<rss version="2.0" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/"><channel><title><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-50619369</link><pubDate>Tue, 21 Apr 2026 23:18:53 +0300</pubDate><description><![CDATA[Sama aihe vetää tekijää puoleensa uudestaan ja uudestaan. Skaala on laaja: linnut, rakkaus, ulkonäkö, kateus, musta neliö tai vaikka häpeä. Mihin asiaan ihminen etsii töillään vastausta? Mikä on vienyt aiheen äärelle jopa pitkiksi ajoiksi? 

Saman pöydän ääreen toimittaja Marja Vehkasen kanssa istuu kaksi henkilöä, joista toinen on lähestynyt aihetta taiteen kautta, toinen taiteen ulkopuolelta. Vieraat kertovat suhteestaan aiheeseen, joka ei ole jättänyt kumpaakaan rauhaan ja jonka pariin täytyy palata tai jota on välttämätöntä tutkia.  

Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.
]]></description><atom:link rel="self" href="https://feeds.yle.fi/areena/v1/series/1-50619369.rss?language=sv"/><managingEditor>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</managingEditor><webMaster>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</webMaster><copyright>Yle Areena</copyright><generator>Yle Areena</generator><language>fi</language><docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs><ttl>15</ttl><itunes:author>Yle Areena</itunes:author><itunes:block>yes</itunes:block><itunes:owner><itunes:name>Yle Areena</itunes:name><itunes:email>areena.info@yle.fi</itunes:email></itunes:owner><itunes:summary><![CDATA[Sama aihe vetää tekijää puoleensa uudestaan ja uudestaan. Skaala on laaja: linnut, rakkaus, ulkonäkö, kateus, musta neliö tai vaikka häpeä. Mihin asiaan ihminen etsii töillään vastausta? Mikä on vienyt aiheen äärelle jopa pitkiksi ajoiksi? 

Saman pöydän ääreen toimittaja Marja Vehkasen kanssa istuu kaksi henkilöä, joista toinen on lähestynyt aihetta taiteen kautta, toinen taiteen ulkopuolelta. Vieraat kertovat suhteestaan aiheeseen, joka ei ole jättänyt kumpaakaan rauhaan ja jonka pariin täytyy palata tai jota on välttämätöntä tutkia.  

Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.
]]></itunes:summary><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1400,h_1400,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1750938014/13-1-50619369-1600083250553.jpg"/><image><url>https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1000,h_1000,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1750938014/13-1-50619369-1600083250553.jpg</url><title><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></title><link>https://areena.yle.fi/1-50619369</link></image><itunes:explicit>no</itunes:explicit><item><title><![CDATA[Juhani Brander, Geoffrey Erista ja miehenä olemisen ristiriitaisuus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50693340</link><guid isPermaLink="false">1-50693340</guid><description><![CDATA[Mies ei horju maailman tuulissa ja löytää itse ratkaisun ongelmiin, joita ei edes olisi jos hän olisi “oikea mies”. Tätä viestiä voi kohdata usein jopa oman lapsuudenperheen piirissä, toteaa kirjailja, kulttuurikriitikko Juhani Brander. Elokuvien yksin pärjäävät, tuhovoimaa omaavat miehet ovat olleet paitsi hänen myös esitystaiteilja Geoffrey Eristan nuoruudessa malleja miehisyydestä, eikä kasvuympäristökään tarjonnut laveampaa mallia. 

Kumpikin heistä on kokenut väistämättömän käänteen miehenä olemisessa, sillä molempien mukaan hegemoninen maskuliinisuus tukahduttaa ja kaventaa sitä haitallisella tavalla. Tästä aihepiiristä on kummunnut niin Branderin esseekokoelma Miehen kuolema kuin Eristan esittävä taide jo Teatterikorkeakoulun ajoilta. Heidän kanssaan keskustelee Marja Vehkanen.

Tuottajana Heikkin Soini.
]]></description><pubDate>Wed, 30 Dec 2020 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ced4b32a8a69461b8b79808e6f14b8f9.mp3" type="audio/mp3" length="508032"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-12-30T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2646"/><itunes:duration>44:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Jenni Toivoniemi, Michael Laakasuo ja ystävyyssuhteiden kasvava merkitys]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50672948</link><guid isPermaLink="false">1-50672948</guid><description><![CDATA[Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Jenni Toivoniemen elämässä ystävät ovat nuoruusvuosina ottaneet jopa perheen roolin ja ovat yhä tärkeässä asemassa - tätä heijastelevat myös hänen viimeisimmät työnsä, draamakomedia Seurapeli sekä komediasarja Paras vuosi ikinä, joissa keskiössä ovat nimenomaan ystävykset. 

Ystävyyttä on tutkittu vain vähän. Tämä oli yksi syistä, miksi sosiaalipsykologi Michael Laakasuo yhdessä tutkimusryhmän kanssa halusi muutamia vuosia sitten pureutua ystävyyssuhteisiin, ovathan ne tärkeitä sosiaalisen rakenteen määrittäjiä. Helsingin yliopiston ja Väestöliiton yhteisessä tutkimuksessa perehdyttiin ystävyyssuhteiden muodostumiseen ja sen psykologiaan. Vaikka tutkimus on tehty Isossa-Britanniassa, tutkijat olettavat tulosten olevan samankaltaisia muissakin länsimaissa. 

Toimittajana Marja Vehkanen. Tuottajana Heikki Soini.

]]></description><pubDate>Wed, 23 Dec 2020 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9c1b7844059149efa5b19b4dc7f46caa.mp3" type="audio/mp3" length="503040"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-12-23T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2620"/><itunes:duration>43:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Leena Ylä-Lyly, Auli Vähäkangas ja surun aallot läheisen menehdyttyä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50649248</link><guid isPermaLink="false">1-50649248</guid><description><![CDATA[Vaikkei suru koskaan katoa, se on liikkeessä ja läsnä eri sävyisenä eri aikoina.

Käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkangas ja valokuvataiteilija Leena Ylä-Lyly saivat sysäyksen surun käsittelyyn työssään läheisten menettämisen myötä. Auli Vähäkangas on tutkinut surun ja kuoleman kohtaamista Suomessa ja avartanut näkymäänsä aiheeseen myös asuessaan Afrikassa. 

Leena Ylä-Lylyn valokuvat ovat useamman vuoden ajan kiteyttäneet taiteilijan tuntemuksia ja näkemyksiä surusta, kuolemasta ja hauraudesta. Viimeisin valokuvasarja It Is What It Is tekee näkyväksi surun tummanpuhuvat sävyt, joita tarkemmin katsomalla erottaa muitakin sävyjä kuin mustaa ja valkoista.

Toimittajana Marja Vehkanen. Tuottajana Heikki Soini.
]]></description><pubDate>Wed, 16 Dec 2020 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6e6f4f4a3fc14644bd0029f706bc7d03.mp3" type="audio/mp3" length="496704"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-12-16T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2587"/><itunes:duration>43:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Jesse Markin, Niina Junttila ja ulkopuolisuus, joka tuntuu koko kehossa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50648565</link><guid isPermaLink="false">1-50648565</guid><description><![CDATA[Ostrakismia, ulkopuoliseksi sulkemista kokevat kaikki ainakin jossain määrin elämänsä aikana. Mitä ulkopuolisuuden kokemus tekee ihmiselle, kun siitä tulee pysyvä tila? Millaisia keinoja on päästä irti kehoa ja mieltä vakavasti kuormittavasta tilasta? 

Julkisuudessa avoimesti kokemastaan ulkopuolisuudesta ja rasismista puhuneelle ja teemoista myös musiikkia tehneelle laulaja-räppäri Jesse Markinille yksi ihminen merkitsi suurta käännettä - musiikin lisäksi. Kasvatuspsykologian professori Niina Junttila kiinnostui yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden teemoista jo toistakymmentä vuotta sitten ja löytää edelleen korjattavaa yhteiskunnassamme; erityisesti hän on huolissaan lasten ja nuorten tilanteesta.

Toimittajana Marja Vehkanen. Tuottajana Heikki Soini.
]]></description><pubDate>Wed, 9 Dec 2020 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4374bc1a20b34effaee619696de7aee0.mp3" type="audio/mp3" length="461952"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-12-09T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2406"/><itunes:duration>40:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Astrid Swan, Helmi Kekkonen ja äitinä olemisen kaikki värit]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50638869</link><guid isPermaLink="false">1-50638869</guid><description><![CDATA[Hyvän äidin myytti juontuu kaukaa ja on yhä monille äideille heijastuspinta, joka tuottaa paineita ja syyllisyyttä. Onko mahdollista tai ainakaan helppoa olla juuri omannäköisensä äiti? Miksi juuri äidin merkitys vanhemmuuden kirjosta on muodostunut niin suureksi? 

Sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija, muusikkona ja kirjailijanakin tunnettu Astrid Swan on pureutunut tutkimuksessaan äitiblogeihin. Hän käsittelee myös taiteessaan äidin ja lapsen suhdetta eri kulmista. Kirjailija Helmi Kekkonen julkaisi viime vuonna ensimmäisen ei-fiktiivisen teoksensa Olipa kerran äiti, jossa hän tekee omalta osaltaan tilaa niille kirjaville tunteille, jotka äitiyteen liittyvät - myös niille hyville ja ainutlaatuisille. Toimittajana Marja Vehkanen. 

Tuottaja on Heikki Soini.]]></description><pubDate>Wed, 25 Nov 2020 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b85b1fa1cf464bdd98c3824dffbd2345.mp3" type="audio/mp3" length="468288"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-11-25T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2439"/><itunes:duration>40:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Viivi Rintanen, Petteri Pietikäinen ja ihmistä ikuisesti seurannut mielisairauden mahdollisuus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50634756</link><guid isPermaLink="false">1-50634756</guid><description><![CDATA[Mielisairaudet kytkeytyvät paitsi mieleen myös aikaan, ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen on omistautunut noin 20 vuoden ajan hulluuden hahmottamiselle länsimaisessa kulttuurissa ja uusimman kirjansa myötä tarkentanut hulluuden historiaan Suomessa. Sarjakuvataiteilija Viivi Rintanen on laittanut itsensä likoon omaelämäkerrallisissa sarjakuvissaan. Uusimmassa teoksessaan hän kuvaa omien kokemustensa lisäksi myös muiden mielenterveystarinoita tuodakseen mielen ongelmat lähemmäs arkisina ja tunnistettavina, todistaen sarjakuvan voiman. Toimittajana Marja Vehkanen.

Tuottaja on Heikki Soini.]]></description><pubDate>Wed, 18 Nov 2020 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fd3ab688ed664feba484fc84294b5845.mp3" type="audio/mp3" length="507456"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-11-18T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2643"/><itunes:duration>44:03</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Milja Sarkola, Maarit Lassander ja kätketyt tunteet rahan takana]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50634378</link><guid isPermaLink="false">1-50634378</guid><description><![CDATA[Raha ja tunteet nivoutuvat yhteen. Raha, laskelmointi ja hyötyminen lonkeroituvat ihmissuhteisiin. Miksi rahasta on vaikea puhua, vaikka sen vaikutus on jatkuvasti läsnä? Raha on aihe, joka ei jätä rauhaan Pääomani-esikoisromaaninsa julkaissutta teatteriohjaaja, näytelmäkirjailjia Milja Sarkolaa ja Rahaviisaus-kirjan kirjoittanutta psykologi Maarit Lassanderia. Heidän kanssaan keskustelee Marja Vehkanen.

Tuottaja on Heikki Soini.]]></description><pubDate>Wed, 11 Nov 2020 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8cfb328e7c1e4659a2160bda14ae030c.mp3" type="audio/mp3" length="488448"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-11-11T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2544"/><itunes:duration>42:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Maria Veijalainen, Elina Reenkola ja paha, hyvä kateus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50609763</link><guid isPermaLink="false">1-50609763</guid><description><![CDATA[Kateus on tuttua kaikille, toisin kuin ehkä keinot sen taltuttamiseen. Riippuu ihmisen kyvyistä ja halusta kääntää katse itseensä, muuttuuko kateus rakentavaksi voimaksi. Millaiset tekijät vaikuttavat  kateuden syntyyn? Kateus on aihe, joka ei ole jättänyt rauhaan elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Maria Veijalaista, ja niin syntyi viime vuonna ensi-iltansa saanut elokuva Diva of Finland. Psykoanalyytikko Elina Reenkola on saanut syventyä kateuteen niin vastaanotoillaan kuin tuoreessa kirjassaan. Toimittajana Marja Vehkanen.

Tuottaja on Salla Matusiak.]]></description><pubDate>Wed, 28 Oct 2020 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7337827f697f4a3f836bf2d522cf277b.mp3" type="audio/mp3" length="475392"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-10-28T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2476"/><itunes:duration>41:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Outi Törmälä, Outi Sarpila ja elämä ulkonäköyhteiskunnassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50609404</link><guid isPermaLink="false">1-50609404</guid><description><![CDATA[Ulkonäkömme perustella tehdään helposti johtopäätöksiä siitä, keitä olemme, mitä edustamme ja mikä on arvomme. Kauneus ei ole vain katsojan silmissä, ja ne joiden katseella on eniten painoarvoa määrittelevät sen, millaiset ulkonäköön liittyvät ominaisuudet, olivat ne sitten esimerkiksi valkoisuus, laihuus tai lihaksikkuus, ovat tavoiteltavia. Ulkonäöllä saa valtaa, ja toisaalta se rajaa ulkopuolelle aiheuttaen eriarvoisuutta. 

Taloussosiologian dosentti Outi Sarpila ja valokuvaaja Outi Törmälä ovat tahoillaan kokeneet tarvetta tarkastella ulkonäköön liittyviä kysymyksiä; millainen minuudesta tulee ulkonäköyhteiskunnassa? Mitä ihmisten ongelmallinen suhde ulkonäköönsä viestii yhteiskunnallisista asenteista, ihanteista ja pelistä, jossa ollaan tahtomattakin mukana? Miksi kameran edessä on niin vaikea olla? Kahden Outin kanssa saman pöydän ääreen istui Marja Vehkanen.

Tuottaja on Salla Matusiak.]]></description><pubDate>Wed, 21 Oct 2020 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b9e2a935986c42da8bd7c02185207496.mp3" type="audio/mp3" length="503232"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-10-21T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2621"/><itunes:duration>43:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Marjo Niemi ja Ben Malinen häpeästä vapautumisen tiellä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50608904</link><guid isPermaLink="false">1-50608904</guid><description><![CDATA[Häpeän siemenet kylvetään jo varhaisessa lapsuudessa, ennen kieltä. Tämä vaikea tunne kätkeytyy monenlaisen käytöksen taakse ja voi pulpahtaa esiin odottamattomissa tilanteissa. Sitä on hankala katsoa kohti ja tunnistaa häpeäksi, samalla kun se estää meitä toteuttamasta täyttä potentiaaliamme ja vie energiaa. 

Häpeästä on myös hyötyä ja se voi olla tuottava voima. Kirjailija Marjo Niemi on käsitellyt häpeää taiteellisissa töissään jo ennen romaaniaan Kaikkien menetysten äiti, jossa hän kaivautui yhä syvemmälle aiheeseen. Tutkija Ben Malinen päätyi häpeän äärelle henkilökohtaisesta kimmokkeesta ja on kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa - eikä into häpeän tutkimiseen näytä laantuvan. Häpeä on siis aihe, joka ei jätä rauhaan. Marjo Niemen ja Ben Malisen kanssa keskustelee Marja Vehkanen.

Tuottaja on Salla Matusiak. 
]]></description><pubDate>Wed, 14 Oct 2020 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b59f4d2289d3497c8b112e52f3a65e72.mp3" type="audio/mp3" length="484032"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-10-14T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2521"/><itunes:duration>42:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ola Kolehmainen, Kimmo Pasanen ja maalaustaiteen mullistanut Musta neliö]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50608721</link><guid isPermaLink="false">1-50608721</guid><description><![CDATA[Musta neliö seuraa melkolailla abstraktin taiteen evoluutiota. Ensimmäisen mustan neliön maalasi Kazimir Malevitsh 1900-luvun alussa - sittemmin musta neliö ilmaantui muidenkin taiteilijoiden maalauksiin heidän pyrkiessään kiteyttämään näkemyksiään siitä, mitä taide on. 

Valokuvataiteilija Ola Kolehmainen tuntee henkistä yhteyttä nimenomaan Malevitshiin, sillä tämänkin töihin vaikuttivat keskeisesti kirkkoarkkitehtuuri ja ikonit. Filosofi, taidemaalari Kimmo Pasanen on joutunut ottamaan vuosien mittaan selkoa siitä, mitä eroa on eri taitelijoiden mustilla neliöillä ja miten katsoja voi - jos voi - sen eron tehdä. 

Näille kahdelle tekijälle Musta neliö on aihe, joka ei jätä rauhaan. Aiheen äärellä heidän kanssaan on toimittaja Marja Vehkanen.

Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.


Malevitshin taiteen voi nähdä Ola Kolehmaisen mukaan vaikuttaneen mm. seuraaviin taiteilijoihin: Josef Albers, Ad Reinhardt, Ellsworth Kelly, Sol Lewitt, Gerhard Merz, John Baldessari, Barnett Newman, Agnes Martin, Donald Judd, Dan Flavin, Richard Serra, Ed Ruscha, Frank Stella, Cy Twombly ja Robert Longo.


]]></description><pubDate>Wed, 7 Oct 2020 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1b41f50a0d4b4121b8d4bbdb7fe95863.mp3" type="audio/mp3" length="509952"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-10-07T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2656"/><itunes:duration>44:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Samuli Putro, Paula Tiessalo ja rakkauskeskustelu 2020]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50584411</link><guid isPermaLink="false">1-50584411</guid><description><![CDATA[Onko onnistunut rakkaussuhde sellainen, jossa yksi ihminen on toiselle kaikki kaikessa? Sellainen, joka on elämänmittainen ja päättyy toisen ihmisen kuolemaan? 

Sormus sormessa ei suojaa tunteilta, sillä tunteet ovat kaoottisia. Rakkaus on kuin tottelematon riiviö, joka ei välttämättä mahdu sille asetettuihin raameihin. Moni elää silti rakkaussuhteitaan valmiin käsikirjoituksen mukaan. Rakkauden ideaaleja ylläpitävät niin yhteiskunta kuin kulttuurikin, esimerkiksi pop-musiikki. 

Muusikko Samuli Putro on pohtinut sanoituksissaan rakkauden olemusta ja ilmenemismuotoja, haikaillen myös sen yhden oikean perään. Millainen kuva rakkaudesta piirtyy esiin hänen tuotannossaan tänä päivänä? Toimittaja Paula Tiessalo on käsitellyt rakkaussuhteita kolumneissaan ja hiljattain ilmestyneessä Parisuhdepäivitys-kirjassa. Kirja haastaa suhdenormeja ja sitä tyypillisintä rakkaussatua, jolle ehdollistumme pienestä pitäen. Nämä kaksi tekijää istuvat toimittaja Marja Vehkasen kanssa saman pöydän ääreen ja heittäytyvät pohtimaan rakkaussuhteita, omia kokemuksiaan säästelemättä. 

Rakkaus on Samuli Putrolle ja Paula Tiessalolle aihe, joka ei jätä rauhaan. 


Tuottaja on Salla Matusiak.
]]></description><pubDate>Wed, 30 Sep 2020 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c6748df204f140e49409efa82941f052.mp3" type="audio/mp3" length="475008"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-09-30T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2474"/><itunes:duration>41:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sanna Kannisto, Silvia Hosseini sekä elämän ja kuoleman linnut]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena.yle.fi/1-50582882</link><guid isPermaLink="false">1-50582882</guid><description><![CDATA[Kirjallisuudessa linnut ovat symboloineet katoa ja kuolemaa, esseisti-kriitikko Silvia Hosseinin mukaan jopa enemmän kuin elämää. 

Tosielämässä lintujen tila kertoo surullista tarinaa luontokadosta. Tuota tarinaa huokuvat myös valokuvataiteilija Sanna Kanniston valokuvat, joiden kautta taiteilija pohtii samalla omaa rooliaan tutkijoiden rinnalla. Kanniston lintuvalokuvat ovat tulkittavissa myös lohdullisina, toivoa herättävinä.

Toimittaja Marja Vehkasen kanssa saman pöydän ääreen istuvat nämä kaksi tekijää. Heille linnut ovat aihe, joka ei jätä rauhaan. 

Tuottaja Salla Matusiak. ]]></description><pubDate>Wed, 23 Sep 2020 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-684bceae2d024bad832a83cfe884b991.mp3" type="audio/mp3" length="477696"/><dcterms:subject><![CDATA[Aihe, joka ei jätä rauhaan]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2020-09-23T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2488"/><itunes:duration>41:28</itunes:duration></item></channel></rss>