<rss version="2.0" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/"><channel><title><![CDATA[Magnetismi]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-50995469</link><pubDate>Sun, 15 Nov 2026 19:07:32 +0200</pubDate><description><![CDATA[Magnetismi on ilmiönä tunnettu kauan mutta vasta 1800-luvulla alettiin ymmärtää, että sähkö ja magnetismi liittyvät toisiinsa. Maxwellin sähkömagnetismin yhtälöt olivat pohjana, kun Einstein kehitti suppeaa suhteellisuusteoriaa. Magneettikentät ovat keskeisiä avaruuskappaleiden toiminnalle ja jylläävät niin Auringossa kuin mustien aukkojen ympäristössä. Maailman suurimpia magneetteja kootaan ITER-fuusiotutkimuslaitokseen Ranskaan. Toimittajan on Sisko Loikkanen. Magnetismi-sarja on ollut osa Tiedeykkönen Extra -sarjaa.]]></description><atom:link rel="self" href="https://feeds.yle.fi/areena/v1/series/1-50995469.rss?language=sv"/><managingEditor>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</managingEditor><webMaster>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</webMaster><copyright>Yle Areena</copyright><generator>Yle Areena</generator><language>fi</language><docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs><ttl>15</ttl><itunes:author>Yle Areena</itunes:author><itunes:block>yes</itunes:block><itunes:owner><itunes:name>Yle Areena</itunes:name><itunes:email>areena.info@yle.fi</itunes:email></itunes:owner><itunes:summary><![CDATA[Magnetismi on ilmiönä tunnettu kauan mutta vasta 1800-luvulla alettiin ymmärtää, että sähkö ja magnetismi liittyvät toisiinsa. Maxwellin sähkömagnetismin yhtälöt olivat pohjana, kun Einstein kehitti suppeaa suhteellisuusteoriaa. Magneettikentät ovat keskeisiä avaruuskappaleiden toiminnalle ja jylläävät niin Auringossa kuin mustien aukkojen ympäristössä. Maailman suurimpia magneetteja kootaan ITER-fuusiotutkimuslaitokseen Ranskaan. Toimittajan on Sisko Loikkanen. Magnetismi-sarja on ollut osa Tiedeykkönen Extra -sarjaa.]]></itunes:summary><itunes:image href="https://img.img-cdn.yle.fi/w_1400,h_1400,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_1176,layerY_1176,layerW_224,f_jpg/13-1-50995469-1635428827712"/><image><url>https://img.img-cdn.yle.fi/w_1000,h_1000,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_840,layerY_840,layerW_160,f_jpg/13-1-50995469-1635428827712</url><title><![CDATA[Magnetismi]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-50995469</link></image><itunes:explicit>no</itunes:explicit><item><title><![CDATA[Magneettikentät toimivat mustien aukkojen ympäristössä]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50029331</link><guid isPermaLink="false">1-50029331</guid><description><![CDATA[4/4 Magneettikenttien uskotaan olevan merkityksellisiä mustan aukon aktiivisuudelle. Ne vaikuttavat siihen, kuinka musta aukko ahmii kuumaa kaasua ympäristöstään. Magneettikentillä on roolinsa myös silloin, kun mustan aukon navoilta syöksyy avaruuteen lähes valonnopeudella eteneviä suihkuja. NASA:n Sofia-hankkeessa mitataan lentokoneesta käsin kaukana avaruudessa olevien mustien aukkojen magneettikenttiä. Avaruudessa on magneettikenttiä sielläkin missä näyttäisi olevan tyhjää. 

Haastateltavana on tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.  
]]></description><pubDate>Thu, 20 Dec 2018 13:05:00 +0200</pubDate><category>Opetus ja tiede</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5c1464a32a9c464ea040a59808a439d7.mp3" type="audio/mp3" length="245376"/><dcterms:subject><![CDATA[Magnetismi]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2018-12-20T13:05:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1278"/><itunes:duration>21:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Aurinko on magneettikenttien hornankattila]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50029319</link><guid isPermaLink="false">1-50029319</guid><description><![CDATA[3/4 Auringon magneettikenttä syntyy plasman hiukkasten liikkeestä. Monimutkaisen mekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta. Auringon pinnassa havaitaan useita ilmiöitä kuten auringonpilkkuja, protuberansseja ja roihuja, joiden syntyyn magneettikenttä vaikuttaa. 
 
Auringosta tulevat voimakkaat purkaukset saattavat häiritä ja vahingoittaa sähkölaitteita ja elektroniikkaa maapallolla ja satelliiteissa. Pyrkimyksenä onkin kehittää menetelmiä, joiden avulla Auringon aktiivisuutta ja avaruussäätä voidaan ennustaa. 

Haastateltavana on apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen. 
]]></description><pubDate>Thu, 20 Dec 2018 13:03:00 +0200</pubDate><category>Opetus ja tiede</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d59545151f544f328932d4579f04c62e.mp3" type="audio/mp3" length="275904"/><dcterms:subject><![CDATA[Magnetismi]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2018-12-20T13:03:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1437"/><itunes:duration>23:57</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Maailman suurimmat magneetit kootaan fuusioenergian tutkimushankkeeseen ITERiin Ranskaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50029318</link><guid isPermaLink="false">1-50029318</guid><description><![CDATA[2/4 Suurta fuusioenergian koelaitosta ITERiä rakennetaan Ranskan Caradacheen kansainvälisin voimin. Laitokseen kootaan maailman suurimmat magneetit, joiden avulla on tarkoitus tuottaa suuria magneettikenttiä reaktorissa olevan plasman koossapitoon. Hanke on varsin haasteellinen, koska aiemmin ei ole rakennettu mitään vastaavaa. 

Haastateltavana on johtava tutkija Tuomas Tala VTTstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.
]]></description><pubDate>Thu, 20 Dec 2018 13:02:00 +0200</pubDate><category>Opetus ja tiede</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8fc7ec07eea1450e834ec12a29e7e46c.mp3" type="audio/mp3" length="230784"/><dcterms:subject><![CDATA[Magnetismi]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2018-12-20T13:02:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1202"/><itunes:duration>20:02</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuinka sähkömagnetismin teoria löytyi?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50029316</link><guid isPermaLink="false">1-50029316</guid><description><![CDATA[1/4 Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa on kysymys ja miten sähkövirta ja magnetismi liittyvät toisiinsa. 
Magnetismin ilmiötä ovat ratkoneet muun muassa Oersted, Ampère, Faraday, Hertz ja Maxwell.  

Magnetismin ja magneettisuuden historiasta kertoo professori Ari Sihvola Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.
]]></description><pubDate>Thu, 20 Dec 2018 13:01:00 +0200</pubDate><category>Opetus ja tiede</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4fd8fb69e55a44c78a17c14bcb4be9cf.mp3" type="audio/mp3" length="377088"/><dcterms:subject><![CDATA[Magnetismi]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2018-12-20T13:01:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1964"/><itunes:duration>32:44</itunes:duration></item></channel></rss>