<rss version="2.0" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/"><channel><title><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-50677839</link><pubDate>Sun, 05 Apr 2026 13:54:08 +0300</pubDate><description><![CDATA[Ihmiskunnan historia on kuin roihuava roskistulipalo. Kansallisvaltioiden syntyminen, maanviljelyn kehittyminen, kivihiilen käyttö tai kielen kehittyminen, ovat huimia edistysaskeleita. Mutta onko edistys ollut vain marssi kohti elintasosairauksia, ilmastonmuutosta, kuudetta sukupuuttoaaltoa ja yhtä suurta kaaosta? 

Pieleen mennyt historia -podcast käy läpi ihmiskunnan perisyntejä. Milloin ihmislajin polku lähti väärään suuntaan ja ketä voimme siitä syyttää? 

Toimittaja Jussi Nygren 
Dramaturginen kehittely Lasse Nousiainen 
Äänitarkkailijat Anders Johansson, Joonatan Kotila ja Mikko Majanen. 
Kuva Heidi Gabrielsson 
Tuottaja Marjo Harju 
Vastaava tuottaja Ville Alijoki]]></description><atom:link rel="self" href="https://feeds.yle.fi/areena/v1/series/1-50677839.rss?language=sv"/><managingEditor>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</managingEditor><webMaster>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</webMaster><copyright>Yle Areena</copyright><generator>Yle Areena</generator><language>fi</language><docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs><ttl>15</ttl><itunes:author>Yle Areena</itunes:author><itunes:block>yes</itunes:block><itunes:owner><itunes:name>Yle Areena</itunes:name><itunes:email>areena.info@yle.fi</itunes:email></itunes:owner><itunes:summary><![CDATA[Ihmiskunnan historia on kuin roihuava roskistulipalo. Kansallisvaltioiden syntyminen, maanviljelyn kehittyminen, kivihiilen käyttö tai kielen kehittyminen, ovat huimia edistysaskeleita. Mutta onko edistys ollut vain marssi kohti elintasosairauksia, ilmastonmuutosta, kuudetta sukupuuttoaaltoa ja yhtä suurta kaaosta? 

Pieleen mennyt historia -podcast käy läpi ihmiskunnan perisyntejä. Milloin ihmislajin polku lähti väärään suuntaan ja ketä voimme siitä syyttää? 

Toimittaja Jussi Nygren 
Dramaturginen kehittely Lasse Nousiainen 
Äänitarkkailijat Anders Johansson, Joonatan Kotila ja Mikko Majanen. 
Kuva Heidi Gabrielsson 
Tuottaja Marjo Harju 
Vastaava tuottaja Ville Alijoki]]></itunes:summary><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1400,h_1400,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1774441980/13-1-50677839-1604652782866.jpg"/><image><url>https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1000,h_1000,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1774441980/13-1-50677839-1604652782866.jpg</url><title><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-50677839</link></image><itunes:explicit>no</itunes:explicit><item><title><![CDATA[Sokeri sai aikaan sotia, orjuutta ja terveyskatastrofin]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-67588110</link><guid isPermaLink="false">1-67588110</guid><description><![CDATA[Sokeri oli siirtomaa-ajan alussa arvokkain raaka-aine. Se, joka hallitsi sokerin kauppaa, hallitsi maailmaa. Kamppailu tästä valkoisesta kullasta aiheutti siirtomaasotia ja sokeriorjat nousivat kerta toisensa jälkeen väkivaltaisiin kapinoihin.

1600-luvulta lähtien Karibian ja Indonesian saarille perustettiin eurooppalaisten kauppiaiden johtamia orjayhteiskuntia. Kaikkein yleisin sijoituspaikka kahleorjalle oli sokeriplantaasi. Siellä työvoimaa tarvittiin loputtomasti ja työ oli erittäin rankkaa, 

Euroopassa sokerista tuli aluksi eliitin herkkua. Jo 1700-luvun suomalaisilla porvariväen hampaat mätänivät sokerin ahmimisesta. 1800-luvulla sokerista tuli massojen pahe ja lopulta sen ylikulutus aiheutti maailmanlaajuisen terveyskriisin.

Millainen vaikutus sokerikaupalla on ollut globalisaation ja kolonialismin historiaaan? Miten sokerista tuli terveysongelma? Näitä kysymyksiä pohtivat kolonialismin historian yliopistonlehtori Timo Särkkä, ruokahistorioitsija Ritva Kylli, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Tue, 12 Mar 2024 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ee7b48b87e47497faa186daf02a99c27.mp3" type="audio/mp3" length="547776"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-12T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2853"/><itunes:duration>47:33</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Milloin vanhuksista tuli ongelma? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-67588096</link><guid isPermaLink="false">1-67588096</guid><description><![CDATA[Perinteisesti eri sukupolvet ovat asuneet yhdessä ja vanhuksista on huolehdittu kotipiirissä elämänsä loppuun asti. Vaivaistaloihin joutuivat vain yksinäiset vanhukset, joilla ei ollut perhettä.

Laitosten aikakausi alkoi 1900-luvun alkupuolella, kun kunnat alkoivat ottaa laajemmin vanhuksia hoivaansa. Hoivaa tarvitsevat vanhukset siirtyivät perheen harteilta hyvinvointiyhteiskunnalle, jolloin nuoremmat ihmiset saattoivat yhä enemmän käyttää aikansa palkkatyöhön. Perustettiin kunnalliskoteja ja hoivakoteja. 2000-luvun alussa hoiva on yhä enemmän siirtynyt myös markkinoille ja hoivasta on tullut pääomasijoittajien toimintakenttää.

Olemme astuneet pitkäikäisten yhteiskuntaan, missä yhä useampi elää terveenä yhä pidempään. Vaikka tämän pitäisi olla kehityksen riemuvoitto, vanhuksista puhutaan harmaana massana, joka vyöryy yhteiskunnan harteille. Väestön ikääntyminen nähdään ongelmana julkisessa keskustelussa. Samalla vanhusten inhimillisestä hoivasta on tullut monissa hoivakodeissa mahdotonta.

Miten vanhat ihmiset ovat eläneet eri aikoina? Milloin vanhusten hoiva kriisiytyi? Näitä kysymyksiä pohtivat historiantutkija Johanna Annola, sosiaalityön professori emerita Marja Vaarama, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Tue, 5 Mar 2024 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6be6b87aa675485f9019c200eb6e930c.mp3" type="audio/mp3" length="515136"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-05T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2683"/><itunes:duration>44:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hometaloja ja tonnikaupalla jätettä – miksi rakentaminen meni mönkään?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-67588091</link><guid isPermaLink="false">1-67588091</guid><description><![CDATA[Rakentaminen on vuosituhansien ajan perustunut paikallisiin materiaaleihin ja osaamiseen. 1950-luvun jälkeen rakentaminen kiihtyvässä määrin modernisoitui ja monimutkaistui. Raaka-aineet vaihtuivat uusiutuvista ja luonnollisista fossiilisiin ja synteettisiin. Puu, savi ja tiili vaihtuivat muoviin ja betoniin. Samalla käsityö väheni ja rakentamisen laatu heikkeni.

Uusilla rakennusmenetelmillä on saatu aikaan nopeampaa, halvempaa ja tehokkaampaa rakentamista, mutta myös hometaloja ja valtavasti enemmän kuormitusta ympäristölle.

Rakennettiinko ennen parempia taloja? Oliko sata vuotta sitten sisäilmaongelmia? Näitä kysymyksiä pohtivat arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolainen, tekniikan tohtori ja arkkitehti Petri Neuvonen, arkkitehti ja puuseppä Lars-Erik Mattila, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
.
]]></description><pubDate>Tue, 27 Feb 2024 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f76d9e1db3244f00bd0ee6733681a6b2.mp3" type="audio/mp3" length="628224"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-27T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3272"/><itunes:duration>54:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Työttömyydellä on ankara historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-67588087</link><guid isPermaLink="false">1-67588087</guid><description><![CDATA[Joutilaisuus on aina ollut syntiä. Usein historiassa työttömiä on kohdeltu kuin rikollisia tai orjia, joille pitää kehittää töitä. Yleisin ratkaisu työttömyyden ongelmaan aina 1960-luvulle asti olikin ns. lapiolinja eli kaikki laitettiin töihin jollain konstilla, vaikka sitten kaivamaan ojaa.

1990-luvun laman jälkeen massatyöttömyydestä on tullut pysyvä ja normaali osa yhteiskuntaamme. Varhaisemmissa maatalousyhteiskunnissa tällaista ilmiötä ei tunnettu. Kaikille käsipareille löytyi loputtomasti tekemistä.

Miten työttömyyden ongelmia on eri aikoina ratkottu? Tätä pohtivat historiantutkija Ella Viitaniemi, Suomen historian yliopistonlehtori Marko Nenonen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Tue, 20 Feb 2024 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f16441c766544855b783b82162e92d01.mp3" type="audio/mp3" length="526656"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-20T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2743"/><itunes:duration>45:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Inflaatio syö rahan arvon, mutta öljyää taloutta ]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-67588081</link><guid isPermaLink="false">1-67588081</guid><description><![CDATA[Inflaatio on ärsyttävä ilmiö. Hinnat nousevat ja samalla rahalla saa vähemmän. Toisaalta tasainen ja kohtuullinen inflaatio edistää talouskasvua. Se kannustaa kuluttamaan ja lainaamaan rahaa. Inflaatio voi myös olla vaarallinen ilmiö. Inflaation kierre voi johtaa hyperinflaatioon, joka horjuttaa yhteiskuntarauhaa. Näin kävi esimerkiksi Saksassa 1920-luvulla.

Milloin inflaation historia alkoi? Mikä inflaatiota aiheuttaa ja milloin se on vaarallista? Näitä kysymyksiä pohtivat taloushistorian professori emeritus Sakari Heikkinen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Tue, 13 Feb 2024 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-13af18ce6dd447cfb500762cb29c6a71.mp3" type="audio/mp3" length="495552"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-13T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2581"/><itunes:duration>43:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nälkä on vallan puutetta, ei ruoan puutetta]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-67588077</link><guid isPermaLink="false">1-67588077</guid><description><![CDATA[Euroopan viimeinen suuri rauhanajan nälänhätä nähtiin 1860-luvulla Suomessa, kun halla tuhosi sadot useana peräkkäisenä vuotena. 1900-luvun aikana nälän luonnolliset syyt selätettiin teknologialla. Viljely tehostui ja maailmankauppa kehittyi. Nälänhädistä piti tulla historiaa kaikkialla.

Kuitenkin maailmassa elää edelleen satoja miljoonia aliravittuja ihmisiä. Ruokaa tuotetaan tarpeeksi, mutta se jakautuu epätasaisesti. Viime vuosina äärimmäistä nälkää näkevien ihmisten määrä on lisääntynyt ilmastonmuutoksen ja konfliktien vuoksi. 

Viljan kansainvälinen kauppa on suojannut kansakuntia nälänhädiltä, mutta epäreilu globaali ruokabisnes on myös luonut olosuhteita nälälle. Esimerkiksi Afrikassa viljelijöiden on pitänyt siirtyä tuottamaan arvokkaampia vientikasveja, kuten kaakaota tai sokeriruokoa, paikallisen ruokaturvallisuuden kustannuksella.

Miksi nälästä ei ole vieläkään päästy eroon? Miten nälän syyt ovat muuttuneet eri aikoina? Näitä kysymyksiä pohtivat talous- ja sosiaalihistorian dosentti Antti Häkkinen, ympäristötutkija Ville Lähde, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Tue, 6 Feb 2024 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-eb3e9ef814f446709bb44e50433a2e9d.mp3" type="audio/mp3" length="636288"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-06T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3314"/><itunes:duration>55:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mikä suurvaltoja vaivaa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-67588073</link><guid isPermaLink="false">1-67588073</guid><description><![CDATA[Maailmaa jaetaan taas vahvimpien kesken. Palaamme jälleen imperialismin ja  suurvaltapolitiikan aikaan. Fantasiat paluusta suurvallaksi kummittelevat Venäjällä ja Kiinassa.

Suurvaltapolitiikka kriisiytyi 1900-luvun alussa maailmansodissa ja sotien jälkeen heräsi toivo neuvottelun ja sopimisen voimasta. Perustettiin ensin Kansainliitto ja sitten Yhdistyneet kansakunnat, mutta nämä ovat olleet voimattomia imperialismin edessä. Uusia sotia ei olla kyetty ehkäisemään neuvottelemalla.

Mistä suurvaltojen kamppailu juontaa juurensa ja onko sille mitään vaihtoehtoja? Näitä kysymyksiä pohtivat globaalihistorian yliopistonlehtori Risto Marjomaa, Kiinan kulttuurin ja historian tutkija, yliopistonlehtori Tiina Airaksinen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Tue, 30 Jan 2024 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6baba0d2535043cbac5cefe238075491.mp3" type="audio/mp3" length="612672"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-30T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3191"/><itunes:duration>53:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Verotus oli aluksi ryöväystä – talonpoikia verotettiin hengiltä]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-67587933</link><guid isPermaLink="false">1-67587933</guid><description><![CDATA[Verotus on ollut pakollista valtioiden selviämisen ja menestymisen kannalta kaikkina aikoina. Liian tehokas verotus on kuitenkin vienyt veronmaksajia hautaan ja liian kevyt verotus taas on johtanut kokonaisten valtioiden tuhoutumiseen.

Suurimman osan historiaa varakkaimmat eivät ole maksaneet juuri lainkaan veroja. Tämä järjestely muuttui vasta maailmansotien aikana. Rikkaimmatkin osallistuivat sodan kustannuksiin maksamalla enemmän veroja. Sotien jälkeen laaja verotus jäi voimaan ja mahdollisti hyvinvointivaltion kehittämisen. Kuitenkin 1980-luvulta eteenpäin 
hyvinvointivaltion paisumista alettiin kyseenalaistaa ja verotusta keventää maailmanlaajuisesti.

Millä tavoin verotuksen historia on mennyt pieleen? Millaista on kohtuullinen verotus? Näitä kysymyksiä pohtivat Suomen ja Venäjän historian dosentti Antti Kujala, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.


]]></description><pubDate>Tue, 23 Jan 2024 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7e796111f37f4789b272792e17c41203.mp3" type="audio/mp3" length="513408"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-23T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2674"/><itunes:duration>44:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Olemmeko tyhmempiä kuin kivikauden ihmiset?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63449200</link><guid isPermaLink="false">1-63449200</guid><description><![CDATA[Kivikauden ihmiset olivat metsien ja savannien tuhattaitureita. Ihmisen luontaiset kyvyt saivat kukoistaa eri tavalla kuin nykyajassa. Piti tuntea luonnonmateriaalit ja vuodenaikojen tuomat käänteet. Piti osata itse valmistaa luonnonantimista kaikki tarvittava tekniikka. Vapaa-aikaa oli runsaasti ja se käytettiin luovissa harrastuksissa.
 
Me nykyajan ihmiset taas harvoin edes ymmärrämme, miten käyttämämme tekniset laitteet toimivat. Emme joudu kohtaamaan arjessamme kovin haastavia ongelmia. Olemme syntyneet valmiiseen maailmaan. Meistä on tullut passiivisia, kapea-alaisia, toistaitoisia tunareita.
 
Mitä me tiedämme kivikauden ihmisen älykkyydestä? Olivatko kivikauden ihmiset meitä viisaampia? Näitä kysymyksiä pohtivat arkeologi Mikael Manninen, arkeologi Janne Soisalo, psykologian professori Markus Jokela, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Wed, 7 Dec 2022 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5aa317b7d9d3458d9e315900d06ff727.mp3" type="audio/mp3" length="463296"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-12-07T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2413"/><itunes:duration>40:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Juomisen historia – alkoholin ja ihmisen ikuinen liitto]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63449190</link><guid isPermaLink="false">1-63449190</guid><description><![CDATA[Jo tuhansien vuosien ajan olut on ollut jokapäiväinen juoma ja kännejäkin on otettu aika ajoin hyvässä seurassa. Maanviljelykulttuureissa oluesta saatiin iso osa päivän energiasta. Alkoholi oli ongelmaton osa elämää.

Alkoholin aiheuttamat sosiaaliset ongelmat moninkertaistuvat keskiajalla, kun viinan tislaamisen taito levisi Eurooppaan. Viinasta tuli hyvä bisnes talonpojille. 1900-luvun alussa yleinen mielipide kääntyi kannattamaan alkoholin täyskieltoa ja ihanteeksi nousi raittius. Päivä käynnistyi kahvilla eikä enää oluella tai viinalla.

Miksi alkoholista tuli ongelma? Tätä pohtivat historian professori Kustaa H. J. Vilkuna, historiantutkija Jenni Lares, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Wed, 30 Nov 2022 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b104fe7e6d644117a4e703b01e44b3ed.mp3" type="audio/mp3" length="444480"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-11-30T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2315"/><itunes:duration>38:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuluttamisesta tuli maailman tärkein uskonto]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63449187</link><guid isPermaLink="false">1-63449187</guid><description><![CDATA[Kuluttajayhteiskunnan synty on ollut mahtava arjen vallankumous. Se on merkinnyt elämän helpottumista ja ihmiskunnan vaurastumista. Ylellisyydestä on tullut arkea ja ylikuluttamisesta tavallista. On syntynyt maailma, jossa ihmiset etsivät merkitystä kulutusvalinnoista. 

1980-luvulle asti tavaroiden tarjonnan lisääntyminen merkitsi parempaa elämää, mutta lopulta kulutus lähti lapasesta. Kuluttaminen ei ollutkaan enää perustarpeiden täyttämistä vaan mahdollisuus olla osa jotain suurempaa. Meille myytiin ajatus, että kuluttamalla voisimme muuttaa maailmaa.

Miten meistä metsästäjä-keräilijöistä tuli tyhjänpäiväisiä kuluttajia? Tekivätkö tavarat elämästämme parempaa? Näitä kysymyksiä pohtivat kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen, kulutustutkija Matleena Frisk, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Wed, 23 Nov 2022 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-81bcae69a07e4ad696d14e2d04548945.mp3" type="audio/mp3" length="432192"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-11-23T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2251"/><itunes:duration>37:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Moderni rakkaus on kirous]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63449184</link><guid isPermaLink="false">1-63449184</guid><description><![CDATA[Maatalousyhteiskunnassa rakkaus oli sidottu maahan. Parisuhteen ja avioliiton tavoite oli suvun ja maatilan jatkuminen. Vasta 1800-luvulla romanttinen rakkaus alkoi ohjata elämän tärkeitä valintoja. Rakkauden tunteet muuttuivat elämän korkeimmaksi päämääriksi. Avioliitot perustuivat romanttiselle rakkaudelle. 

Romanttisen rakkauden ihanteesta seurasi uudenlaisia ongelmia. Odotukset rakkaudelle kohosivat kohtuuttomiksi. Alkoi sinkkuuden aikakausi, joka on saanut mahdottomat mittasuhteet. Meistä on tullut toivottomia rakkauden kuluttajia. Moderni rakkaus on neuroottista ja monimutkaista. Loputon valinnan mahdollisuus on tehnyt meistä sitoutumiskammoisia.

Alkoiko rakkauden historia mennä pieleen, kun siitä tehtiin elämän ylin päämäärä?
Onko rakastumisesta tullut mahdotonta nykyaikana? Aiheuttaako rakkauden tavoittelu enemmän surua ja kipua kuin ennen? Näitä asioita pohtivat historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Wed, 16 Nov 2022 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-78ee0917c5a845c8b5c602c280dd3e5b.mp3" type="audio/mp3" length="466560"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-11-16T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2430"/><itunes:duration>40:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi Venäjästä ei tullut demokratiaa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63449181</link><guid isPermaLink="false">1-63449181</guid><description><![CDATA[Venäjällä valta on aina keskittynyt yhdelle johtajalle ja häntä ympäröivälle eliitille. Vallan jakaminen laajemmalle joukolle on nähty heikkoutena.

Eurooppaa 1800-luvulla myllertäneet ajatukset vapaudesta ja demokratiasta eivät koskaan juurtuneet moskovalaiseen ajatteluun. Poliittinen kulttuuri on pohjimmiltaan erilaista kuin lännessä. Johtaja on aina lain yläpuolella. Kansa ei luota johtajiin eivätkä johtajat kansaan. Valta on Venäjällä vaihtunut pikemminkin kapinoiden kuin vaalien kautta. 

1990-luvulla ikkuna demokratiaan oli auki, mutta mahdollisuus hukattiin. Valta pysyi eliitillä. 2000-luvulla hallinto on muuttunut entistä itsevaltaisemmaksi ja alkanut korostaa ulkoisia uhkakuvia.

Milloin länsi ja itä lähtivät eri suuntiin? Voiko Venäjästä koskaan tulla demokratiaa? Näitä kysymyksiä pohtivat historian professori Jukka Korpela, Venäjän historian dosentti Kati Parppei, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Tue, 8 Nov 2022 12:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-752e80e25ce148518ac37c37bbe31156.mp3" type="audio/mp3" length="504000"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-11-08T12:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2625"/><itunes:duration>43:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[ Valtiorajojen tuhoisa historia ]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63449178</link><guid isPermaLink="false">1-63449178</guid><description><![CDATA[Koko planeettamme on viipaloitu kuvitteellisilla rajaviivoilla, jotka jakavat ihmiset ja luonnon jonkin valtion omaisuudeksi. Maailma jakautuu meihin rajan sisäpuolella ja niihin toisiin rajan toisella puolella. Rajojen vetäminen on ikivanha perinne. Rajankäyntiä on harjoitettu niin kylien kuin imperiumien välillä. Varhaiset rajat eivät olleet kuitenkaan este ihmisten liikkumiselle. Rajat olivat sopimuksia luonnonvarojen käytöstä tai linnoitusten ketjuja valloittajia vastaan.
 
Rajojen merkitys nousee nationalismin myötä 1800-luvulla ja uudenlainen valtiorajan ajatus johtaa väkivaltaisiin sotiin 1900-luvun alkupuoliskolla. Siksi maailmansotien jälkeen ihmiset alkoivat unelmoida maailmasta, jossa rajat voitaisiin purkaa ja unohtaa. Tuo unelma on lopulta toteutunut vain kaikkein vauraimmille ihmisille ja suurpääomalle.
 
Maailmassa on nyt enemmän raja-aitoja kuin koskaan aikaisemmin. Miten näin on päässyt käymään? Tätä pohtivat Pohjois-Euroopan keskiajan tutkija Tapio Salminen, Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Miika Tervonen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
]]></description><pubDate>Wed, 2 Nov 2022 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2e6b9433195e49cca890ebdc8ae397cf.mp3" type="audio/mp3" length="505152"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-11-02T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2631"/><itunes:duration>43:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Velka hallitsee kaikkea]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63449175</link><guid isPermaLink="false">1-63449175</guid><description><![CDATA[Sana kiitos on varhaisin kuitti velasta. Se merkitsee, että olet saanut jotain arvokasta ja olet palveluksen velkaa. Lainaaminen on aina ollut sosiaalista liimaa, joka sitoo ihmisyhteisöt yhteen. Pohjimmiltaan laina on osoitus siitä, että olemme riippuvaisia toisistamme. Aikojen kuluessa velasta on kuitenkin tullut taakka, joka määrittelee kaikkea toimintaamme aina asuntovelallisen valinnoista valtioiden päätöksentekoon.
 
Milloin velka alkoi hallita maailmaa ja voisimmeko ylipäätään elää ilman velkaa? Näitä asioita pohtivat taloushistorian professori Jari Eloranta, antropologi Matti Eräsaari, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
 

]]></description><pubDate>Wed, 26 Oct 2022 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cca88962ab474457892b3664d6adafdf.mp3" type="audio/mp3" length="515520"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-10-26T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2685"/><itunes:duration>44:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Milloin sukupuolesta tuli ongelma?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-63449139</link><guid isPermaLink="false">1-63449139</guid><description><![CDATA[Muinaisille ihmisille sukupuoli ei ollut ongelma. Pienissä yhteisöissä ihmiset tunsivat toisensa yksilöinä ja roolit olivat joustavat. Sukupuolta olennaisempia olivat kyvyt ja taidot, joilla yhteisöä saattoi hyödyttää. Sukupuoliroolit kärjistyivät, kun siirryttiin viljelemään peltoa ja yhteisöjen koko alkoi kasvaa. Maasta tuli isän omaisuutta ja uskonto alkoi pakottaa ihmisiä kapeneviin rooleihin.
 
Sukupuoli on ymmärretty eri tavoin eri aikakausina ja tämä on alettu ottaa myös arkeologiassa huomioon. Vanhoja hautalöytöjä on tarkasteltu uudestaan kriittisellä silmällä välttäen olettamasta biologisen sukupuolen perusteella liikaa vainajan asemasta.
 
Milloin sukupuoliroolit alkoivat puristaa ja miten sukupuolten välinen epätasa-arvo sai alkunsa? Näitä kysymyksiä pohtivat sukupuolihistorian tutkija Heli Valtonen, arkeologi Johanna Enqvist, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

]]></description><pubDate>Wed, 19 Oct 2022 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-35bb703865b847c3b8c6fd16422be774.mp3" type="audio/mp3" length="455424"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-10-19T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2372"/><itunes:duration>39:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sivilisaatio nousi liejusta – varhaiset kaupungit olivat kurjuuden saarekkeita ]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61227182</link><guid isPermaLink="false">1-61227182</guid><description><![CDATA[Kaupunki on ollut ihmiskunnan historian suurin pyramidihuijaus, johon lankesimme jo 7000 vuotta sitten muinaisessa Mesopotamiassa. Varhaisissa kaupungeissa kehitettiin sivistys, kirjoitustaito, verotus, valtio, tähtitiede ja matematiikka. Mutta sivilisaatio pohjautui luokkahierarkiaan, sodankäyntiin ja orjuuteen. Muinaisissa kaupungeissa kymmenet tuhannet työläiset kannattelivat pientä eliittiä, joka eli runoilijoiden ja filosofien elämää.

Miksi alunperin ahtauduimme kaupunkeihin ja millaiseksi ihmisen elämä muuttui varhaisissa kaupungeissa? Näitä kysymyksiä pohtivat Muinaiset Lähi-idän imperiumit -tutkimusyksikön johtaja Saana Svärd Helsingin yliopistosta, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

]]></description><pubDate>Wed, 30 Mar 2022 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3904e8a6f44643af8e22e3708c402870.mp3" type="audio/mp3" length="539712"/><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150217/13-1-61227182-1724150213975.jpg"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_65,h_65,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150217/13-1-61227182-1724150213975.jpg" width="65" height="65"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_160,h_160,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150217/13-1-61227182-1724150213975.jpg" width="160" height="160"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_220,h_220,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150217/13-1-61227182-1724150213975.jpg" width="220" height="220"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_620,h_620,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150217/13-1-61227182-1724150213975.jpg" width="620" height="620"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150217/13-1-61227182-1724150213975.jpg" width="720" height="720"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_940,h_940,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150217/13-1-61227182-1724150213975.jpg" width="940" height="940"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-03-30T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2811"/><itunes:duration>46:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vanhat metsät katosivat maanviljelyn ja teollistumisen kitaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61227172</link><guid isPermaLink="false">1-61227172</guid><description><![CDATA[Ennen ihmistä koko Eurooppa oli yhtä metsää. Kun ihminen alkoi viljellä maata, metsien tuhoaminen alkoi. Metsistä tuli uhka maanviljelijälle ja este edistykselle. Ihmisen eteneminen tällä planeetalla on merkinnyt metsien perääntymistä. Puut piti kaataa peltojen ja teollisuuden tieltä. Nyt jäljellä on vain hajanaisia luonnonmetsän riekaleita siellä täällä.

Miten vanhat metsät katosivat ja millainen maailma siinä menetettiin? Tätä pohtivat metsähistorioitsija Heikki Roiko-Jokela, metsätieteen professori Timo Kuuluvainen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren. Jaksoa varten on haastateltu myös muinaisten aikojen ilmastonmuutoksia tutkinutta geologi Heikki Seppää.]]></description><pubDate>Wed, 23 Mar 2022 06:01:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b12f4d89c79b43df91fd7d62f59c0df4.mp3" type="audio/mp3" length="360768"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-03-23T06:01:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1879"/><itunes:duration>31:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Moderni maailma taottiin teräksestä – teräs toi valtaa, voimaa ja tuhoa]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61227166</link><guid isPermaLink="false">1-61227166</guid><description><![CDATA[Teräksen massatuotanto oli yksi ratkaisevista keksinnöistä teollisen vallankumouksen taustalla. Toisin kuin kultaa, hopeaa ja kuparia, terästä ei esiinny luonnollisesti planeetallamme. Teräksen valmistus rautamalmista oli pitkään seppien salatiedettä, kunnes 1850-luvulla Henry Bessemer löysi menetelmän, jolla terästä voitiin tuottaa tonnikaupalla edullisesti. Bessemerin menetelmä mullisti kaiken ja antoi ihmiselle mahtavan kyvyn rakentaa ja tuhota. Rautatieverkostoja, rahtilaivoja, pilvenpiirtäjiä, aseita ja autoja oli äkillisesti mahdollisuus rakentaa ennennäkemättömällä mittakaavalla.

Teräksen valmistus on syönyt valtavasti metsää ja kivihiiltä. Edelleen yli 10 prosenttia kaikista ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä tulee teräksen ja raudan valmistamisesta.
 
Miten terästä opittiin valmistamaan ja miten teräs mullisti rakentamisen, liikenteen ja sodankäynnin? Näitä kysymyksiä pohtivat tekniikan historian tutkija Panu Nykänen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
 ]]></description><pubDate>Wed, 16 Mar 2022 06:01:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-29c5e12cd62c4c37a326014b73ceb2c2.mp3" type="audio/mp3" length="457920"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-03-16T06:01:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2385"/><itunes:duration>39:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Opiaattien historia – miten hyvistä lääkkeistä tuli tappavia huumeita?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61227155</link><guid isPermaLink="false">1-61227155</guid><description><![CDATA[Unikon kukasta eristetty oopiumi on ollut vuosituhansien ajan tunnettu rohto yskään ja mahakipuihin. Oopiumista on kehitetty sukupolvi toisensa jälkeen vahvempia kipulääkkeitä, joista on tullut myös addiktoivia huumeita. 1960-luvulta lähtien huumeiden haittoja on lisännyt käyttäjien kontrolliin perustuva huumausainepolitiikka. Tällä hetkellä Suomessakin kuolee yli sata ihmistä vuodessa opiaattien yliannostuksiin.

Miten opiaateista tuli tappavia huumeita? Milloin opiaattien historia alkoi mennä pieleen? Näitä kysymyksiä pohtivat tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, huumausainetutkija Teemu Kaskela A-klinikkasäätiöstä, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren
 ]]></description><pubDate>Wed, 9 Mar 2022 06:01:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8ce4a715e942403f95dece58d31e5576.mp3" type="audio/mp3" length="566784"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-03-09T06:01:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2952"/><itunes:duration>49:12</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Atlantin orjakauppa oli ihmiskunnan synkintä aikaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61227147</link><guid isPermaLink="false">1-61227147</guid><description><![CDATA[Orjuuttaminen ei ollut osa metsästäjä-keräilijöiden elämäntapaa. Orjuuden historia alkaa maatalouteen perustuvien korkeakulttuurien myötä. Tehokkaimman ja raaimman muodon orjuudesta kehittivät länsi-eurooppalaiset kauppiaat 1500-luvulta alkaen. Tuolloin alkoi Atlantin orjakauppa, jossa miljoonia ihmisiä vietiin meren yli Amerikan siirtomaihin tekemään töitä vasten tahtoaan.
Vaikka orjuudesta tehtiin laitonta 1800-luvulla, ei orjuus ole kadonnut maailmasta. Tällä hetkellä pakkotyötä tekee enemmän ihmisiä kuin kahleorjuuden huippuvuosina.

Miten Atlantin orjakauppa kehittyi? Mitä samoja piirteitä nykyajan pakkotyössä on? Näitä kysymyksiä selvittävät historian tohtori Lauri Tähtinen, Finnwatchin ihmisarvoisen työn tutkija Anu Kultalahti, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
 ]]></description><pubDate>Wed, 2 Mar 2022 06:01:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-51025fe1609a4f37a01b5f8813a08409.mp3" type="audio/mp3" length="498816"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-03-02T06:01:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2598"/><itunes:duration>43:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pehmeällä puuvillalla on karkea menneisyys – teollinen lapsityö tuli Suomeen]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61227144</link><guid isPermaLink="false">1-61227144</guid><description><![CDATA[Puuvillan historia on globaalin kapitalismin syntytarina. Puuvillan tuotanto on kautta historian perustunut heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja luonnon alistamiseen. 1800-luvulla vauhtiin lähtenyt puuvillakauppa nojasi eurooppalaiseen imperialismiin, orjakauppaan ja halpatyövoiman eli naisten ja lasten hyödyntämiseen teollisuudessa. Puuvillateollisuuden myötä orjatuotteet ja teollinen lapsityö tulivat myös Suomeen.

Miksi juuri puuvillasta tuli ensimmäinen globaali kulutustavara? Milloin ihmiset alkoivat pukeutua puuvillaan myös kylmässä Euroopassa? Näitä kysymyksiä pohtivat Suomen historian professori Pertti Haapala, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.]]></description><pubDate>Wed, 23 Feb 2022 06:01:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f08b036d1f604109a41ad6bfca93968f.mp3" type="audio/mp3" length="470400"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-02-23T06:01:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2450"/><itunes:duration>40:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuka keksi vankilan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61227138</link><guid isPermaLink="false">1-61227138</guid><description><![CDATA[Vankila on melko uusi keksintö ihmiskunnan historiassa. Vankilat syntyivät 1700-luvulla osana modernia teollista yhteiskuntaa. Tuolloin vankila merkitsi edistystä. Se oli valistunut vaihtoehto barbaariselle kuolemanrangaistukselle. Siitä tuli myös keino kontrolloida yhteiskunnan alinta luokkaa. Vankilan ajateltiin parantavan rikolliset ja ennaltaehkäisevän rikollisuutta. Mutta vankila epäonnistui. Se ei parantanut rikollisia, eikä tuomioiden koventaminen toiminut rikollisuutta ehkäisevänä pelotteena.

Miten vankila kehitettiin? Onko vankila pakollinen osa modernia massojen yhteiskuntaa? Näitä kysymyksiä pohtivat oikeushistorian professori Jukka Kekkonen, kriminologian ja oikeustieteen yliopistonlehtori Miikka Vuorela, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.]]></description><pubDate>Wed, 16 Feb 2022 06:01:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cd1070d0f2764848b6b8c912da53e60e.mp3" type="audio/mp3" length="653184"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-02-16T06:01:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3402"/><itunes:duration>56:42</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hitler, Stalin, Mussolini – miksi Eurooppa lankesi diktaattoreihin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Areena</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-61224511</link><guid isPermaLink="false">1-61224511</guid><description><![CDATA[Ensimmäisen maailmansodan jälkikuohunnoissa valtaan nousi moderneja diktaattoreita, jotka eivät perineet kruunua vaan saivat valtansa kansan kiihottamisesta. Mussolini, Stalin ja Hitler ovat heistä tunnetuimmat, mutta monissa muissakin maissa uudenlaiset yksinvaltiaat lupasivat murskata aiemman korruptoituneen eliitin. Uudet johtajat halusivat totaalisen kontrollin kaikista yhteiskunnan tasoista. Alkoi diktaattorien aika.

Miksi diktaattorit nousivat valtaan Euroopassa maailmansotien välisenä aikana ja mitkä tekijät näitä johtajia yhdistivät? Näitä kysymyksiä pohtivat Euroopan historian professori Laura Kolbe, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
 
 ]]></description><pubDate>Wed, 9 Feb 2022 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a453ff926bd544b3851e91692c48e26c.mp3" type="audio/mp3" length="381504"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2022-02-09T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1987"/><itunes:duration>33:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Historiankirjoitus on eliitin puuhaa – kenen historiaa me opettelemme? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50865569</link><guid isPermaLink="false">1-50865569</guid><description><![CDATA[Historiaa ei ole olemassakaan. Ainakaan, jos kuvittelemme, että historia on totuus siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Historiankirjoitus on 1900-luvulle asti ollut vallanpitäjien käsissä ja sitä on käytetty oman aseman oikeuttamiseen. Varhaiset historiankirjat käsittelevätkin nimenomaan hallitsijoille tärkeimpiä asioita; sotia, rauhoja ja hallituskausia. 

Historian tutkija Elise Garritzen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren miettivät, kenellä on valta kirjoittaa historiaa ja mitä historia ylipäätään on.



]]></description><pubDate>Wed, 25 Aug 2021 07:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0fbbe91be434495fb4c4f68f44b4f13e.mp3" type="audio/mp3" length="498048"/><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150186/13-1-50865569-1724150182624.jpg"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_65,h_65,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150186/13-1-50865569-1724150182624.jpg" width="65" height="65"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_160,h_160,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150186/13-1-50865569-1724150182624.jpg" width="160" height="160"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_220,h_220,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150186/13-1-50865569-1724150182624.jpg" width="220" height="220"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_620,h_620,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150186/13-1-50865569-1724150182624.jpg" width="620" height="620"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150186/13-1-50865569-1724150182624.jpg" width="720" height="720"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_940,h_940,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150186/13-1-50865569-1724150182624.jpg" width="940" height="940"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-08-25T07:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2594"/><itunes:duration>43:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Masennus on aivojen reaktio hulluun maailmaan, jossa elämme]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50865567</link><guid isPermaLink="false">1-50865567</guid><description><![CDATA[Kivikautiset aivomme eivät ole sopeutuneet moderniin elinympäristöömme ja yksilökeskeiseen yhteiskuntaan. Metsästäjä-keräilijän kamppailu eloonjäämisestä on vaihtunut nykyihmisen sisäiseksi kamppailuksi merkityksellisestä elämästä. Ongelmamme ovat muuttuneet hahmottomiksi: Mikä on elämäni tarkoitus?  Riitänkö minä maailmalle? Miksi en löydä mielekästä työtä?

Aatehistorian professori Petteri Pietikäinen, psykiatri Jukka Kärkkäinen ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten meistä tuli näin masentuneita?
]]></description><pubDate>Wed, 18 Aug 2021 07:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e2c29a4674024e88896a436257d46564.mp3" type="audio/mp3" length="485184"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-08-18T07:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2527"/><itunes:duration>42:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Rikkaat aina rikastuvat – tasa-arvolla on lyhyt historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50865566</link><guid isPermaLink="false">1-50865566</guid><description><![CDATA[Maailma on aina ollut raadollisen epätasa-arvoinen. Muinaisesta orjayhteiskunnista 1800-luvun teollistumiseen asti, rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. 1900-luvulla tämä luonnonlaki kumottiin. Luotiin hyvinvointiyhteiskunta, joka jakoi rikkautta kaikille. 
Nyt olemme kuitenkin suuntaamassa takaisin kohti epätasa-arvon aikoja. Miljardöörejä on ennätyksellisen paljon ja samalla äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on kääntynyt nousuun.

Poliittisen talouden tutkija Teppo Eskelinen, taloushistorian tutkija Petri Roikonen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren selvittävät, miten rikkaus ja köyhyys syntyivät.
]]></description><pubDate>Wed, 11 Aug 2021 07:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cfa6fa30e7094e9c9ae7e379062c4643.mp3" type="audio/mp3" length="474816"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-08-11T07:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2473"/><itunes:duration>41:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Urheilu ei ole luonnollista ihmiselle]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50865547</link><guid isPermaLink="false">1-50865547</guid><description><![CDATA[Urheilun harrastaminen kunnon kohottamisen vuoksi on vierasta ihmisluonteelle. Muinaiset ihmiset liikkuivat aina hyvästä syystä: jäljittääkseen eläimiä, vaihtaakseen leiriä tai kerätäkseen kasveja syötäväksi. Evoluutiohistoriaamme verrattuna nykyinen elämäntapamme on kummallinen vääristymä. Pieni hyvinvointieliitti urheilee mielipuolisesti, mutta suurin osa meistä on sohvaperunoitunut. Ihmiskunta on matkalla kohti maailmanlaajuista terveyskatastrofia.

Ihmisen evoluution tutkija Markku Niskanen, liikuntasosiologi Hanna-Mari Vehmas, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten meistä tuli sohvaperunoita.
]]></description><pubDate>Wed, 4 Aug 2021 07:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f52c3fc62ba94c3ea9e38a95b873fc38.mp3" type="audio/mp3" length="444672"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-08-04T07:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2316"/><itunes:duration>38:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uskonto on valtaa – kirkko syrjäytti muinaista kulttuuriperintöä ]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50865546</link><guid isPermaLink="false">1-50865546</guid><description><![CDATA[Uskonto on kenties ihmiskunnan voimakkain keksintö. Sen avulla on voitu johtaa suuria ihmisjoukkoja. Suomessa kirkko alkoi hallita elämää keskiajalla. Uskonnon mukana tulivat kontrolli, sivistys ja lukutaito. Ihmisten piti hylätä vanhat uskomusperinteet, uhripuut ja metsäjumalat.
Käännytystyö jatkuu edelleen Perun sademetsissä, missä lähetyssaarnaajat eri kirkkokunnista kilpailevat alkuperäiskansojen sieluista. 

Kansanuskon tutkija Kaarina Koski, uskontotieteen tutkija Minna Opas, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, millaisen kansanuskontojen ja perinteiden maailman suuret kirjauskonnot ovat jyränneet alleen.
]]></description><pubDate>Wed, 28 Jul 2021 07:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9cfa328511804412ac045bd9ddca1300.mp3" type="audio/mp3" length="502656"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-07-28T07:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2618"/><itunes:duration>43:38</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ylikalastuksen historia on tarina ihmisen ahneudesta]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50865544</link><guid isPermaLink="false">1-50865544</guid><description><![CDATA[Iso osa maailman kalakannoista on romahtanut ylikalastuksen vuoksi. Kaikilla maailman merillä kalaa otetaan merestä nopeammalla tahdilla kuin kalat ehtivät lisääntyä. Esimerkiksi Kiinan rannikolla merestä ei saada enää juuri muuta kuin pikkukalojen ja meduusojen liejua, jota voidaan lähinnä käyttää rehuna kalafarmeilla. Nyt mikään kalalaji eikä merialue ole turvassa ihmisen trooleilta ja pitkäsiimoilta.

Merenkäynnin historian tutkija Aaro Sahari, WWF:n kestävän kalastuksen asiantuntija Perttu Tamminen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren selvittävät, miten ihminen sai mahdin kalastaa meret lähes tyhjiksi.

]]></description><pubDate>Wed, 21 Jul 2021 07:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5ce02dd1f3da49889b33222e4aa5b08c.mp3" type="audio/mp3" length="388224"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-07-21T07:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2022"/><itunes:duration>33:42</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Betoni on ihmiskunnan saastuttavin rakennusmateriaali]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50865542</link><guid isPermaLink="false">1-50865542</guid><description><![CDATA[Betoni on tekokiveä, jota ei ole sellaisenaan luonnossa. Sitä on käytetty jo antiikin Roomassa. Tällä hetkellä betonia tuotetaan enemmän kuin koskaan, miljoonia tonneja joka päivä. Betonin valmistus on ihmiskunnan eniten ilmastopäästöjä tuottava teollisuuden ala. 
Betoni on mullistanut rakentamisen ja luonut sen urbaanin ympäristön, jossa elämme. Edullisista betonielementeistä valmistetuista asuinkeskittymistä tuli 1970-luvulla sosiaalisten ongelmien pesiä. Betonin piti olla ikuista, mutta nyt käynnissä on betonirakennusten purkutalkoot.

Rakennustekniikan dosentti Jukka Lahdensivu, Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten betoni on vaikuttanut ihmiskunnan historiaan.


]]></description><pubDate>Wed, 14 Jul 2021 07:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-644190e3b5e44d1bb9546c5dd74b3ee6.mp3" type="audio/mp3" length="438528"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-07-14T07:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2284"/><itunes:duration>38:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ihminen jalosti eläimet söpöiksi ja sairaiksi]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50865520</link><guid isPermaLink="false">1-50865520</guid><description><![CDATA[Olemme kotieläimille paljon velkaa. Ihminen kesytti ensimmäiset eläimet tuhansia vuosia sitten. Viimeisen 200 vuoden aikana olemme jalostaneet kotieläimistä alkuperäisten, elinvoimaisten villieläinten irvikuvia. Koiria, joiden aivot eivät mahdu niiden pääkalloihin. Sydänvaivoista ja nivelkivuista kärsiviä broilerikanoja. Lehmiä, joilla on niin suuret utareet, että ne eivät pysty kunnolla liikkumaan.

Arkeologi Auli Bläuer, eläinjalostuksen tutkija Hilja Solala, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, milloin eläinjalostus meni pieleen.
]]></description><pubDate>Wed, 7 Jul 2021 07:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5e59873304344985ab24de59ea6b469c.mp3" type="audio/mp3" length="315456"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-07-07T07:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1643"/><itunes:duration>27:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ihminen on luova hullu  – mikä teki meistä poikkeuksellisen lajin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50733222</link><guid isPermaLink="false">1-50733222</guid><description><![CDATA[Homo sapiensin kanssa rinnakkain on kulkenut useita muitakin älykkäitä, työkaluja käyttäviä ihmislajeja, kuten Homo neanderthalis ja Homo naledi. Kuitenkin vain Homo sapiens istutti viljan, halkaisi atomin ja lähetti ensimmäisen ihmisapinan avaruuteen.
Sapiensin luovuus avasi portin uudelle aikakaudelle. Ihminen alkoi siirtää tietoa ja taitoja yli sukupolvien, ei DNA:n muodossa vaan kulttuurina. Sapiens kääntyi evoluution ohituskaistalle ja alkoi hallita planeettaa.

Toimittaja Jussi Nygren ja biologi-tietokirjailija Juha Valste selvittävät, miten Homo sapiensista tuli niin tuhoisa laji.
]]></description><pubDate>Wed, 10 Mar 2021 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f3d09759af10494fa6f0edbb267c963f.mp3" type="audio/mp3" length="391680"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-03-10T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2040"/><itunes:duration>34:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kolonialismin aika on ihmiskunnan suurin tragedia]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50733228</link><guid isPermaLink="false">1-50733228</guid><description><![CDATA[1400-luvulla alkaneista löytöretkistä seurasi ennennäkemätöntä hävitystä: orjakauppaa, kulkutauteja ja kokonaisten kulttuurien alasajoa. Eurooppalaiset hovit ja kauppiaat alistivat koko planeetan vaikutusvaltansa alle lähes 500 vuoden ajaksi. Eikä kolonialismi ole missään vaiheessa loppunut. Se selittää edelleen pitkälti sen, miksi jotkut maat ovat vauraita ja toiset köyhiä.

Toimittaja Jussi Nygren, yleisen historian professori Leila Koivunen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miksi eurooppalaiset tutkimusmatkat johtivat globaalin sorron aikakauteen.
]]></description><pubDate>Wed, 3 Mar 2021 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fb33d8b594694655965e48c4f06e9f8c.mp3" type="audio/mp3" length="476544"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-03-03T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2482"/><itunes:duration>41:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten palkkatyö alkoi hallita ihmisen elämää? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50733227</link><guid isPermaLink="false">1-50733227</guid><description><![CDATA[Ihminen on luonteeltaan työtä välttelevä laji. Kaikki keksinnöt tulen tekemisestä lähtien ovat keventäneet työmme taakkaa. Metsästäjä-keräilijät tulivat toimeen tekemällä työtä nelisen tuntia päivässä ja keskiaikana nautittiin pitkistä lomista. Vaikka meillä on nykyään valtavasti työtä helpottavia keksintöjä, niin palkkatyö hallitsee ajankäyttöämme, kulttuuriamme ja identiteettiämme enemmän kuin koskaan.

Toimittaja Jussi Nygren, historiantutkija ja työstäkieltäytyjä Eetu Viren sekä historianopettaja Lasse Hongisto pohtivat, kuka keksi palkkatyön.]]></description><pubDate>Wed, 24 Feb 2021 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-eb52802c892d4c778318a8454edf100e.mp3" type="audio/mp3" length="543552"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-02-24T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2831"/><itunes:duration>47:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[1900-luvun tärkein keksintö kylvi kuolemaa ja ruokki miljardeja ihmisiä]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50733226</link><guid isPermaLink="false">1-50733226</guid><description><![CDATA[Haber-Bosch-menetelmä on vaikuttanut ihmisten elämään kenties enemmän kuin mikään muu keksintö 1900-luvulla. Tämä kemiallinen menetelmä on tarjonnut ravintoa puolelle maapallon väestöstä, mutta myös riistänyt miljoonien ihmisten hengen. Samalla metodilla voitiin tuottaa lannotteita pelloille ja räjähteitä sotatantereille.

Toimittaja Jussi Nygren, maataloustieteen professori Juha Helenius ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten teollisten lannoitteiden kehittäminen muutti historian kulkua.
Jakson taustoittamiseen osallistui myös sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa.]]></description><pubDate>Wed, 17 Feb 2021 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0b1aba36c648441fa64f764f034b2e21.mp3" type="audio/mp3" length="357696"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-02-17T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1863"/><itunes:duration>31:03</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Öljy – ihmiskunnan likaisin synti?]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50733225</link><guid isPermaLink="false">1-50733225</guid><description><![CDATA[Öljy on ihmiskunnan historiaa ohjaava voima. Se on liikuttanut ihmisiä, toiminut sotien polttoaineena ja saastuttanut ilmakehää. Öljyn massiivinen poltto on tehnyt meistä voimakkaan vastustajan tälle planeetalle ja myös itsellemme. Mutta historia olisi voinut mennä myös toisin. Jo 1900-luvun alussa sähkömoottori olisi voinut kehittyä yleisimmäksi ihmisten liikuttajaksi.

Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten öljyn poraaminen muutti maailmaa.]]></description><pubDate>Wed, 10 Feb 2021 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-eba5d13ad5674551bce317645117e6da.mp3" type="audio/mp3" length="445056"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-02-10T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2318"/><itunes:duration>38:38</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Laatikko joka mullisti maailman – rahtikontin historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50733221</link><guid isPermaLink="false">1-50733221</guid><description><![CDATA[Lähes kaikki, mitä kulutamme, kelluu luoksemme merten yli metallilaatikoissa. 
Tämä yksinkertainen keksintö, rahtikontti, loi kestämättömän kulutuskulttuurin, vei työpaikat kaukomaille ja kiihdytti talouskasvua ennennäkemättömällä tavalla.

Toimittaja Jussi Nygren, Vuosaaren sataman terminaalipäällikkö Jani Ylämäki, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, 
miten rahtikontit järjestivät maailman uudelleen ja tekivät maailmasta valtavan tehdasliukuhihnan.]]></description><pubDate>Wed, 3 Feb 2021 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7ea0517f426447c093f2eed501154898.mp3" type="audio/mp3" length="442176"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-02-03T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2303"/><itunes:duration>38:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Internetistä tuli vapauden ja sekasorron foorumi]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50733220</link><guid isPermaLink="false">1-50733220</guid><description><![CDATA[Kaikista keksinnöistä internet on muuttanut ihmisen elämää kenties eniten. 
Kun World Wide Web avattiin 1993, se oli utopistinen visio vapaasta, valtarakenteet purkavasta teknologiasta. Nyt jokainen netissä viettämämme sekunti on kauppatavaraa mainostajille yksityisyytemme ja hyvinvointimme kustannuksella.

Toimittaja Jussi Nygren, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, pilasiko internet kaiken.]]></description><pubDate>Wed, 27 Jan 2021 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8c31f8428b444969b8f1530e8d604257.mp3" type="audio/mp3" length="448704"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-01-27T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2337"/><itunes:duration>38:57</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kehitys teki meistä yksinäisiä - ydinperhe tuhosi yhteisöt]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50733208</link><guid isPermaLink="false">1-50733208</guid><description><![CDATA[Ydinperhe oli epäonnistunut kokeilu. Kahden vanhemman ja parin lapsen yksikkö, on historiallisesti tuore ilmiö, joka syntyi teollisuuskaupungeissa. Kehityksen aika on pilkkonut sosiaalisen piirimme laatikoihin ja tehnyt meistä yksinäisempiä.
 
Toimittaja Jussi Nygren ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten yhteisöllisistä metsästäjä-keräilijöistä tuli laatikoissa asuvia yksinäisiä raukkoja.]]></description><pubDate>Wed, 20 Jan 2021 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e9303a360e73459f874d977fac0f7d3c.mp3" type="audio/mp3" length="464064"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-01-20T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2417"/><itunes:duration>40:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Loputtoman talouskasvun tuhoava voima]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50680470</link><guid isPermaLink="false">1-50680470</guid><description><![CDATA[Talousjärjestelmämme on rikki. Se ei enää lisää hyvinvointia, vaan tuottaa epätasa-arvoa ja ekologista kaaosta. Korjaako loputtoman kasvun kapitalismi itsensä vai tarvitaanko tilalle uusi järjestelmä?

Toimittaja Jussi Nygren, poliittisen talouden tutkija Heikki Patomäki ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko talouskasvusta tullut tuhoava voima.]]></description><pubDate>Wed, 6 Jan 2021 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c329f0502ff7495e9a7f9788902aac5f.mp3" type="audio/mp3" length="312000"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2021-01-06T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1625"/><itunes:duration>27:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko ihminen sotaisa laji?]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50680469</link><guid isPermaLink="false">1-50680469</guid><description><![CDATA[Ihmiskunnan historia on loputon jatkumo sotia, kahakoita ja kansanmurhia. Euroopassa tuhansia vuosia sitten käytyjen veristen taisteluiden jäljet näkyvät edelleen geeneissämme. Tällä hetkellä elämme kuitenkin ihmiskunnan rauhanomaisinta aikaa. Ovatko sodat viimein loppumassa?

Toimittaja Jussi Nygren, historianopettaja Lasse Hongisto ja biologinen antropologi Markku Niskanen pohtivat, onko ihminen luonteeltaan sotaisa laji.]]></description><pubDate>Wed, 30 Dec 2020 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ac3025aaeb8f4972b1469c50a18d7bfc.mp3" type="audio/mp3" length="294144"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-12-30T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1532"/><itunes:duration>25:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kieli teki meistä planeetan vaarallisimman pedon]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50680468</link><guid isPermaLink="false">1-50680468</guid><description><![CDATA[Kyky pukea suunnitelmia sanoiksi teki meistä planeetan vaarallisimman lajin ja lopulta sen teknologisen ihmisen, joka olemme nyt. Tarinankerronta on ennakkoehto uskontojen, talousjärjestelmien, valtioiden ja lopulta tieteen ja tekniikan synnylle. Miten kieli syntyi? Mikä oli ensimmäinen lause?

Toimittaja Jussi Nygren, kielitieteilijä Matti Miestamo ja paleontologi Mikael Fortelius selvittävät, onko kieli ihmiskunnan luoma joukkotuhoase.]]></description><pubDate>Wed, 23 Dec 2020 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-204d7728b7bc48469b5ab54dcbd0d4d8.mp3" type="audio/mp3" length="376896"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-12-23T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1963"/><itunes:duration>32:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kansallisvaltio – ihmiskunnan verisin keksintö?]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50680466</link><guid isPermaLink="false">1-50680466</guid><description><![CDATA[Kansallisvaltio oli demokratian ja vapauden kehto. Monille kansoille valtion muodostuminen on ollut valtava edistysaskel itsenäisyyteen ja mahdollisuus jokaisen kansalaisen osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Kiihkomielinen kansallisaate ja oman kansan suojeleminen ovat aiheuttaneet myös sortoa, sotia ja kansanmurhia.

Toimittaja Jussi Nygren, alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, oliko kansallisvaltion keksiminen ihmiskunnan verisin keksintö.]]></description><pubDate>Wed, 16 Dec 2020 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-52086912d39549bcb252bdf472f6dabd.mp3" type="audio/mp3" length="365184"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-12-16T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="1902"/><itunes:duration>31:42</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kenen idea oli alkaa polttaa kivihiiltä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50680465</link><guid isPermaLink="false">1-50680465</guid><description><![CDATA[Kivihiilellä on rakennettu koko nykyinen moderni maailma. Kivihiili on mahdollistanut globaalin kaupankäynnin, synnyttänyt teollisuuskaupungit, mutta samalla aiheuttanut sotia ja lämmittää planeettaamme. Miksi siitä tuli niin suosittu polttoaine?

Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen, voimahiilivoimalan päällikkö Jarmo Hagström sekä historianopettajat Johanna Norppa ja Lasse Hongisto selvittävät, onko kivihiilen käyttö ihmiskunnan suurin virhe.]]></description><pubDate>Wed, 9 Dec 2020 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-14e59e67cd3a4e37aec205e7417d16cf.mp3" type="audio/mp3" length="476928"/><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150405/13-1-50680465-1724150400813.jpg"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_65,h_65,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150405/13-1-50680465-1724150400813.jpg" width="65" height="65"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_160,h_160,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150405/13-1-50680465-1724150400813.jpg" width="160" height="160"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_220,h_220,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150405/13-1-50680465-1724150400813.jpg" width="220" height="220"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_620,h_620,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150405/13-1-50680465-1724150400813.jpg" width="620" height="620"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150405/13-1-50680465-1724150400813.jpg" width="720" height="720"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_940,h_940,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150405/13-1-50680465-1724150400813.jpg" width="940" height="940"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-12-09T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2484"/><itunes:duration>41:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lihansyönti teki meistä älykkäitä]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50680244</link><guid isPermaLink="false">1-50680244</guid><description><![CDATA[Lihansyönti teki meistä älykkäitä ja mahdollisti leviämisen ympäri maapalloa. Vaikka hampaamme sopivat paremmin hedelmien ja hienonnetun ruuan syömiseen, olemme aina olleet persoja lihalle. Lihansyönti teki meistä ihmisiä, mutta tuhoaako lihanhimomme lopulta koko ekosysteemin?

Toimittaja Jussi Nygren, paleontologi Mikael Fortelius, biologinen antropologi Markku Niskanen ja karjanhoidon historiaa tutkinut Auli Bläuer selvittävät, miten lihansyönti on muuttanut ihmiskunnan elämää.]]></description><pubDate>Wed, 2 Dec 2020 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5b3691959360460dbdf21e236a3da481.mp3" type="audio/mp3" length="445056"/><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150193/13-1-50680244-1724150190637.jpg"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_65,h_65,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150193/13-1-50680244-1724150190637.jpg" width="65" height="65"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_160,h_160,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150193/13-1-50680244-1724150190637.jpg" width="160" height="160"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_220,h_220,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150193/13-1-50680244-1724150190637.jpg" width="220" height="220"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_620,h_620,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150193/13-1-50680244-1724150190637.jpg" width="620" height="620"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150193/13-1-50680244-1724150190637.jpg" width="720" height="720"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_940,h_940,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150193/13-1-50680244-1724150190637.jpg" width="940" height="940"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-12-02T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2318"/><itunes:duration>38:38</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Maanviljely toi kurjuuden ja sairaudet]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50679027</link><guid isPermaLink="false">1-50679027</guid><description><![CDATA[Maanviljely tuhosi terveytemme ja kärjisti ihmisten välisiä hierarkioita. Tarttuminen kuokkaan tarkoitti raatamista, nälänhätää, kulkutauteja ja sortojärjestelmien syntyä. 

Toimittaja Jussi Nygren ja biologinen antropologi Markku Niskanen, arkeologi Santeri Vanhanen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko maanviljely ihmiskunnan perisynti.]]></description><pubDate>Wed, 25 Nov 2020 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8b7c1a0f3e0f45e2bd2a7078a72c9a25.mp3" type="audio/mp3" length="393792"/><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150209/13-1-50679027-1724150205792.jpg"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_65,h_65,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150209/13-1-50679027-1724150205792.jpg" width="65" height="65"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_160,h_160,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150209/13-1-50679027-1724150205792.jpg" width="160" height="160"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_220,h_220,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150209/13-1-50679027-1724150205792.jpg" width="220" height="220"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_620,h_620,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150209/13-1-50679027-1724150205792.jpg" width="620" height="620"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150209/13-1-50679027-1724150205792.jpg" width="720" height="720"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_940,h_940,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1724150209/13-1-50679027-1724150205792.jpg" width="940" height="940"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-11-25T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2051"/><itunes:duration>34:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi ihminen muutti pimeään ja kylmään Pohjolaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50677840</link><guid isPermaLink="false">1-50677840</guid><description><![CDATA[Elämme kylmän ja pimeän keskellä lähes koko vuoden. Kasvukausi on onnettoman lyhyt, kärsimme kaamosmasennukseta ja nautimme D-vitamiinit purkista. Vaikka ensimmäiset asukkaat saapuivat Pohjolaan jo tuhansia vuosia sitten, kehomme ei ole vieläkään sopeutunut karuun ilmastoon. Miksi ihmeessä ihmiset alunperin muuttivat pohjoisille alueille ja miksi he päättivät jäädä?

Toimittaja Jussi Nygren ja arkeologit Johanna Seppä ja Mikael Manninen selvittävät, onko muuttoliike pohjoiseen ihmiskunnan suuri virhe. ]]></description><pubDate>Wed, 18 Nov 2020 07:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9ece86d21c984d4286d1b08ed0399758.mp3" type="audio/mp3" length="385536"/><dcterms:subject><![CDATA[Pieleen mennyt historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-11-18T07:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2008"/><itunes:duration>33:28</itunes:duration></item></channel></rss>