miksi Turun Raunistula on kaupunginosa, mutta Suikkila, Varissuo tai Jäkärlä ovat kaikki lähiöitä?

Turun lähiöt -kirjan kirjoittajat ja Turun lähiöt -sarjan asiantuntijamme Mikko Laaksonen ja Petri Aalto avaavat lähiöiden terminologiaa ja niin Turun kuin muidenkin kaupunkien lähiöiden ominaispiirteitä Runosmäen Piiparinpolun varrella.

Toimittajana Runosmäessä Kalle Talonen.]]></description><pubDate>Tue, 21 Dec 2021 11:45:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-521631cf371e41c4bed4e8763d958fc7.mp3" type="audio/mp3" length="122496"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-21T11:45:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="638"/><itunes:duration>10:38</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hepokulta]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070306</link><guid isPermaLink="false">1-61070306</guid><description><![CDATA[”Hepokulta on lintukoto”.

Hepokulta on esimerkki pienemmästä turkulaisesta lähiöstä. Sen erityispiirteenä on, että koko lähiö on yhden rakennusliikkeen tekemä ja yhden arkkitehdin eli Olli Vahteran piirtämä. Kaikki kerrostalot ovat samaa tyyliä ja eri taloyhtiöitä erottavat vihreät, punaiset ja siniset ikkunavälikkeet.

Esimerkkinä hepokultalainen näkymä, joka löytyy tämä Turun lähiöt -sarjan tunnuskuvasta.

Nyt 1960- ja 70-lukujen taitteessa rakennettu lähiö myös peruskorjataan yhtenä kokonaisuutena.

Mistä tulee Hepokullan erikoinen nimi? Liittyykö se alueelta löydettyyn aarteeseen? Miksi hepokultalaisilla tai nättinummelaisilla on omat 1970-luvulla rakennetut uimahallinsa ja miksi tietyissä lähiöissä on perinteisesti äänestetty tiettyjä puolueita?

Turun Lähiöt -kirjan toinen kirjoittaja Petri Aalto vastaa jaksossa muun muassa näihin Kalle Talosen kysymyksiin.

Hepparilainen Merja Tuominen sanoo, ettei voisi kuvitellakaan asuvansa muualla. Kotilähiössä tärkeää on esimerkiksi lasten elämän helppous ja se, että siellä on luontoa ja tilaa hengittää.

Vain muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta sijaitsevassa Hepparissa voi törmätä myös eläimiin.]]></description><pubDate>Tue, 21 Dec 2021 11:40:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2e7c8961a98843ada0564aae95aed028.mp3" type="audio/mp3" length="159168"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-21T11:40:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="829"/><itunes:duration>13:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Raisio]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070301</link><guid isPermaLink="false">1-61070301</guid><description><![CDATA[”Suomen ainoa risteys, jolla on kaupunkioikeudet”

Tämä vanha vitsi puhuttaa Turun lähiöt -sarjan jaksossa niin Raisiossa melkein koko ikänsä asunutta intohimoista TPS-kannattaja Tomi ”Pastori” Pyhärantaa kuin tietokirjailija Mikko Laaksostakin.

Laaksonen saa myös selittää, miksi muutamat itsenäiset Turun naapurikaupungit kuten Raisio on esitelty Turun lähiöt -kirjassa? Raisiossa kun on monta omaakin lähiötään, kuten Tomi Pyhärannan kotilähiö Vaisaari.

Puheeksi nousevat maineikkaat vaisaarelaiset urheilijat ja lähiöiden pihapeliperinne. 

Myös arkkitehti Raimo Narjuksen suunnittelemat ja 2000-luvun alussa puretut futuristiset kevyen liikenteen ylikulkusillat ja Myllyn kauppakeskus ovat iso osa Raisiota.

Toimittajana Raision Vaisaaressa on Kalle Talonen.]]></description><pubDate>Tue, 21 Dec 2021 11:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d5579f14bea240d5a29171a4f42244d4.mp3" type="audio/mp3" length="212544"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-21T11:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1107"/><itunes:duration>18:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Jäkärlä]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070297</link><guid isPermaLink="false">1-61070297</guid><description><![CDATA[Jäkärlä eroaa radikaalisti kaikista muista Turun lähiöistä sijaintinsa takia. Se on yli 10 kilometrin päässä keskustasta pohjoiseen, Tampereen moottoritien varrella, keskellä peltoja ja metsää.

Jäkärlän maaseutumainen ympäristö vaikuttaa paikan henkeen, vaikka lähiön ytimessä onkin ihan tavallisia betonielementeistä rakennettuja kerrostaloasuntoja.

Anni Kouki muutti kahdeksan vuotta sitten Jäkärlään halpojen neliöhintojen perässä, mutta ei halua enää pois erityisestä lähiöstään luonnon ja eläinten keskeltä. Hänen mukaansa Jäkärlässä on hienoa yhteisöllisyyttä ja ihan toisenlaista kuin monien ennakkoluuloissa.

Turun lähiöt -kirjan toinen kirjoittaja Petri Aalto kertoo miksi Jäkärlä on rakennettu niin kauas Turun keskustasta ja muista lähiöistä ja muistuttaa, että aikanaan Turun kaukaisimpaan lähiöön pääsi myös paikallisjunalla.

Toimittajana Jäkärlän nurmikentän laidalla pubiliigaotteluiden muistojaan on jakamassa Kalle Talonen.]]></description><pubDate>Tue, 21 Dec 2021 11:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5f81cd860a094635be5c26875526e67f.mp3" type="audio/mp3" length="236544"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-21T11:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1232"/><itunes:duration>20:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Jyrkkälä]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070292</link><guid isPermaLink="false">1-61070292</guid><description><![CDATA[”Jyrkkälästä ei lähdetä kuin jalat edellä.”

Kurt Laine muutti 50 vuotta sitten perheineen uudenkarheaan Jyrkkälän vuokralähiöön traktorin peräkärryllä saunakamarista Raision Ihalasta.

Elintaso oli Jyrkkälässä uudenlaista, asunnon eteisestä löytyi esimerkiksi puhelin, jota ihasteltiin aluksi kovasti.

Ihan kaikkia mukavuuksia ei kuitenkaan alkuun ollut. Esimerkiksi jääkaapit tulivat asuntojen vakiovarusteiksi Jyrkkälässä vasta 1990-luvun lopulla valmistuneen remontin myötä. Isoja koko alueen kattavia remontteja on ollut vuosien varrella useampia.

Yli puoli vuosisataa Jyrkkälässä asuneen Kurt Laineen lisäksi Kalle Talonen jututtaa myös tietokirjailija Mikko Laaksosta, joka paljastaa, että mallia Jyrkkälän betonielemettirakentamiseen ei haettu suinkaan itäblokista vaan Keski-Euroopasta.]]></description><pubDate>Tue, 21 Dec 2021 11:15:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ae342b206e4848649b03d64d66263d22.mp3" type="audio/mp3" length="204672"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-21T11:15:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1066"/><itunes:duration>17:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ylioppilaskylä]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070286</link><guid isPermaLink="false">1-61070286</guid><description><![CDATA[Turun ylioppilaskylä on Suomen suurin yksittäinen opiskelija-asuntokohde.

YO-kylää on ehkä alkuun vaikeaa mieltää lähiöksi, koska se poikkeaa niin paljon kaikista muista lähiöistä. Lähtökohtaisesti lähes kaikki asukkaat ovat tietenkin opiskelijoita.

Yllätysten ylioppilaskylästä löytyy kuitenkin myös poikkeuksen poikkeuksia. Yksi niistä on Marko Reini, joka asuu jo toista kertaa elämässään YO-kylässä.

Opiskeluajan ”itsemurhayksiöstä” poiketen hän asuu vaimonsa ja koiransa kanssa nyt omakotitalossa Ylioppilaskylän ytimessä. Erikoisuuksiin kuuluu esimeriksi se, että Reini kasvattaa keskellä kylää mehiläisiä.

Omassa osuudessaan tietokirjailija Mikko Laaksonen kertoo kuinka Ylioppilaskylä syntyi ja kuinka radikaalia 1960-luvun lopun Suomessa oli se, että nais- ja miespuoliset opiskelijat asuivat iloisesti sekaisin samoissa kerroksissa.

Toimittaja Kalle Talonen selvittelee myös kuinka Ylioppilaskylän labyrinttimaisissa kortteleissa voisi suunnistaa eksymättä.

Lopuksi paljastuu miten Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA liittyy Turun ylioppilaskylän syntymiseen.]]></description><pubDate>Tue, 21 Dec 2021 10:45:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b7e42891f5ed441f8f97a537adf9f774.mp3" type="audio/mp3" length="202368"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-21T10:45:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1054"/><itunes:duration>17:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Patterinhaka]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070281</link><guid isPermaLink="false">1-61070281</guid><description><![CDATA[Patterinhaka on Turun ensimmäinen lähiö. Lähiörakentaminen alkoi alueella 1950-luvulla ja edusti  Turussa ja koko Suomessa jotain ihan uutta.

Uusi asia oli myös asuntojen moderni varustelu. Vanhoista pirteistä lähiön kerrostaloihin muuttaneet ihastelivat niin kaasuliesiä kuin kaapistojakin.

Syntyperäinen patterinhakalainen Seija Moukola on asunut lähiössä koko ikänsä ja muistelee 1960-luvun kultaisia vuosia. Silloin lapsia vilisti valtavasti ympäri Patterinhakaa.

Moukola  tuntee joka nurkan ja Patterinhaan historian. Hän ei aio lähteä jatkossakaan minnekään muualle asumaan. Alkuperäisasukkaan mukaan Turun keskusta ja sataman alue ovatkin pikkuhiljaa laajentuneet kohti Patterinhakaa niin, että laitakaupungin lähiö on muuttumassa kaupunginosaksi.

Ensimmäisen lähiön syntyyn liittyi jo vahvasti nimi Puolimatka, joka opittiin tuntemaan hyvin turkulaisiin rakennushankkeisiin liittyen.

Turun lähiöt -kirjan toinen kirjoittaja Petri Aalto kertoo jaksossa myös Turun ensimmäisestä ostoskeskuksesta, joka tuli lähiön myötä Patterinhakaan.

Toimittajana Patterinhaan jalkapallokentän vierellä on Kalle Talonen.]]></description><pubDate>Tue, 21 Dec 2021 10:15:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-beccaee89ca945bf90a35517ada2b4c1.mp3" type="audio/mp3" length="230208"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-21T10:15:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1199"/><itunes:duration>19:59</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pansio-Perno]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070282</link><guid isPermaLink="false">1-61070282</guid><description><![CDATA[Sirkustaiteilija Kaj-Mikael Schüttin monikulttuurinen perhe viihtyy hyvin Pansio-Pernossa, jossa sattuu monenlaisia yllättäviä kohtaamisia. Jonglööri Kai Kuutamona tunnettu mies kertoo alkuun tarinan tapaamisesta paikallisen moukarinheittäjä-salakuljettajan kanssa.

Laivatelakan läheisyys on määrittänyt Turun ja Raision rajalla olevaa Pansiota ja Pernoa siitä asti kun lähiörakentaminen 1960-luvulla alkoi. Oikeastaan koko lähiö syntyi kun telakkatyöntekijät tarvitsivat asuntoja.

Nykyään Pansio-Perno on kansainvälistä aluetta niin telakkatyöntekijöiden kuin vastaanottokeskuksenkin takia.

Tietokirjailija Petri Aalto selvittää myös paikallisillekin hämäräksi jääneen jakolinjan, joka selvitettiin Turun lähiöt -kirjaa varten: missä menee Pansion ja Pernon raja?

Toimittajana kauppakeskus Hövelin kulmilla Kalle Talonen.]]></description><pubDate>Tue, 21 Dec 2021 10:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d8d4cc501d6240b9a772b49add19c652.mp3" type="audio/mp3" length="221376"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-21T10:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1153"/><itunes:duration>19:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suikkila]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070266</link><guid isPermaLink="false">1-61070266</guid><description><![CDATA[”En aio muuttaa täältä muualle kuin krematorioon”.

Marja Barron asui yli 30 vuotta Yhdysvalloissa ja halusi kahden kapsakin kanssa palatessaan ehdottomasti kaksion Suikkilasta. Suikkilaan innoitti omien tätien esimerkki ja esimerkiksi taloyhtiöiden omat sauna- ja allasosastot.

Atlantan lähiöt ovat Marja Barronin mukaan arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelemaan Suikkilaan verrattuina yksitoikkoisia eikä ihmisiä näy missään, toisin kuin Suikkilassa.

Tietokirjailija Mikko Laaksonen avaa jaksossa syitä esimerkiksi sille miksi Suikkilassa näkee paljon lappuja, joissa halutaan ostaa asunto Suikkilassa. Selitystä haetaan myös sille miksi lähiössä on alusta asti äänestetty eniten kokoomusta.

Toimittaja Kalle Talonen pääsi aamukahville Marja Barronin suikkilalaiseen kaksioon.]]></description><pubDate>Mon, 20 Dec 2021 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7c43a0dd40914c29b213c14fa7effa24.mp3" type="audio/mp3" length="201984"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1052"/><itunes:duration>17:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Varissuo]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070277</link><guid isPermaLink="false">1-61070277</guid><description><![CDATA[Varissuo on Suomen monikulttuurisin lähiö. Alueella puhutaan yli 60 eri kieltä ja yli puolet asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Monikulttuurisuudesta uutisoidaan usein ongelmalähtöisesti, mutta monelle varissuolaiselle eri kielten ja kulttuurien sekoitus on positiivinen tai neutraali ja itsestäänselvä asia.

Miten Varissuosta sitten tuli sellainen kuin se nykypäivänä on? Kalle Talonen selvittää Turun lähiöt -kirjan toisen kirjoittajan Mikko Laaksosen kanssa Varissuon vaiheita.

Nykypäivän Varissuon arkea avaa 21-vuotias syntyperäinen varissuolainen Mariwan Azamifar. Hän pyörittää lähiön keskellä olevassa liikekeskuksessa eli Itäkeskuksessa veljensä kanssa elintarvikekauppaa ja tuntee Varissuon kuin omat taskunsa.]]></description><pubDate>Mon, 20 Dec 2021 17:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c80f6364e8444364b18ccb1151f2fd4b.mp3" type="audio/mp3" length="248256"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-20T17:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1293"/><itunes:duration>21:33</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Runosmäki]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61070265</link><guid isPermaLink="false">1-61070265</guid><description><![CDATA[”Täällä on hyvä hengittää. Ulkopaikkakuntalaisen ei tartte Runostuopissa pelätä, että saisi turpaansa.”

Sinikan kioskin Sinikka pisti pojat tanssimaan the Banglesin musiikkivideon tahtiin, jotta nämä saisivat markan edestä ilmaista karkkia. 

Lähes koko ikänsä Runosmäessä asunut ja siellä edelleen  töissäkin oleva Tero Mäkelä muistaa kuinka tärkeä keskus Sinikan kioski aikanaan oli. Monella muullakin suomalaisella lähiöllä taisi 1980-luvulla olla oma Sinikan kioskinsa.

Lopuksi edelleen Runosmäessä aktiivisesti skeittaava 48-vuotias Mäkelä kertoo tarinan huikeasta hyppysarjastaan Turun toiseksi suurimman lähiön kaduilla.

Toimittaja Kalle Talonen muistelee puolestaan Runostuopissa kuulemaansa tarinaa, jonka mukaan paikallinen mies ei olisi poistunut Runosmäestä kymmeneen vuoteen.

Tietokirjailija Mikko Laaksonen avaa Runosmäen syntyhistoriaa ja 1960-luvulla vallalla ollutta kompaktikaupunkiajattelua lähiön halkovan Piiparinpolun varrella. Lisäksi hän paljastaa, että Runosmäen ja muiden Turun lähiöiden betonielementtiarkkitehtuuri on ollut esikuvana monelle Neuvostoliitossa rakennetulle lähiölle – ei välttämättä toisin päin.

Myös Lukas Hradecky ja Impivaaran metsät ja hiihtolenkit saavat ansaitut mainintansa Runosmäessä.]]></description><pubDate>Mon, 20 Dec 2021 14:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-40a1641e39f84733b683dc0287e88621.mp3" type="audio/mp3" length="296832"/><dcterms:subject><![CDATA[Turun lähiöt]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-12-20T14:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1546"/><itunes:duration>25:46</itunes:duration></item></channel></rss>