<rss version="2.0" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/"><channel><title><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></title><link>https://arenan.yle.fi/1-4325825</link><pubDate>Thu, 07 May 2026 11:50:54 +0300</pubDate><description><![CDATA[Rehellistä ja fiksua puhetta kulttuurista. Kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet keskustelussa eikä klassikkojakaan unohdeta. Kulttuuriykkönen suorana jokaisena arkipäivänä lähetyksenä Yle Radio 1:ssä maanantaista perjantaihin klo 15.02 - 15.55. Perjantaisin Perjantaistudio viikon puheenaiheista.

Twitter: @kultykkonen
Palaute, vinkit: kulttuuriykkonen@yle.fi

Toimittajina Juhani Kenttämaa, Nicklas Wancke, Pauliina Grym, Pia-Maria Lehtola, Ville Talola ja Noora Hirn. Kulttuuriykköstä tuottaa Olli Kangassalo.]]></description><atom:link rel="prev" href="https://feeds.yle.fi/areena/v1/series/1-4325825.rss?lang=sv&amp;page=1"/><atom:link rel="self" href="https://feeds.yle.fi/areena/v1/series/1-4325825.rss?lang=sv&amp;page=2"/><managingEditor>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</managingEditor><webMaster>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</webMaster><copyright>Yle Areena</copyright><generator>Yle Areena</generator><language>sv</language><docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs><ttl>15</ttl><itunes:author>Yle Areena</itunes:author><itunes:block>yes</itunes:block><itunes:owner><itunes:name>Yle Areena</itunes:name><itunes:email>areena.info@yle.fi</itunes:email></itunes:owner><itunes:summary><![CDATA[Rehellistä ja fiksua puhetta kulttuurista. Kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet keskustelussa eikä klassikkojakaan unohdeta. Kulttuuriykkönen suorana jokaisena arkipäivänä lähetyksenä Yle Radio 1:ssä maanantaista perjantaihin klo 15.02 - 15.55. Perjantaisin Perjantaistudio viikon puheenaiheista.

Twitter: @kultykkonen
Palaute, vinkit: kulttuuriykkonen@yle.fi

Toimittajina Juhani Kenttämaa, Nicklas Wancke, Pauliina Grym, Pia-Maria Lehtola, Ville Talola ja Noora Hirn. Kulttuuriykköstä tuottaa Olli Kangassalo.]]></itunes:summary><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1400,h_1400,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1769163770/13-1-4325825-1648136876810.jpg"/><image><url>https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1000,h_1000,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1769163770/13-1-4325825-1648136876810.jpg</url><title><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></title><link>https://arenan.yle.fi/1-4325825</link></image><itunes:explicit>no</itunes:explicit><itunes:category text="Arts"/><item><title><![CDATA[Reidar Särestöniemi oli oman aikansa kadehdittu julkkistaiteilija - nyt hänen taidettaan tulkitaan uudella tavalla]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72945820</link><guid isPermaLink="false">1-72945820</guid><description><![CDATA[Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta avautui Didrichsenillä 8. helmikuuta. Näyttely avaa Särestöniemen luontosuhdetta, jonka hän koki vahvana ja samaistui usein luonnon eri elementtien kanssa. Mistä hän pakeni luontoon? Millaisia uskomuksia hänellä oli luonnon suhteen? Miksi häntä kutsuttiin shamaaniksi? Mitä hän ajatteli ympäristön tilasta ja sen suojelemisesta? Oliko hän edelläkävijä luonnonsuojelun suhteen?

Reidar Särestöniemien värikkäät teokset olivat muotia 1960–1970-luvuilla ja niitä löytyvät tänään monesta yksityiskodista. Särestöniemi työskenteli ja asui Särestö-kotitilalla Kittilässä. Hän koki siellä yhteyttä tuntureihin ja samaistui välillä ilvekseen. Millä tavalla homoseksuaalisuus näkyi hänen taiteessaan? Särestöniemen aikana homoseksuaalisuus oli vielä rikos.

Teoksiaan näyttelyyn ovat lainanneet Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Fortumin Taidesäätiö, Heinon taidesäätiö, Kansan Arkisto, Nordean Taidesäätiö, Villa Gyllenberg ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva. Näyttelyssä on esillä teoksia myös Didrichsenin taidemuseon kokoelmasta sekä lukuisista yksityiskokoelmista.

Ohjelman vieraina ovat museonjohtajat Maria ja Peter Didrichsen, intendentti Otto Selén ja kirjailija-toimittaja Noora Vaarala.   

Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta, Didrichsenin taidemuseossa 1.6.2025 asti. 

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 12 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-91f6d8a1a37d4d10ba846b2dd1f01252.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ohittaako todellisuus kohta trillerien uhkakuvat? - Tapaus Helena Immosen Tulikettu ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72945580</link><guid isPermaLink="false">1-72945580</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen keskustelee siitä, miten ajankohtainen Suomen ja Itämeren alueen turvallisuustilanne heijastuu uuteen jännityskirjallisuuteen. Minkälainen turvallisuustilanne oikeasti on, ja mitä skenaarioita kirjailijat ovat siihen liittyen luoneet? Millaista on kirjoittaa niin läheisesti kuumiin ajankohtaisiin aiheisiin liittyen? Rajoittaako todellisuus fiktion kirjoittamista? Entä voiko fiktio vaikuttaa siihen, mitä lopulta tapahtuu todellisuudessa? Keskustelemassa kirjailija Helena Immonen, Helsingin Sanomien toimittaja, kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen sekä Ruumiin kulttuuri -lehden päätoimittaja Päivi Remes. Toimittajana on Jonni Roos.
]]></description><pubDate>Tue, 11 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-11732006884548e7876ca537d445b1f9.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-11T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun Suomi hävitti Pietarin scifiteoksissa - mistä kaikesta 100-200 vuotta sitten haaveiltiin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72945385</link><guid isPermaLink="false">1-72945385</guid><description><![CDATA[Harva kännykän käyttäjä tietää, että laite esiintyi tieteiskirjallisuuden seikkailuissa vuosikymmeniä ennen sen keksimistä. Yleisiä aiheita Suomen tieteiskirjallisuudessa olivat yhteiskunnalliset utopiat avaruus ja aikamatkailu, tekniikan keksinnöt ja tulevaisuuden aseet ja sodat. Suomalaisessa “jääkäriscifissä” nousi varsin kansallinen teema, eli suur-Suomi: tarinoissa kerrotaan, miten Suomi hävittää maan tasalle Leningradin ja työntää rajansa kauas itään.
Kuinka paljon scifi kertoo aikansa peloista ja toiveista? Ja mitä se kertoo meistä ihmisistä? Vieraina ovat Vesa Sisättö, joka syväsukeltaa scifitarinoiden maailmaan (yhdessä Jari Koposen kanssa kirjoittamassaan) kirjassaan Kuviteltu tulevaisuus, tieteiskirjallisuus Suomessa 1803 - 1944. Mukana on myös scifituntija Hannu Blommila. Etäyhteydellä Tampereelta keskusteluun osallistuu kirjallisuudentutkija, kriitikko ja tieteiskirjailija Markku Soikkeli.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke]]></description><pubDate>Mon, 10 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7dff55a2dc2248269945e5a8da80e6f2.mp3" type="audio/mp3" length="612672"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-10T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3191"/><itunes:duration>53:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa metsien väärin mitatut hiilinielut, tylsä Suomi-kuva, uusi kotirouvabuumi ja Gaimanin cancelointi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913338</link><guid isPermaLink="false">1-72913338</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa pohditaan mitä tehdä ikäville tutkimustuloksille, jos ne eivät miellytä poliitikkoja. Tästä on käyty keskustelua Luonnonvarakeskuksen yhteydessä, kun sen tutkimusten mukaan Suomen metsät ovatkin hiilipäästö eikä suinkaan nielu. Tämä ei ole ainoa poliitikot vastaan tiede -keissi. Miten käy riippumattoman tutkimuksen, jos kurjat tutkimustulokset johtavat siihen, että tutkijat potkitaan pellolle?

Puhetta riittää myös Suomi-brändistä maailmalla - sitäkin on tutkittu. Miksi Suomi-kuva on aina niin kliseinen ja tylsä?

Aiheina on myös kuinka yhä useampi nuori nainen kokee houkuttelevana urasuunnitelmana kotirouvan arjen, jota varakas puoliso rahoittaa. Onko ilmiö laaja ja todellinen?

Brittikirjailija Neil Gaimaniin kohdistuvat seksuaalirikossyytökset on otettu mediassa totena, vaikka näihin syytöksiin ei ole oikeuden päätöstä. Gaiman on käytännössä canceloitu, Netflix-sarja peruutettu ja kustannussopimus irtisanottu. Miten tällaisiin syytöksiin pitäisi reagoida? Voiko Sandmaneja yhä lukea hyvällä omalla tunnolla?

Ja luomme vielä katseen Grammy-gaalassa esiintyneen malli Bianca Censorin asuun, jos sellaista ylipäätään oli nähtävissä. Onko tämä nakupukutrendin huipentuma? Karla Sofia Gascon pääsi ensimmäisenä transnaisena Oscar-ehdokkaksi, mutta sitten paljastuikin että hän on pilkannut törkeästi vähemmistöjä. Näyttelijän teot uhkaavat johtaa ennakkosuosikielokuvan Emilia Perezin Oscar-mahdollisuuksien nuupahtamiseen. Ja raati ehtii myös kommentoida Pirkko Saison yhä nousevaa kirjailijan mainetta. Siintääkö tulevaisuudessa Nobel? 

Raadissa ovat päätoimittaja Mirva Saukkola, mainosmies Jussi Turhala sekä kirjailija Jarkko Tontti. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 7 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c7df6c223b234065b93298e004b6d280.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Alice Munro ja väkivallan varjo]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913333</link><guid isPermaLink="false">1-72913333</guid><description><![CDATA[Alice Munron kuoleman kynnyksellä hänen elämästään paljastui karmea puoli: kirjailija oli tiennyt, että hänen puolisonsa oli tehnyt seksuaalista väkivaltaa hänen tyttärelleen. Munro pysyi miehensä rinnalla vaikka tytär yritti saada kokemuksilleen huomiota. Millä tavalla paljastus vaikuttaa rakastetun kanadalaiskirjailijan lukemiseen vuosi hänen kuolemansa jälkeen? Keskustelemassa ovat kirjallisuudentutkija Riikka Pirinen ja kirjailija Ida Pimenoff.

Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.
]]></description><pubDate>Thu, 6 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-eecfcaba1b4141dda0c51bf53ff88c5e.mp3" type="audio/mp3" length="594432"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-06T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3096"/><itunes:duration>51:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uusi Bob Dylan-leffa herättää eloon maailmaa mullistaneen 1960-luvun]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913328</link><guid isPermaLink="false">1-72913328</guid><description><![CDATA[Dyyni-elokuvien myötä Hollywoodin eturiviin noussut Timothée Chalamet näyttelee nuorta, muusikon uraansa näyttelevää Bob Dylania perjantaina 7.2. ensi-iltaan tulevassa James Mangoldin ohjaamassa musiikkidraamassa A Complete Unknown.

Elokuvassa nuori 19-vuotias Dylan saapuu pennittömänä Minnesotasta New Yorkiin tapaamaan esikuvaansa folk-muusikko Woody Guthrieta. Guthrie ja toinen folk-legenda Pete Seeger vaikuttuvat Dylanin musiikista ja näin alkaa Dylanin matka kohti valtavaa suosiota. 

Muutaman vuoden päästä hän kuitenkin monien faniensa pettymykseksi ja järkytykseksi vaihtaa akustisen kitaran sähköisiin soittimiin ja bändiin ja saa petturin maineen. Haluttomuus mukautua ympäristön odotuksiin ja ennalta määriteltyyn muotoon onkin  leimannut koko Bob Dylanin monipolvista uraa. 

Elokuvan tarkastelujakso vuosien 1961-65 välillä luo pohjan ilmiölle nimeltä Bob Dylan, joka samalla muuttaa populaarikulttuurin perustan ja sitä kautta myös koko läntisen maailman olennaisesti toisenlaiseksi. Dylanin noususta kuuluisuuteen ja paikasta kulttuurin suurvaikuttajana keskustelevat ohjelmassa Dylan-tuntijat Jean Ramsay ja Jarkko S. Tuusvuori. Toimittajana on Ville Talola.
]]></description><pubDate>Wed, 5 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a6b1f22e4e594e55b1c2d8585c49cbab.mp3" type="audio/mp3" length="607680"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3165"/><itunes:duration>52:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Trauman käsite kärsii inflaatiosta: Mitä traumatisoitumisella oikeastaan tarkoitetaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913323</link><guid isPermaLink="false">1-72913323</guid><description><![CDATA[Nykyään traumoista puhutaan paljon, ja aika kevyeenkin sävyyn. Traumoja saatetaan nähdä sielläkin missä niitä ei ole ja siten traumatisoitumisen käsite on kärsinyt hieman inflaatiosta. 

Traumatisoitunut keho ja mieli kirjan kirjoittaja Marko Punkanen haluaa oikoa väärinkäsityksiä: esimerkiksi tietyt kokemukset eivät aina johda traumatisoitumiseen ja on syytä selventää mitä traumatisoitumisella oikeastaan tarkoitetaan. Tutkimusten mukaan ainakin noin viisi prosenttia ihmisistä kärsiii traumaperäisestä stressihäiriöstä jossakin vaiheessa elämäänsä. 

Millaisia väärinkäsityksiä traumoihin liittyy? Miten mediassa puhutaan traumoista ja miten se vaikuttaa traumoista käytävään puheeseen? Puhuvatko ihmisetkin liian herkästi traumoista, vaikka kyseessä on elämään kuuluvat “tavan” vaikeudet ja haasteet? Liittyykö terapiakulttuuri jotenkin ilmiöön? 

Kulttuuriykkösen vieraana ovat Traumatisoitunut keho ja mieli kirjan kirjoittaja, vaativan erityistason traumapsykoterapeutti, Marko Punkanen sekä kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio, jonka viimeisin kirja Mielenrauha sivuaa myös traumoja ja niistä parantumista. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Tue, 4 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e0e41a2274484231ae9dfecc524a8dc1.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Maija Lavosen suurnäyttely kertoo tekstiilitaiteen uudistajasta ja kansainvälisestä menestyjästä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72890166</link><guid isPermaLink="false">1-72890166</guid><description><![CDATA[Arkkitehtuuri- ja Designmuseossa avautuu vuoden 2025 päänäyttely, Maija Lavosen "Hiljaisia monumentteja". Maija Lavonen on suomalainen taiteilija, joka tunnetaan erityisesti innovatiivisista tekstiiliteoksistaan ja valotaiteestaan. 1980-luvun nousukaudella Suomessa rakennettiin paljon julkisia rakennuksia ja pankkien konttoreita - uudet isot tilat tarvitsivat isoja taideteoksia ja Lavonen oli isojen tekstiiliteosten kärkinimi. Maija Lavonen on syntynyt 1931 ja hän on jättänyt merkittävän jäljen Suomen taidekentälle pitkän uransa aikana. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä ja kehitti uransa aikana oman ainutlaatuisen ilmaisutapansa, jossa yhdistyvät perinteiset tekstiilitekniikat ja moderni teknologia. Mistä hän sai rohkeuden käyttää teknologiaa taiteessaan? Mistä hän haki oppinsa? 

Lavosen teokset ovat usein suurikokoisia ja vaikuttavia, ja niissä valo ja tekstiili luovat yhdessä kiehtovia visuaalisia kokemuksia. Hänen taiteensa on esillä useissa julkisissa tiloissa, kuten kirkoissa ja kulttuurikeskuksissa, ja hän on osallistunut lukuisiin näyttelyihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lavonen on saanut uransa aikana useita tunnustuksia ja palkintoja, jotka korostavat hänen merkitystään suomalaisen taiteen kentällä.

Maija Lavosen työssä korostuu materiaalin ja valon vuoropuhelu, ja hän on onnistunut luomaan teoksia, jotka eivät ainoastaan ole esteettisiä, vaan myös herättävät ajatuksia katsojassaan. Hänen innovatiivinen lähestymistapansa tekevät hänestä yhden merkittävimmistä suomalaisista tekstiilitaiteilijoista. Mikä hänen merkityksensä on taiteen innovoijana ja vaikuttajana aikamme  opiskelijoille? Lavonen uudisti suomalaisen ryijyperinteen - vielä juuri ennen kuolemaansa hän kehitti uusia tekniikoita, kuten valokuidun kutomisen osaksi teoksia.

Ohjelman vieraina ovat Arkkitehtuuri- ja Designmuseon kuraattori Harry Kivilinna,  tytär, dramaturgi Sussa Lavonen ja näyttelyintendentti Suvi Saloniemi.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Maija Lavonen – Hiljaisia monumentteja 31.1.–14.9.2025 Arkkitehtuuri- ja Designmuseo, Helsinki.

]]></description><pubDate>Mon, 3 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-df15cf7ce6b043f28e71aa94956929ba.mp3" type="audio/mp3" length="593664"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-03T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3092"/><itunes:duration>51:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Palander-kohu, DeepSeek ei yllätä, Auschwitzin varjo ja miksi kouluja ei ole tutkittu]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72886379</link><guid isPermaLink="false">1-72886379</guid><description><![CDATA[Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään viikon ajankohtaiset kulttuurin ja median ilmiöt ja arvokysymykset raadin kanssa. Mukana tällä kertaa kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Toimittaja on Reetta Arvila. 

Ensimmäisenä aiheena paneudutaan Kalle Palanderin Gämblers Cast -podcastissa esittämiin alatyylisiin ja seksuaalissävytteisiin kommentteihin naisurheilijoista. Palanderin ja Aleksi Valavuoren keskustelut naisurheilijasta herättivät kuluneella viikolla suurta huomiota ja kovaa arvostelua mediassa. Miten tällaiset puheet yhä edelleen löytävät tiensä julkisuuteen, ja mitä se kertoo kulttuuristamme? Palanderin Yle-kommenttaatorin ura päättyi siihen ja raati pohtii, oliko sanktio oikein mitoitettu.

Viikolla vietettiin Auschwitzin keskitysleirin vapautumisen 80-vuotismuistopäivää. Miten holokaustin muistaminen on muuttunut vuosikymmenten saatossa, ja miksi on tärkeää muistaa oikein? Keskustelussa käsitellään myös holokaustikasvatuksen merkitystä uusille sukupolville ja pohditaan, ovatko nämä opetukset menneet perille ja kauanko tätä opetusta tarvitaan. Elon Musk on kehottanut saksalaisia karistamaan menneisyyden painolastit ja siirtymään eteenpäin. Mitä vaaroja tällaisissa puheissa piilee, ja kuinka pitkälle muistimme riittää, kun holokaustin merkitystä yritetään vähätellä? 

Ekonomisti Heikki Pursiainen avaa keskustelun suomalaisten koulujen tulosten alamäestä. Miksi peruskouluista on niin vähän systemaattisesti kerättyä tietoa niiden merkitykseen nähden, ja kuinka tämä vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen? Eihän voi kehittää jos ei ole tietoja?  

Viime aikoina presidentti on edustanut Suomea muun muassa Tanskan pääministerin keittiössä, Itämeren Nato-maiden kokouksessa sekä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa. Onko Suomessa yhteistoimintakriisi, ja venyttääkö presidentti valtaoikeuksiaan? Millainen on lautaskiistan kulttuuri?

Kiinalainen startup-yhtiö on julkaissut tekoälysovelluksen, joka on suorituskyvyltään samalla tasolla kuin OpenAI:n ChatGPT, mutta huomattavasti halvemmalla. Millaisia vaikutuksia tällä on tekoälykehitykseen, pörssikursseihin ja maailman tekoälyherruuteen. Miksi ei yllätä jos tuoreempi tekoäly ei kuluta yhtä paljon energiaa ja on halvempi?]]></description><pubDate>Fri, 31 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f88e9b42d4664ca1863125881e59f93c.mp3" type="audio/mp3" length="614400"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-31T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3200"/><itunes:duration>53:20</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi romanttista viihdekirjallisuutta rakastetaan ja halveksitaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72885184</link><guid isPermaLink="false">1-72885184</guid><description><![CDATA[Romanttinen viihdekirjallisuus on monien rakastama ja joidenkin halveksuma kirjalllisuudenlaji. Miksi romantiikkaan suhtaudutaan niin ristiriitaisesti? Tähän vastaavat romanttisen viihdekirjallisuuden tekijät kirjailija Maija Kajanto sekä esikoiskirjailija ja booktokkaaja Ulla Onerva.

Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.
Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Thu, 30 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f20f812a897e4b7095baaa20d5af368e.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-30T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomea riivaa purkuvimma - Rakennusten purkaminen on useimmiten järjetöntä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72883439</link><guid isPermaLink="false">1-72883439</guid><description><![CDATA[Kaikki muistavat, että 1960-luvulla purettiin suuri osa suomalaisesta rakennusperinnöstä. Nyt on käynnissä vielä suurempi purkuaalto, ja se vain kiihtyy. Rakennusten purkaminen tulee kuitenkin lähes aina kalliimmaksi kuin vanhan korjaaminen, ja lisäksi purkaminen kiihdyttää jyrkästi ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumisongelmaa. Kulttuuriykkösen studiossa purkamisesta keskustelevat purkamista vastustavan liikeen perustaja Paula Homila, korjausrakentamiseen perehtynyt Pekka Saatsi, prof. Matti Kuittinen sekä Helsingin Vuosaaren uutta asemakaavaa valmistellut arkkitehti Petri Leppälä. Toimittajana on Jonni Roos.
]]></description><pubDate>Wed, 29 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-86f7560ffa474e049c069e2b21b16543.mp3" type="audio/mp3" length="592512"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-29T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3086"/><itunes:duration>51:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi lakkasimme lukemasta? - Pitääkö huolipuhe lukemisen vähenemisestä paikkaansa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72882526</link><guid isPermaLink="false">1-72882526</guid><description><![CDATA[Miksi lakkasimme lukemasta? Ketkä lukevat, ketkä eivät? Miksi kirjoja vieroksutaan? Sosiologi Riie Heikkilän uusi kirja tekee tulkintaa lukemisen muutoksesta Suomessa 1980-luvulta tähän päivään. Hän halusi tutkia niiden ihmisten asenteita, jotka eivät lue paljonkaan - tai ollenkaan. Leea Lakka taas vietti vuoden yläkoulun takarivissä ja kirjoitti lukemista välttelevistä koululaisista  väitöskirjan. Tutkimukseen perustuva tietokirja Kapina pulpetissa ilmestyy tammikuussa. 

Toimittaja Tuula Viitaniemen vetämässä keskustelussa lähdetään liikkeelle kirjoista, mutta päädytään puhumaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja suomalaisten eriävistä todellisuuksista. Lukeminen - ja lukemattomuus - on poliittista!
]]></description><pubDate>Tue, 28 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c980a33db5aa4598a167e7c9c14eed43.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Valvontakomissio Tornissa - näin alkoi rähmällään olon aika]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72881775</link><guid isPermaLink="false">1-72881775</guid><description><![CDATA[Suomen ja Neuvostoliiton solmiman, jatkosodan päättäneen välirauhan rauhanehtojen toteutumista valvoi Suomessa liittoutuneiden nimeämä valvontakomissio syksystä 1944 aina syyskuun 1947 loppuun. Valvontakomissiolla oli pääsy kaikkeen viranomaistieton Suomessa ja sen langettama varjo Suomen itsenäisyyden ja poliittisen kulttuurin ylle jatkui tavalla tai toisella Neuvostoliiton hajoamiseen asti.

Aika herätti suomalaisissa pelon neuvostomiehityksestä ja laajoista vangitsemisista, kuten oli tapahtunut etelänaapuri Virossa. Näiltä molemmilta Suomi kuitenkin säästy. Christer Pursiaisen viime syksyllä julkaistu kirja Zdanov Tornissa kuvailee valvontakomission aikaa Suomessa ja kuvailee suomalaisten vallanpitäjien ja valvontakomissiota johtaneen kenraalieversti Andrei Zdanovin keskinäisiä suhteita. Teos sai viime viikolla Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinnon.

Valvontakomission aikana Suomi määrättiin mm. mittaviin sotakorvauksiin sekä tuomitsemaan joukon valtakunnan eturivin poliitikkoja vankilaan sotasyyllisinä. Miten Suomi selvisi Zdanovin kurin alta? Onko nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa jotakin, joka muistuttaa tuosta ajasta? 

Keskustelijoina ohjelmassa ovat Christer Pursiainen ja historian professori Antero Holmila. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 27 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5417697151c44367bc7a58c3a9a5c7c1.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Trump vastaan DEI-koulutukset, Erika Vikmanin Ich komme ja lapset, USA vastaan Eurooppa ja hyvästi FB     ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72762465</link><guid isPermaLink="false">1-72762465</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa tärkeimmistä kulttuuri- ja media-aiheista ja arvokysymyksistä viikon varrelta ovat keskustelemassa tutkija Jori Grym, arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja professori Laura Kolbe. 

Aiheina mm. miten tekoäly muuttaa todellisuuttamme ja kielen oppimista. The Brutalist -elokuvassa on näyttelijän aksenttia paranneltu teloälyn avulla. Keskustelussa on myös Euroopan idea, onko Eurooppa väsynyt ja hukassa Trumpin uhon edessä ja Venäjän uhatessa idässä? Lähetyksessä käsitellään myös miksi työpaikkojen monimuotoisuuskoulutuksista on noussut kulttuurisota. Trump kielsi valtaan noustuaan liittovaltion DEI-hankkeet ja Yhdysvalloissa yritykset myös lakkauttavat koulutuksia.]]></description><pubDate>Fri, 24 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d99f5c9c6648444bafe382d9338480ad.mp3" type="audio/mp3" length="600000"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-24T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3125"/><itunes:duration>52:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Klaus Härön elokuva kertoo Suomen Schindleristä, joka yritti pelastaa Suomeen tulleita juutalaispakolaisia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72762243</link><guid isPermaLink="false">1-72762243</guid><description><![CDATA[Klaus Härön uutuuselokuva Ei koskaan yksin kertoo miten Suomi luovutti toisen maailmansodan aikaan Natsi-Saksaan juutalaisia. Suomen Schindleriksi kutsuttu Abraham Stiller yritti estää oman henkensä uhalla valtiollista poliisia salaa luovuttamasta pakolaisia keskitysleireihin. Suomessa uskottiin pitkään, että aseveljeydestä huolimatta Suomen juutalaisväestö oli turvassa Natsi-Saksalta (“Meillä ei ole juutalaiskysymystä”). Klaus Härö tutkailee elokuvassaan tätä Suomen historian kipupistettä. Ilman yhden ihmisen rohkeaa toimintaa, olisi Suomen juutalaisten kohtalo voinut olla karmaiseva.

Studiossa aiheesta keskustelevat ohjaaja Klaus Härö sekä dosentti Simo Muir, joka on tutkinut juutalaisten karkotuksia. 
Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
]]></description><pubDate>Thu, 23 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4617f37fb73743e1adac788ae1dc2736.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-23T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Maria Callas oli suuri oopperadiiva ja traaginen julkkis - miten uusi elokuva Maria onnistuu tulkitsemaan hänen elämäänsä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72897167</link><guid isPermaLink="false">1-72897167</guid><description><![CDATA[Oopperamaailman diivasta, Maria Callasista on tehty elokuva. Pablo Larraínin ohjaama elokuva "Maria" on intensiivinen ja visuaalisesti vaikuttava tutkielma oopperamaailman ikonin elämästä ja persoonasta. Larraín, tunnettu muun muassa elokuvistaan "Jackie" ja "Spencer", tuo esiin kykynsä vangita monimutkaisia ja ristiriitaisia hahmoja. Elokuva keskittyy Callasin elämän käännekohtiin ja henkilökohtaiseen kamppailuun avaten intiimin ja syvällisen katsauksen hänen julkisen loistonsa taakse kätkeytyvään yksityiseen maailmaan. Elokuva kertoo yksinäisestä tähdestä, kipeästä äitisuhteesta ja taiteilijana olemisen vaikeudesta.

Elokuvan keskiössä on Callasin jatkuva pyrkimys täydellisyyteen sekä hänen kamppailunsa yksityiselämänsä paineiden kanssa. Käsikirjoitus pureutuu hänen suhteisiinsa, niin ammatillisiin kuin henkilökohtaisiin, tuoden esille hänen monimutkaisen suhteensa esimerkiksi Aristoteles Onassisiin. Larraínin elokuva ei pelkästään kerro Callasin tarinaa, vaan myös tutkii laajempia teemoja kuten naiseuden, taiteen ja julkisuuden hinnan.

Visuaalisesti elokuva vangitsee aikakauden estetiikan, 1970-luvun muodin ja Callasin glamourin yksityiskohtaisesti. Musiikki, erityisesti Callasin ikoniset esitykset, on keskeisessä roolissa luoden emotionaalista syvyyttä ja autenttisuutta elokuvan kerrontaan. Larraín luo sekä historiallisen että henkilökohtaisen kertomuksen, joka puhuttelee niin oopperan ystäviä kuin laajempaa yleisöä. Mikä teki hänestä aikansa legendan? Maria Callasta esittävä Angelina Jolie on sanonut, että hänessä itsessään on myös samaa yksinäisyyttä kuin tähdessä.

Maria Callas, syntyjään Maria Anna Cecilia Sofia Kalogeropoulos, syntyi New Yorkissa vuonna 1923. Hän nousi maailmanmaineeseen 1900-luvun puolivälissä, tunnetuksi erityisesti rooleistaan klassisissa italialaisissa oopperoissa. Callasin kyky yhdistää tekninen taituruus ja syvä tunneilmaisu teki hänestä oopperan kiintotähden, ja hänen tulkintansa teoksista kuten "Norma", "Tosca" ja "La Traviata" ovat jääneet pysyvästi oopperan historiaan.

Ohjelman vieraina ovat musiikkitoimittaja Jan Granberg, elokuvatoimittaja Silja Sahlgren-Fodstad ja some-vaikuttaja ja kirjailija Eeva Kolu.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 22 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-64b7769fafcd485ca01f2d17b67abdbb.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sarjamurhaajien hirmuteoissa näkyy ritualistinen symboliikka]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72761948</link><guid isPermaLink="false">1-72761948</guid><description><![CDATA[Miksi sarjamurhaaja jättää jokaisen uhrinsa yhteyteen saman esineen tai miksi joku valikoi uhrikseen pelkästään neitsyitä? Symbolitutkija Liisa Väisänen on kirjoittanut tietokirjan sarjamurhaajista, joiden tekoihin liittyy ritualismia ja symboliikkaa.

Symboliikka ja siihen liittyvät on läsnä huomaamatta kaikessa arkisessa tekemisessämme lähtien vaikkapa kättelystä, mutta sen tarjoamat merkitykset ulottuvat myös ihmisen psyykeen syvimpiin varjoihin. On hyvä kysyä, hallitsemmeko me näitä symboleja vai hallitsevatko ne meitä? Miten ymmärrämme ihmismieltä paremmin - myös pahuutta itsessämme - jos tunnemme symbolien voiman ja vaikutuksen?

Symbolimurhista ja symbolien vallasta puhuvat tietokirjailija Liisa Väisäsen kanssa uskonnolliseen ja taiteen symboliikkaan perehtynyt kasvatuspedagogi Juha Luodeslampi sekä Suomen dekkariseuran julkaiseman Ruumiin kulttuuri-lehden päätoimittaja Päivi Remes. Toimittajana on Ville Talola.
]]></description><pubDate>Tue, 21 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9bc770507fba4b14a257b358de8a2ac1.mp3" type="audio/mp3" length="601728"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3134"/><itunes:duration>52:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten yhteiskunnan normit ja ihanteet ruokkivat anoreksiaa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72761737</link><guid isPermaLink="false">1-72761737</guid><description><![CDATA[Mielikuva luurankomaisesta teinitytöstä leimaa anoreksiaa, mutta täytyisi muistaa, että anoreksia on ennen kaikkea erittäin vakava mielisairaus, joka voi tulla kenelle tahansa iästä, taustasta tai sukupuolesta riippumatta. 

Syömishäiriöt ylipäätään myös lisääntyivät voimakkaasti etenkin korona-aikaan ja määrä kasvaa edelleen. Syömishäiriöt ovat alihoidettuja ja tilanne on erittäin huolestuttava. 

Anoreksiaan mielisairautena on löydettävissä monenlaisia syitä, niin kuin Eevi Sjöholm omakohtaisessa anoreksiasta kertovassa esikoiskirjassaan Vahva kirjoittaa: “Ne kasvavat sattumissa, luonteenpiirteissä ja geeneissä.” Osansa on myös kuitenkin ympäröivällä maailmalla ja yhteiskunnalla.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan anoreksiaan liitetyistä stereotypioista sekä puretaan sitä miten kulttuurimme ja yhteiskuntamme normit ja ihanteet vaikuttavat anoreksian sairastamiseen. Millä tavoin voisimme puuttua haitallisiin arvoihin ja odotuksiin? 

Keskustelemassa ovat kirjailija Eevi Sjöholm ja Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä. Vieraana piipahtaa myös toimittaja ja kirjailija Laura Juntunen. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Mon, 20 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5ccccf40fc55421d948959da3fb226b4.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa eduskunnan kokkelikestit, kansanedustajien töppäilyt, Lappland-sana muutettava ja Uusi juttu-median startti]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72896784</link><guid isPermaLink="false">1-72896784</guid><description><![CDATA[Perjantaistudion käsittelyssä ovat eduskunnan pikkujoulujen jäljiltä löytyneet huumejäämät sekä kansanedustajien viimeaikaiset edesottamukset vähemmän mairittelevissa yhteyksissä. Mistä nämä kertovat ja mitä meidän pitäisi niistä ajatella?

Keskiviikkona aloitti toimintansa mittavalla ennakkohypetyksellä uutismediamarkkinoiden tuore tulokas, eli Uusi juttu-verkkomedia. Miltä näyttävät joukkorahoituksella ja kannatusjäsenien tuella alkuun saatetun palvelun ensimmäiset askeleet? 

Elokuvaohjaaja Klaus Härön uutuuselokuva Ei koskaan enää kertoo Suomesta Natsi-Saksaan luovutetuista kahdeksasta juutalaisesta ja heidän suojelijastaan Abraham Stilleristä. Minkälainen puheenvuoro elokuva on nykyaikaan, jossa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tila on kuristettu entistä ahtaammalle?

Lopussa pohditaan myös onko termi Lappland muutettava, koska se on kolonialistinen. Tätä on esittänyt saamelaisaktivisti Petra Laiti.  

Perjantaistudiossa ovat raatilaisina oikeushammaslääkäri Helena Ranta, toimittaja Matti Virtanen sekä mainosmies Jussi Turhala. Toimittajana ja raadin puheenjohtajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 17 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-504d19f4f49f4eb7b246b55c0d34940e.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-17T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Naiset, rock ja tasa-arvo]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72760929</link><guid isPermaLink="false">1-72760929</guid><description><![CDATA[Onko musiikkiala yhä vain miesten oma hyvävelikerho, vai onko muillakin, esimerkiksi naisilla tasaveroinen mahdollisuus luoda musiikkiuraa Suomessa?
Tutkimusten mukaan naiset joutuvat musiikkialalla kohtaamaan vähättelyä, henkistä väkivaltaa ja nöyryyttämistä. Osittain siitä syystä vain 21% Suomen säveltäjistä ja sanoittajista on naisia.
Studiossa on kolme pitkän linjan muusikkoa, joilla on kanttia puhua: Aija Puurtinen, Liisa Akimof ja Maritta Kuula ovat työskennelleet musiikkialalla säveltäjinä ja sanoittajina jo 40 vuotta. He kertovat kohtaamistaan vaikeuksista ja siitä, mikä alalla on muuttunut.
Arvon leidit laativat myös raikkaan mimmisoittolistan kuulijoiden iloksi.

Lähetyksen toimittaa Harto Hänninen.

Soittolista:
Maritta Kuulan valinnat:
Rebekka Holi: Kukkaan
Rosita Luu: Äiti
Iiro Haarla Electric Ensemble: Deep in the Eye of The Whale

Aija Puurtisen valinnat:
Joni Mitchell: Both sides now (sekä 1969 että 2000 versiot)
Vilma Jää: Saatanan saalistaja
Josefina Vannesluoma: Mortal Lease -LP, esim The Moment came

Liisa Akimofin valinnat:
Rosita Luu: Rottanainen
Litku Klemetti: Jos olisin koira
Lyyti: Olen matkalla kaatamaan patsaita

Harto Hännisen valinnat:
Maritta Kuula: Mä putoon jaloilleni
Liisa Akimof: Apteekin edessä
Aija Puurtinen: Koko ajan tuulee]]></description><pubDate>Thu, 16 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c22d39adb2ac4b038a9188d09a1264e1.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-16T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Orwellin Eläinten vallankumous ja demokratian uhkakuvat nyt]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913318</link><guid isPermaLink="false">1-72913318</guid><description><![CDATA[Michael Baranin tulkinta tuo Kansallisteatteriin George Orwellin klassikon Eläinten vallankumous (1945), joka käsittelee vallan korruptiota ja totalitarismin syntyä. Tarinassa Jonesin maatilan eläimet kapinoivat, kukistavat ihmisisäntänsä ja perustavat Eläinten tilan, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia. Aluksi kaikki sujuu hyvin, mutta pian kohdataan ongelmia ja siat alkavat johtaa, muuttaen tasa-arvon periaatteita.

Brittikirjailija ja lehtimies Orwell (1903-1950) kirjoitti "Eläinten vallankumous" diktatuurisatiirinsa Espanjan sisällissodan ja Stalinin Neuvostoliiton innoittamana.

Filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut tutkija Timo Miettinen kirjoittaa tietokirjassaan Demokratian aika (Teos, 2024), että moderni demokratia on kehittynyt historian kriisien ja edistyksen ajatusten kautta. Mutta miltä näyttää demokratian tulevaisuus; opittiinko diktatuurien synnystä mitään?

Diktatuureista ja demokratian tulevaisuudesta taiteen ja tutkimuksen kautta ovat keskustelemassa ohjaaja Michael Baran ja akatemiatutkija, tietokirjailija Timo Miettinen.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Wed, 15 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9799eeee52f546bd951460d150478251.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-15T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Podcastien nousu: Onko Suomessakin meneillään podcastien voittokulku?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72760616</link><guid isPermaLink="false">1-72760616</guid><description><![CDATA[Vuonna 2003 päivänvalon näkivät ensimmäiset podcastit, kun bloggaajat nauhoittivat ajatuksiaan mp3-muotoon ja julkaisivat niitä. Ylekin kokeili podcastin tekoa jo vuonna 2007 musiikkialan kulisseihin kurkistaneen Pop-talk-ohjelman muodossa. Podcastaaminen ei kuitenkaan ottanut tulta alleen vielä 2000-luvulla vaan vasta vuoden 2014 vuoden lopulla. Amerikkalainen rikostarinaan pureutunut Serial-sarja räjäytti jättipotin ja pisti ison pyörän liikkeelle.

Sen jälkeen Nelonen media käynnisti Suplan ja Yle Areenassakin alettiin julkaista podcasteja entistä enemmän.

Loppu on historiaa: Nykyään kaikesta kuunneltavasta sisällöstä puhutaan iloisesti podcasteina. Radiolähetyskin muuttuu jälkikuuntelussa podcastiksi, kun sen laittaa nettiin.

Podcastien voittokulkua on juhlittu viime vuodet, mutta mikä on kasvun ja suosion mittakaava meillä Suomessa? Kuka kuuntelee podcasteja? Mitä kuunnellaan? Kuinka paljon potentiaalia kasvuun on ja millainen bisnes podcastit ovat? Miltä tulevaisuus näyttää?

Kulttuuriykkösen vieraina ovat podcast- ja äänikirjapalvelu Podimon sisältöpäällikkö Tipi Takala, juuri toimintansa lopettaneen podcastien tuotantoyhtiö Jaksomedian entinen toimitusjohtaja Olli Sulopuisto sekä Ylen vastaava tuottaja Aino Töllinen, joka vastaa Areenan podcastien kokonaisjulkaisusuunnittelusta. Toimittaja on Reetta Arvila.]]></description><pubDate>Tue, 14 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-72d2a49339d141518f46a44cd2f4046d.mp3" type="audio/mp3" length="601920"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3135"/><itunes:duration>52:15</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mihin Elon Musk vie Yhdysvallat - ja ehkä meidät muutkin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72760331</link><guid isPermaLink="false">1-72760331</guid><description><![CDATA[Yhdysvaltain toista kertaa virkaan astuva presidentti Donald Trump on nimittänyt teknomiljardööri Elon Muskin valtionhallinnon tehostamisviraston johtoon, mikä herättää kysymyksiä rahan vallasta Yhdysvaltain politiikassa ja myös siitä, mitä Elon Musk itse tavoittelee.

Miten Teslan, SpaceX:n ja X:n (entisen Twitterin) johtaja voi muokata USA:n hallintoa ja koko maailmaa? Onko Musk nerokas innovaattori vai vallanhimoinen uhka ihmiskunnalle? Käsittelyssä ovat myös kiistanalaisen teknologiagurun Muskin innovaatiot sähköautoista avaruusteknologiaan ja hänen roolinsa sosiaalisessa mediassa.

Studiossa vieraina ovat futuristi Perttu Pölönen, entinen startup-yrittäjä Sami Kuusela sekä politiikan tutkija Markus Kantola. Pauliina Grym toimittaa.

(Keskustelu on äänitetty 12.12.2024.)]]></description><pubDate>Mon, 13 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-71c59074c0154fde8c0c0259c0b9b186.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Hollywood palaa ja ilmastonmuutos, Afrikan tähti -kohu taas ja miljardöörejä ei saa pilkata]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913313</link><guid isPermaLink="false">1-72913313</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemme median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä. Vieraina ovat vakiraatilaiset kulttuuritoimittaja Ville Hänninen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja toimittaja Leena Virtanen. 

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten Hollywoodin katastrofaaliset maastopalot lisäävät tietoutta ilmastonmuutoksesta? Raati pohtii ilmastokriisin talousvaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja, kuten kasvisruokavaliota ja hiilidioksidin varastointia. Menettääkö Kalifornia pian statuksensa haluttuna asuinpaikkana?  

Toisena aiheena on  Afrikan tähti -lautapeliin liittyvä kohu.Onko peli haitallisen kolonialistinen ja rasistinen vai pelkkää nostalgiaa? Pitäisikö peliin lisätä historiatietoa vai onko kyse ylireagoinnista? Montako kertaa tästä pitää keskustella?

Ville Hänninen nostaa esiin Washington Postin pilapiirtäjä Ann Telnaesin irtisanoutumisen sananvapauden puolesta, kun taas Heikki Pursiainen puhuu sosiaalisen median tulevaisuudesta vuonna 2025. Meta luopuu faktantarkistuksesta, mutta riittääkö yhteisöhuomautusjärjestelmä hillitsemään toksista menoa ja disinformaatiota. Leena Virtanen kysyy miksi Tiina Lymin Queen of Fucking Everything-tv-sarja kiinnostaa potentiaalisesti melkein kaikkia? Siksi että kerrankin suomalaiset onnistuu tai ainakin niin väitetään? Vai onko niin, että sarjan aihe, raha, yhdistää kansaa?
]]></description><pubDate>Fri, 10 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8b75362acb1242b68ba964a5a6dc754d.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-10T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lux Helsinki ja valotaiteen ihmeelliset mahdollisuudet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72759020</link><guid isPermaLink="false">1-72759020</guid><description><![CDATA[Lux Helsinkiä vietetään 8.-12.1.2025. Festivaalin 2025 teema on Tarinoita toisaalta. Mikä on valotaiteen suhde muihin taiteenlajeihin? Mitä erityistä valotaiteella voi ilmaista? Miten runoja voi tulkita valotaiteen muodossa? Mikä on valotaiteen merkitys näyttämöteoksissa ja miltä näyttää valotaiteen tulevaisuus? Mitkä kansainväliset teokset kannattaa nähdä?

Oululainen valotaiteilija Olivia Pohjola teki Lux Helsinkiin tilausteoksena Beings-nimisen valoteoksen Vanhaan kauppahalliin. Pohjola työskentelee valaistussuunnittelijana taiteiden parissa. Millä tavalla valolla voi muuttaa paikan henkeä?

Ohjelman vieraina ovat Lux Helsinki-tapahtuman taiteellinen johtaja Juha Rouhikoski, valotaiteilija Olivia Pohjola ja Runeberg-palkittu Olli-Pekka Tennilä, joka vierailee valotaiteen puolelle teoksellaan Apopteoosi I – fragmentteja ulkopuolelle.  

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 9 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-474b951832c648e39e79f28e2255e884.mp3" type="audio/mp3" length="593280"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-09T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3090"/><itunes:duration>51:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Saako sponsorin logo näkyä taideteoksessa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72850288</link><guid isPermaLink="false">1-72850288</guid><description><![CDATA[Suomen valokuvataiteen museossa oli joulukuussa esillä teos, jossa kuvan keskeisenä osana oli Valion soijajugurttipurkki. Kyse ei ollut kriittisestä tai ironisesta kommentoinnista, vaan kaupallisesta brändiyhteistyöstä. Jopa teoksen nimi oli sama kuin Valion brändikampanjalla. Tiettävästi tämä on ensimmäinen kerta, kun sponsori saa logonsa museonäyttelyssä olevaan teokseen Suomessa. Kulttuuriykkösessä keskustellaan tuotesijoittelun pelisäännöistä kuvataiteen kontekstissa.

Keskustelemassa Suomen valokuvataiteen museon johtaja Anna-Kaisa Rastenberger, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki, ekonomi, kuvataiteilija ja taidebloggari Terese Kühl sekä kuvajournalisti, kuvittaja ja tuottaja Klaus Welp.

Toimittajana on Jonni Roos.]]></description><pubDate>Wed, 8 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b2ac2194cfec4fc783f67f0c3a5445ea.mp3" type="audio/mp3" length="592896"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-08T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3088"/><itunes:duration>51:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko "woke" kuollut? - Ajan henki on jälleen saranakohdassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72758754</link><guid isPermaLink="false">1-72758754</guid><description><![CDATA[Republikaanien ehdokas Donald Trump voitti USA:n vaalit, ja moni näki tämän merkkinä siitä, että amerikkalaiset ovat kyllästyneet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vähemmistöjen tasa-arvon korostamiseen, niinsanottuun woke-ajatteluun, niin politiikassa, arjessa kuin viihteessäkin. 

Woken puolustajat karsastavat koko termiä, ja sanovat pyrkivänsä rakentamaan aidosti oikeudenmukaista ja yhdenvertaista maailmaa. Woken vastustajat taas syyttävät ideologiaa syrjiväksi, hiljentäväksi ja perimmiltään rasistiseksi. Suomessa jotkut woken kritisoijat ovat verranneet sitä taistolaisliikkeeseen.  

Onko tasa-arvoa korostava ideologia woke kuolemassa? Onko intersektionaalisen feminismin kritiikki ansaittua? Ja miten hyvin Yhdysvalloissa syntynyt woke-ideologia istuu Suomeen?

Keskustelemassa ovat historiantutkija ja dosentti Ari Helo, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi sekä Lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija Seida Sohrabi.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Tue, 7 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ac82898baa8e4dfb91c6b1d9358edca1.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa sotilas Lysanderin kuolema, Stubbin puheen analyysi ja hylkääkö koulukirjojen sukupuoliopetus biologian]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72492745</link><guid isPermaLink="false">1-72492745</guid><description><![CDATA[Vuoden 2025 ensimmäinen Perjantaistudio laittaa nippuun vuodenvaihteen ajan tärkeimmät kulttuurin ja median aiheet ja arvokysymykset. Pohdinnassa on muun muassa presidentti Alexander Stubbin ensimmäisen uudenvuodenpuhe, Helsingin Sanomien luettelo 2000-luvun sadasta parhaasta kirjasta, urheilijoiden runsas edustus politiikassa sekä sukupuolen binäärisen määrittelyn haastaminen peruskoulun oppikirjoissa.

Perjantaistudiossa puhutaan myös ammattisotilas Aleksi Lysanderista. Uutiset vuodenvaihteessa kertoivat hänen menehtymisestään taistelussa Itä-Ukrainassa.

Raatilaisista ovat mukana toimittaja Aino-Mari Tuuri, kosmologi Kari Enqvist sekä kirjailija Jarkko Tontti. Perjantaistudion toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 3 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d0994401209b4bcc88a9eca69a4508e0.mp3" type="audio/mp3" length="599040"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-03T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3120"/><itunes:duration>52:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sarjakuvavinkit - vuoden 2024 parhaat]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72492541</link><guid isPermaLink="false">1-72492541</guid><description><![CDATA[Vuosi 2024 oli rikas ja runsas sarjakuvavuosi niin kotimaisen kuin käännössarjakuvankin osalta. Studiossa on kolme sarjakuvan asiantuntijaa, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen, Sarjainfo-lehden päätoimittaja Aino Sutinen sekä Tähtivaeltaja-lehden päätoimittaja Toni Jerrman. Jokainen suosittelee kolmea suosikkiaan menneen vuoden sarjakuvista.

Suositellut sarjakuvat ovat:
Marjane Satrapin toimittama Nainen, elämä, vapaus -antologia, 
Jessi Jokelaisen Femokratia, 
Niko-Petteri Nivan Salome, 
Tim Probertin Lightfall 1: Viimeinen liekki, 
Sami Makkosen Sielujen kutoja, 
Jim Starlinin ja George Perezin Kostajat - Ikuisuuden rautahanska, 
Matti Hagelbergin Vajoava Ateneum, 
Kati Kovácsin Kaya, Hanneriina Moisseisen. 
E. L. Karhun Ajan rajalla 
sekä Tommi Musturin Future.
Ohjelman juontaa Harto Hänninen.]]></description><pubDate>Thu, 2 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e867ffa3156149f59e63006bee461549.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-02T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nosferatu - Eggersin tuore näkemys Stokerin ja Murnaun kauhuikonista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72418082</link><guid isPermaLink="false">1-72418082</guid><description><![CDATA[Kreivi Dracula, tai oikeastaan Kreivi Orlok tulee taas! Alkuvuoden 2025 suurin kauhuelokuvatapaus herättää klassisen vampyyritarinan uudelleen henkiin.

Miten aikamme arvostetuin kauhuohjaaja Robert Eggers onnistuu tuomaan Bram Stokerin alkuperäistarinan ja vuoden 1922 F. W. Murnaun klassikkoelokuvan tähän aikaan? Miten Eggersin Nosferatu vertautuu vuoden 1979 Werner Herzogin Nosferatu tai vuoden 1992 Francis Ford Coppolan Dracula -adaptaatioiden kanssa? Kuinka hyvin uusi versio perustelee paikkansa Dracula-elokuvakaanonissa?

Miksi vampyyritarinat ja Kreivi Draculan myytti kiinnostaa meitä vuodesta toiseen, ja millaiset ovat vampyrismin juuret? 

Kulttuuriykkönen saa vieraakseen kauhukirjailija Tiina Raevaaran sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja-tietokirjailija Matti Rämön. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 23 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9cf7c5aa80274cbe8fcedd66c92f169d.mp3" type="audio/mp3" length="595008"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-23T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3099"/><itunes:duration>51:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa WOKE vs. MAGA, Lucia-kohu, säälimättömät sakset, tekoäly ja Taylor Swiftin menestys]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72746109</link><guid isPermaLink="false">1-72746109</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa perkaamme vuoden 2024 kiinnostavimmat ja kiistanalaisimmat kulttuuriaiheet.

Ensimmäisenä käsittelemme "woke" ja MAGA -kulttuurien taistelua USA:n presidentinvaalien yhteydessä. Jussi Turhala pohtii, kumpi kulttuuri on niskan päällä ja miten tämä vaikuttaa globaalisti ja Suomessa. Matti Virtanen tuo esille näkemyksiä siitä, miten Trumpin voitto voi heikentää identiteettipolitiikkaa ja mitä tämä tarkoittaa kulttuurikentällä.

Seuraavaksi puhumme Lucia-neidon valinnasta ja siihen liittyvistä rasistisista reaktioista. Puoliksi ghanalaisen Daniela Owusun valinta nostatti esiin ikäviä kommentteja. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo Suomen nykytilanteesta ja miten vastaavat reaktiot voidaan estää.

Lähetyksessä käsitellään myös hallituksen kulttuurileikkauksia ja niiden vaikutuksia suomalaiseen taiteeseen. Vastapainoksi puhutaan Taylor Swiftin tuottavasta maailmankiertueesta.

Vuodesta 2024 ei voi puhua ilman tekoälyä. Kelpaako sen tuottama sisältö kuluttajille? Viimeisenä aiheena on vuoden asennekysely, joka koskee miesten asenteita naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Tämä metodologisesti ongelmallinen kysely nostatti kysymyksiä median vastuusta.

Keskustelemassa ovat toimittaja Matti Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Puhetta johtaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 20 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c6770b12568b4e92b456abb5774d653a.mp3" type="audio/mp3" length="591168"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3079"/><itunes:duration>51:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millainen vaikutus somenäkyvyydellä on kirjan menestymiseen ja myyntiin? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72413665</link><guid isPermaLink="false">1-72413665</guid><description><![CDATA[Useimmat kirjailijat esittelevät nykyään työtään ja teoksiaan sosiaalisessa mediassa. Kirjakustantamoista tuumataan yksimielisesti, että kenenkään kirjailijan ei ole pakko olla aktiivinen somessa, mutta toki kirjailijoita kannustetaan enemmän kuin mielellään markkinoimaan itseään ja kirjojaan. Esimerkiksi Otava järjestää kirjailijoilleen koulutuksia aiheeseen liittyen. 

Somenäkyvyyttä kirjoille tarjoilevat paitsi itse kirjailijat, myös eri sosiaalisen median alustoilla liikkuvat kirjallisuuden harrastajat. Suositukset leviävät tehokkaasti, kun esimerkiksi instagramissa on nykyään pilvinpimein innokasta lukijakuntaa ja kirjagrammaajat esittelevät ja arvostelevat lukemiaan teoksia. Maailmalla syntyy suuria kirjailmiöitä tiktokin voimin ja myös Suomessa viimeisen vuoden aikana kirjatokkaajien määrä on lisääntynyt.     

Millainen painoarvo somenäkyvyydellä on kirjan menestymiseen? Keskustelua käyvät nuortenkirjailijat Annukka Salama ja Anne-Maija Aalto sekä Otavan viestintä- ja markkinointipäällikkö Jenni Lindvall. Vieraana piipahtaa myös kirjailija Iida Rauma, joka ei ole somessa ollenkaan. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Thu, 19 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bacc2a5528434fb4931fe2100e6d15f4.mp3" type="audio/mp3" length="602304"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3137"/><itunes:duration>52:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Dingo-mania & Levoton tuhkimo -elokuva]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72630190</link><guid isPermaLink="false">1-72630190</guid><description><![CDATA[Loppuvuoden odotetuimpia kotimaisia elokuvia, Levoton tuhkimo kertoo 80-luvun suosituimman suomirock-yhtye Dingon alkuajan tarinaa ja kuvaa sen nostattamaa Suomessa ennennäkemätöntä fanimaniaa. 

Miksi porilaisbändistä tuli niin valtava ilmiö, ja millainen oli sen lähtölaukaus? Miten elokuva esittää ajankuvan ja koko bändin tarinan? Mistä jopa hysteerisiä piirteitä saanut fanitus Dingoa kohtaan kumpusi? Ja millainen on ollut Dingon vaikutus suomalaiselle pop- ja rock -musiikille sekä kulttuurille?

Kulttuuriykkönen saa vieraiksi elokuvan ohjaaja Mari Rantasilan sekä käsikirjoittaja Hanna Leivonniemen. Mukana myös Dingon alkuperäinen ja nykyinen kitaristi Jonttu Virta. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 18 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-80bdfd17053b4476be6246052f42e61a.mp3" type="audio/mp3" length="608640"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-18T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3170"/><itunes:duration>52:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Timo K. Mukka kirjoitti ja eli kiihkeästi ja paloi loppuun juorumedian ahdistamana ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72413494</link><guid isPermaLink="false">1-72413494</guid><description><![CDATA[Kirjailija Timo K. Mukka syntyi evakkomatkalla Ruotsissa 17.12.1944, tasan 80 vuotta sitten. Köyhän pellolaisen perheen poika kyseli jo 13-vuotiaana kustantamosta, otetaanko käsinkirjoitettuja kirjoja vastaan. Poikaa askarrutti, voiko köyhästä tulla kirjailija. Esikoisromaani Maa on syntinen laulu julkaistiin, kun Mukka oli 19-vuotias. Hänestä tuli saman tien tunnettu, kohuttu ja parjattu ihminen. 

Mukan Maa on syntinen laulu -romaani oli koti, uskonto ja isänmaa -Suomessa Hannu Salaman Juhannustanssin kaltainen ukkosenjohdatin. Mukka joutui kohtalokkaasti Hymy-lehden juorujournalismin vainoamaksi.  
 
Mukan kanssa samoilta seuduilta kotoisin oleva kirjailija Sini Silveri on kirjoittanut elämäkerran Miltä männystä tuntuu olla mänty - Timo K. Mukan elämä. Tuula Viitaniemi haastattelee.
]]></description><pubDate>Tue, 17 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-07d9a82aa4044696820af41984302f9e.mp3" type="audio/mp3" length="584832"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-17T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3046"/><itunes:duration>50:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarja vie 1800-luvun lopun ihmisten kohtaloiden äärelle]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72413354</link><guid isPermaLink="false">1-72413354</guid><description><![CDATA[1920-luvun väkivaltainen ja syntinen Helsinki herää henkiin Virpi Hämeen-Anttilan kirjoittamassa Björk -dekkarisarjassa. Nyt kirjailija on suunnannut katseensa kauemmaksi. Taiteellisia kullankeltaisia maisemia, tuttuja kansallistaiteestamme, vie lukijan uusimmassa Synnyinmaa-sarjassa vielä kauemmaksi Suomen historiassa. Sarastus on sarjan ensimmäinen osa. Romaanin nimi symboloi myös uuden ajan alkua. Kirjassa kohtaamme köyhän torpan pojan ja hänen rakkautensa, vauraan talon tyttären, Briitan. Briitta on kiinnostava henkilö, hän on yllättävän moderni ja vapautunut tuon ajan naiseksi, miksi Hämeen-Anttila halusi luoda hänestä noin empansipoituneen? Onko tämä uutta että annetaan vahvempi ääni tänään myös historian naisille fiktiossa? 

Aikakausi on 1850-luku ja Häme. Mikä tässä ajassa kiinnosti Virpi Hämeen-Anttilaa juuri nyt? Kirjan loppusanoissa hän pyytää anteeksi paikkakunnan asukkailta, hän on viettänyt 23 vuotta kirjan seuduilla. Mikä merkitys Hämeellä on kirjailijalle?

Miten Hämeen-Anttila kuvailee 1800-luvun lopun sääty-yhteiskuntaa? Millainen maamme oli sillon Venäjän vallan aikana? Romaanin ensimmäisessä osassa hän kuvaa Krimin sodan vaikutusta suomalaisiin. Virpi Hämeen-Anttila kuvaa myös miten Suomi muuttuu, rautatietä aloitetaan suunnittelemaan ja Cygnaeus lähtee ulkomaille tutustumaan kansakoululaitokseen. Oliko tämä uuden sivistysmaan syntyaikoja? Toisessa osassa Myöhäinen kevät kirjailija kuvaa ankaraa talvea ja kovia katovuosia. Kuvaukset Helsingistä ja sen älymystöstä ja eliitistä kertovat ajasta josta Suomi ponnisti ylöspäin.

Ohjelman vieraana on kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 16 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-750cc3c7c32b444ba1fdf443a5e7fc88.mp3" type="audio/mp3" length="596544"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-16T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3107"/><itunes:duration>51:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Mika Waltarin sadismi, journalismi Olga Temosen syövästä ja avioliittoinstituution romahdus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72306747</link><guid isPermaLink="false">1-72306747</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemme median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä. Vieraina ovat vakiraatilaiset kulttuuritoimittaja Ville Hänninen, Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen ja Antiikki ja Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola.
Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ensimmäisenä aiheena ovat Mika Waltarin yllättävät kirjeet rakastetulleen, jotka Helsingin Sanomien toimittaja Venla Rossi löysi Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta. Paljastukset sisältävät myös pornografisen ja sadistisen runoelman käsikirjoituksen, joka on saanut tutkijat pohtimaan kirjailijan pimeää puolta. Ville Hänninen tuo esille, että vaikka juttu on uutinen, se ei välttämättä mullista Waltari-kuvaa, sillä 1900-luvun alun runoudessa oli runsaasti erotiikkaa ja sadismia.

Toisena aiheena käsitellään vaihtoehtoisten syöpähoitojen uutisointia. Näyttelijä Olga Temonen sairastui vakavaan aivokasvaimeen ja kävi Saksassa vaihtoehtoisissa hoidoissa. Tämä artikkeli on herättänyt kritiikkiä, sillä professori Hanna Meretoja ja tutkija Astrid Joutseno ovat huolissaan sankaritarinoiden rakentamisesta, jossa julkinen terveydenhuolto asemoidaan vastustajaksi. Keskustelussa pohditaan, puffataanko artikkelissa hoitomuotoa ilman lääketieteellistä pohjaa ja onko tässä kritiikkiä suomalaisia syöpähoitoja kohtaan.

Annu Kemppainen nostaa esille pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin, jota on kritisoitu liian vaikeaksi ja ankeaksi. Taiteilija Antti Nylénin tummanpuhuva tyyli herättää kysymyksiä siitä, miten joulun perinnettä saa uudistaa ja tavoitellaanko tällä nuorempaa yleisöä.

Mirva Saukkola pohtii, miksi emme enää mene naimisiin. Onko avioliittoinstituutio romahtamassa? Keskustelussa käsitellään avioliiton ja avoliiton eroja sekä hääbisneksessä tapahtuneita muutoksia. 
Lopuksi palataan Linnan juhliin ja Lucia-perinteen uudistamiseen. Vuoden Lucia, Daniela Owasu, haluaa näyttää, että kuka tahansa voi olla Lucia.Onko tämä parasta lääkettä kaamosmasennukseen?

Tervetuloa mukaan kuuntelemaan Kulttuuriykkösen Perjantaistudiota!]]></description><pubDate>Fri, 13 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f3a49eb96c744c8ca7ffad0cf0b6f912.mp3" type="audio/mp3" length="599424"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3122"/><itunes:duration>52:02</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sinuhe Egyptiläinen arkeologin silmin ja uuden Waltari-skandaalin valossa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72306219</link><guid isPermaLink="false">1-72306219</guid><description><![CDATA[Mika Waltarin Sinuhe egyptiläistä kehuttiin aivan hämmästyttävästä historiallisesta osumatarkkuudesta sen ilmestyttyä vuonna 1945. Pyyhkeitä kirjailija sai lähinnä erämaan hiekkakirpuista, joita erään hyönteistutkijan mukaan oli tullut alueelle 2000 vuotta myöhemmin. Vuoden 1945 jälkeen on tullut paljon uutta tietoa faaraoiden Egyptistä ja Lähi-idästä. Arkeologi Minna Silver tarkastelee kirjassaan Sinuhe egyptiläisen maailma — Arkeologin silmin luku luvulta miten hyvin Sinuhen maailma pitää paikkansa. Miten Mika Waltari on voinut tietää joitakin muinaisia asioita niin yksityiskohtaisesti - ja missä asioissa on kirjailija mennyt metsään?

Vieraina ovat dosentti Minna Silver, joka on Lähi-idän ja Välimeren arkeologian ja historian sekä maailman kulttuuriperinnön asiantuntija, jolla on vuosikymmenten kokemus kenttätyöstä Lähi-idässä sekä professori emeritus ja Waltari-asiantuntija Panu Rajala.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
]]></description><pubDate>Thu, 12 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cfbe0b81b1a64cddb8a633119a4327c4.mp3" type="audio/mp3" length="601728"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3134"/><itunes:duration>52:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Taru sormusten herrasta: Rohirrimin sota & Tolkien-vuosi 2024]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72495714</link><guid isPermaLink="false">1-72495714</guid><description><![CDATA[Kuluva vuosi 2024 on ollut kiinnostava fantasiakirjailija J. R. R. Tolkienin perinnön suhteen. Sen lisäksi, että ensimmäinen kirja Sormuksen ritarit julkaistiin 70 vuotta sitten, on Tampereen teatterin suurin menestys on ollut Taru Sormusten Herrasta -näytelmä. Lisäksi suoratoistopalvelu Amazon Prime julkaisi syksyllä toisen kauden Mahtisormus-tv-sarjasta, ja nyt Rohirrimin sota -niminen animaatioelokuva tulee ensi-iltaan elokuvateattereissa.

Elokuvan on ohjannut anime-elokuvantekijä Kenji Kamijama, ja se vie katsojat seuraamaan Rohanin kuninkaan ja hänen tyttärensä kohtaloa lähes 200 vuotta ennen päätrilogian tapahtumia. 

Dunlendingin lordi Wulfin kostonhimoinen hyökkäys pakottaa kuningas Helm Vasarakäden soturitytär Héran ryhtymään viimeiseen, uhkarohkeaan kamppailuun muinaisessa Hornburgin linnakkeessa, joka tullaan myöhemmin tuntemaan Helmin syvänteenä. 

Millaisesta elokuvasta on kyse? Miten japanilainen animaatio elokuvamuotona palvelee Tolkienin maailmaa? Millainen maailma Tolkienin ympärillä on avautunut kuluneen vuoden aikana, ja mihin suuntaan modernin fantasian isänä pidetyn kirjailijan perintöä ollaan viemässä?

Kulttuuriykkönen saa vieraikseen fantasiakirjailija Vehka Kurjenmiekan sekä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 11 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fb747367c65d4c5eb273c046e9eae3f7.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-11T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millaista taidekritiikin pitäisi olla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72305867</link><guid isPermaLink="false">1-72305867</guid><description><![CDATA[Kulttuurikritiikki on vähentynyt ja yhä harvempi teos päätyy ammattimaisen arvostelijan analysoitavaksi. Bloggarit kehuvat esityksiä, koska heidän seuraava vapaalippunsa riippuu siitä, kuinka paljon he kehuvat. Systemaattisen kulttuurikritiikin katoaminen tarkoittaisi myös kulttuurin kuluttajansuojan heikkenemistä. Jonkun on katsottava teoksia 'sillä silmällä', vaikka tekijöistä voikin toisinaan tuntua, ettei heitä ymmärretä.

Onko kulttuurikritiikki pelkkä mielipide vai yleispätevä arvio teoksesta? Mitä kritiikiltä voi odottaa ja mikä siihen ei kuulu? Milloin kritiikki pilaa itse taidekokemuksen? Saako tekijöitä haukkua nimeltä?

Ja kenelle kritiikin ovat ensijassa suunnattuja - tekijöille tai yleisölle?

Miten kriitikko osaa katsoa kaapin päälle nostettuja tekijöitä tai muodissa olevia aiheita? Tekipä arvostettu taiteilija xx mitä tahansa, aina kehutaan? Jos teoksessa käsitellään esim. rodullisuutta tai muita muodissa olevia aiheita, onko se silloin aina hyvä?

Entä onko kriitikko itseasiassa wannabe-taiteilija, joka purkaa turhautumistaan arvostelemalla muita?

Vieraina teatteri- ja tanssikriitikko Maria Säkö, kulttuuritoimittaja ja kriitikko Matti Tuomela, Kulttuurijournalismin valtionpalkinnon saanut Kare Eskola sekä viulisti Eriikka Maalismaa.

Ohjelman toimittajana on Liisa Vihmanen.]]></description><pubDate>Tue, 10 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d936b203206c4a1f9909ba8e36f4de9a.mp3" type="audio/mp3" length="595584"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-10T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3102"/><itunes:duration>51:42</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Joulun symbolit ja niiden selitykset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72305588</link><guid isPermaLink="false">1-72305588</guid><description><![CDATA[Symbolitutkija Liisa Väisänen on tutkinut jo aikaisemmin symboleiden syntyä alkemiasta kabbalaan. Uudessa kirjassaan Symbolien joulu hän avaa kulttuurihistoriamme kansainvälisiä juuria. Miksi laitamme rusetin joululahjan päälle, miten kärpässieni liittyy jouluun? Miten joulun väreiksi valikoitui vihreä, punainen ja kulta ja mitä nämä värit merkitsevät?

Nyt uudempi joulukoriste meidän pohjoisissa kodeissa on puinen pähkinänsärkijänukke. Tämä itse pähkinänsärkijä, keittiövälineenä on keksitty jo 1600-luvulla, mutta kuuluisaksi se tuli Tšaikovskin Pähkinänsärkijä-baletista, jonka ensi-ilta oli Pietarin Mariinski-teatterissa vuonna 1892. Miksi pähkinänsärkijästä tuli näin suosittu joulukoriste? Mitä tämä sotilas symboloi? Onko tässä vedenjakaja, ei kristillisestä symbolista tulee uudenlainen maallisempi joulukoriste? 

Ohjelman vieraana on symbolitutkija Liisa Väisänen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 9 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1b2a4c61d2c74c9fbcb4a74a05e9f126.mp3" type="audio/mp3" length="598464"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-09T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3117"/><itunes:duration>51:57</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nykynoituus ja noitavainot]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72462604</link><guid isPermaLink="false">1-72462604</guid><description><![CDATA[Noituus ei ole kadonnut Suomesta mihinkään. Tänä päivänä noituuteen liittyy mm. vahvaa feminististä filosofiaa, uskoa muinaisiin kansanparannuskonsteihin sekä pyrkimys muuttaa ihmisen luontosuhdetta. Nykynoita on usein myös kybernoita, joka ammentaa ja välittää noituuttaan sosiaalisen median ja muiden sähköisten foorumien välityksellä. Nykynoidat eivät ole mikään yhtenäinen uskomusten harjoittajaryhmä, vaan heidän välillä on keskinäistä kitkaa ja näkemyseroja. 

Millaisia kirjouksia ja loitsuja nykynoidan työkalupakkiin kuuluu, ja missä määrin kyseessä on itsensä kehittämisen muoto ja self-help -suuntaus, missä määrin todellista taikuuden etsimistä ja käyttämistä? 

Mitä nykynoidat tavoittelevat, miksi noituus tuntuu elävän uutta nousukauttaan ajassamme ja kuinka varteenotettavasta ilmiöstä todellisuudessa on kyse? Millaisen kuvan populaarikulttuuri on meille noituudesta antanut, ja onko kuvaan tullut muutos uusien elokuvien, tv-sarjojen ja pakanallisuudesta ammentavan musiikin myötä? 

Millaisia olivat historian noitavainot, ja mihin ne oikeasti perustuivat?

Kulttuuriykkönen saa vieraakseen nykynoita-tietokirjailija Kupariketun, hyvinvointivalmentaja-tietokirjailija Eeva Maria Leinon sekä väitöskirjatutkija-tietokirjailija Aleksi Peuran. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 5 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-53f9e2a73b0c40e682271535c7981843.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[The Penguin on klassikkoainesta - enemmän gangsterifiktio kuin osa Batman-saagaa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72178344</link><guid isPermaLink="false">1-72178344</guid><description><![CDATA[Suoratoistopalvelu Maxin suoratoistosarja The Penguin on spin-off Matt Reevesin ohjaamalle vuoden 2022 The Batman -elokuvalle, jossa Robert Pattinson näytteli Batmania. Uusi The Penguin -sarja keskittyy Oswald Cobblepotin eli Pingviinin hahmoon, jota esittää tunnistamattomaksi maskeerattu ja täysin uudet maneerit omaksunut Colin Farrell. Farrell esitti samaa hahmoa myös The Batman -elokuvassa.

Sarjassa alkujaan mafiaperheen autokuskina ja luottohenkilönä toiminut, linkaten kävelevä Oswald Cobblepot pyrkii nousemaan Gotham Cityn rikollismaailman huipulle.

Onko The Penguin -sarja jo enemmän mafiakuvaus kuin supersankarisarja? Miten pitkälle Batman-maailmaa voi venyttää ilman Batmania? Olisiko jo aika tunnustaa, että Gotham City on New York City? Ja millainen olisi Batman ilman Pingviiniä?

Keskustelemassa ovat sarjakuva-asiantuntija Sini Eloranta, elokuvantekijä Pekka Lehtosaari ja elokuvakriitikko Tarmo Poussu.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 4 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-568b7b52fc44496db06fe4c11a7f632b.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Linnan juhlien klassikot ja uudet luomukset muodin asiantuntijoiden analysoitavina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72178196</link><guid isPermaLink="false">1-72178196</guid><description><![CDATA[Perjantaina seuraamme Suomen suosituinta tv-lähetystä Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa Presidentin linnasta. Minkälainen on suomalaisten juhlapukeutuminen? Kuinka kriittinen saa olla kommenteissaan? Onko maailman synkkä tilanne vaikuttanut ihmisten pukuvalintoihin? Onko Linnan juhlista tullut suomalaisen muodin näyttämö? Mitä Suzanne Innes-Stubb kertoo pukeutumisellaan? Millaisia juhlapukuja maamme presidentin rouvat ovat suosineet?

Keskustelemme juhlamuodin uusista trendeistä meillä ja maailmalla. Teemu Muurimäki on suunnitellut useita juhlapukuja Linnan juhliin ja vaatteita myös kansainvälisille muotitaloille, Giorgio Armanille ja Dolce & Gabbanalle. Millaisia hänen uusimmat juhlapukunsa ovat? Kuulemme vieraiden mielipiteitä klassikoista, kankaista, väreistä ja vintage juhlapuvuista. 

Kulttuuriykkösen studiossa tapaan kolme muodin kärkinimeä vintagemuodin asiantuntija Arja Könösen, muotisuunnittelija Teemu Muurimäen ja Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkolan.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 3 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1dfe8fb65c2e45d2a061c0e8186e604e.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-03T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nuoret väkivaltaiset miehet - mitä tutkimus aiheesta todella kertoo ja mihin media tarttuu?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72177999</link><guid isPermaLink="false">1-72177999</guid><description><![CDATA[Naisjärjestöjen yhteisjärjestö Nytkis ry julkaisi pari viikkoa sitten tilaamansa kyselyn tulokset miesten naisia kohtaan harjoittaman väkivallan suhteen. Tulokset aiheuttivat myrskyn mediassa, sillä niiden perusteella voitiin päätellä joka neljännen nuoren ajattelevan, että naiset itse ansaitsevat joutua väkivallan kohteeksi.

Kun kyselyn tuloksiin perehdyttiin tarkemmin, sen sisältä löytyi ristiriitaisia tuloksia ja sen kysymyksenasettelua kritisoitiin. Nytkis ry itse hyväksyy tulosten kritisoinnin ja pitää tärkeänä sitä, että itse aihe - miesten väkivalta - on nostettu valokeilaan.

Mutta mitä miesten väkivaltaisuudesta lopulta kysely kertoo? Minkälaisella kysymyksenasettelulla miesten asenteita väkivaltaan voidaan tarkemmin selvittää? Miksi media tarttui sille tarjoiltuun otsikkoon eikä perehtynyt tarkemmin kyselyn tuloksiin? Oliko kyselyllä jokin muu tarkoitus kuin tutkitun tiedon välittäminen?

Aiheesta keskustelevat Tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi, käyttäytymistaloustieteilijä Jori Grym, väkivaltatutkija Henna Attila sekä mielipidetutkija Juho Rahkonen. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 2 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d720e0db13404465be02274bb97546b0.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-02T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa ravitsemussuosituksesta leikkeleraivo, seksioppaasta kulttuurisota ja mitä kuolema kertoo meistä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72477326</link><guid isPermaLink="false">1-72477326</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä! 

Ruodittavana Finlandia-voittajien puheet, kansalliset kuolintilastot ja mitä ne kertovat kulttuuristamme, uusien ravintosuositusten herättämät reaktiot, Respektiä – seksikirja pojille nostattama julkinen keskustelu, Olympiakomitean tulevaisuus ja merkitys suomalaiselle urheilulle sekä World of Warcraftin kaltaisten addiktoivien, mutta sosiaalisesti arvokkaiden verkkopelien vaikutus.

Keskustelemassa vakiraatilaisista kirjailija Tiina Raevaara, liikemies Sami Kuusela sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 29 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-34bbbe8782ff41c4a43f362c11a66e57.mp3" type="audio/mp3" length="611520"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-29T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3185"/><itunes:duration>53:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Gladiator II puhuttaa: historialliset virheet vai taiteellinen vapaus?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72033914</link><guid isPermaLink="false">1-72033914</guid><description><![CDATA[Onko Gladiator II:n maailma täysin tuulesta temmattu? Ohjaaja Ridley Scottin antiikin Roomaan sijoittuvaa elokuvaa on arvosteltu historiallisesta epätarkkuudesta. Ohjaajaa itseään nämä syytökset tuntuvat ärsyttävän kovasti ja hän onkin haukkunut arvostelijat. Gladiator II on jatko-osa Scottin 24 vuotta sitten ohjaamalle ja viisi Oscaria voittaneelle Russel Crowen tähdittämälle Gladiatorille.

Lähetyksessä otamme selvää kuinka pieleen menee Ridley Scottin versio antiikin Roomasta. Vieraina ovat arkeologian professori Arja Karivieri Tukholman yliopistosta, lukuisia tietokirjoja Roomasta kirjoittanut Pekka Tuomisto sekä KAVIn entinen erikoistutkija Jari Sedergren

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Thu, 28 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fa1728c4d74249de8243e3e9d5bb5bfc.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sony Playstation 30 vuotta — Nintendon oharit synnyttivät sen pahimman kilpailijan, joka mullisti pelimaailman]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72033766</link><guid isPermaLink="false">1-72033766</guid><description><![CDATA[Miten Pleikkarista tuli synonyymi konsolipelaamiselle?

Sonyn voittokulku digipelaamisen jättiläisenä alkoi joulukuussa 1994 Japanista, kun ensimmäinen Playstation-pelikone julkaistiin. Korvalappustereoista ja cd-levystä parhaiten tunnettu firma lähti yhteistyöhön Nintendon kanssa suunnittelemaan uutta pelikonetta Super Nintendon jatkajaksi.
Kyseessä oli prototyyppivaiheeseen edennyt projekti, joka tyssäsi Nintendon päätökseen yllättäen lopettaa yhteistyö Sonyn kanssa. Niin ikään hedelmättömät neuvottelut yhteistyöstä Nintendon pahimman kilpakumppani Segan kanssa sai audiojätin sisuuntumaan ja lähtemään konsolipelimarkkinoille oman pelikoneen kanssa.

Tähän päivään mennessä perinteisiä Playstation-pelikonsoleita on julkaistu eri pelaajasukupolville jo viisi kappaletta, mistä viimeisin PS5 Pro näki päivänvalonsa juuri. Hintava ja toistaiseksi vähän pelejä koneen ominaisuuksille tarjoava laite on saanut hyvin vaihtelevan vastaanoton.

Playstation on ollut pitkään videopelien markkinajohtaja ja saanut taaksensa merkittävimmät pelikehittäjät, lunastanut agressiivisen markkinoinnin ja laajan sekä laadukkaan pelikannan kautta ison fanikunnan sekä ollut lähes aina laitekehityksen kärjessä sekä tarpeeksi innovatiivinen. Mutta nämä asiat eivät välttämättä yksin riitä selittämään, miksi Playstationista tuli suurimpia kilpailijoitaan, Microsoftin Xboxeja tai Nintendon uuden sukupolven laitteita isompi ilmiö, ja jokaisen suomalaisen kodin pelikone numero yksi.

Mikä on ollut Playstationin menestyksen salaisuus, ja ovatko Microsoftin, Sonyn ja Nintendon väliset konsolisodat tulossa päätökseen? Miltä Pleikkarin tulevaisuus näyttää? Tuleeko joku muu pelialusta viemään parrasvalot Playstationilta, aivan kuten Sony vei sen 30 vuotta sitten muilta ja mullisti pelialan?

Kulttuuriykkönen saa vieraaksi pelitoimittajat Johannes Valkolan ja Mikko Heinosen sekä pelitutkija Essi Tainon. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 27 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f7ed174599d947ac91e323f4fe6ba71e.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[L. M. Montgomeryn syntymästä tulee 150 vuotta - Vihervaaran Anne ja Runotyttö-kirjat yhdistävät monta sukupolvea]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72033735</link><guid isPermaLink="false">1-72033735</guid><description><![CDATA[L. M. Montgomeryn syntymästä tulee marraskuussa 150 vuotta. Nyt on ilmestynyt uusi käännös Anne of Green Gablesista, nimellä Vihervaaran Anne. Teos ilmestyi suomeksi nyt ensimmäisen kerran  suoraan englannista käännettynä ja lyhentämättömänä, aiempi käännös vuodelta 1920 on tehty ruotsista. Runotyttöjen uudet suomennokset on tehnyt Kaisa Ranta.

Montgomery on poikkeuksellisen luettu kirjailija ja yhdistää useita lukijasukupolvia. Montgomerylle ominainen kaksoisvalotus eli nuoren tytön maailma ja aikuinen kertoja tulee aiempaa selkeämmin esiin Rannan uusissa Runotyttö-suomennoksissa. Aiempia suomennoksia on lastenkirjaistettu ja aikuinen, kirjoittava minäkertoja on jäänyt niissä enemmän varjoon. 

Miten tulkita autofiktion käsitteen kautta Montgomerya? Miten Montgomeryn oma traaginen elämä näkyy teoksissa? Miksi hän ei pitänyt romanttisista kuvauksista mutta gotiikka kiinnosti? Anne ja Emily ovat vieläkin suosittuja tyttöhahmoja. Miksi tyttökirjaklassikot ovat vuosikymmenien mittaan pitäneet pintansa niin paljon paremmin kuin poikakirjaklassikot? Ja mikä tekee klassikon?

Vieraina ovat filosofian tohtori Vappu Kannas joka väitteli L. M. Montgomeryn päiväkirjoista vuonna 2016, filosofian tohtori ja tutkija Laura Leden ja Runotyttöjen kääntäjä Kaisa Ranta.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 26 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0f43698a4e64410a9bd73a63aada7469.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-26T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Jari Sinkkonen arvostelee terapiakulttuuria]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72033596</link><guid isPermaLink="false">1-72033596</guid><description><![CDATA[Terapiaa toivotaan ja määrätään silloinkin, kun siitä ei ole apua, kirjoittaa yli neljänkymmentä vuotta kliinikkona ja psykoterapeuttina työskennellyt lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen uudessa teoksessaan Psykoterapiat – Huteja ja osumia (Duodecim, 2024). 

Nykyisessä hallitusohjelmassa terapiatakuu (eli oikeus keskustelutukeen kuukauden sisällä silloin, jos kärsii mielenterveyden häiriöstä) on kirjattu toteutettavaksi alle 23-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tämä on uutta Suomessa. Ylipäätään suhtautuminen terapiaan onkin 1980-luvulta muuttunut huomattavasti myönteisemmäksi. Terapiasta on tullut arkisempaa ja vääräleuat puhuvat ivalliseen sävyyn jo “terapiayhteiskunnasta”. Odotetaanko terapialta jo liikoja?

Miksi lapset ja nuoret voivat henkisesti jatkuvasti huonommin, ja milloin ratkaisu löytyy psykoterapiasta?

Haastateltavina ovat lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen, neuropsykologi Kaisu Paulanto ja Mieli ry:n johtava asiantuntija, psykiatri Kristian Wahlbeck.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
]]></description><pubDate>Mon, 25 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c40242c3c3d84fa39984d5cb1396f04c.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-25T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Sinkkonen ja liiallinen terapiainnostus, Trump ja woken loppu, homofobiaa ja Coca-Colan outo tekoälymainos]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72477393</link><guid isPermaLink="false">1-72477393</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset elokuvatutkija Jari Sedergrenin, kirjailija Jarkko Tontin ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle.  

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten terapiakulttuuri vaikuttaa nuorten mielenterveyteen? Onko yhteiskuntamme liiallisen suojelun ansa? Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkosen puheenvuoro herättää keskustelua terapiakulttuurin vaikutuksista nuorten kykyyn kohdata vastoinkäymisiä. Pitäisikö vanhempien opettaa lapsilleen enemmän sitkeyttä ja sisua? Lisäksi keskustellaan ADHD-diagnoosien yleistymisestä ja siitä, pitäisikö perheiden arkea tukea enemmän ennen diagnoosien tekoa.

Lisäksi raati paneutuu woke-aatteen vaikutuksiin ja sen mahdolliseen hiipumiseen. Kolumnisti Oskari Onnisen analyysi Trumpin voiton vaikutuksista vasemmistolaisen ajattelun radikalisoitumiseen herättää vilkasta keskustelua. Onko woke-aatteen aika todella ohi, ja miten se näkyy Suomessa?

Kolmantena aiheena käsittelemme Coca-Colan uutta AI:lla tehtyä melko geneeristä ja hengetöntä   joulurekkamainosta, joka herättää kysymyksiä perinteiden ja modernin teknologian yhteensovittamisesta. Miksi pukki on jätetty pois mainoksesta ja mitä tämä kertoo mainonnan trendeistä?

Jarkko Tontti nostaa esiin Berliinin poliisipäällikön kommentit siitä, että juutalaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat eivät ole turvassa kaikilla alueilla. Mitä tämä ennakoi Suomen tilanteesta, ja miten muslimiväestön kasvu voisi vaikuttaa homofobian ja antisemitismin lisääntymiseen?

Lopuksi elokuvatutkija Jari Sedergren käsittelee Paavo Raution kolumnia (Helsingin Sanomissa), jossa pohditaan maailman turtumista pahaan ja valehtelun normalisoitumista. Onko syytä pessimismiin, ja miten tämä näkyy maailmanlaajuisissa ilmiöissä kuten koko ihmiskuntaa koettelevan ilmastonmuutoksen torjumisessa?]]></description><pubDate>Fri, 22 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a2ca6fe836e14b14ad7a4f22183b9204.mp3" type="audio/mp3" length="601152"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3131"/><itunes:duration>52:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kaukopartiot uudessa valossa — Tiedustelijat peilaa näyttelijä Joonas Saartamon isoisän menneisyyttä ja ylisukupolvista traumaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72016783</link><guid isPermaLink="false">1-72016783</guid><description><![CDATA[Dokumenttielokuva Tiedustelijat menee toisen maailmansodan Suomen armeijan erikoisjoukkojen, kaukopartiotoiminnan ytimeen näyttelijä Joonas Saartamon isoisän kokemusten kautta. Hän toimi kaukopartioupseerina jatkosodan aikana, ja johti suomalaisjoukkoja neuvostolinjojen selustaan tiedustelu- sekä tuhoamisoperaatioihin.

Millainen menneisyys dokumentin kautta avautuu? Mitä uutta se tarjoaa toisen maailmansodan todellisuudesta? Miten ylisukupolviset sotatraumat vaikuttavat jälkipolviin ajassamme, ja millaista psyykkistä tuhoa sotatilat voivat aiheuttaa vielä vuosikymmeniä myöhemmin ihmisissä, jotka eivät ole joutuneet kokemaan sodan kauheuksia ensikädessä?

Vieraina Joonas Saartamon lisäksi Tiedustelijat-elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Ari Matikainen sekä elokuvan toinen käsikirjoittaja, tietokirjailija Mikko Porvali. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 21 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-978da2a8bd414a0ea5ab17b3db507d3e.mp3" type="audio/mp3" length="603072"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3141"/><itunes:duration>52:21</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nauretaan Kekkoselle!]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72016635</link><guid isPermaLink="false">1-72016635</guid><description><![CDATA[Nauretaan Kekkoselle! Miksi edesmennyt presidentti Urho Kekkonen on niin houkuttava poliittisen satiirin aihe edelleen? 1960-luvun hampaattomista Kekkoskaskuista on edetty tekoälyavusteisiin nettivideoihin, joissa Kekkosen suusta pääsee ruma sanakin. Kekkoshuumorista keskustelemassa tuoreen UKK-musikaalin tekijä, kirjailija Sirpa Kähkönen, Kekkonen-sarjakuvan tekijä Matti Hagelberg sekä tubettaja Jani "Paakkelsi" Paakala, jonka Kekkos-videot villitsevät yleisöä Youtubessa. Toimittajana studiossa Harto Hänninen.]]></description><pubDate>Wed, 20 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ea9c5b9c0bac4a2cb7b98d021f9824e9.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hallitsijat fiktiona: Pirkko Saision Stalin, Nina Honkasen Putin ja Yle Areena -podcastin Sanna Marin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72016487</link><guid isPermaLink="false">1-72016487</guid><description><![CDATA[Neuvostoliiton ja Venäjän hallitsijoista on kirjoitettu tänä vuonna kaksi verevää ja vetävää romaania. Sanna Marinista tehty viihteellinen podcast on ollut hitti Yle Areenassa. 

Pirkko Saisio kirjoittaa romaanissaan Suliko (Siltala, 2024) Josif Stalinin tien maailmanparantajasta julmaksi despootiksi ja miljoonien murhaajaksi.

Nina Honkanen kirjoittaa romaanissaan Rakkaani, Vladimir (Into, 2024) itänaapurimme johtajasta fiktiivisen rakkaustarinan kautta.

Miira Karhulan, Risto Karhulan, Johanna Hartikaisen ja Simo Ritarin käsikirjoittama Sanna Marin ーmiljoonat seuraa -podcast (Yle, 2024) kertoo Marinin noususta pääministeriksi, ottaen myös taiteellisia vapauksia. 

Milloin ja miten saa mennä toisen ihmisen pään sisään, ja kirjoittaa tälle motiiveja ja tunteita? Saako hirmuhallitsijaa inhimillistää, entä miten voi selittää suomalaisen poliitikon tekoja, parisuhdettakin? 

Kirjailijoita Pirkko Saisioita ja Nina Honkasta sekä Sanna Marin ー miljoonat seuraa -podcastin käsikirjoittajaa ja ohjaajaa Miira Karhulaa haastattelee Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Tue, 19 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2aa2bbdf82924ce18f6c43a50c377700.mp3" type="audio/mp3" length="590976"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3078"/><itunes:duration>51:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nobel-palkittu eteläkorealainen Han Kang kuvaa taitavasti Korean historian traumoja ja naisen kapinaa ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72016352</link><guid isPermaLink="false">1-72016352</guid><description><![CDATA[Kääntäjä Taru Salminen tuntee korealaisen kulttuurin ja historian  ja sitä kautta teosten taustoittamisen.  Miten hän kuvailisi sitä historiaa, johon Han Kangin teokset Ihmisen teot ja Älä jätä hyvästejä liittyvät. Häntä kiehtoo se että viimeisimmän teoksensa syntyprosessissa, Han Kang on oikeasti nähnyt samanlaisen unen, jolla Älä jätä hyvästejä-romaani alkaa ja hänen ystävälleen on käynyt samanlainen onnettomuus kuin teoksen Inseonille. Mitä tämä kertoo Han Kangin suhteesta todellisuuteen ja tarinaan?
Han Kangin esiintyminen Pariisin kirjamessuilla estettiin vuonna 2016, presidentti kieltäytyi onnittelemasta häntä Man Booker International-palkinnon johdosta. Mistä tämä kertoo?
Keskustelemme myös lumen merkityksestä hänen teoksissaan. 

“Romaani on kauhea. Silti ajattelen: Se on ehkä paras tänä vuonna lukemani romaani. Haluan, että monet muut lukevat sen, eivätkä pidä sitä rangaistuksena, vaan palkintona. Jos joku kysyisi minulta, kenen pitäisi saada Nobelin kirjallisuuspalkinto vastaan ​​Han Kang". Näin Pia Ingström kirjoitti Hufvudstadsbladetissa muutama päivä ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistamista.

Vieraina ovat kirjallisuustoimittaja Pia Ingström ja kääntäjä Taru Salminen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 18 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9f4d7bb6aea64e59872566bb6ab41b3c.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-18T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Aalto-yliopiston porno-opetus, väkivaltaiset miehet, uskontoa vai kulttuuria sekä Souri ja OnlyFans]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71900879</link><guid isPermaLink="false">1-71900879</guid><description><![CDATA[Aalto-yliopistossa taiteilija, luennoitsija Aku Meriläinen näytti luennoillaan itse itsestään tekemiään pornovideoita. Hänen mukaansa kyseessä on keskustelu taiteen keinoin vammaisten ihmisten tuottaman pornografian tabuista. Mutta missä kulkee taiteen ja provokaation raja?

Viikon shokkiuutinen kertoi jopa neljäsosan nuorista miehistä pitävän naisia itse syyllisenä heihin kohdistettuun väkivaltaan. Tieto on peräisin kyselytutukimuksesta, jonka on teettänyt naisten syrjintää ja sukupuolten tasa-arvoa ajava Nytkis ry. Mitä tästä tutkimuksesta ja sen tuloksista tulisi ajatella? 

Kuluneella viikolla puhututti myös kirkkonummelaisessa koulussa peruttu barokkimusiikkikonsertti, koska koulu katsoi sen mahdollisesti sisältävän uskonnollisia elementtejä. Viikolla on myös julkaistu tutkimus siitä, miten suomalaiset luottavat tieteeseen ja tutkimukseen. Keskusteluaiheena on myös eroottisen ja pornografisen sisällön tuottamisen ikärajat, jotka taiteilija Katariina Souri nosti esiin esseessään Helsingin Sanomissa.

Nämä puheenaiheet perkaavat raadissa Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistojohtaja Outi Hupaniittu, professori Laura Kolbe sekä elokuvan ja television historian asiantuntija dosentti Jari Sedergren. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 15 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7f77f3a347134f8894f928443404d654.mp3" type="audio/mp3" length="597888"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-15T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3114"/><itunes:duration>51:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuka saa esiintyä vähemmistön nimissä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72416873</link><guid isPermaLink="false">1-72416873</guid><description><![CDATA[Kuka saa esittää vähemmistöryhmään kuuluvaa, tai tehdä taidetta heidän elämästään? Pitääkö olla homo voidakseen näytellä homoa? Onko oltava maahanmuuttaja, jotta voi taideteoksessaan puhua maahanmuuttajien äänellä? Onko meille kehittymässä pelon kulttuuri, jossa kukaan ei kohta uskalla enää sanoa mitään? Kulttuuriykkösessä keskustellaan representaation kysymyksistä. Keskustelemassa kuvataiteilija Anu Pennanen, representaatiokonsultti, näyttelijä Miiko Toiviainen, sensitiivisyyslukija Sophia Wekesa ja mediatutkija Tiina Räisä.]]></description><pubDate>Thu, 14 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c5f8ff06b622481590130ad5dbb5dbc1.mp3" type="audio/mp3" length="588672"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3066"/><itunes:duration>51:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tove Jansson taitoi niin fantasialla unelmoivat seinämaalaukset kuin terävät poliittiset pilapiirrokset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71900694</link><guid isPermaLink="false">1-71900694</guid><description><![CDATA[HAM esittelee Tove Janssonin julkisiin tiloihin maalaamia tilaustöitä, joissa taiteilijan päämääränä oli tuottaa ympärilleen kauneutta ja elämäniloa sodanjälkeiseen Suomeen. Näyttelyssä on esillä yli 180 teosta ja esinettä ja vasta löydettyjä luonnoksia. Tove Jansson oli myös tunnettu kuvituksista jotka kommentoivat yhteiskuntaa. Satiirinen aikakauslehti Garm oli hänen toimeksiantaja. Jansson kuvitti noin sata kantta ja pilakuvaa, jotka käsittelivät sota-ajan tragedioita. Tove Jansson oli Garmin johtava piirtäjä toisen maailmansodan aikana, jolloin hän kritisoi vihollisvaltioita ja poliittisia johtajia jopa omalla nimellään. Moomin Characters viettävät 80-vuotis juhlavuotta ensi vuonna. Muumit ovat alkaneet tekemään hyväntekeväisyyttä ja muumit ovat myös suunnannäyttäjiä uudessa johtamistavassa, jossa anteliaisuus on avainsana.

Ohjelman vieraina ovat amanuenssi Heli Harni, tietokirjailija Ville Hänninen ja johtamisen professori Janne Tienari.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 13 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-82068e2a4b1b48d5a3df4ae6457dcb6f.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Shadowland-dokumentti kuvasi kataarien salatieteitä ja löysi pahiksen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71900538</link><guid isPermaLink="false">1-71900538</guid><description><![CDATA[Suomen ensi-iltansa saa marraskuussa dokumenttielokuva Shadowland. Dokumentissa mennään lounais-Ranskaan verisesti hävitetyn kataari-lahkon entisille asuinsijoille Montséguriin, joka tunnetaan siitä, että sinne kerrotaan aikanaan kataarien piilottaneen ihmeitä tekevän Graalin maljan. Kun on sellainen tarina alueella, niin ei voi juuri ihmetellä, että Montséguriin on asettunut ihmisiä, jotka etsivät merkitystä ja tarkoitusta elämäänsä salatieteistä. Shadowland seuraa näitä ihmisiä, ja on samalla malliesimerkki dokumentista jonka tekoaikana pitää reagoida tapahtumiin ja muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa radikaalisti. Dokumentti herättää monta kysymystä lahkojen ja niiden johtohahmojen toimintatavoista ja manipuloinnista.

Vieraina ovat Shadowlandin ohjaaja Otso Tiainen sekä Shadowlandin käsikirjoittaja ja tuottaja Kalle Kinnunen. Paikalla on myös psykologian tohtori Manne Laukkanen, joka on perehtynyt kulttien maailmaan.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Tue, 12 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-eb19a9158e6d4f6d98dd52f72a336fae.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Oliko Itäkeskuksen pukeutumisohjebanderolli musliminaisille hurskas toive vai esimerkki varjoyhteiskunnasta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71900398</link><guid isPermaLink="false">1-71900398</guid><description><![CDATA[Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalle lokakuun lopussa ilmestynyt suurikokoinen kyltti antoi pukeutumisohjeita musliminaisille, kehottaen pukeutumaan koko vartalon peittäviin kaapuihin.
Kyltissä esitettiin "hyväksytyt" ja "sopimattomat" vaatteet. Sen pystyttänyt mies kertoi Helsingin Sanomille tarkoituksenaan olleen muistuttaa Koraanin säädyllisyysvaatimuksista, ei määrätä ketään.

Mistä itähelsinkiläisen kauppakeskuksen ohjekyltti kertoo? Miten vapaita muslimimaista Suomeen saapuneet naiset ovat päättämään pukeutumisestaan, ja omasta elämästään? Jakavatko ankarien muslimiyhteisöjen maahanmuuttajanaiset saman todellisuuden ja oikeudet niinsanottujen kantasuomalaisten naisten kanssa?

Keskustelemassa ovat iranilaistaustainen maahanmuutto- ja kotoutumispalveluiden asiantuntija Bahar Mozaffari, Irakissa pakolaisleirillä syntynyt kurditaustainen lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija ja kokoomuksen Helsingin kaupungin varavaltuutettu Seida Sohrabi, Iranissa syntynyt kurdiaktivisti ja sairaanhoitaja Rojin Birzoi ja irakilaistaustainen kirjailija ja aktivisti Sara Al Husaini, joka kirjoitti kunniakulttuurista ja omasta pakkoavioliitostaan romaanissaan Huono tyttö (Like, 2023). 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 11 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-85eb1fb1eb6d4ab68c284d5b9e75c53d.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-11T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Trumpia fanittavat nuoret miehet, ranskalainen talvisota, tappajasudet ja koventunut kriminaalipolitiikka]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71841182</link><guid isPermaLink="false">1-71841182</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa vakiraatilaisemme, kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. 

Mikä vetää nuoria amerikkalaismiehiä Donald Trumpin kannattajiks ja mistä nuorten miesten kääntyminen oikealle kertoo, kysyy kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. 

Finlandia-ehdokkaat on julkistettu. Mitä trendejä ja teemoja tämän vuoden ehdokkaat tuovat esille ja miten paljon palkinto ohjaa kirjamarkkinoita?

Ranskalaiskirjailija Olivier Norekin menestysromaani talvisodasta on noussut hitiksi Ranskassa.
Ville Hänninen pohtii, mitä tämä kertoo Suomesta kansainvälisessä kontekstissa ja miten suomalaisia eksotisoidaan. Onko tämä uusi tapa käsitellä Suomen historiaa?

Suomessa susien määrä on kasvanut, ja se herättää kysymyksiä tasapainosta luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Jarkko Tontti kysyy, onko Suomessa liikaa susia ja raati pohtii, miten keskustelu susien suojelemisesta ja sietämisestä vaikuttaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välisiin suhteisiin.

Lopuksi pureudutaan Suomen kriminaalipolitiikkaan ja siihen, miksi asenteet rikollisia kohtaan ovat koventuneet. Onko rangaistusten tiukentaminen oikea tapa vähentää rikollisuutta?

Toimittajana on Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Fri, 8 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-95a50a04ba75495fb76eb35a3eff9a49.mp3" type="audio/mp3" length="602304"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-08T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3137"/><itunes:duration>52:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tuleeko ihastellusta ja paheksutusta uusjugend-arkkitehtuurista asuinrakentamisen suunnannäyttäjä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71841032</link><guid isPermaLink="false">1-71841032</guid><description><![CDATA[Nykyasukkaat kaipaavat lisää vaihtoehtoja arkkitehtuurin ilmeeseen - olisiko jugendista apua? Helsingin Kruunuvuorenrantaan on suunnitteilla taloja, jotka muistuttavat vanhoja jugendtaloja. Mutta mitä ovat asuntoarkkitehtuurin nykyiset haasteet, ja kuinka jugendin keinovalikoima sopii niiden ratkaisemiseen? Samaan aikaan uusi tutkimus täydentää käsitystämme siitä, mitä 1900-luvun vaihteen jugend oli. Studiossa keskustelemassa Kruunuvuoren uusjugendtaloja suunnitteleva arkkitehti Risto Huttunen,1900-luvun alun tuotteliaasta jugendarkkitehdista, Gustaf Estlanderista kirjan tehnyt arkkitehti ja tutkija Eero Okkonen ja uudemman arkkitehtuuriteorian asiantuntija Anni Vartola..]]></description><pubDate>Thu, 7 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3517b445f8784e08865750fe6cc01a25.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[ Maailmalla Allah voittaa Jeesuksen, Suomessa kirkko menettää työikäisiä jäseniään]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72269288</link><guid isPermaLink="false">1-72269288</guid><description><![CDATA[Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskus julkaisi nelivuotiskertomuksensa viime viikolla. Siinä kuvaillaan kattavasti uskontojen tilaa ja sen kehitystä kuluneen neljän vuoden ajanjaksolla niin Suomessa kuin maailmallakin. 

Globaalisti suuria havaintoja on islamin kasvanut asema suhteessa kristinuskoon. Kehityksen näin jatkuessa islam on 2040-luvulla maailman suurin uskonto. Toisena isona muutoksena on uskonnon ja nationalistisen ajattelun tiivistynyt liitto. On tunnettua, että Venäjällä ortodoksinen kirkko on siunannut pyhänä sotana Putinin hyökkäystä Ukrainan kimppuun. Mutta sama ilmiö on toteutunut jo pitkään esimerkiksi Intiassa, jossa hindunationalistinen liike seisoo vallanpitäjien tukena. 

Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkon rooli on edelleen vähentynyt. Suomalaiset arvostavat uskonnonvapautta ennen kaikkea oikeutena itse määritellä oma katsomuksensa. Kirkko menettää erityisesti asemiaan työelämään siirtyneiden, yli 30-vuotiaiden parissa. Kehitys merkitsee kirkolle myös suurta taloudellista haastetta. Kirkkoon kuuluu yhä yli 60% suomalaisista, mutta tehdyssä kyselyssä ensimmäistä kertaa itsensä kristityiksi kokevat mieltävät olevansa yhteiskunnassa vähemmistö. 

Kirkon ja uskontojen tilasta ja tulevaisuudesta keskustelevat Kirkon tutkimus ja koulutus-yksikön  tutkija Jyri Komulainen, uskontotieteilijä Teemu Taira sekä Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Wed, 6 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-73b4aaf3e957408aa9d3f6f72fa203c6.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-06T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Annelin aika -elokuva kertoo rohkeasta ja eroottisesta Anneli Saulista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71840830</link><guid isPermaLink="false">1-71840830</guid><description><![CDATA[Anneli Sauli syntyi 1932 Pyhäjoella. Hän tuli tunnetuksi suurelle yleisölle elokuvasta Hilja - maitotyttö. Anneli Saulin pitkäaikainen ystävä Saara Cantell on käsikirjoittanut Saulista kertovan dokumenttielokuvan. Tämä henkilökuva sisältää haastatteluja ja arkistomateriaalia. Annelin aika valottaa Saulin elokuvauraa Suomi-elokuvan kulta-ajoista, Saksassa kuvattuun tuotantoon Ann Savo-nimisenä ja viimeisimpiin rooleihin. Millaisia vastoinkäymisiä Anneli Sauli koki elämässään ja urallaan? Mistä hän sai rohkeutta ja voimaa muuttaa perinteistä naiskuvaa? Millaisiin kansainvälisiin filmitähtiin häntä voi verrata? Mistä hänen valovoimansa koostuu? Millaisia rooleja hän on pitkän uransa aikana näytellyt? 

Rohkean näyttelijän Anneli Saulin elämästä kertovan Annelin aika -elokuvan ensi-ilta on 8.11.

Ohjelman vieraina ovat elokuvan ohjannut Saara Cantell ja elokuvatutkijat Antti Alanen ja Sisko Rytkönen, joka on kirjoittanut teoksen Ihanat naiset kankaalla : filmitähtiä suomalaisen elokuvan kultakaudelta.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 5 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-014ca52796af4810adfbb044451d5cb5.mp3" type="audio/mp3" length="608832"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3171"/><itunes:duration>52:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millainen on kiltteyden pimeä puoli?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71840686</link><guid isPermaLink="false">1-71840686</guid><description><![CDATA[Antti Rönkä kirjoittaa uudessa romaanissaan Kiltti poika (Gummerus, 2024) siitä, miten nuori mies päättää lopettaa kaikkeen suostumisen ja muiden miellyttämisen. Sosiaali- ja kulttuuriantropologi Johanna Pohjolan kirja Vapaaksi miellyttämisestä - Toipumiskirja hyväksynnän hakijoille (Gummerus, 2024) pohtii, miten vahingollisesta pakonomaisesta hyväksynnän hakemisesta voisi päästä eroon.

Mutta millaisena näyttäytyy nykyajan yksilökeskeisessä kulttuurissa Robert Walserin (1878–1956) vuonna 1909 ilmestynyt klassikkoromaani Jakob von Gunten (Teos, 2024), jossa kuvataan salaperäistä palvelijakoulua, tottelemista ja kapinointia? Keitä tottelevaisuus ja miellyttäminen palvelevat, ja miten eri aikakaudet määrittelevät kiltteyden?

Haastateltavana ovat kirjailija Antti Rönkä, sosiaali- ja kulttuuriantropologi Johanna Pohjola ja Jakob von Guntenin suomentanut Erkki Vainikkala.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Mon, 4 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a542743efdae4aadbb8b03557628b41c.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa musliminaisten ahdistavat asuohjeet, USA:n kohtalonvaalit, museoviraston ovela taktiikka ja terveyspuhetta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71835058</link><guid isPermaLink="false">1-71835058</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa raadissa ovat toimittaja Aino-Mari Tuuri, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Toimittajana on Ville Talola.

Pohdimme myös Itä-Helsingissä Hansasillalla jaettuja pukeutumisohjeita musliminaisille. Esillä ollut banderolli kehotti miehiä valvomaan puolisoidensa oikeaa pukeutumista. Tasa-arvonäkökulmasta ohjeet olivat häiritseviä. Oliko tämä turhaa älämölöä yhden hörhön touhuista vai esimerkki muslimien piirissä esiintyvästä laajemmasta ongelmasta, kuten Ujuni Ahmed on todennut julkisuudessa.

Ensi viikon tiistaina Yhdysvalloissa kansalaiset käyvät uurnille valitsemaan seuraavaa presidenttiä. Puhutaan kohtalonvaaleista, joiden tulos saattaa vaikuttaa mullistavalla tavalla koko maailman tulevaisuuteen. Jaossa on myös maailman merkittävimmän arvojohtajan virka. Mitä uhkia vaaliin sisältyy? Loppuuko Ukrainan tuki, voittaako Putin, syttyykö kauppasota tai kolmas maailmansota ja unohtuuko ilmastonmuutoksen hidastaminen?

Kotimaassa Museoviraston uhkaus sulkea neljä museota kansalaisltaan on herättänyt joukon jatkokysymyksiä sekä esityksen lisärahoitukselle valtion budjettiin. Säikäyttikö sulku-uhka leikkauspolitiikkaa ajavan ministeriön? Oliko tämä museovirastolta loistava taktinen muuvi?

Perjantaistudiossa puhetta myös kunniottavasta keskustelusta Erätauko-menetelmän parissa sekä siitä, että mikä tahansa asia tulee nykyisin markkinoida sen hyvillä vaikutuksilla ihmisten terveydelle. 

]]></description><pubDate>Fri, 1 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e98b643f389f4c95b03a53ad18d04b30.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-01T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syksyn kuvataidevinkit]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72255578</link><guid isPermaLink="false">1-72255578</guid><description><![CDATA[Vieraina kuvataiteilija Minna Henriksson, kuvataiteilija Jenni Toikka, kuvataiteilija Tuomo Manninen, Kaikilla on oma näyttely tänä syksynä, mutta puhutaan totuttuun tapaan pääasiassa heidän näyttelyvinkeistään:
1. Larissa Sansour, Amos Rex, Helsinki
2. Maaria Wirkkala - Edes takaisin, Sara Hildénin taidemuseo, Tampere
3. Riiko Sakkinen, Los moimoi de Fuengirola, Serlachius Pääkonttori, Mänttä
4. Salla Tykkä & Jaana Kokko, Places we look at, Galerie Anhava, Helsinki
5. Olli Keränen, Kuumaa tiiltä, SIC, Helsinki
6. Man Yau & Eetu Sihvonen, Saline Binds, Galleria Temnikova & Kasela, Tallinna  
7. Social Form, Kohta-galleria, Helsinki
8. Matti Aikio, Maa-Tila Project Space, Helsinki 
9. The Other Side - Sidewalk 1st edition, Galleria K, Vantaa

Toimittajana on Jonni Roos.]]></description><pubDate>Thu, 31 Oct 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bfa19b369d934686926f8210dca1463e.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-31T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[T.S. Eliotista Ahmatovaan - Miksi klassikkorunoja käännetään uudestaan? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71835108</link><guid isPermaLink="false">1-71835108</guid><description><![CDATA[Uusia käännöksiä klassikon asemaan nousseilta runoilijoilta, kuten T.S. Eliot, Dylan Thomas, Anna Ahmatova, Pedro Calderón de la Barca...  

Käännöslyriikka eli runouden kääntäminen vierailta kieliltä suomenkieliseen asuun, ei ole ihan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään voisi ajatella. Mutta ei se ole myöskään mahdotonta.
Jotta maailmankirjallisuuden mestariteoksia tai modernia kansainvälistä nykylyriikkaa saataisiin suomenkielisten lukijoiden ulottuville, tarvitaan kääntäjiä ja kustantajia.
Runouden kääntämisen ja käännöslyriikan kustantamisen asioista ovat keskustelemassa 
kääntäjät Juha Silvo ja Marja-Leena Mikkola ja runoilija ja kustantaja Tommi Parkko Kustannusliike Parkosta.

Harto Hänninen toimittaa.
]]></description><pubDate>Wed, 30 Oct 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-49899fef7dc74df7a814eff5632d6564.mp3" type="audio/mp3" length="593280"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-30T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3090"/><itunes:duration>51:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko lihan syöminen eettisesti väärin ja karjatalous eläinten kidutusta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72032739</link><guid isPermaLink="false">1-72032739</guid><description><![CDATA[Pavel Tahkovuori ja Benjamin Pitkänen käsittelevät kotimaista ruoantuotantoa uudessa kirjassaan Rakkaat eläimet, joita syömme (Into 2024).

Kirjan mukaan mielikuva kotimaisesta eläintuotannosta on jämähtänyt menneisyyteen eivätkä useimmat suomalaiset ole perillä nykytuotannon ongelmista. Kirjassa esimerkkejä kaltoinkohtelusta antavat nimettöminä esiintyvät eläintenhoitajat sekä eläintenlääkäri- ja eläintenhoitajaopiskelijat.

Mutta miten tuotantoeläimet voivat Suomessa ja miten tuotantoeläinten pitoa valvotaan? Minkälaisia rangaistuksia laiminlyönneistä määrätään? Atria Nauta -ketjun eläinlääkäri Tuomas Herva ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö vastaavat.

Lisäksi keskustellaan ruoan yhteydestä identitettipolitiikkaan: historiallisen yltäkylläisyyden Suomessa keskustelu ruoasta on aikaisempaa tunteellisempaa ja myös poliittista. Itsekäs lihansyöjä-setämies on pilkan kohde, mutta niin ovat myös nillittävät vegaanit. Miten ruoasta tulisi puhua ja mitä sen tuotannosta tietää? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia syömiseen liittyy?

Keskustelemassa ovat Viral Vegans -eläinoikeusjärjestön aktivistit Pavel Tahkovuori ja Benjamin Pitkänen, eläinlääkäri Tuomas Herva ja maanviljelijä ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Tue, 29 Oct 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e339fcae0a314d31898fa8fa85c181ab.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-29T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[FIX-näyttely suuntaa huomiomme korjaamiseen - kuka tekee ne työt jotka pitävät esineet ja tilat kauniina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71834928</link><guid isPermaLink="false">1-71834928</guid><description><![CDATA[Arkkitehtuuri- ja designmuseon yhteisnäyttely FIX: Huolla ja korjaa nostaa esille korjaamiseen. Miten ylläpidetään esineiden ja tilojen kauneus ja eheys?  Miten ajan kuluminen vaikuttaa arkkitehtuuriin ja muotoiluun? Millaiset kulumiset ovat vain kiinnostavaa patinaa? Millaiset tilat ovat liian steriilejä? Ilmastonmuutos ja liiallinen kulutus ahdistaa monia. Oliko tämä myös yksi syy nostaa esille korjaaminen, joka ylläpitää sitä mitä jo on tehty ja tuotettu? 

Miten suomalainen maku ja tyyli eroaa eurooppalaisten vanhojen kulttuurimaiden suhtautumisesta kolhuihin ja patinaan? Ranskalaisilla on hyvin kuvaava sanonta sopivasti laiminlyöty. Millaisten esineiden ja asioiden korjaamiseen käytämme aikaa ja rahaa? Mitä jää huolenpidon ulkopuolelle ja miksi? Keskustelemme myös vaatteiden korjaamisesta ja kintsugista, joka on japanilainen tekniikka ja taidemuoto, jossa esineen halkeamia tuodaan esiin kullalla.

Ohjelman vieraina ovat arkkitehti Kaisa Karvinen, oppimisen asiantuntija, yleisötyövastaava Hanna Kapanen ja muotisuunnittelija Sofia Ilmonen. 

FIX: Huolla ja korjaa- näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä 05.01.2025 asti.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
]]></description><pubDate>Mon, 28 Oct 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-194bdfcac9484797b0c7413fa49f5759.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Sanna Marin -kirjakohu, väestöennuste ja suomen kielen taito, Seurasaari suljettu ja hampaaton YK]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71710881</link><guid isPermaLink="false">1-71710881</guid><description><![CDATA[Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa.

Aihekimaran kimpussa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Jarkko Tontti sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuurialan säästöjen ja Museoviraston yt-neuvottelujen lopputulemana suljetaan ainakin seuraavat suositut museokohteet: Helsingin Seurasaari, joka tunnetaan Suomen Skanssenina, Eliel Saarisen ja kumppaneiden itselleen suunnittelema erämaa ateljé Hvitträsk Kirkkonummella, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa sekä Mannerheimin synnyinpaikka Louhisaaren kartanolinna Maskussa. Onko tässä mitään järkeä?

Suomessa suomen kielen taitoa vaaditaan tai ollaan vaatimatta suomea osaamattomilta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen statuksen perusteella. Tätä teoriaa tukee vahvasti kielitieteilijä Janne Saarikivi viikonlopun Hesarin-kolumnissaan. Onko raati samaa mieltä? Ja miten suomalaiset sopeutuvat voimakkaaseen maahanmuuttoon, joka on tilastokeskuksen ennusteen perusteella tulevaisuuden linja? 

Turismin vastaiset tavallisten ihmisten protestit yleistyvät Euroopassa, kun asuntojen hinnat nousevat ja voitot valuvat toisiin taskuihin. Onko turismi ajautumassa umpikujaan?

Tällä viikolla vietettiin YK:n päivää, järjestö täyttää 79 vuotta. Sen uudistamisesta erityisesti turvallisuusneuvoston osalta on keskusteltu vuosikausia. Viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus on "tehokkaasti" estänyt humanitaarisen Intervention kriisitilanteissa. Järjestöä on syytetty tehottomaksi ja hampaattomaksi. Mitä ajattelee raati?

Lauri Nurmen Sanna Marin -henkilökuvakirjasta syntyi kiistaa Marinin ja kirjoittajan välille. Raati pohtii onko auktorisoimaton elämäkertakirja kuitenkin parempi ja kiinnostavampi kuin kiltti ja hampaaton auktorisoitu kirja.

Muodin uusi trendi on “Old money”. Nuoret matkivat pukeutumisellaan vanhaa USA:n itärannikon yläluokan ja Harvard-porukan tyyliä. Onko tämä konservatiivisuutta vai ironiaa? 
]]></description><pubDate>Fri, 25 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-35e6e7bbb36345c6b70cc15cddb068d8.mp3" type="audio/mp3" length="608256"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3168"/><itunes:duration>52:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syksyn kuumimmat kirjavinkit asiantuntijaraadin valitsemina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71710686</link><guid isPermaLink="false">1-71710686</guid><description><![CDATA[Kirjoja paljon lukevat asiantuntijat kokoontuvat kertomaan omista viidestä parhaasta tämän syksyn lukukokemuksestaan. Onko joitakin trendejä havaittavissa? Onko kirjallisuus enemmän läsnä vaikeissa ajoissa vai vievätkö kirjat pois lukijan ahdistavasta maailmasta? Millä tavalla fantasiakirjallisuus ja runous näkevät maailman nyt?

Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Ylen kulttuuritoimittaja Pietari Kylmälä, kirjailija Vehka Kurjenmiekka ja Kirsi Book Club -blogin Kirsi Ranin.

Raadin kirjavinkit:

Veera Antsalo: Nimettömästä
Linda Bondestam: Hopi hopi
Anne Carson: Punaisen omaelämäkerta
Sini Helminen: Kunnes kuolen
R. F. Kuang: Yellowface
Sami Oskari Lahtinen: Dinosaureeni
Markku Mantila ja Jouni Mölsä: Valehtelua, vakoilua ja valtiollista vaikuttamista
Oona Pohjolainen: Äkkimakea
Sally Rooney: Intermezzo
Antti Rönkä: Kiltti poika
Adania Shibli: Sivuseikka
Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä
Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa
Emil Santtu Uuttu: Huomioita nimestä

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 24 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8135ce28f45943a59210885c6717e44f.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Somen pimeä puoli on lähempänä kuin luulemmekaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71710606</link><guid isPermaLink="false">1-71710606</guid><description><![CDATA[Sometohtorina tunnettu sosiaalipsykologi Suvi Uski on kirjoittanut tuoreen tietoteoksen Mitä some tekee meille. Kirjassa Uski osoittaa monin esimerkein, kuinka sosiaalisen median alustoilla algoritmit rakentavat riippuvuuksia ja voivat houkutella rikollisuuteen. Uski itse tekee töitä muun muassa perustamassaan verkkohäirinnän ensiapuyksikkö Someturvassa.

Usein ajatellaan, että sosiaalisen median koukutus ja houkutus on nuorten ongelma. Keskustelua on  hallinnut lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja lähinnä on päädytty kiistelemään kännyköiden kieltämisestä koulussa. Tosiasiassa sosiaalisen median vaarat koskevat kaikenikäisiä. Ylipäätään käsitys, että some olisi jokin erillinen elämänalue, jonne välillä voi mennä, on monin tavoin vanhentunut ajatus. 

Mihin kaikkeen me huomaamattamme sosiaalisen median alustolla kiinnitymme? Kulttuuriykkösen vieraana on tietokirjailija Suvi Uski, nuorisolääketieteen dosentti, tutkimusjohtaja Silja Kosola, kognitiotieteiden dosentti Anna-Mari Wallenberg sekä peliriippuvuudesta väitöskirjan tehnyt johtava tutkija Niko Männikkö OAMK:sta. Toimittajana on Ville Talola.
]]></description><pubDate>Wed, 23 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dab606992a2d4af58a8830fd1b8aa0cf.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Euroopan esoteerinen historia – Varjotaival on matkakertomus eurooppalaisen salatieteen sydänmaille]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72176815</link><guid isPermaLink="false">1-72176815</guid><description><![CDATA[Rikhard Larvannon tuore tietokirja Varjotaival (Salakirjat) vie eurooppalaisen okkultistisen historian sydänmaille. Tietokirjan lisäksi kyseessä on myös matkakertomus historiallisille rituaalipaikoille, myyttisimpiin ja legendaarisimpiin esoterian harjoitusalueille sekä tarinoihin ja uskomuksiin, jotka riivasivat ja siunasivat eurooppalaisia totuuden etsijöitä vuosisadoista toiseen. Millaisia ajatuksia ja maailmanselityksiä niistä kumpusi, ja miksi tietyistä paikoista tuli keskeisiä esoterian kannalta, ja millaisina paikat näyttäytyvät tässä ajassa?

Kirjassa kolutaan niin mithralaiset maanalaiset rituaalikammiot, juhlavat vapaamuuraritemppelit kuin Sintran hermeettinen puutarha ja jopa Jean Sibeliuksen Ainola. Miten esoteria on vaikuttanut eurooppalaisen ja myös suomalaisen kulttuurin kehitykseen, ja millaisia ajatusmalleja sekä filosofioita aikaamme kumpusi salatieteiden harjoittajilta?

Vieraana Varjotaival-teoksen kirjoittaja Rikhard Larvanto sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 22 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1667eb29920a49a8af782192d4d15cf9.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Asko Sahlbergin uusi romaani kuvaa Gnaeus Pompeiuksen verisen tien antiikin Rooman huipulle ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71710343</link><guid isPermaLink="false">1-71710343</guid><description><![CDATA[Antiikin aika on kiinnostanut kirjailija Asko Sahlbergia teini-iästä lähtien. Hänen uusin romaaninsa Pompeius (Otava, 2024) kuvaa Rooman Gnaeus Pompeiuksen nousua vallan huipulle. Pompeiusta uhkaavat monet kilpakumppanit, joista Gaius Julius Caesarin kanssa hän ajautuu lopulta pitkään hivutustaisteluun. 

Nojatuolimatkalle Rooman juonittelujen, myrkkymaljojen ja hurmeisten miekkojen maailmaan vievä Pompeius romaani herättää antiikin Rooman loistossaan. Mikä antiikin Roomassa kiehtoo sukupolvesta toiseen ja mtä voimme oppia antiikin tapahtumista?

Asko Sahlbergia haastattelee Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Mon, 21 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8892016131ef483aa11a8c984dfd8133.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-21T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Janne Puhakan tapaus ja rikosjournalismin tulva, syntyvyyden romahdus, Liam Paynen kuolema ja tietokirjat]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71709273</link><guid isPermaLink="false">1-71709273</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset toimittaja Leena Virtasen, kosmologi Kari Enqvistin ja tietokirjailija Matti Virtasen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden sekä arvokysymysten äärelle.

Raati keskustelee rikosjournalismista. Janne Puhakan kuolema on käynnistänyt poikkeuksellisen juttuvyöryn. Syitä on monia, yksi niistä digitaalisuus, joka panee mediat suoltamaan juttua jutun perään tyyliin Coldplayn konsertti, mutta menikö median into mauttomaksi ja sensaatiomaiseksi, Mikä on lukija vastuu klikkailussa ja uteliaisuudessa? Miksi juuri tämä rikos kiinnosti niin paljon?

Kari Enqvistiä vaivaa huolestunut keskustelu syntyvyyden romahduksesta. Vauvojen tekemistä perustellaan tulevaisuuden huoltosuhteen vinoutumiselle - onko vauvan arvo siis vain välineellinen? Jos kyse on vain taloudesta, miksei huoltosuhteen takia hankita maahanmuuttajia ja makseta heille rahaa maassa pysymisestä? 

Hesari teki jutun tyytymättömistä tietokirjailijoista, jotka valittavat kustannustoimittamisen huonoudesta. Matti Virtanen pitää otosta liian pienenä ilmiön todistamiseksi. Raadissa on kolme tietokirjailijaa, joilla on paljon kokemusta alasta. Onko tietokirjatoimittaminen rappiolla? 

Raati kertoo myös kenen liian varhain kuolleen kuuluisuuden poismeno harmittaa eniten. Liam Payne, Marilyn vai Hendrix? Vai kenties Lennon?

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Fri, 18 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6f31b0adc360403aad7818660f0b34cd.mp3" type="audio/mp3" length="600384"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3127"/><itunes:duration>52:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[The Apprentice -elokuva Trumpista sai ensi-iltansa vaalien alla, vaan vaikuttaako se äänestäjiin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71946965</link><guid isPermaLink="false">1-71946965</guid><description><![CDATA[Elokuva "The Apprentice" kertoo nuoresta Donald Trumpista 1970- ja 80-lukujen New Yorkissa. Se maalaa republikaanien presidenttiehdokkaasta kaikkea muuta kuin imartelevan kuva, ja Trumpin kampanjatiimi onkin vastustanut elokuvaa voimakkaasti.

Sebastian Stan näyttelee Trumpia ja Jeremy Strong hänen mentoriaan Roy Cohniä. Los Angeles Times kuvaa elokuvan Trumpin "julmaksi pyrkyriksi". Elokuvan ohjaajan, iranilais-tanskalaisen Ali Abbasin mukaan elokuva ei ole ”poliittinen hyökkäys” vaan ennemminkin "peili" Yhdysvalloista.

Abbasi tunnetaan etenkin Iraniin sijoittuneesta naisten kurjaa asemaa kritisoineesta yhteiskunnallisesta trilleristä Holy Spider (2022).

Millaisen kuvan elokuva Trumpista maalaa ja mitä sen vastaanotto kertoo Yhdysvaltain poliittisesta ilmapiiristä? Voiko elokuva vaikuttaa äänestäjiin? Ja mitkä ovat elokuvan taiteelliset ansiot?

Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tutkija Maria Lindén, kristillisen LCC International Universityn poliittisen historian professori ja Trumpin Amerikka — Yhdysvallat kulttuurisotien taistelukenttänä -kirjan kirjoittaja Markku Ruotsila ja poliittisen historian tohtori, Helsingin Yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren.
 
Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 17 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-638f947f34ac48e3822a96f4534ce39b.mp3" type="audio/mp3" length="593472"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3091"/><itunes:duration>51:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kutsukaa paikalle pelastaja Lauri Ratia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71709030</link><guid isPermaLink="false">1-71709030</guid><description><![CDATA[Teollisuusneuvos Lauri Ratia teki pitkän uran Nokian palveluksessa ja ryhtyi eläköidyttyään vuonna 2006 hallitusammattilaiseksi. Ratian lähdön jälkeen Nokia upposi, mutta sen sijaan kriisiyhtiöt, kuten Turun telakka ja Terrafame, joiden hallitukseen hän oli tullut saivat uutta tuulta siipien alle. Ratia sai yritysten ihmepelastajan maineen. 

Lauri Ratia on työuransa ohella tunnettu myös laajasta kulttuuriharrstuneisuudestaan.Olisiko hänellä neuvoja siihen, miten suomalaisen kulttuurin asema ja rahoitus turvataan?

Ratian tuore elämäkerta on juuri julkaistu. Sen kirjoittaja, viestintäyhtiö Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa on myös eri rooleissa pohtinut suomalaisen kulttuurin tilaa. Sekä Lauri Ratia että Saukkomaa ovat Kulttuuriykkösen vieraina. Lähetyksen toimittaa Ville Talola.
]]></description><pubDate>Wed, 16 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8f482e44045640328bce27e7b96d3daf.mp3" type="audio/mp3" length="605760"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3155"/><itunes:duration>52:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Saatanallinen moraalipaniikki — millainen vaikutus satanismilla on kulttuuriimme?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71708833</link><guid isPermaLink="false">1-71708833</guid><description><![CDATA[Katri Ylisen uutuuskirja Saatanallinen paniikki (Kosmos) on syväsukellus 1990-luvun lama-ajan Suomeen. Tarina alkaa Nokialta, kun Katrin isä ja veli ovat ensimmäisten joukossa löytämässä Markku Mallatin ruumista metsästä. Pian oli yleistä tietoa, että saatananpalvojat olisivat tappaneet Mallatin, mutta miten tapaus todellisuudessa meni? 

Mistä saatananpalvontapaniikissa oli kyse, ja millainen suurempi ilmiö sen takaa avautuu? Mistä saatanallinen panikki alkoi, kenen etua ilmiö ajoi, ketkä olivat sen uhreja ja minne saatananpalvojat oikein katosivat? Miten satanismi vaikuttavat edelleen nykyajassa, ja millaisia muotoja se on saanut?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta tietokirjailija Katri Ylisen lisäksi Perkeleen temppelin harhaanjohtaja Henri Hiljanderin, uskontotieilijä Tuomas Äystön sekä teologian tohtori Merja Hermosen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 15 Oct 2024 17:05:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7d532d08d8634ba9ae6e8d57fc700b98.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-15T17:05:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ateneumin kansainvälistä huomiota herättänyt Gothic Modern -näyttely perustuu uuteen henkisempään taidetulkintaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71708626</link><guid isPermaLink="false">1-71708626</guid><description><![CDATA[Katedraaleja, munkkeja, nuoria laulavia tyttöjä ja pääkalloja. Voimaa ja herkkyyttä. Ihmisen rajallisen elämän tutkimista, Van Goghin, Hugo Simbergin, Marianne Stokesin ja lukuisten kansainvälisten taiteilijoiden kautta. Ateneumin näyttely Gothic Modern – pimeydestä valoon avaa henkisemmän näkökulman moderniin taiteeseen. Kotona viihtyvä Marcel Proust jopa poistui kodistaan kiehtovien taidenäyttelyjen takia. Näyttelyn taiteilijat elivät kiihkeässä maailmassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja hakivat henkisyyttä keskiajan taiteesta. Elettiin dekadenssin ja fin de sièclen aikakautta, jota leimasi yhteiskunnalliset mullistukset, sodat ja uudet keksinnöt, lentoliikenne ja radium. Levottomuus ja teknologian kehitys ajoivat taiteilijat sielun ja ruumiin äärelle. Taiteilijat pohtivat teoksissaan kuolemantanssia, luonnon uudistumiskykyä kukkien muodossa ja luostarielämää.

Taiteilijat etsivät keskiajan ja varhaisrenessanssin taiteesta keinoja ilmaista modernia ja hämmentävää kokemustaan ajastaan, individualismista ja seksuaalisuudesta. Mitä kaikkea he kätkivät näihin teoksiin? Näyttely perustuu kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen, jonka Ateneum käynnisti vuonna 2018 yhdessä professori Juliet Simpsonin kanssa.

Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, joka on tutkinut aihetta ja kuratoinut näyttelyn sekä Marja Lahelma, joka on ollut mukana kirjoittamassa näyttelyyn liittyvää julkaisua.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Gothic Modern 26.1.2025 asti Ateneumissa.

]]></description><pubDate>Mon, 14 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f57fef18c03746c8893d5d0873f54dd2.mp3" type="audio/mp3" length="596544"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3107"/><itunes:duration>51:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Sanna Marin -kuunnelmakohu, oppikirjojen sensurointi, Sirpa Selänne ja Nobel-palkinto]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71637476</link><guid isPermaLink="false">1-71637476</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio sukeltaa taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin ja arvokysymyksiin. 

Ylen Sanna Marin -kuunnelma on kohauttanut, koska siinä tuntuvat faktat ja fiktio sekoittuvan. Onko tositapahtumiin perustuva sepite vaarallinen tuote, joka sotkee ihmisten käsitystä poliittisesta historiasta? 

Jääkiekkovaimo Sirpa Selänne puolestaan kohautti kuluneella viikolla poliittisilla näkemyksillään, kun hän kertoi äänestävänsä republikaaneja ja kyseenalaisti suomalaisen verotuksen. Mutta oliko some-älämölö suhteessa siihen, mitä Sirpa Selänne lopulta sanoi? Ja synnyttivätkö kommentit laadukasta käsittelyä mediassa?

Perussuomalaiset haluavat kumittaa lukion yhteiskuntaopin kirjasta itseään koskevan kuvauksen populistipuolueena. Pitäisikö kaikkien poliittisten puolueiden saada itse määrätä, miten heistä oppikirjoista kirjoitetaan? Oliko kuvailu puolueellinen? 

Espoossa puolestaan on otettu käyttöön pelkästään naisille tarkoitetut uimahallivuorot. Kyseessä on kädenojennus maahanmuuttajanaisille, mutta onko asiassa periaatteellisia ongelmia? 

Etelä-korealainen Han Kang sai torstaina Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Mutta prosessi, jolla Ruotsin Akatemiassa palkinnonsaajaehdokkaita listataan, ja se, miten voittajasta spekuloidaan, on suoranaista salatiedettä. 

Vakioraatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 11 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-580fbd9dec294312898f97619172881a.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syksyn teatterivinkkejä: Angels in America, Tiranan sydän, Minna Craucher ja muut helmet ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71637245</link><guid isPermaLink="false">1-71637245</guid><description><![CDATA[Syyskauden näytelmähelmistä ovat keskustelemassa Paljon melua teatterista -bloggaaja Katri Leikola, Voima-lehden kustantaja Tuomas Rantanen ja toimittaja Tuija Veirto (Yle Lahti).

Lisäksi Suomen teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo lähetyksessä, miten hallituksen päättämät kulttuurialan leikkaukset tulevat vaikuttamaan teatterikenttään. 

Lähetyksessä käsitellyt esitykset: 

Kansallisteatterin Angels in America
Kansallisteatterin Veljelleni 
Turun kaupunginteatterin Tiranan sydän 
Takomo-teatterin Jumppatytöt-kiertue
&-teatterin Minna Craucher
Tampereen teatterin Peltienkelit 
Tampereen Työväen Teatterin Eichmann 
Helsinki 98 ryhmän Sinkkipojat Vuosaaren vanhassa lukiossa
Lahden kaupunginteatterin The Black Rider  
Lahden kaupunginteatterin Tiitiäisen satupuu
Teatteri Vanha Jukon Veriruusut 
Lilla Teaternin Dancer In The Dark
Orimattilan teatterin syyskauhunäytelmä Talo Jätinpesän kesäteatterissa]]></description><pubDate>Thu, 10 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dbb7a12e6e444d78bf30d211e74cf2c9.mp3" type="audio/mp3" length="609024"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3172"/><itunes:duration>52:52</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Murhamies, agentti, seikkailija, fanaatikko - kuka oli Jaalan pyöveli?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71637039</link><guid isPermaLink="false">1-71637039</guid><description><![CDATA[Keväällä 1918 kymenlaaksolainen Jaalan kirkonkylä joutui sisällissodan kurimukseen. Kolme ihmistä kuoli punaisten ollessa vallassa. Kostotoimet olivat moninkertaiset. Valkoiset jäljiltä menetti henkensä 53 tai jopa 70 ihmistä eri lähteistä riippuen. Kostotoimia johti lentävän osaston nuori päällikkö Sulo Nykänen. Tämä oli kuitenkin vasta alkua Nykäsen värikkäille ja verisille vaiheille, joihin kuului mm. agenttitoimintaa Arkangelissa, vakoilua Tukholmassa, sotimista Puolassa ja Virossa jo ennen kuin Nykänen innostui Hitlerin aatteista. 

Kuka oli Sulo Nykänen? Millainen aika, millaiset olosuhteet synnyttävät väkivaltaan turvautuvia fanaatikkoja?

Vieraina Jaalan pyöveli -kirjan kirjoittanut historiantutkija Aleksi Mainio ja Kapina tehtailla -kirjastaan Tieto-Finlandian voittanut historiantutkija Seppo Aalto.]]></description><pubDate>Wed, 9 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-04dda345a86b40c9b9ec3c364af82177.mp3" type="audio/mp3" length="610560"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3180"/><itunes:duration>53:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syksyn 2024 leffavinkit – Joker: Folie à Deux, Megalopolis, Perhoset, The Apprentice, The Substance ja monet muut]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71636968</link><guid isPermaLink="false">1-71636968</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen sukeltaa ajankohtaisimpiin ja merkittävimpiin uusiin ja tuleviin elokuviin ja perkaa kiinnostavimmat katsottavat leffasyksystä 2024. Mitkä ovat varteenotettavimmat elokuvat, ja mitä leffoja loppuvuodesta kannattaa odottaa?

Käsittelyssä Joaquin Phoenixin ja Lady Gagan tähdittämä Joker-jatko-osa Folie à Deux, Francis Ford Coppolan testamentti ja 40 vuotta työn alla ollut sci-fi-eepos Megalopolis, Donald Trumpin kasvutarina The Apprentice, Seinäjoen Tangomarkkinoiden ympärille punoutuva Anna Brotkinin ja Jenni Toivoniemen komedia Perhoset, Demi Mooren tähdittämä kauneusihanteita ja showbisnestä satiirin ja kehokauhun voimin kritisoiva The Substance sekä Tanskan Oscar-ehdokas – groteskin naturalistinen kuvaus The Girls with a Needle. Tulevista elokuvista käsittelyssä Robert Eggersin Nosferatu, Dingosta kertova Levoton tuhkimo sekä Gladiator 2.

Mukana keskustelussa elokuvatoimittajat Silja Sahlgren-Fodstad, Matti Rämö ja tuottaja Olli Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 8 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dba7099cb15041eeb1f20bff0c3c68cb.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomen kuningattaret ja keisarinnat eivät kaikki olleet onnellisia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71636761</link><guid isPermaLink="false">1-71636761</guid><description><![CDATA[1300-luvulta 1900-luvulle asti Suomella on ollut kolmekymmentäyksi kuningatarta ja keisarinnaa. Millaisia nämä henkilöt olivat ja miten he selvisivät vaativasta tehtävästään? Kaikki eivät eläneet onnellisina elämänsä loppuun asti. Suurin osa kuningattaristamme oli syntynyt Saksassa. Millä tavalla he toivat oman kulttuurinsa vaikutuksen maahamme? Mikä oli yleensä 22-vuotiaana kuningattaren silkkiseen pukuun pukeutuneen naisen tehtävä? Millainen oli kuningattaren avioliitto ja äitiys? Millä tavalla hän hallitsi vai oliko hän vain rekvisiittaa? 

Satu Jaatisen tietokirja Suomen Kuningattaret avaa Ruotsin vallan sekä Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kuningattarien ja keisarinnojen elämää, vallan ja tragedioidenkin kulisseissa. Kuka oli maamme ensimmäinen kuningatar Blanka? Millainen hallitsija Isabella Itävaltalainen oli? Miksi Badenin Fredrika ajettiin maanpakoon? Miksi Aleksandra Fjodorovnasta tuli traaginen viimeinen keisarinna?

Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Satu Jaatinen ja väitöskirjatutkija Pihla Pekonen, joka teki maisteritutkielman kuningatar Kristiinasta ja tutkii nyt Kristiinan ajan hovielämää.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 7 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8fea3a289ef145ff9804f0d13bc8d332.mp3" type="audio/mp3" length="597696"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-07T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3113"/><itunes:duration>51:53</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa maahanmuuttajalasten heikon lukutaidon seuraukset, ikärasismi, Substance ja kolonialistiset lastenkirjat]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71538478</link><guid isPermaLink="false">1-71538478</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa kulunut viikko laitetaan pakettiin kulttuuri-, media- ja arvokysymysten osalta. 

Aiheina maahanmuuttajataustaisten lasten heikko lukutaito ja koulumenestys, uudet Journalistin ohjeet ja journalismin luotettavuus, kuinka saadaan toivo ja ilo takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun joka nykyään on kovin pessimismin kyllästämää. Aiheena myös ikäsyrjintä ja ulkonäköpaineet uuden Hollywoodin kauhuleffan The Substance ja juuri edesmenneen vanhusnäyttelijä Dame Maggie Smithin kautta tarkasteltuna. Raatia puhuttaa myös kolonialismin ja rasismin esiintyminen vanhassa kotimaisessa lastenkirjallisuudessa. 

Perjantaistudion raadissa ovat professori Laura Kolbe, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen ja uutis- ja ajankohtaistoimittaja Matti Virtanen. 

OIKAISU ma 7.10 klo 10:09: 
Podcastin kohdassa 14.30 sanotaan, että uusien Journalistin ohjeiden mukaan ulkopuolisesta rahoituksesta pitää kertoa. Tämä pitää paikkansa mutta vain silloin, kun rahoittaja vaikuttaa aihepiirin valintaan.

”Ohje 17. Toimituksellisella työllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja. Rahoittaja on tuotava esiin, mikäli se vaikuttaa aihepiirin valintaan. Journalistista sisältöä koskevat ratkaisut on aina tehtävä toimituksessa rahoittajasta riippumatta.”

Kohdassa 15.05 sanotaan, että toimittajalla olisi velvollisuus ohjeistaa yleisöä (onnettomuus)paikalla, miten vältetään vaaraa. Tässä on väärinkäsitys. Tässä viitataan ohjeiden kohtaan 28. Kyseisellä kohdalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tiedotusvälineen palstoilla pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta.

”Ohje 28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan turvallisuutta vaarantamatta.
Ohje 29. Erityisen huolellinen tulee olla tilanteissa, joista uutisoiminen voi vaarantaa jonkun henkeä tai terveyttä.”

Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.]]></description><pubDate>Fri, 4 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c582f5fa3dfb407c95c9ca0375f92071.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hanna Kuuselan Syytös: miten demokratiaa tallotaan ja yliopistojen sivistys romutetaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71538281</link><guid isPermaLink="false">1-71538281</guid><description><![CDATA[Esseistiikaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä Syytös on paitsi kirjoittajansa, "kattilanhakkaajan", omakuva, myös syytekirjelmä yliopistoille, jotka ovat ajautuneet jahtaamaan innovaatioita, kaupallisia sovelluksia ja niin kutsuttua huippututkimusta. Aiemmin Tampereen ja nykyään Jyväskylän yliopistossa toimivan Hanna Kuuselan kirja on kuvaus hupenevasta demokratiasta ja sivistyksen alasajosta. Samalla se on väkevää kirjallisuutta, joka asettuu samaan linjaan klassisten syytöskirjelmien, puolustuspuheiden ja tilitysten kanssa. 

Kuuselan kirja alkaa kuvauksella sankarista, tai "hysteerisestä naisesta", joka on tullut sairaalan päivystykseen rytmihäiriöiden takia. Toinen tutkija Janne Saarikivi kirjoitti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Hankalat sanat, miten hän huomasi potevansa monien yliopistolaisten tunnistamaa uupumusta. “Uupuminen ei ole yksilön vaan yhteiskunnan sairaus” hän kirjoittaa. Mikä uuvuttaa ja ajaa nurkkaan maan terävimmät ajattelijat? 

Hanna Kuusela ja Janne Saarikivi ovat JP Pulkkisen vieraina Kulttuuriykkösessä.]]></description><pubDate>Thu, 3 Oct 2024 15:02:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-00d60dc1145d456f81081e0ee3767666.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-03T15:02:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mestari Jacopo Bassanon renessanssitaidetta Roomasta ja Firenzestä esillä ensimmäistä kertaa Italian ulkopuolella]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71537896</link><guid isPermaLink="false">1-71537896</guid><description><![CDATA[Jacopo Bassano eli 1500-luvulla ja hän kuuluu Venetsian renessanssin kuuluisten taiteilijoiden Tintoreton ja Tizianin seuraan. Bassanon vahvuuksiin kuuluvat eläinten hellyyttävät kuvaukset ja uskonnollisten maalausten rohkea uudistaminen. Mitä Bassano oikeastaan kuvasi eläinten, kuten lampaiden ja koirien kautta? Mistä hän sai rohkeuden uudistaa hartauskuvia? Mitä hän pastoraalimaalauksillaan halusi välittää katsojille? 

Jacopo Bassano työskenteli isänsä työhuoneella. Millaisia oppeja hän sai omalta isältään? Millaisia väripigmenttejä renessanssitaiteessa käytettiin? Jacopo Bassano seurasi maalaustaiteen uusimpia tuulia, miten se näkyi hänen teoksissaan? 

Kansallisgallerian erikoistutkija Hanne Tikkala vastasi Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvien kahden Bassanon teoksen materiaalitutkimuksesta. Johannes Kastaja kerää kukkia vanhemmilleen -teoksen materiaalitutkimus paljasti, että teoksessa alun perin käytetty sininen väri oli haalistunut ajan kuluessa kokonaan pois. Tikkala kertoo materiaalitutkimuksesta yleisemmin sekä tätä näyttelyä varten tehdyn tutkimuksen löydöistä. Kansallisgallerian johtava konservaattori Kirsi Hiltunen kertoo kyseisen teoksen konservoinnista tarkemmin ja laajemmin myös konservoinnista yleisesti. 

Ohjelman vieraina ovat Jacopo Bassanoa tutkinut museonjohtaja Kirsi Eskelinen, Kansallisgallerian erikoistutkija Hanne Tikkala ja konservaattori Kirsi Hiltunen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jacopo Bassano - Venetsian renessanssimestari 
Sinebrychoffin taidemuseo
12.1.2025 asti.]]></description><pubDate>Tue, 1 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a0289cf78afe4364842cd8989d3ad4b3.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-01T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Teksasin moottorisahamurhat 50 vuotta – hillbilly-kauhun klassikko ja murhaaja Ed Geinin vaikutus kauhuelokuviin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71537698</link><guid isPermaLink="false">1-71537698</guid><description><![CDATA[Vuonna 1974 julkaistu kauhuelokuvaklassikko Teksasin moottorisahamurhat kertoo syrjäiselle paikkakunnalle eksyvistä nuorista, joiden kimppuun hyökkää Leatherface-niminen tappaja. Ihmisnahasta valmistetulla naamiolla, teurastajan esiliinalla ja moottorisahalla varustautuneen surmaajan esikuvana toimi oikea sarjamurhaaja Ed Gein, joka ryösti hautoja ja teki mm. uhriensa luista ja ihosta asusteita ja huonekaluja. 

Elokuvaa pidettiin aikanaan niin shokeeravana, että sen esittäminen kiellettiin Suomessa vuoteen 1996 asti. Teksasin moottorisahamurhat on poikinut franchisen, joka koostuu yhteensä kuudesta eri elokuvasta, joista viimeisin on julkaistu vuonna 2022. 

Miksi kaikista kauhuelokuvista juuri Teksasin moottorisahamurhat sain niin pahamaineisen leiman, ja miten elokuvan shokkiarvolle on käynyt viidessä vuosikymmenessä? Mitä elokuvan edustama hillbilly-kauhu oikein on, ja miksi se on myös slasher-elokuvien pioneeri? Miksi ja miten Teksasin moottorisahamurhat kuvaa syrjäseutujen asukkaiden sekä modernien kaupunkilaisten yhteentörmäystä? 

Lisäksi paneudutaan, miksi juuri Ed Geinin hirmuteot ovat vaikuttaneet moniin kauhuelokuviin aina Psykosta Uhrilampaisiin asti.

Kulttuuriykkönen tutkii aihetta Night Visions -festivaalijohtaja Mikko Aromaan, Outo Laakso -kauhupodcastin tekijän toimittaja Sofia Tawastin sekä sarjamurhaajiin erikoistuneen kirjailija Ville Mäkipellon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa. ]]></description><pubDate>Mon, 30 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-358b0491e81140d8981ad98e2932f146.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Eduskuntatalon töhrimisen moraali, stoppi etätöille, tekoälykö toimittajaksi ja yliopiston alamäki]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71536607</link><guid isPermaLink="false">1-71536607</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. 

Tämän kertaisia aiheita Eduskuntatalon töhriminen, stoppi etätöille ja pakollinen paluu työpaikalle, tekoälyn tunkeutuminen toimittajien työhön, Hanna Kuuselan uusi romaani "Syytös" ja yliopiston tuhoaminen tehokkuusvaatimuksilla sekä Francis Coppolan uutuuselokuva Megalopolis ja jättisuuret intohimoprojektit joissa ei ole "mitään järkeä". 

Vieraina ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Suomen kirjallisuusseuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sekä toimittaja, elokuvakriitikko Matti Rämö. Toimittajana on Vesa Kytöoja.]]></description><pubDate>Fri, 27 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0b3f34e0448d4272989be4bcc59cbed1.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-27T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uutuusmusikaali Moulin Rouge kimmeltää, mutta millainen oli todellinen Punainen mylly?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71536414</link><guid isPermaLink="false">1-71536414</guid><description><![CDATA[Helsingin Kaupunginteatteri toi ohjelmistoonsa pohjoismaista yhteistuotantona värikylläisen musikaalin Moulin Rougen. Se perustuu samannimiseen Baz Luhrmannin ohjaamaan menestyselokuvaan vuodelta 2001. 

Mutta miksi juuri vuonna 1889 perustetusta Moulin Rouge -kabareeteatterista on tullut legendaarinen? Ja millainen oli kabareen maailma ja Montmartre 1800- ja 1900-lukujen taitteessa? 

Moulin Rougen -tarinan sankaritar Satinen tausta on köyhä, eikä hänellä ole varaa antaa sydämensä valita. Naisen asema oli ankea, jos niin oli kyllä köyhän miehenkin. 

Euroopan kulta-aika "Belle Époque" ei todellisuudessakaan ollut kaikille kaunista ja ihanaa aikaa. Kabareessa sääntöjä rikottiin: alaluokkaan kuuluvalla tanssijattarella oli halutessaan oikeus potkaista silinteri yleisössä istuvan yläluokkaan kuuluvan miehen päästä, ja tälle hurrattiin riemulla.  

Keskustelemassa ovat Moulin Rougen apulaisohjaaja Kirsi Karlenius, historiantutkija Laura Kolbe ja Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Thu, 26 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dde4a3b7d43b4c4384180962cfc60a6c.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-26T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Valta, kirjoittaminen, Ingmar Bergman -  Anna-Kaari Hakkaraisen Marraseliö ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71536236</link><guid isPermaLink="false">1-71536236</guid><description><![CDATA[Vuonna 1960 Ingmar Bergman haki kuvauspaikkaa seuraavalle elokuvalleen Såsom i en spegel (Kuin kuvastimessa), jonka oli määrä tapahtua saarella. Orkney oli liian kallis, Bergmanille ehdotettiin pientä Fårön saarta Gotlannin kyljessä. Elokuva kuvattiin siellä, niin myös useat ikonisimmista Bergman-elokuvista, myös Persona (1966). Ohjaaja muutti saarelle.

Anna-Kaari Hakkaraisen romaanissa Marraseliö kertoja näkee Personan: "Mikä oli tämä kummallinen elokuva ja miksi se kertoi minusta?" Kertojalla on suomalaisen taiteilijan kanssa suhde, joka rakkaussuhteen sijaan onkin valtasuhde. Suuri Taiteilija määrittää kaiken ympärillään.

Tästä avautuu romaani, joka uppoaa syvälle kaksinapaisen maailman asetelmiin: mies-nainen, kirjailija-lukija, täsmällinen-epämääräinen, viettely-hylkääminen, musta-valkoinen. Miten kieli on kytkeytynyt hierarkkisiin valta-asetelmiin? Miksi tarina on äärimmäinen luokittelun muoto, jota kannattaa paeta ja joka pitää purkaa? Onko Persona itse asiassa kuin kuratoitu Instagram-feedi? Mitä marraseliö syö?

Kulttuuriykkösessä kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen on JP Pulkkisen vieraana.]]></description><pubDate>Wed, 25 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-15654b03ace5466e8c7719abed1486a1.mp3" type="audio/mp3" length="608064"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3167"/><itunes:duration>52:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko meillä uusia muotoilun maestroja jotka menestyvät maailmalla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71535852</link><guid isPermaLink="false">1-71535852</guid><description><![CDATA[Suomalaisen muotoilun kulta-aika alkoi 1950-luvulla kun suuret nimet voittivat Milanon triennaalien palkintoja. Alvar Aalto, Kaj Franck ja Tapio Wirkkala loivat Suomi-kuvaa selkeän arkkitehtuurin, demokraattisen astiaston ja jäisten Ultima Thule- lasien kautta New Yorkin lennoilla. Myöhemmin Suomi-kuvaa rikastuttivat Timo Sarpaneva, Oiva Toikka, Björn Weckström ja Eero Aarnio. Onko maestrojen aika ohi?

Ei ole jos katsotaan muotoilija Antrei Hartikaisen uraa. Hän oli palkittavana Pariisissa Maison&Objet-messuilla syyskuun alussa. Hän saa inspiraationsa Tapio Wirkkalasta ja metsästä. Hän on kysytty muotoilija maailmalla ja valitsee eettiset yhteistyökumppanit.

Milla Vaahtera on muotoilija, joka yhdistää värikästä lasia klassiseen messinkiin. Hänen voimavaransa on usko spontaanisuuteen työprosessissa, jossa epäonnistumiset eivät pelota. Milla Vaahteran uniikit lasiesineet ovat löytäneet tiensä kaukaisiin maihin ja sheikkien koteihin. 

Valokuvaaja Katja Hagelstam on seurannut aitiopaikalta Lokal Galleriastaan suomalaista muotoilua. Millaisia havaintoja hän on tehnyt nykymuotoilijoiden materiaalivalinnoista ja muotokielestä? Mikä on ominaista suomalaiselle muotoilulle nyt? Olemmeko saavuttamassa taas aseman uuden muotoilun maana ulkomailla? 

Onko kansainvälistyminen myytti? Onko nykymuotoilu tradition muokkailua? Millaisia esineitä maailma ei enää tarvitse?

Ohjelman vieraina ovat valokuvaaja Katja Hagelstam, muotoilijat Antrei Hartikainen ja Milla Vaahtera.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 23 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ab481eadb632425bb29691dbe862e064.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa räjähtävät piipparit ja James Bond, lottoko ainoa rikastumisen keino ja viinit ruokakauppoihin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71894846</link><guid isPermaLink="false">1-71894846</guid><description><![CDATA[Kulunut viikko laitetaan kulttuuri-, media- ja arvokysymysten osalta pakettiin. 

Puhutaan muun muassa Mossadin operaatiosta, jossa hakulaitteet ja radiopuhelimet räjähtivät hizbollah-terroristien käsissä, suomalaisista lottovoiton haaveiljoina, Netflixin Emily in Paris-suosikkisarjasta ja siitä, pitäisikö meidän voida ostaa jokaviikkoinen bordeaux-viinimme lähimmästä kyläkaupasta.

Perjantaistudion raadissa ovat päätoimittaja Mirva Saukkola, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 20 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-430a2a140ef541b1a53a42bbed7fa389.mp3" type="audio/mp3" length="599424"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-20T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3122"/><itunes:duration>52:02</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sotajournalismia Niklas Meltion ja Antti Kurosen silmin — Miten Kate Winsletin tähdittämä Lee kuvaa aihetta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71534204</link><guid isPermaLink="false">1-71534204</guid><description><![CDATA[Vuoden suurimpiin elämänkertaelokuviin lukeutuu Oscar-voittaja Kate Winsletin ja ruotsalaisen Alexander Skarsgårdin tähdittämä Lee, joka pohjautuu mm. Voguen mallina sekä lehden kirjeenvaihtajana toisen maailmasodan aikana toimineen yhdysvaltalaisen valokuvaaja Lee Millerin (1907-1977) elämään. Elokuvan on ohjannut mm. Tahraton mieli -elokuvasta tunnettu Ellen Kuras.

Miller oli seikkailunhaluinen renessanssinainen. Diiva ja seurapiirien suosikki, joka asui elämänsä aikana yhtä vaivattomasti sekä New Yorkissa, Egyptissä, Pariisissa kuin Lontoossakin ja ystävystyi monien vaikutusvaltaisten ja silmäätekevien kanssa. Hän pääsi aikansa surrealistisiin taidepiireihin ja tutustui mm. Picassoon, josta tuli hänen hyvä ystävänsä. Miller oli rohkea, ennakkoluuloton ja taitava valokuvaaja, jonka raportit käsittelivät niin kulttuurijournalismia kuin sodan totalitärismiä. 

Millaista oli päästä etulinjoihin todistamaan sodan kauheuksia liittoutuneiden joukkojen mukana sekä ensimmäisten joukoissa kuvaamaan mm. Dachaun keskitysleirien epäinhimillisiä jälkiä ja ihmiskohtaloita? Miten Miller päätyi huippumallista sotakirjeenvaihtajaksi ja edelleen maailman kuulluksi kulinaristiksi? Miten hänen sukupuolensa vaikutti asemaan sotajournalistina, ja miten hän pystyi luovimaan tiensä ikonisiin kuviin miehisessä maailmassa? Millaisia analogioita Lee-elokuva tarjoaa tämän ajan konfliktijournalismista ja siitä, miten mediassa sotaa kuvataan?

Sotajournalismista, sotakuvauksesta, Lee Milleristä ja uudesta elokuvasta keskustellaan kuvajournalisti Niklas Meltion, ulkomaantoimittaja Antti Kurosen sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergrenin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 19 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5990fbd3060c45a3b6c1a21e119d2bce.mp3" type="audio/mp3" length="595968"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3104"/><itunes:duration>51:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ville Ranta - taiteilija, journalisti ja hovinarri?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71534026</link><guid isPermaLink="false">1-71534026</guid><description><![CDATA[Sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja pilapiirtäjä Ville Rannan monivaiheinen urapolku on tuonut hänet Iltalehden kautta Helsingin Sanomiin poliittiseksi pilapiirtäjäksi. Vuoden 2023 journalistpalkinnon pokannut Ranta kertoo ohjelmassa, mitä työ pilapiirtäjänä maan näkyvimmällä paikalla häneltä edellyttää. Ja mitä Hesari edellyttää häneltä.

Ville Rantaa on pitänyt kiireisenä myös vastikään julkaistu sarjakuva-albumi Viininjuojat. Omaelämäkerrallinen, yli 200-sivuinen teos palaa aikaan vuonna 2006, jolloin Ranta kulttuurilehti Kaltion piirtäjänä joutui kohun keskelle. Ranta otti piirroksillaan kantaa Tanskassa tuolloin nousseeseen kohuun profeetta Muhammedia esittävistä piirroksista. Tämän seurauksena lehden päätoimittaja sai potkut ja lehden verkkoversio suljettiin.

Näiden ohella Ville Ranta kertoo uransa vaiheista sarjakuvataiteilijana ja pohtii suomalaisen nykysarjakuvan tilaa ja asemaa kulttuurikentässä. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Wed, 18 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ef08f8046a8f42539ae7e5fa891efa14.mp3" type="audio/mp3" length="595200"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3100"/><itunes:duration>51:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miki Liukkosen käsikirjoittamaton elämä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71533959</link><guid isPermaLink="false">1-71533959</guid><description><![CDATA[Miki Liukkonen muistetaan poikkeuksellisen  lahjakkaana ja tuotteliaana kirjailijana, mutta usein hänet nähtiin myös taidepiirejä ärsyttäneenä provokaattorina. Mikin työtoveri Minna von Reiche aloitti kuvaamaan dokumenttielokuvaa kirjailija Miki Liukkosesta, mutta kaikki muuttui kesällä 2023, kun Liukkonen teki itsemurhan 33-vuotiaana.
 
Mitä et minusta vielä tiennyt -dokumentti tehtiin myöhemmin kuitenkin valmiiksi ja se saa ensi-iltansa tällä viikolla Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla. Elokuva esitetään tuonnempana myös Ylessä. Elokuvassa Miki Liukkosen läheiset kertovat kirjailijan yksityisemmästä elämästä julkisuuskuvan takana. 

Kulttuuriykkösessä Miki Liukkosen tuotannosta ja sen jättämästä jäljestä keskustelevat kaikki Mikin kirjat kustannustoimittanut  toimittaja, kirjoittaja Samuli Knuuti sekä Mikin lähipiiriin kuulunut kirjailija, toimittaja Esa Mäkijärvi. Mikin isä, Esa Liukkonen kertoo ennakkoon tehdyssä haastattelussa siitä turhautumisesta, mitä läheiset kokivat, kun Miki ei saanut tarvitsemaansa hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Haastattelussa on myös Mikin ystävä Rebekka Naatus. Toimittajana on Leena Peltokangas.
]]></description><pubDate>Tue, 17 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e60e51ec49b2424aa1f6554a7edb096c.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suosikki-lehti oli vuosikymmenet nuorison ikkuna maailmaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71533780</link><guid isPermaLink="false">1-71533780</guid><description><![CDATA[Vuosina 1961-2012 ilmestynyt Suosikki-lehti välitti kotimaan ja ulkomaan populaarikulttuurin uutisia useamman sukupolven nuorille. Se oli varsinki alkuaikoinaan käytännössä ainoa kanava, jota kautta nuoret lukijat saivat tietoa idoleistaan ja maailman nuorisokulttuurin ilmiöistä. Nyt Suosikki-lehden historia on kirjoitettu tuoreeseen tietoteokseen.

Vaikka pääosassa lehden sisällössä oli musiikki, sen yhteydessä julkaistiin muun muassa elokuva- ja tv-juttuja ja henkilökuvia suosituista urheilijoista. Monet lukijat muistavat Suosikista myös Eki-sedän lääkäripalstan sekä Mauri Kunnaksen piirtämän underground-henkisen Nyrok City-sarjakuvan. Lehden keskiaukeamallla julkaistut julisteet olivat vuosikymmenet teinien omien huoneiden tapettina.

Kulkttuuriykkösessä muistellaan omana aikanaan ainutlaatuista Suosikki-lehteä ja sen yhteydessä myös lehden päätoimittajana yli kolme vuosikymmentä toiminutta legendaa, Jyrki Hämäläistä. Muisteloissa ovat mukana Kultaturbo - Suosikki-lehden tarina-teoksen toinen kirjoittaja Mikko Mattlar, lehden pitkäaikainen toimitussihteeri Elina Syrjä, toimittaja Markku Veijalainen sekä lehden entinen päätoimittaja Katja Ståhl ja Nyrok City-sarjakuvaa lehteen piirtänyt Mauri Kunnas.

Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 16 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-728b44fcb2234439acc3363e3dcfe85f.mp3" type="audio/mp3" length="602496"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3138"/><itunes:duration>52:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa arabiankieliset uutiset ja keskisormi, Taylor Swift vastaan Trump, julkiset biiffit sekä Ultra Bran paluu]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71483442</link><guid isPermaLink="false">1-71483442</guid><description><![CDATA[Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa.

Aihekimaran kimpussa toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Parlamentaarinen työryhmä julkisti Yleen kohdistuvat rajut leikkaukset torstaina. Erityisesti persussuomalaiset ovat vaatineet vieläkin rajumpaa leikkausta. Samana päivänä Yle ilmoitti aloittavansa somalin ja arabiankieliset uutiset. Meppi Sebastian Tynkkynen (ps) kommentoi, että  "Ylen kohukesän loppuhuipennuksena ajetaan vielä suoraan päin seinää. Nyt Yle meni tekemään kyllä ison virheen, josta tulemme laittamaan sen vastuuseen." kansanedustaja Jani Mäkjelä (ps) piti uusia vähemmistöille suunnattuja uutisia keskisormen näyttämisenä. Mitä raati ajattelee sekä Ylen leikkauksista, uusista vähemmistöuutisista että persujen voimakkaaista reaktioista? 

Bisnesmies Jethron ja koomikko Iikka Kiven mahdollisesta nyrkkeilymatsista on uhottu somessa jo monta pävää. Mistä tämä machouhoilu kertoo, onko aikamme toksinen? ihmettelee raatilainen Kuusela. 

Supertähti Taylor Swift kertoi USA:n pressavaaliväittelyn jälkeen asettuvansa ehdokas Kamala Harrisin leiriin, ja tätä on jo pidetty sellaisena eleenä, että Trumpin on vaikea saada tarpeeksi ääniä, jos miljoonat swifteessit eli Taylor Swift -fanit asettuvat myös Harrisin taakse. Toisaalta Trumpin kannattajaksi on ilmoittautunut mm. maailman rikkain mies Elon Musk, joka omistaa myös (entisen Twitterin nykyisen) X:n ja jolla on enemmän seuraajia somessa kuin kellään muulla sekä suora äänitorvi omille ajatuksilleen ja mielipiteilleen. Kuinka suuri rooli näillä politiikan ulkopuolelta nousevilla ns. supervaikuttajilla tulee olemaan sen suhteen, kuka pääsee Valkoisen talon valtiaaksi marraskuun alussa?

"Onko paperikirja kuningas?" Kari Enqvistin pöydälle tuoma aihe liittyy osin HS:n Esa Mäkisen kolumniin, jossa vastaus on Ei. Asia kiertyy toisaalta digikirjoihin (ts. sähkö/ääni) mutta myös striimauspalveluihin tyyliin Bookbeat ja Storytel, jotka ovat eräänlaisia kirjojen Spotifyita. Toisaalta mm. Markus Leikola on huomauttanut, että striimauspalvelut ovat hyvin suomalainen ilmiö. Kirjailijoita nämä trendit eivät miellytä. Mitä ajattelee raati? Onko paperikirjan alamäki pysäytettävissä vielä?

Mistä tarve comebackeihin (PMMP, Ultra Bra & Oasis) ja nostalgiaan johtuu? Onko Venäjän hyökkäyssodan takia kiinni menneen rajan ja isojen artistien virran tyrehtymisen myötä tänne Suomeenkin tullut tarve kotimaiselle musiikille? Ja nyt sitä tarjotaan nostalgian muodossa? Ja nostalgia toimii myös isojen tuotantoyhtiöiden ja tapahtumajärjestäjien tapana pysyä hengissä houkuttelemalla vuosikymmenten takaa isoja bändejä takaisin lavoille? ]]></description><pubDate>Fri, 13 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-077f8874d6ed4da2b4aa9b37c1a80fee.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kirjailija Anni Kytömäen luonto - Eikö vahvin voitakaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71483245</link><guid isPermaLink="false">1-71483245</guid><description><![CDATA[Miksi ihminen kuvittelee edelleen olevansa luomakunnan huipulla? Onko ihmislajilla liian hyvä itsetunto ja mitä siitä seuraa?

Kirjailija Anni Kytömäen uusin teos Mirabilis on oikeastaan koukuttava seikkailukertomus, mutta samalla jälleen vahva puheenvuoro ihmisen ja muiden lajien suhteesta. Myös meidän ihmisten luonnosta, sen tuhovoimasta ja samalla myös hauraudesta.

Mirabilis kuljettaa lukijansa 1860-luvun nälkävuosista Venäjän Kaukoitään Amurinmaalle siirtolaisten yhteisöön ja takaisin. Historia, kehitys, luokkakysymykset ja naisen asema risteilevät suuremman kehyksen sisällä. Samalla kun hyväksikäytämme ja tuhoamme muita lajeja, Kytömäen teos näyttää, kuinka haavoittuva ihminen on paitsi lajina, niin myös yksilönä. 

Kytömäen tuotannossa luonto totisesti puhuu ihmiselle - joskus kuoreensa sulkeutuneen raakun hiljaisuudella tai tapettavan turkishylkeen tuskan huudoilla. Kirjailijan työn lisäksi Anni Kytömäki on myös pitkän linjan luonnonsuojelija ja tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana Pentti Linkolan perustamassa Luonnonperintösäätiössä.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan kirjailija Anni Kytömäen kanssa ihmislajin moraalista ja myös siitä surusta, jota jotkut meistä tuntevat omasta erillisyydestämme suhteessa muihin lajeihin. Puhumme myös kaunokirjallisuuden keinoista tavoittaa luontoa meissä ja perkaamme lisäksi erityiseksi väitettyä suomalaisten luontosuhdetta sekä sen käytännön toteutuksia luontokadon, avohakkuiden ja raakkujen tuhonnan kaltaisten uutisten keskellä. Kulttuuriykkösen toimittajana on Leena Peltokangas.]]></description><pubDate>Thu, 12 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3c8db24e256e4dedbef3314cf080214a.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lavatansseja ja iskelmätähtihaaveita - Matti Rönkä kirjoitti Onnen kaukoranta -romaaninsa nostalgiaa kaihtamatta ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71775296</link><guid isPermaLink="false">1-71775296</guid><description><![CDATA[Matti Röngän uusi romaani "Onnen kaukoranta" vie lukijan 1970-1980-luvun iskelmä-Suomeen, keskittyen tanssilavakulttuuriin ja viihdealan kulisseihin.

Kirjassa seurataan savolaispojan, Rissasen Ramin, matkaa maalaiskylästä pääkaupunkiseudulle ammattimuusikoksi. Rönkä taltioi menneen maailman Suomea, pienimpiä yksityiskohtia myöten, ja kirjoittaa samalla tarkasti laulamisen anatomiasta ja ihmisäänen kauneudesta soittimena.

Pitkään Ylen uutisissa työskennellyt ja TV-uutisankkurin työstä vuoden 2024 alussa eläköitynyt Matti Rönkä kommentoi toimittajan pyynnöstä myös Ylen rahoituskohua ja keskustelua Ylen DEI-yhdenvertaisuuskoulutuksista, tuoden samalla esiin näkemyksiään media-alan nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 11 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c1717fa4ed1b4f5883010511ed939ef8.mp3" type="audio/mp3" length="595968"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3104"/><itunes:duration>51:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Oiva Toikan elämäkerta avaa barokkihenkisen taiteilijan tietä - 2-vuotiaasta piirtäjästä maailmanluokan lasitaiteilijaksi ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71482838</link><guid isPermaLink="false">1-71482838</guid><description><![CDATA[Oiva Toikan eriväriset lasilinnut, kukista inspiroituneet lasiastiat Flora, Kastehelmi ja Pioni löytyvät monesta suomalaisesta kodista. Kuva iloisesta ja kansainvälisesti palkitusta ja arvostetusta taiteilijasta saa nyt syvemmän sävyn Jutta Ylä-Monosen kirjoittamassa elämäkerrassa, Oiva Toikka - Taiteilijan elämä. Kirjassa avataan Oiva Toikan persoonaa, miten jo 2-vuotiaana tuvan lattialla piirtävästä lapsesta tuli maamme designin kaanonin yksi merkittävin ja omaperäisin muotoilija. Mistä Oiva Toikka inspiroitui, miksi Italia veti puoleensa ja miten karjalaisen maalaispojan luonne istui suomalaisen designin pelkistettyyn ja ankaraan tyyliin? 

Oiva Toikka oli Nuutajärven lasitaiteilija ja siellä hän ystävystyi Kaj Franckin kanssa. Millä tavalla Franck vaikutti Toikan tyyliin? Millaista Oiva Toikan elämä ja ura oli Nuutajärvellä ja miten se näkyy vielä siellä tänään? Miten 1960-luvun lopussa alkanut ura lavastus- ja pukusuunnittelijana oopperassa kertoo Toikan persoonasta?

Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen ja Oiva Toikan poika Jussi Toikka.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 9 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0150371777ce4ee18b8cf1d9b0ded4e3.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa syyttömänä kouluampujaksi leimattu, therian-moraalipaniikki, sairaat koirarodut ja kulttuurivihaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71756728</link><guid isPermaLink="false">1-71756728</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa raati keskustelee kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Tällä kertaa raadissa istuvat kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen toimittaa Vesa Kytöoja.

Syyttömästä tehtiin somessa ja keskusteluryhmissä kouluampuja - virkavallan harhautusta vai valeuutisointia? Koirarotujen jalostus on sairasta kulttuuria ja monet koirarodut syntyvät kärsivinä. Miksi jalostusta ei saada kuriin? TV-sarjatko vain pelkkää ajanhukkaa? Kulttuurin leikkaukset versus persujen kulttuuri-isänmaallisuus, siinäpä paradoksi. Ja therian-ilmiö eli lasten ja nuorten halu samaistua eläimiksi raivostuttaa osaa  vanhemmista. Pitäisikö teinien eläinleikit kieltää kouluissa ja mistä näissä identiteettileikeissä on kyse?]]></description><pubDate>Fri, 6 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f0e31d548060467c80c7c386c0f58049.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tim Burtonin synkän kiehtova satumaailma — ohjaajasuuruuden ura Batmanista Beetlejuice Beetlejuiceen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71481782</link><guid isPermaLink="false">1-71481782</guid><description><![CDATA[Yksi aikamme omaleimaisimpia Hollywood-ohjaajia, yhdysvaltalainen Tim Burton on luonut valkokankaalle tunnistettavan, mutta vaikeasti jäljiteltävän synkän oudon satumaailman. Siihen mahtuu niin Batmanin, Dumbon, Liisa Ihmemaassa kuin Päättömän ratsumiehen kaltaisia klassikkokertomuksia sekä alkuperäistarinoita kuten Painajainen ennen joulua, Saksikäsi Edward ja Beetlejuice, mistä on myös kasvanut populaarikulttuurikuvaston klassikoita. 

Uusin elokuva Beetlejuice Beetlejuice herättää yli 35 vuotta sitten nousseen tarinan henkiin alkuperäisen elokuvan keskeisten näyttelijöiden, Winona Ryderin, Michael Keatonin sekä Catherine O’Haran tähdittämänä. Elokuva esittelee kaikkea sitä, mistä Burton on tullut tunnetuksi: burleskia kauhukuvastoa, gotiikkaa, mustaa huumoria, pop-kulttuurireferenssejä, musikaalielementtejä sekä stop-motion -animaatiota. 

Miten Burtonin taika on kestänyt aikaa, ja mistä elementeistä hänen tummanpuhuvan kummallinen, mutta lähestyttävän kiehtova elokuvamaailma oikein koostuu? Mitkä nousevat hänen suurimmiksi merkkiteoksiksi, ja mitkä ovat olleet hänen uransa heikoimpia lenkkejä? Miten hänen elokuvansa ovat vaikuttaneet kulttuuriimme, ja minkä takia?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta käsikirjoittaja Ilja Rautsin sekä elokuvatoimittajien, Kaisu Tervosen ja Ira Hurskaisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 5 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b69648d9e09e470e8856e30629cffeb7.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-05T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kadonnutta järkeä metsästämässä - Anna Kontula on väsynyt politiikoilta vaadittavaan tunneperformanssiin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71481615</link><guid isPermaLink="false">1-71481615</guid><description><![CDATA[“Vasemmistopiireissä kuulee tuon tuosta, että on aika luopua länsimaisen ajattelun binäärisistä jaoista ja siirtyä korostamaan tunteita järjen kustannuksella, kun aikaisemmin tehtiin päinvastoin. Ei ole tavatonta, että (omasta mielestäni) mukavasti alkanut väittely keskeytyy, kun joku ilmoittaa ilmapiirin ikäväksi ja vaatii turvallista tilaa. Kaverusten tilityksiä fiiliksistään on alettu kutsua yhteiskunnalliseksi keskusteluksi,“ kirjoittaa kansanedustaja Anna Kontula (vas) uudessa esseekokoelmassaan Kadonneen järjen metsästys (Into, 2024).

Sosiologi, kirjailija ja vasemmistoliiton aluevaltuutettu ja kansanedustaja Kontula kritisoi esseissään ylenpalttista tunnepuhetta ja “terapiayhteiskunnan” kielen valumista politiikkaan ja sitä, miten tunteiden ilmaisu on noussut järkiperäisen keskustelun edelle. 

Kontula ja toimittaja Pauliina Grym keskustelevat tunteiden valtakauden lisäksi myös empatian haitoista ja siitä, riittävätkö demokratian työkalut ympäristökriisin ratkaisuun vai pitäisikö parlamentarismista jopa luopua. Lisäksi selviää, miksi Kontula päätyi kirjoittamaan monikymmensivuisen esseen kissojen ulkoiluttamisesta.

Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 4 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-225419aafd1b4a45bad3dc3738b45b6f.mp3" type="audio/mp3" length="600000"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3125"/><itunes:duration>52:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuolemattomuuden lyhyt historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71481429</link><guid isPermaLink="false">1-71481429</guid><description><![CDATA[Ikuisen elämän markkinointi on ollut aikaisemmin kirkon hommia. Mutta kun seuraamme ympärillämme keskustelun sävyjä niin viranomaisten kuin markkinahenkilöidenkin suusta, oikea ruokavalion, riittävä liikunnan ja terveiden elintapojen voisi luulla tähtäävään samaan asiaan. Ihminen voi valinnoillaan vältellä väistämätöntä kohtaloaan - ei ehkä ikuisesti, mutta niin pitkään, että kehon rapistuminen ja kuolema ei näihin puheisiin juuri päädy.

Toisaalta tiede harppoo eteenpäin valtavaa vauhtia. Tutkimus yrittää selvittää vanhenemisen syitä tarkoituksenaan puuttua niihin. Lääketiede kehittyy ja uusia hoitoja ilmestyy kaiken aikaa sairauksiin, jotka ennen merkitsivät varmaa matkaa ruumishuoneelle. 

Ikuinen elämä on yhtä vanha haave kuin mitä ihmiskunta on. Löydetäänkö lääketieteen ja solubiologian parista lopulta ikuisen nuoruuden lähde? Yhtä tärkeä kysymys kuitenkin on, onko tämä tavoiteltavaa. Kuolemaa pidetään kulttuurissamme tabuna, mutta onko kuitenkin niin, että vain hyvä, ajallaan saapuva kuolema on tabu?

Tietokirjailija, biologi ja filosofian tohtori Tiina Raevaara on kirjoittanut teoksen Ikuisen elämän lyhyt historia, joka pohtii pyrkimyksiä päättymättömään elämään. Raevaaran kanssa studiossa ovat keskustelemassa uskontotieteilijä Maija Butters sekä toimittaja, kirjailija, pastori Hilkka Olkinuora. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 3 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bd0e1e00109d46e48ecd41c45bfc2008.mp3" type="audio/mp3" length="592512"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3086"/><itunes:duration>51:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Raakut, yritysvastuu ja mainehaitta - bisneksen ja luonnon vaikea suhde]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71481249</link><guid isPermaLink="false">1-71481249</guid><description><![CDATA[Stora Enson hakkuutyömaan aiheuttama luontotuho Suomussalmella on nostanut esiin kysymyksiä niin yritysten vastuusta ja ympäristöosaamisesta kuin tuotetusta vahingosta, sekä yritykselle että ennen kaikkea luonnolle.

Jo pitkään on ollut vallalla trendi, että liike-elämä markkinoi itseään vihreänä ja luontoarvoja kunniottavana. Yritykset hakevat kilpaa toiminnalleen luontosertifikaatteja ja julistavat ympäristöohjelmiaan. Mutta kuinka aidosta ponnistelusta on kyse? Hyvää puhetta mahtuu maailmaan, mutta ihmisen ja muun luonnon suhde on monin tavoin kompleksinen. Kompleksisuus näkyy tavallisissa arkipäivän valinnoissa.

Kokonaan oma tarinansa on, minkälaisen haitan raakkujen tuhoaminen on aiheuttanut Stora Ensolle ja miten yhtiö voi korvata luonnolle koituneiden vaurioiden ohessa omalle maineelleen syntyneen haitan. Raakkujen tuho on nostanut esiin ennenäkemättömän laajan paheksunnan yhtiötä kohtaan.

Ihmisen, bisneksen ja luonnon monimutkaisesta ja monin tavoin hankalasta suhteesta ohjelmassa keskustelevar kaksi tuoretta tietokirjailijaa. Mainostoimisto Hasanin toimitusjohtaja Riku Vassinen on kirjoittanut tietokirjan Viherpesutalous, jossa arvioidaan talouselämän pyrkimyksiä hallita mainettaan esittämällä toimintansa ekologisena ja ympäristöä suojelevana. Tietokirjailija Annamari Huovinen on puolestaan kirjoittanut teoksen Hankala eläin, jossa pohditaan ihmisen ja eläinten usein ristiriitaista suhdetta toisiinsa. 

Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 2 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-88f010353b0342ad881d142d66d03277.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa ministerit rasismikoulutuksessa, Pirkka-kirjat, Oasiksen paluu ja holokaustin kieltämisen kriminalisointi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70944208</link><guid isPermaLink="false">1-70944208</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa ovat ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä keskustelemassa yrittäjä Sami Kuusela, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö.

Tällä viikolla uutisoitiin, että Petteri Orpon hallituksen ministerit joutuvat pakolliseen rasismikoulutukseen. Juuret ulottuvat viime kesän rasismikohuun, kun perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset aiheuttivat hallituskriisin. Siitä selvittyään hallitus lupasi yhteistuumin edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä vähentää rasismia. 

Tiistaina pääministeri Petteri Orpo esittelemä ”Me puhumme teoin” -kampanjan on yksi hallituksen 23:sta yhdenvertaisuustoimenpiteestä. Perussuomalaiset ilmoittivat, etteivät osallistu kampanjaan. "Perussuomalaiset vetivät maton rasisminvastaisen kampanjan lanseeranneen pääministerin alta", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Matti Koivisto. Miksi juuri rasismi hiertää hallituspuolueiden välejä?

HSL:n kampanja väärennetyillä lipuilla matkustamisen estämiseksi herätti kohua, kun tummaihoisten somevaikuttajien Ibrahim Manzan ja Abdirahman Keinaanin mukanaolo aiheutti syytöksiä rasismista. HSL poisti mainokset palautteen vuoksi, mutta Manza ja Keinaan kritisoivat päätöstä. Somalialaistaustaisen aktivistin Ujuni Ahmedin mukaan kaikki mikä tuntuu rasismilta, ei aina ole rasismia. Hän kirjoitti LinkedInissä, että jatkuva toiseuttaminen voi ylläpitää haitallisia mielikuvia, joita nuoret eivät välttämättä enää jaa. Näemmekö rasismia myös siellä, missä sitä ei ole?

Kansansuosikki Kari Hotakaisen uuden “Pirkka-kirjan” eli tuoreen Helmi-romaanin lanseeraus on aiheuttanut närää. Onko kirjan myyminen yksinoikeudella Keskon kautta eli käytännössä superemarketeissa tämä uusi tapa tuoda kirjallisuus suuren yleisön saataville vai vaarantaako se perinteisten kirjakauppojen elinvoimaisuuden? 

Brittirock-yhtye Oasis palaa keikkalavoille 16 vuoden tauon jälkeen. Mikä saa riitaisat Gallagherin veljekset palaamaan yhteen? Onko kyse rahasta, nostalgiasta vai jostain muusta? Sukellamme myös Oasiksen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja siihen, miksi heidän paluutaan odotetaan niin kovasti.

Musikaalit ovat nousseet valtavaan suosioon, ja Helsingin kaupunginteatterin Moulin Rouge -musikaali myi lähes kaikki lippunsa jo ennen ensi-iltaa. Miksi musikaalit vetävät niin hyvin väkeä? Onko kyse eskapismista vai kulttuurimakumme keventymisestä? Pohdimme myös, onko musikaalien tulevaisuus käännöksissä ja elokuva-adaptaatioissa vai voisiko suomalainen alkuperäisidea nousta jymymenestykseksi.

Lähetyksen päätteeksi keskustelemme Ruotsissa kuohuttavasta aloitteesta kieltää morsiamen luovuttaminen hääkirkossa. Onko tämä patriarkaalinen perinne aikansa elänyt vai voiko sen säilyttää nykyaikaisella tavalla? 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 30 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-aabd2c3c34d543b9bdb7427b3cbc4cf8.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Aila Meriluoto oli pioneeri naisen himon kuvaamisessa - oliko hän seksi- vai rakastumisaddikti?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70944000</link><guid isPermaLink="false">1-70944000</guid><description><![CDATA[Teatteri Avoimien Ovien näytelmä, Tältä kohtaa, Aila,  nostaa esille rohkean ja avoimen kirjailijan, Aila Meriluodon persoonan. Aila Meriluodon (1924–2019) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Hän on tunnettu runoistaan, romaaneistaan ja avoimista päiväkirjoistaan. Ella Pyhältö ja Virpi Haatainen esiintyvät tässä näytelmässä, jossa halutaan nostaa esille Aila Meriluodon avoimuutta omasta vanhenevan naisen rohkeasta seksuaalisuudesta. Miksi hän halusi avata omaa seksuaalisuuttaan lukijoille? Millaisia rakkaussuhteita hänellä oli? Miten hänen runoutensa eroaa hänen romaaneistaan? Tästä aiheesta on myös kirjoittanut toimittaja Anna-Liisa Haavikko Meriluodon päiväkirjojen avulla. Vieraana on myös dosentti Maarit Leskelä-Kärki, joka avaa Aila Meriluodon merkitystä kirjallisuutemme kaanonissa.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 29 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7fe73f22a284467ba7b9e95db8de1fec.mp3" type="audio/mp3" length="584832"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-29T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3046"/><itunes:duration>50:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pakolaiset hädässä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla - Agnieszka Hollandin elokuva tarttui kiperään aiheeseen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70943821</link><guid isPermaLink="false">1-70943821</guid><description><![CDATA[Puolalaisen veteraaniohjaaja Agnieszka Hollandin tositapahtumiin perustuva elokuva Green Border on kuvaus Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuvasta pakolaistilanteesta, jossa turvapaikkaa hakevat ihmiset joutuvat poliittisiksi pelinappuloiksi. 

Miten Puolan oikeistohallituksen suututtanut, mutta maailmalla paljon suitsutusta saanut teos kertoo konfliktista ja sen osapuolista sekä Venäjän vaikutusvallasta, hybridisodankäynnistä ja Euroopan rajapolitiikasta? Millaista uhkakuvaa se maalaa Suomen käännytyslaki- ja välineellistetyn maahantulon kysymyksiin?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Saila Heinikosken, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja sekä Tampereen yliopiston tutkija Sanna Valtosen sekä kulttuuritoimittaja Harri Römpötin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 28 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d871aa676d4046efa0749a41fb701db3.mp3" type="audio/mp3" length="596544"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-28T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3107"/><itunes:duration>51:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Aatteiden Yhdysvallat -teos nostaa esiin vaikuttajat suurvallan politiikan ja presidenttien takana]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70943627</link><guid isPermaLink="false">1-70943627</guid><description><![CDATA[Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkijan Markus Kantolan uusi tietokirja Aatteiden Yhdysvallat: Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan (Gaudeamus, 2024) avaa teoksessaan Yhdysvaltojen poliittisen ajattelun kehitystä viimeisen sadan vuoden ajalta. Kantola tarkastelee teoksessaan, miten älymystön ideat ovat muokanneet maan politiikkaa ja vaikuttaneet jopa presidenttien päätöksiin.

Kirja käsittelee laajasti erilaisia teemoja kapitalismikritiikistä kansalaisoikeusliikkeisiin ja uusliberalismiin. Kantolan mukaan yhdysvaltalaiset intellektuellit keskittyvät enemmän oman aatteellisen ryhmänsä ylläpitoon kuin laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Myös aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helon vuoden 2022 tietokirja Amerikan Yhdysvaltojen historia käsitteli Yhdysvaltoja aatehistoriallisesta näkökulmasta. Suurvaltaa voi ymmärtää paremmin, jos muistaa että Yhdysvallat perustettiin tasavallaksi eikä demokratiaksi, antiikin maailmasta ja Rooman tasavallasta mallia hakien. 

Miten tasavaltalaisuus ohjaa Yhdysvaltain nykypolitiikkaa? Miten aatteiden kehitys on muovannut maailman vaikutusvaltaisinta valtiota, ja mihin suuntaan se on menossa? Ketkä älymystöstä ovat olleet USA:n peräsimessä, ja ketkä ovat tämän päivän yhdysvaltalaisintellektuellit?

Keskustelemassa ovat teologi, Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkija Markus Kantola ja aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Tue, 27 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ea47afc3004c4a98bf1484916d1113a9.mp3" type="audio/mp3" length="595776"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-27T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3103"/><itunes:duration>51:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Musiikkivideo - mitä sille käy?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70943441</link><guid isPermaLink="false">1-70943441</guid><description><![CDATA[Oulussa järjestetään maailman vanhinta musiikkivideofestivaalia, ja viikonloppuna siellä nähtiin, miltä musiikkivideon kuuluu näyttää juuri nyt. Kotimaisten videoiden parhaat palkittiin, mutta millaisia ne ovat, kenelle niitä tehdään, miksi ja millä rahoilla?

Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Music Television loi populaaria yhtenäiskulttuuria jakelemalla musiikkivideoita kaikille. Somen lyhytvideot, musiikkiteollisuuden rahavirtojen muutokset ja halvan tuotantotekniikan yleistyminen haastavat perinteisen musiikkivideon, mutta tarjoavat mahdollisuuksia. Uusin tutkimus osoittaa, että yhä edelleen liikkuva kuva voi ladata musiikin täyteen merkitystä. Ja kenties entistä saavutettavampi tuotanto nostaa entistäkin paremmin esiin uusia tyylejä ja tekijöitä?

Kulttuuriykkösen studioon saapuvat Eleonoora Riihinen, joka Pumpeligaalan tuomarina katsoi viikonloppuna liikaa musiikkivideoita, sekä Tommi E. Virtanen, joka on katsonut niitä monta vuotta jakaakseen niille tukea MESin AV-toimikunnassa. Tekijänäkökulmaa tarjoavat Pumpeligaalan menestyjät. Lähetyksen toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Mon, 26 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f7d53f68f49a40a8a835416617e16faf.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-26T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa raakku-tragedian symboliikka, marjanpoimija-gate, palautetut kallot ja woke sekä kotiseututurismin laimeus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70933295</link><guid isPermaLink="false">1-70933295</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset professori Laura Kolben, kirjailija Jarkko Tontin ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden äärelle.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Fri, 23 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8c56f5a2573d49559a2ae1814ec72bb1.mp3" type="audio/mp3" length="606336"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3158"/><itunes:duration>52:38</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vammaisvihamielinen Suomi — uutuuskirja paljastaa hyvinvointivaltion kääntöpuolen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71660200</link><guid isPermaLink="false">1-71660200</guid><description><![CDATA[Uusi omakohtainen tietokirja Suuri valhe vammaisuudesta (Tammi) pyrkii purkamaan vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja ja vammaisvihaan liittyviä ongelmia. Teoksen takana ovat cp-vammainen yhteiskunta-alan ammattilainen Riikka Leinonen sekä vammaisen lapsen äiti ja toimittaja Sofia Tawast, joiden tavoite on viihdyttävällä tavalla tuoda esiin vammaisten kohtaamia ongelmia ja asenteita sekä arkielämässä että kulttuurissamme.

Kulttuuriykkönen sivuaa myös taannoista DEI-yhtenvertaisuuskoulutuksiin liittyvää kohua, jonka yhdeksi osapuoleksi päätyi myös Sofia Tawast YleX-kanavan toimittajille vetämänsä koulutuksensa tiimoilta.

Vieraina tietokirjailijat Riikka Leinonen ja Sofia Tawast sekä sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.]]></description><pubDate>Thu, 22 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d3e0e693f3d64609ac15c06d1544a0d2.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kristillisessä sionismissa odotetaan maailmanloppua ja kannatetaan Israelin oikeistoa - Terhi Törmälehdon romaani syksyn tapaus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70933067</link><guid isPermaLink="false">1-70933067</guid><description><![CDATA[Terhi Törmälehdon uusi romaani He ovat suolaa ja valoa (Otava, 2024) avaa meille ikkunan vähemmän tunnettuun maailmaan, suomalaiseen kristilliseen sionismiin.

Törmälehdon kolmas romaani sijoittuu maaliskuuhun 2023 Israelissa ja Länsirannalla. Se seuraa kahden suomalaisen naisen, lääkäri Susannan ja opettaja Anun, matkaa ja kokemuksia Pyhällä maalla. 

Romaani kuvaa paitsi Israelin ja Palestiinan konfliktia myös näyttää länsimaalaisten kristittyjen, mukaan lukien suomalaisten, roolia monimutkaisessa tilanteessa. Törmälehto oli itse Israelissa ja Länsirannalla kirjan tapahtuma-aikaan.

Uskostaan luopunut kirjailija Törmälehto, joka on taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä opettajankouluttaja, kertoo teoksen olevan myös henkilökohtainen tutkielma siitä, millainen aikuinen hänestä itsestään olisi voinut kasvaa. 

Poliittisen historian valtiotieteiden tohtori, Ulkopoliittisen insituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart kirjoitti suomalaisista sionisteista tietokirjassaan Luvatun maan lumo: Israelin kristityt ystävät Suomessa (Gaudeamus, 2022).

Terhi Törmälehtoa ja Timo R. Stewartia haastattelee Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 21 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b721688a0982480198549bc69f153e65.mp3" type="audio/mp3" length="590976"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-21T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3078"/><itunes:duration>51:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Valeuutisia on entistä vaikeampi tunnistaa ja torjua - onko peli menetetty?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70932865</link><guid isPermaLink="false">1-70932865</guid><description><![CDATA[Kolmen lapsen puukotus heinäkuun lopussa Iso-Britanniassa Southportissa järkytti ympäri Eurooppaa. Sen sivuseurauksena saarivaltakunnan kadut täyttyivät mielenosoittajista, jotka syyttivät tapauksesta muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Vaikka tekijä tosiasiassa oli afrikkalaistaustainen kristitty, mikään ei pysäyttänyt väärän tiedon tulvaa ja yllytystä marssia kadulla ääriryhmien väkivaltaisissa mielenosoituksissa.

Miksi disinformaatio levisi niin tehokkaasti, vaikka viranomaiset, poliitikot ja media jakoivat asiasta runsaasti oikeaa tietoa? Kuka väärää tietoa masinoi? Johtavatko tämänkin syntyneen kaaoksen jäljet Kremlin keittokirjan sivuille?

Disinformaatio laajemmin on modernien yhteiskuntien vakavimpia turvallisuusuhkia. Miten sitä synnytetään, levitetään ja hyödynnetään? Minkälainen rooli tekoälyllä on disinformaation synnyttämisessä? Entä miten disinformaatiota torjutaan? Miten se tunnistetaan ja voiko tekoäly toimia tässä myös hyvien asioiden puolesta? Mikä on median rooli tässä kokonaisuudessa?

Keskustelemassa ovat toimittaja Matti Virtanen, tutkijat Niko Pyrhönen ja Henna Paakki sekä kansanedustaja Jarno Limnéll. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 20 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-56649902fe624910a860eeddfd82d6b2.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-20T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millaisesta elämästä Hangon historiallisten huviloiden tarinat kertovat?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70932671</link><guid isPermaLink="false">1-70932671</guid><description><![CDATA[Millaista elämä oli Hangossa kun kylpylä eli kukoistuskauttaan? Miltä tuntui tyhjentää huvila talvisodan jälkeen ja jättää kesäkoti kun Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle ja miltä kaupunki näytti kun sinne palattiin takaisin? Millaista elämää huviloissa vietetään nyt? Millaisia uusia jännittäviä tarinoita löytyi huviloita tutkiessa? Ihmiskohtalot olivat koskettavimpia kuin uskoisikaan ja huviloilla on ollut kukoistus- ja rappiokausia.
 
Kirjassa Huvilaelämää-Hangon huviloiden historiaa kerrotaan yleisesti huvilakulttuurista ja 150 vuotta täyttävän Hangon ja sen huviloiden historiasta. Kirjassa keskitytään kahdeksan huvilan huvilaelämäkertoihin. Kirjassa huviloita käsitellään niin arkkitehtuurin, sisustuksen kuin huviloissa vietetyn elämäntavan, sekä muutosten ja jatkumon näkökulmasta. Samalla kerrotaan huvilassa asuneiden perheiden tarinat ensimmäisestä omistajasta viimeiseen. Miten huviloita tulisi vaalia? Miksi nykyaikana halutaan sisustaa huvilamaisesti? Millainen on huvilasisustaminen? Kirjan huvilat on valokuvannut valokuvaaja Vanessa Forstén. 

Ohjelman vieraina ovat filosofian tohtori ja historioitsija Katja Weiland-Särmälä ja Avotakan päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Hangon huviloista ja huvilakulttuurista. 


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 19 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-32dfad1627c34601aa1b2e183f39c716.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Lönnrotin väitetty Kalevala-rosvous, Puopolo-Ukkola-Yle-gaten anatomia ja ulkonäön pikamuodit    ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71652622</link><guid isPermaLink="false">1-71652622</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa keskustellaan kiihkeätsi kesän ajankohtaisista kulttuuri- ja mediailmiöistä sekä arvokysymyksistä. Mukana Perjantaistudion raadissa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola juontaa.

Karjalaisista aktivisteista koostuvan Ruškiemustu-kollektiivin mukaan Elias Lönnrot oli kolonialisti ja sortui kulttuuriseen omimiseen kootessaan Kalevalaa. Ja me suomalaiset olemme varastaneet tämän kulttuuriperinnön omaksemme. Tästä syystä he katsoivat tarpeelliseksi kirjoittaa Elias Lönnrotin patsaaseen spraymaalilla sanan kolonialisti. Nyt selvitetään, oliko Lönnrot tosiaan kolonialisti ja karjalaisten kulttuurin varastaja.

Kesällä käytiin vilkasta keskustelua Ylen journalismista ja DEI-koulutuksista. Toimittajat Sanna Ukkola ja Ivan Puopolo kritisoivat Yleä ideologisesta doktrinaatiosta ja poliittisesta korrektisuudesta, mikä herätti laajaa huomiota erityisesti X:ssä mutta mediaan aiheesta valui vain pieni osa. Keskustelussa pohditaan nyt, säilyttääkö Yle journalistisen integriteettinsä, ja minkä verran DEI-koulutukset vaikuttavat sen toimintaan. Miten raati arvioi Puopolon ja Ukkolan väitteet? Mikä on Heikki Pursiaisen mielestä isompi ongelma Ylen kaltaisessa isossa mediatalossa? 

USA:n presidentinvaaleissa on ehditty nähdä jänittäviä vaiheita Trumpin murhayrityksestä Bidenin luopumiseen. Nyt huomion kiinnittää Harrisin varapresidenttiehdokasvalinta Tim Walz, joka ehti jo kunnostautua uudella  retorisella lyömäaseella "outoa!". Outoja käänteitä riittää ja nyt raati niitä pohtii. 

Miten nuorten julkisiin kannanoittoihin pitäisi suhtautua? Nuoruudesta huomauttelu on nähty epäasiallisena kuten sukupuolen tai etnisyyden. Greta Thunbergin ja Patrick Itäniemen tapaukset osoittavat, että nuoria suojellaan kritiikiltä, mutta nuoruus ei saisi olla kritiikin kohde. Itäniemen tuloeroja puolustaviin mielipiteisiin vastataan usein opettajamaisesti. Nettikommentit ovat myrkyllisiä, ja nuoria kohdellaan samoin kuin aikuisia, mikä herättää kysymyksiä argumentoinnin tasosta.
Onko meillä vaikeuksia puhua nuorelle asia-argumentein?

Psykoterapeutti Katarina Meskanen ja lihavuus- ja kehotutkija tutkija Hannele Harjunen varoittavat HS:n artikkelissa otsikoltaan Kehopikamuoti (14.8) kehoihanteista, jotka voivat muuttua entistä epärealistisemmiksi, vaikeammin saavutettaviksi ja ahdistaviksi. Artikkeli käsittelee kehonkuva- ja kauneusihanteiden jatkuvaa ja nopeaa muutosta, joka muistuttaa pikamuodin kiertokulkua. Aiemmin kehopositiivisuus nosti esiin kaikenlaisten kehojen hyväksymisen, mutta nyt laihuuden ihannointi on tehnyt paluun, erityisesti sosiaalisen median ja tekoälyn vaikutuksesta. Tämä trendi korostaa ulkonäön merkitystä, mikä voi luoda paineita erityisesti nuorille ja heikentää itsetuntoa. Miksi ulkonäkö on niin kipeä asia?
]]></description><pubDate>Fri, 16 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f0b8459237de4364a4f1eea28f1eb6ce.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Alien — 45 vuotta tieteiskauhun klassikosta! Miten sarjan uusi elokuva Romulus puraisee?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70930598</link><guid isPermaLink="false">1-70930598</guid><description><![CDATA[Alien — Kahdeksas matkustaja (1979) sekä Aliens — Paluu (1986) ovat kauhu- ja sci-fi-klassikoita, jotka viimeistään nostivat ohjaajat Ridley Scottin ja James Cameronin sekä näyttelijä Sigourney Weaverin ja taiteilija H. R. Gigerin maailmankuuluiksi. Weaverin näyttelemästä Ripleystä kuoriutui yksi merkittävimpiä naispuolisia kauhu- ja toimintaelokuvasankareita, sveitsiläisestä taiteilija H. R. Gigerin biomekaanisesta taiteesta keskeinen osa kauhuelokuvien kuvastoa ja ohjaaja Scottista sekä Cameronista aikamme arvostetuimpia elokuvantekijöitä.

Ensimmäinen Disneyn tuottama Alien-elokuva Romulus saa ensi-iltansa elokuussa 2024, ja se on järjestyksessään jo saagan yhdeksäs osa. Urugualaislähtöisen kauhuohjaaja Fede Alvarezin (Evil Dead [2013], Don't Breathe...) Romulus jatkaa elokuvasarjan 45-vuotista historiaa aikomuksenaan palauttaa sen alkuperäisiin uomiin klaustrofobiseen selviytymiskauhuun avaruudessa. Odotukset ovat kovat, kun elokuvan yhtenä tuottajana toimii itse Ridley Scott.

Miksi Alienin synnytys oli niin vaikea ja sattumanvarainen prosessi alun alkaen? Millainen vaikutus H. P. Lovecraftilla sekä hyönteispelolla oli lopputulokseen? Miten toinen kuuluisa hirviö Predator — Saalistaja mahtuu samaan tarinauniversumiin Alienin kanssa? Miksi Alienista tuli yksi aikamme merkittävimpiä hirviöitä ja millaisia analogioita ja kysymyksiä ihmiskunnan tuhoamiseen kehitetty täydellinen organismi herättää?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta biologi-kirjailija Tiina Raevaaran sekä elokuviin ja sci-fiin erikoistuneen toimittaja-tuottaja Olli Kangassalon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 15 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-be86b105e37848a5ab7bbbc38947a7b7.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Risto Isomäen uutuudessa ilmastonmuutos on ratkaistu mutta komeetat uhkaavat maapalloa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70930417</link><guid isPermaLink="false">1-70930417</guid><description><![CDATA[Risto Isomäen tieteisseikkailu Pimeää jäätä (Into, 2024) vie meidät takaisin Pimeän pilven ritarit (Into, 1997) -kirjan kosmiseen maailmaan, mutta tällä kertaa panokset ovat entistäkin korkeammalla. Ihmiskunta on suuremman uhan edessä kuin koskaan aiemmin: luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on huomattavasti enemmän kuin aiemmin on luultu.

Tarinassa suomalainen teknologia nousee avainasemaan. Sen juoni rakentuu vahvasti sähköpurje- eli plasmapurjeteknologian ympärille. Tämä Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pekka Janhusen kehittämä konsepti on tehokkain ihmisen keksimä avaruusalusten käyttövoiman lähde pitkille matkoille.

Romaanissa Johnny Kororo lähtee retkikuntineen sähköpurjealus Arsinoella kohti tuntematonta kappaletta, joka on suistanut komeetat radoiltaan.

Romaanissaan Isomäki paitsi ylistää ihmisen teknistä kekseliäisyyttä myös pohtii turvallisuushakuista ajatteluamme, joka estää meitä ratkaisemasta maailmaamme uhkaavia, ihmisestä johtuvia ongelmia. Ja miten suuri uhka asteroidit ja komeetat todellisuudessa ovat ihmiskunnalle? Mihin sähköpurjetta todellisuudessa tarvitaan ja onko tulevaisuutemme avaruudessa?

Vieraina ovat kirjailija Risto Isomäki ja Ilmatieteenlaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen. Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 14 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-43cc4df3fa6449bc826e0630b61bd441.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kosmos - satavuotiaan perheyrityksen tarina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70930225</link><guid isPermaLink="false">1-70930225</guid><description><![CDATA[Helsingin Wladimirinkadulla eli nykyisellä Kalevankadulla avasi elokuussa 1924 ovensa ravintolaliike. Elettiin kieltolain aikaa, joten sen tarkoitus oli, niin kuin ravintoloitsija Yrjö Lindfors maaherralle lähettämässään anomuksessa toteaa, harjoittaa "pääasiallisesti ruoan, kahvin, teen ynnä virvokkeiden tarjoilua". Ravintola Kosmos toimii yhä samoissa tiloissa, ja sen vetäjinä on edelleen 30-luvun alussa nimensä Hepolammeksi muuttanut perhe, vastuuhenkilöinä ja suunnannäyttäjinä nimenomaan sen naispuoliset jäsenet.

Laura Kolben tuore kirja Kosmos - ravintola ja perhe 1924-2024 kertoo muutosten ja pysyvyyden kanssa taiteilleesta ravintolasta, jonka alkuvuodet olivat "oppikirjaesimerkki itsenäisyyden varhaisvuosien perhe- ja pienyrittäjyyden karikoista ja suvanteista". Se kertoo kaksinaismoralismista, johon kieltolaki ja sittemmin Alkon pikkutarkka sääntelyvimma ajoivat. Se on tarina legendaarisesta taiteilijaravintolasta, jossa matriarkaatti suvaitsi boheemien miespiirien ilonpidon ja murheiden hukuttamisen, kunhan toleranssia ei liikaa koeteltu.

Kulttuuriykkösessä on vieraana historioitsija Laura Kolbe. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.]]></description><pubDate>Tue, 13 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3416c7c76e294019aa9b11dcbd46e052.mp3" type="audio/mp3" length="600384"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3127"/><itunes:duration>52:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kännykät pois koululaisilta vai mikä neuvoksi peruskoulun kriisin ratkaisemisessa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70930029</link><guid isPermaLink="false">1-70930029</guid><description><![CDATA[Valtaosassa Suomea peruskoulujen syyslukukausi käynnistyi viime viikolla ja loputkin aloittelevat työn tänään tai huomenna. Mutta minkälaisessa koulussa oppilaat opiskelevat vuosikymmenen lopulla?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuoden 2024 alussa kattavan työn suomalaisen peruskoulun tulevaisuutta koskien. Työlle on tilausta, sillä useat tutkimukset peruskoulua koskien ovat surullista luettavaa. Oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa sakanneet, opettajat ovat ylikuormittuneita ja oppilaiden viihtyvyys koulussa on huonontunut.

Peruskoulussa on monia käytännöllisiä kysymyksiä, joita täytyy ratkaista, yhtenä esimerkkinä kerätäänkö oppilailta puhelimet koulupäivän ajaksi pois. Kaikkien näiden päätösten taustaklsi tarvitaan kuitenkin kokonaisempi visio peruskoulusta. Mitä varten koulu on olemassa? Minkälaisia valmiuksia sen halutaan tarjota oppilaille? Minkälaiseen maailmaan koulu oppilaita valmistaa?

Visiota tulevaisuuden koulusta etsitään nyt laajalla joukolla. Aisaa kysytään myös kansalaisilta. Mihin menet suomalainen peruskoulu? Aiheesta keskustelevat OKM:n Tulevaisuuden peruskoulu-hanketyöryhmän puheenjohtaja, psykologian tohtori Katri Saarikivi, hankkeen koordinaattori Venla Bernelius, Helsingin normaalikoulun lehtori Reetta Niemi sekä kasvatustieteen apulaisprofessori Pekka Mertala. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 12 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9ac10d627f784f26899c970d12d62c77.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Christopher Lee: Draculasta Scaramangaan ja Sarumaniin — Suomea fanittaneen pahisnäyttelijän kiehtova elämä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70871548</link><guid isPermaLink="false">1-70871548</guid><description><![CDATA[Tuore dokumenttielokuva The Life and Deaths of Christopher Lee kertoo brittinäyttelijä Sir Christopher Leen (1922-2015) elämästä sekä hänen lähes 70-vuotisesta taiteilijaurastaan. Majesteettiseksi ja karismaattiseksi luonnehdittu näyttelijä muistetaan parhaiten joko hirviön (mm. Kreivi Dracula) tai pahiksen (mm. Scaramanga, Saruman, Kreivi Dooku) rooleista, vaikka hänen näyttelijärepertoaariin kuului paljon muunlaisiakin hahmoja. Mistä Leelle langennut antagonistin leima johtuu, ja olisiko hän halunnut tai voinut valita toisin? 

Lee palveli toisen maailmansodan aikaan brittijoukoissa mm. Etelä- ja Pohjois-Afrikassa, minkä jälkeen hän päätyi jäljittämään sotarikoksista syytettyjä natseja. Ohjaaja John Landisin mukaan Lee olisi toiminut mm. vakoojana, sabotöörinä sekä salamurhaajana. 

Lee käväisi myös Suomessa osallistumassa vapaaehtoisena talvisotaan. Maamme jäi Leen mieleen vahvasti koko loppuelämäksi, ja hän vieraili Suomessa useaan otteeseen vielä 2000-luvullakin. 

Millainen vaikutus Leellä ja hänen näyttelemillään hahmoilla on ollut populaarikulttuuriin sekä kauhukuvastoon? Millainen henkilö näyttelijän takaa paljastuu, ja millaisiin kokemuksiin hänen uransa näyttelijänä perustuu? Millaisia paljastuksia tuore dokumentti tarjoaa, ja olisiko hänestä voinut tulle vielä isompi ja tunnetumpi näyttelijä, jos asiat olisivat menneet toisin?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvatoimittaja-tietokirjailijoiden Lauri Lehtisen sekä Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 8 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1c24ecf858954f848e2fa36d77ad3fd8.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tuleeko telkkarista tänään mitään? Uusi tietokirja valottaa 1970- ja 1980-luvun television maailmaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70871320</link><guid isPermaLink="false">1-70871320</guid><description><![CDATA[Television vuodet 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin piirtyvät monen muistissa YYA-Suomen kautta ja suomettumisen kautta. Elokuussa julkaistavan Anu Koivusen, Janne Zareffin, Laura Saarenmaan ja Mari Pajalan kirjoittamassa tietokirjassa Kulttuuritelevision aika 1975-1985 aikakauden televisiosta piirtyy kuitenkin huomattavasti moniulotteisempi kuva.

Televisiolla oli oma roolinsa ulkopoliittisten linjausten vahvistajana, mutta voimakkaimmin televisio hahmottuu ohjelmapolitiikan kokonaisuuden kautta, jossa näkyy suunnitelmallinen pyrkimys monipuoliseen sisistävään, viihdyttävään ja kasvattavaan sisältöön. Usein kaupalliseksi mielletty Mainos-tv liittyi omalta osaltaan tähän samaan linjaukseen.

Nykykatsannossa on ehkäpä vaikea hahmottaa television suurta valtaa mediavälineenä. Ihmisten totuttua jo vuosikymmenten ajan siihen, että ohjelmia voi tallentaa ja nykyisen suoratoiston maailmassa katsoa ylipäätään silloin kun huvittaa, helposti unohtuu, että lineaarisessa ohjelmavirrassa ohjelmat tulivat ja menivät, eikä näkemättä jäänyttä alkua tai loppua voinut mistään katsoa uudelleen. Ohjelmiston suunnitteluun ja koordinointiin käytettiin runsaasti aikaa ja vaivaa.

Kulttuuritelevision ajasta kaikkineen ovat keskustelemassa tutkijat Anu Koivunen, Mari Pajala sekä Janne Zareff. Ville Talola on toimittajana.]]></description><pubDate>Tue, 6 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-778f9152e2b64c79bb0cc321e11c0076.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Omavaratalous ja ekologinen elämä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70871148</link><guid isPermaLink="false">1-70871148</guid><description><![CDATA[Pohjois-Karjalassa Valtimolla on Omavaraopisto, joka kouluttaa omavaratalouteen ja ekologisen elämään. Kurssien käyneillä on valmiudet perustaa omia kollektiivejä, joissa eletään mahdollisimman omavaraisesti. Kursseille saa valtion myöntämän opintotuen. 

Opetettavat pääaineet opistolla ovat puutarhaviljely, keräily & säilöntä, polttopuuhuolto (puunkaadosta ja uitosta alkaen), ekologinen rakentaminen (ilman koneita, savirappaamisineen) ja käsityöt (sisältäen kudonnan, kehräämisen, huovutuksen, lautanauhan kudonnan).

Millaista on elo omavarayhteisössä? Millaisille ihmisille tällainen soveltuu? Pitäisikö koko yhteiskunnan muuttua omavaratalouteen?

Vieraina omavarayhteisössä Hämeessä elävät Tuomas Juutilainen (pianisti) ja Arttu Lindroth (nykyisin muurari, entinen pappi ja balettitanssija) sekä Omavaraopistoa vetävät Lasse Nordlund (luonnontieteilijä) ja Maria Dorff (käsityönopettaja) ja metsäpuutarhan kasvatusta opettava Joel Rosenberg (erä- ja luonto-opas, ympäristötaiteen maisteri).

Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.
]]></description><pubDate>Mon, 5 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-87c6b42220d14dbc9787856feabf6073.mp3" type="audio/mp3" length="588480"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-05T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3065"/><itunes:duration>51:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sarjamurhaajat herättävät kauhua, mutta miksi haluamme kuulla heistä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70869350</link><guid isPermaLink="false">1-70869350</guid><description><![CDATA[Kaikista henkirikoksista vain murto-osa voidaan määritellä sarjamurhaajan tekemiksi. Mutta miten puolestaan määritellään henkilö sarjamurhaajaksi? Henkirikosten lukumäärä ei yksinään tähän riitä. 
Tosielämän sarjamurhat ovat painajaismaisia kertomuksia, fiktiossa niistä tulee viihdettä. Suunnattomaan suosioon noussut true crime-ilmiö yhdistää näitä molempia. Miksi meitä kiinnostaa niin oikeat kuin keksitytkin hirvittävät rikokset ja niiden tekijät?

Kenestä voi tulla sarjamurhaaja? Yhdistääkö tekotapa, motiivit tai ympäristötekijät jollakin tavoin useampia sarjamurhaajia? Voiko fiktio toimia innoituksena tosielämän kauheuksille? Mitä meidän tulisi ajatella siitä, jos koemme sympatiaa tai ymmärrystä henkirikoksiin syyllistynetä kohtaan?

Studiossa sarjamurhista ja murhaajista ovat keskustelemassa tietokirjailija Ville Mäkipelto, oikeuspsykologi Tom Pakkanen sekä Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri-lehden päätoimittaja Päivi Remes. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 1 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-07e99fc9456c4cdf9e563f145b574cbe.mp3" type="audio/mp3" length="597312"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-01T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3111"/><itunes:duration>51:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuka poimii Espanjan halvat tomaatit ja millä hinnalla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70869192</link><guid isPermaLink="false">1-70869192</guid><description><![CDATA[Espanjan suuret vihannestarhat tarvitsevat satokaudella kymmeniätuhansia poimijoita. Keitä nämä Almerian ja Huelvan kasvihuoneissa ahertavat ihmiset ovat ja millaisia tarinoita heidän elämäänsä sisältyy?

Suurin osa poimijoista tulee Marokosta, laillisesti tai laittomasti. Naisille pääsy Espanjaan poimimaan marjoja on toiveiden täyttymys. Kuitenkin se, mitä nämä usein lukutaidottomat naiset Espanjassa kohtaavat, on usein järkytys. 

Suurin ongelma ovat asunnot, koska niitä ei ole. Ihmiset ovat rakentaneet kasvihuoneiden läheisyyteen monenkirjavia majoja, ja alueet ovat muuttuneet slummeiksi. Niissä on omat ongelmansa ja erityisesti naiset ovat jatkuvassa vaarassa. 

Toisaalta, myös suomalaisilla marja- ja tomaattitiloilla on ollut räikeitä ihmiskauppatapauksia. Mikä siis neuvoksi kuluttajalle, joka miettii marketin hevi-hyllyllä ostaako kotimaisia vai espanjalaisia tomaatteja?

Kulttuuriykkösen vieraina ovat Katkerat puutarhat -tietokirjan tehneet Kaisa Beltran ja Johanna Erjonsalo. Ohjelman toimittaa Liisa Vihmanen.]]></description><pubDate>Wed, 31 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e1069dfa8fad441bb9e4599ab36051c1.mp3" type="audio/mp3" length="598656"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-31T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3118"/><itunes:duration>51:58</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Marvel ja supersankarit alamäessä — kääntääkö Deadpool & Wolverine suunnan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71480489</link><guid isPermaLink="false">1-71480489</guid><description><![CDATA[Marvel-supersankariuniversumi on maailman suosituinta viihdettä. Sen sarjakuviin pohjautuvat elokuvat ovat olleet läpi 2000-luvun tuottoisimpia toimintaspektaakkeleita ja efektipläjäyksiä. 

Disneyn omistuksessa Marvelin tahti on kiihtynyt entisestään ja mukaan ovat tulleet myös useat tv-sarjat, jotka ovat laajentaneet tuotteiden ja tarinoiden määrää valtavasti. Tämän myötä keskustelu Marvelin ylikuumenemisesta ja fanien mielenkiinnon hiipumisesta on kummunnut samalla tavalla kuin Star Wars -franchisen suhteenkin. Ongleman on jopa julkisesti myöntänyt Disneyn toimitusjohta Robert Iger.

Marvel ei tästä huolimatta ole pakotetulla tauolla, vaan uutta elokuvaa pusketaan ulos. Kesän 2024 odotetuin toimintarymistely perustuu ehkä aikamme suosituimpien superantisankarien Deadpoolin ja Wolverinen yhteisseikkailuun. Elokuva oli avausviikonloppuna kassamenestys ja nousi kymmenen kaikkien aikojen parhaiten ensi-iltaviikonloppuna tuottaneiden elokuvien joukkoon. 

Millainen elokuva Deadpool & Wolverine on, miksi nämä kaksi supersankaria ovat nousseet ajassamme Marvelin keskeisimmiksi hahmoiksi ja onnistuuko Ryan Reynoldsin ja Hugh Jackmanin tähdittämä elokuva puhaltamaan uutta intoa kyllästyneiden fanien sieluihin sekä pudistamaan Marvel-universumia sitä vaivaavasta pöhöttyneisyydestä?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen, fantasiakirjailija Vehka Kurjenmiekan sekä Supernörtit-podcastia vetävän dj-tuottaja Johannes Naumasen kanssa. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa. ]]></description><pubDate>Tue, 30 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c20482b4fd504a29884cd2e42537c49c.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaistiimi Suuren Bregenzin huippufestarin johtoon! ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70868971</link><guid isPermaLink="false">1-70868971</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen vierailee Euroopan suurimmalla saksankielisellä oopperajuhlilla, Bregenzin Festivaalilla, jonne on valittu uusi suomalainen taiteellinen johtotiimi. Uutena taiteellisena johtajana aloittaa syksyllä Lilli Paasikivi ja uutena taiteellisen tuotannon johtajana aloitti jo keväällä Jaakko Kortekangas.

Bodenseen rannalla, neljän valtion - Itävallan, Sveitsin, Saksan ja Lichtesteinin risteyksessä sijaitseva Bregenz on Bayreuthiakin saksalaisempi festivaali. Sen valtavasta yli 200.000 päisestä yleisöstä 97% on saksankielisiä. 

Festari tunnetaan suuresta järvessä kelluvasta näyttämöstä, huipputeknisestä äänentoistosta ja valtavasta 7000 hengen ulkoilmakatsomosta. James Bond leffa Quantum of Solace toi vuonna 2008 tämän Wienin Sinfonikkojen jo vuonna 1946 perustuman festivaalin koko maailman tietoisuuteen.

Millainen on Bregenzin Festivaali? Mitä siellä esitetään? Millaisia ihmisiä siellä käy? Kuinka festivaali rahoitetaan? Miten valtavan suuren ulkoilmanäyttämön tekniikka ja äänentoisto toimivat? Miksi ja miten sinne valittiin suomalaiset johtoon?

Haastattelussa Lilli Paasikivi, Jaakko Kortekangas ja jo 20 vuotta festivaaleilla työskennyt näyttämömestari Sami Kyllönen. 

Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.]]></description><pubDate>Mon, 29 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d9089194ec044ddcbfc673639c17da2d.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-29T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Larppaus on “kaikista vaikuttavin taidemuoto” ja Suomessa sitä toteutetaan maailman huipulla]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70822971</link><guid isPermaLink="false">1-70822971</guid><description><![CDATA[Lyhenne LARP tulee englannin kielen sanoista Live Action Role Playing, eli liveroolipelaaminen. Suomessa järjestetään kansainvälisesti todella korkeatasoisia larppeja, joissa pelaajat eläytyvät kaikin tavoin ja aistein roolipelimaailmoihin. Maastamme löytyy eläväinen, kansainvälinen ja perinteikäs liveroolipeliskene, joka panostaa pelien puitteisiin ja laatuun intensiivisesti. Tästä esimerkkinä kesällä 2024 toteutettu Odysseus-larp, jossa helsinkiläinen peruskoulu muutettiin avaruusalukseksi vapaaehtoisvoimin noin 200 000 euron budjetilla. 

Mistä intohimo ja rahoitus tällaisiin projekteihin tulee, ja millaisesta kulttuurinmuodosta liveroolipelaamisessa on oikein kyse? 

Vieraina pitkäaikaiset roolipelaajat ja larppien suunnittelijat, toimittaja-tietokirjailija Maria Pettersson, Odysseuksen tuottaja Laura Kröger sekä tietokirjaa liveroolipeleistä tekevä Kaisa Kangas. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 25 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0fb5300c59c3458babf77f9240568c3d.mp3" type="audio/mp3" length="607680"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3165"/><itunes:duration>52:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Oletko nilkki? - Filosofi Timo Airaksinen kehottaa kaikkia itsetutkiskeluun]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70822806</link><guid isPermaLink="false">1-70822806</guid><description><![CDATA[“Moraali ei ole relativistista” 

Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen, 77, kääntelee kirjassaan “Filosofiaa raakana – johdatus ajattelun arvoituksiin” moraalia, psykologiaa, vapautta ja yhteiskuntaa.

Airaksisen mukaan jokainen meistä pitää sosiaalista maskia yllä, eikä kukaan meistä ole oikeasti vapaa, vaan olemme kaikki lannistettuina kahleissa. Hän kannustaa kaikkia tutkimaan itseään ja tarkastelemaan missä määrin kukin meistä on paskamainen, vittumainen tai nilkki. 

Moraalin ja yhteiskunnan suhteen Airaksinen ajattelee etiikalla ja oikeudenmukaisuudella olevan rajansa, mutta samalla toteaa, että “turvallisuus on fetissi, jolla perustellaan kaikenlaisia ratkaisuja”. 

Airaksinen hylkää kirjassaan ajatuksen moraalirelativismista. Hän uskoo, että esimerkiksi moraalijärjestelmä voidaan arvioida ja asettaa järjestykseen.  “Se, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia on minusta moraalinen totuus”.

Kulttuuriykkösessä vieraana Timo Airaksinen. Lähetyksen toimittaa Tuukka Pasanen. Ohjelma on nauhoitettu ennakkoon 28.6.2024. ]]></description><pubDate>Wed, 24 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c6daa78c1d9e41cf9fef93b7cbdba110.mp3" type="audio/mp3" length="605760"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3155"/><itunes:duration>52:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Antisemitismin historiaa ja nykytilanne Suomessa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70822740</link><guid isPermaLink="false">1-70822740</guid><description><![CDATA[Suomessa asuu melko pieni juutalaisvähemmistö, joka ei juuri erotu valtaväestöstä. Suomeen on kuitenkin asettunut antisemitismiä, eli juutalaisvihaa ja -vastaisuutta, pitkälti tuontitavarana. Millainen on antisemitismin historia Suomessa? Millaisia juutalaisiin kytkeytyviä salaliittoteorioita on viljelty täällä?

Ihmisoikeuskeskus ja oikeusministeriö julkaisivat toukokuussa kyselytutkimuksen, jonka tulos huolestuttaa. Sen mukaan 83 prosenttia Suomessa asuvista juutalaisista kokee, että antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Lähetyksessä keskustellaan mitä syitä juutalaisten kohtaaman kasvavan vihamielisyyden takaa löytyy ja mitkä tahot heitä uhkaavat.

Nicklas Wancken vieraina ovat Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik sekä antisemitismiä tutkinut teologian tohtori Paavo Ahonen Helsingin yliopistosta.

KORJAUS: Toisin kuin Yaron Nadbornik, väitti kohdassa 36:00, Israelin parlamentti, knesset, on vastustanut palestiinalaisen valtion muodostamista: heinäkuussa Israelin parlamentti äänesti ylivoimaisesti palestiinalaisvaltion perustamista vastaan. Päätöslauselma vastustaa palestiinalaisvaltion perustamista Jordan-joen länsipuolelle, millä viitataan Israelin miehittämiin Länsirantaan ja Gazan kaistaan. Knessetin hyväksymässä lauselmassa väitetään, että valtio päätyisi Hamasin haltuun ja siitä tulisi Israelin tuhoon pyrkivä terroristien tukikohta. Oslon rauhanprosessin yhteydessä 1990-luvulla Israel ja palestiinalaisjohto solmivat sopimuksen, jonka oli tarkoitus johtaa palestiinalaisvaltion perustamiseen alueelle.]]></description><pubDate>Tue, 23 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-50ada76f79c04df5ad25bc05e9b2c1e4.mp3" type="audio/mp3" length="609792"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3176"/><itunes:duration>52:56</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Rituaalit ja riitit ovat huomaamatta läsnä arjen tekemisissä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70822568</link><guid isPermaLink="false">1-70822568</guid><description><![CDATA[Rituaalit ja riitit jäsentävät elämäämme monin tavoin, ja niiden väitetään tekevän näkyväksi yhteiskunnan syväarvoja. Median ja somen myötä syntyy myös uusia rituaaleja. Populaarikulttuurissa massatapahtumat ja urheilutapahtumat sisältävät ritualistisia elementtejä. Voimmeko tietoisesti luoda uusia rituaaleja, ja mitkä ovat niiden keskeiset elementit? 

Mitä rituaalit merkitsevät meille? Mistä rituaalit rakentuvat? Miten yhteisölliset rituaalit selviävät yhteiskunnassa, joka on yhä yksilökeskeisempi?

Tänä vuonna julkaistu tietokirja Riitit ja rituaalit avaa portin uskontojen, vapaamuurareiden, antiikin ihmisten ja nykypäivän yhteiskunnan yksilöllisiin ja kollektiivisiin rituaaleihin ja riitteihin.

Kirjoittajat Ari Haasio ja Elisa Kannasto ovat keskustelemassa lähetyksessä. Toimittaja on Ville Talola.
]]></description><pubDate>Mon, 22 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-97cfed1c41c24651b4c5a217172546ff.mp3" type="audio/mp3" length="588672"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3066"/><itunes:duration>51:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Karin Collins kuvaa romaanitrilogiassaan hankolaisten elämää toisen maailmansodan vuosina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70821688</link><guid isPermaLink="false">1-70821688</guid><description><![CDATA[Kirjailija Karin Collinsin Hanko-trilogia kertoo hankolaisten elämästä toisessa maailmansodassa. 
Suomeksi on ilmestynyt trilogian kaksi ensimmäistä osaa, Säilyt sydämessäin ja Sun luonas kaipuuni on. 

Avausosa alkaa kesästä 1939, joka oli Hangon viimeinen kesä kylpyläkaupunkina. Kakkososa jatkaa tarinaa kesästä 1940, kun Hanko on vuokrattu Neuvostoliitolle 30 vuodeksi, ja kaupungin asukkaat ovat joutuneet lähtemään evakkoon. 

Suomenruotsalainen Karin Collins kertoo, mitä kaupungille ja tavallisille hankolaisille tapahtui sotavuosina, ja millainen tutkimusmatka kotikaupungin historiaan romaanitrilogian kirjoittaminen on ollut.

Kulttuuriykkösen toimittaa Tuula Viitaniemi.]]></description><pubDate>Thu, 18 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-94618103c24e4362a51a7ee16ae6e829.mp3" type="audio/mp3" length="586560"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3055"/><itunes:duration>50:55</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Salome-romaanissa mies rakastuu tekoälyyn ja haluaa tehdä sen kanssa vauvan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71197880</link><guid isPermaLink="false">1-71197880</guid><description><![CDATA[Kirjailija Anu Holopaisen uudessa tieteisromaanissa Salome liki neljäkymppinen valkokaulustyöntekijä Santeri haluaa tehdä vauvan rakkaansa kanssa. Paha vain, että tuo rakas, Salome, on paitsi unelmien tyttöystävä myös kone. Tai siis tarkemmin tekoälyllä varustettu ihmisenkaltainen robotti.  

Onko kaikkitietävästä “aipista” äidiksi, ja miksi Santerin vanhemmat eivät hyväksy suhdetta ja poikansa suunnitelmia? Ystävistäkin moni paheksuu, eikä Santeri kehtaa liikkua Salomen kanssa ulkona yhdessä.

Salome-romaani herättelee pohtimaan tulevaisuuden älykkäiden palvelurobottien käyttöä ja tekoälyn kehittämisen eettisiä pulmia. Ja voiko koneeseen rakastua? Ja voiko se rakastaa takaisin? 

Keskustelemassa ovat kirjailija Anu Holopainen ja kognitiotieteen tohtori ja dosentti Michael Laakasuo, joka keskittyy työssään tutkimaan ihmisten ja teknologioiden välisiä moraalisia suhteita.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 17 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4bb97b98a4fa43b2bd32fa5d4ad7787b.mp3" type="audio/mp3" length="592704"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3087"/><itunes:duration>51:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Avantgarde-kirjallisuutta maailmanlopun näkökulmasta - haastattelussa Maria Matinmikko ja Klaus Maunuksela]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70821352</link><guid isPermaLink="false">1-70821352</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösessä tavataan kaksi kirjailijaa, joiden teokset laajentavat sitä, mitä kirjalla ymmärretään. Klaus Maunukselan romaani Prosessi on kertomus teknoklubilla bilettävistä ihmisistä. Se kuitenkin laajenee analyysiksi ihmisen osasta nykyisessä ajassa, joka tuntuu olevan saranakohdassa. Maria Matinmikon teos Valohämy on runoa, proosaa, valokuvia ja maalauksia yhdistävä hybridi. Valohämyssä matkataan tulevaisuuteen toisenlaiselle planeetalle. Rakkaus yhdistyy maailmanlopun kuviin.

Sekä Prosessista että Valohämystä on julkaistu myös kunnianhimoiset äänikirjat. Samalla kun suomalaiset kirjailijat laajemmin kipuilevat äänikirjojen ja digitaalisen alustatalouden ikeessä, suomalainen avantgarde-kirjallisuus tuntuu - ainakin näiden teosten valossa -  yrittävän keksiä uudelleen kirjan merkitystä.

Lähetyksen toimittaa Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Tue, 16 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8e38da0caa24415db4fabf8d55735490.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kirjailija Satu Rämö - miten menestys on muuttanut sinua?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70821180</link><guid isPermaLink="false">1-70821180</guid><description><![CDATA[Suomalais-islantilainen kirjailija Satu Rämö oli kaksi vuotta sitten Kulttuuriykkösen haastateltavana tuoreena esikoisdekkarikirjailijana. Jo tuolloin oli näkyvissä merkkejä poikkeuksellisesta suosiosta ja suoranaisesta ilmiöstä. Tänä päivänä Satu Rämön Hildur-sarjassa on ilmestynyt jo kolme kirjaa, joiden myynti on yhteen laskettuna ylittänyt puolen miljoonan myydyn teoksen rajan.

Mistä aineksista huima menestys lopulta on syntynyt? Mitä Satu Rämö ajattelee e-kirjoista ja äänikirjoista, joiden myynti on ylittänyt painetun kirjan moninkertaisesti? 

Hildur-sarja saa neljännen jatko-osan marrakuussa. Samoihin aikoihin saa ensi-iltansa ensimmäisesti Hildur-kirjasta tehty näyttämösovitus Turun Kaupunginteatterissa. Mikä mahdollistaa Satu Rämölle näin tiiviin työtahdin? Ja tietysti selvitämme, onko Islannin kesän keskelle satanut jo ensilumi. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 15 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fedf26f2991c42249f2defc614a4fd5b.mp3" type="audio/mp3" length="579264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3017"/><itunes:duration>50:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mitä Kevin Costner haluaa kertoa Yhdysvaltojen historiasta länkkärimammutillaan Horizon?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70718957</link><guid isPermaLink="false">1-70718957</guid><description><![CDATA[Vankkurit vierivät länteen ja apassit hyökkäävät Kevin Costnerin uudessa lännenelokuvassa Horizon, an American Saga, Chapter One. Kyseessä on harvinaisen suuri satsaus: Costner suunnittelee tekevänsä neljän elokuvan sarjan lännen valloituksesta. Costner on pistänyt likoon paljon omaa rahaansa intohimoprojektiinsa. Onko Costnerista tullut suuruudenhullu vai haluaako hän luoda elokuvallisen eepoksen joka tavoittelee amerikkalaisuuden syvimmän olemuksen? Horizonia on arvosteltu aiheen laajuuden tähden ja on sanottu, että se sopisi muodoltaan paremmin tv-sarjaksi.

Nicklas Wancke keskustelee Kulttuuriykkösessä Costnerin Horizon-elokuvasta yhdessä elokuvakriitikko Veli-Pekka Lehtosen sekä Yhdysvaltain tuntijan Markku Ruotsilan kanssa.]]></description><pubDate>Thu, 11 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a19f42a98f5240698cf101c887d9a25d.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten uudet käännöskirjat kertovat ulkopuolisuudesta Japanissa? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71325148</link><guid isPermaLink="false">1-71325148</guid><description><![CDATA[Ei kotia, ei perhettä, ei paikkaa yhteiskunnassa - uudet kirjat kertovat ulkopuolisuudesta Japanissa

Viime vuosina suomennetut romaanit Uenon asema, Tyhjyyspäiväkirja ja Maan asukit avaavat Japaniin näkökulmia, joista kuulemme harvoin (ja (jotka haastavat stereotypioita). Kuinka japanilainen yhteiskunta kohtelee heitä, jotka syrjäytyvät tai eivät halua sopeutua normeihin? Onko pakko hankkia perhe ja harrastaa seksiä? Entä jos tuntee olevansa avaruusolio muiden puurtaessa elämäänsä Tehtaan hyväksi?

”Aiemmin meilläkin oli perheet. Kukaan ei syntymästään saakka asusta sinisestä pressusta kyhätyssä hökkelissä, eikä kukaan halua kodittomaksi.” - Yū Miri: Uenon asema (suom. Raisa Porrasmaa

”Oli saatava aikaan kohtuullisen kokoinen kumpu, joka ei toisaalta saanut vaikuttaa liioitellulta. Pyyhkeistä ei ensinnäkään ollut mihinkään.” - Emi Yagi: Tyhjyyspäiväkirja (suom. Raisa Porrasmaa)

”Vaimoni sanoo, että toisinaan haluaisi Tehtaan aivopesevän hänet jotta hän voisi jatkaa eloaan Maan asukkina, mutta minun laitani on toisin. Minä nimenomaan haluan varjella avaruusolion silmiäni.” - Sayaka Murata: Maan asukit (suom. Raisa Porrasmaa)

Lähetyksessä keskustellaan myös, millaisia edeltäjiä uusilla teoksilla on: miten japanilaiset kirjailijat kuten Ozamu Dazai ja Yukio Mishima ovat kuvanneet vieraantumista ja ulkopuolisuutta aiempina vuosikymmeninä.

Keskustelijoina suomentaja Raisa Porrasmaa, Japanin kielen ja kulttuurin asiantuntija sekä Unien kelluva silta -blogin kirjoittaja Pirjo-Riitta Kuusikko ja japanilaista kirjallisuutta fanittava toimittaja Tuija Siltamäki.

Ohjelmassa mainitut teokset:

Yū Miri: Uenon asema
Durian Sukegawa: Tokuen resepti
Emi Yagi: Tyhjyyspäiväkirja
Kikuko Tsumura: Unelma helposta työstä
Sayaka Murata: Maan asukit ja Lähikaupan nainen 
(yllämainitut suom. Raisa Porrasmaa)

Yukio Mishima: Kultainen temppeli (suom. Sirpa Kauppinen)
Yukio Mishima: Sun and Steel
Osamu Dazai: Ei enää ihminen (suom. Aapo Junkola)
Mieko Kawakami: Breasts and Eggs
Keigo Higashino: Pahan asialla (julkaisu syksyllä 2024; suom. Raisa Porrasmaa)

Hannamari Hoikkala toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 10 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dafcb64bc050408796b276e2475a7a93.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Star Wars: The Acolyte — miten Disney välttää inflaation tarinauniversumin paisuessa moneen suuntaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70718744</link><guid isPermaLink="false">1-70718744</guid><description><![CDATA[Disneyn uusin Star Wars -tv-sarja, The Acolyte on jakanut mielipiteitä –  kahdeksanosainen teos on saanut sekä ylistäviä että murskaavia arvioita. Sarjan keskiössä ovat yliluonnollisia kykyjä omaavat jedi-ritarit, jotka tutkivat kollegansa murhaa. Taustat johtavat jälleen voiman pimeälle puolelle sekä kyseenalaistavat oikeamielisiksi miellettyjen jedien toimintatavat ja motiivit. Tarina sijoittuu sata vuotta ennen saagan ensimmäisten elokuvien tarinoita, pahan Imperiumin syntymistä ja Skywalkereiden jedi-perhettä.

Disneyn aikakaudella Star Wars on keskittynyt uuden elokuvatrilogian jälkeen pääosin pelkästään tv-sarjoihin. Vuonna 2019 alkoi kiitelty The Mandalorian -sarja, jota seurasi parjattu The Book of Boba Fett sekä Ewan McGregorin tähdittämä Obi Wan Kenobi. Näiden jälkeen julkaistiin Rogue One -spinoff-elokuvan taustatapahtumiin sijoittuva Andor, Pedro Pascalin tähdittämän The Mandalorianin kolmas kausi sekä Rosario Dawnsonin näyttelemä Ahsoka, mitkä ovat kaikki olleet kelvollisia jatkeita Star Wars -avaruusoopperauniversumille. 

Silti Star Wars mielletään entistä pöhöttyneemmäksi kokonaisuudeksi. Sen alkuperäinen lumo on hiipunut useimpien silmissä yhä laajenevien tuotteiden ja tarinoiden myötä, ja koko franchise on kärsinyt tämän takia monien mielestä inflaatiota. Millainen lisä The Acolyte on, ja onnistuuko se kääntämään nuivat asenteet Star Warsia kohtaan kiinnostavan tarinan ja suomalaisen Joonas Suotamon näyttelemän wookie-jedin voimalla?

Kulttuuriykkösessä keskustellaan aiheesta kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin, Star Wars -bloggaaja Aki Jörgensenin sekä Star Wars -harrastaja Linnea Peurakosken voimin. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 9 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a095fa8b1a17431797092f4a0750370b.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Yleisnerona pidetty "geodeettisten kupolien isä" Buckminster Fuller olikin huijari, väittää tuore kotimainen väitös]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70718572</link><guid isPermaLink="false">1-70718572</guid><description><![CDATA[Aalto-yliopistossa tehty väitöstutkimus kyseenalaistaa yhden 1900-luvun tunnetuimmista ja arvostetuimmista keksijöistä, R. Buckminster Fullerin maineen. Yhdysvaltalaista Fulleria on pidetty yleisnerona ja jopa verrattu Leonardo da Vinciin.

Arkkitehti Pasi Toiviainen on väitöskirjassaan tutkinut Fullerin elämää ja teoksia uudesta näkökulmasta. Hänen tutkimuksensa esittää yllättävän väitteen: tämä maailmankuulu visionääri olisikin ollut huijari.

Fuller tunnetaan erityisesti geodeettisista kupoleistaan ja häntä on pidetty ekologisen suunnittelun edelläkävijänä. Hänelle on myönnetty lukuisia kunnianosoituksia, patentteja ja palkintoja. 

Toiviaisen mukaan Fullerin ura perustui pääasiassa sepittämiseen, anastamiseen ja näennäistieteeseen. Tutkimus selittää Fullerin toimintaa hänen persoonallisuudellaan ja lapsuuden traumoilla.

Tämä paljastus voi järisyttää monia tieteenaloja, sillä Fullerin töitä on tutkittu ja arvostettu vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeenkin. Voimmeko siis puhua yhdestä modernin ajan menestyneimmistä huijareista? Ja mikä on Fullerin perintö uusien tietojen valossa?

Haastateltavana on arkkitehti Pasi Toiviainen, Aalto-yliopiston professori emeritus Yrjö Sotamaa ja kaupunki- ja kiinteistökehittäjänä työskentelevä Henna Helander.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 8 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1fc714811c6949cfb173c014c3d7907d.mp3" type="audio/mp3" length="602304"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3137"/><itunes:duration>52:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Meillä on ollut liian synkkä kuva sotaveteraanien sielunelämästä, kirjoittaa Jenni Kirves uudessa tietokirjassaan ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70717630</link><guid isPermaLink="false">1-70717630</guid><description><![CDATA[Historioitsija ja tietokirjailija Jenni Kirves haastaa uudessa tietokirjassaan He selvisivät sodasta (WSOY, 2024) yleisen käsityksen traumatisoituneista ja väkivaltaisista sotaveteraaneista. Kirves esittää, että valtaosa sodasta palanneista miehistä pystyi jatkamaan elämäänsä ja toimimaan hyvinä isinä ja kunnon kansalaisina, huolimatta kokemistaan kauhuista.

He selvisivät sodasta -teos kertoo sodan raakuudesta, mutta myös sen keskellä löytyneestä inhimillisyydestä. Se kuvaa sodan jälkeisiä painajaisia, mutta myös toivoa ja toipumista.

Erityisen mielenkiintoista on Kirveen havainto siitä, että jälleenrakennusajan Suomessa osattiin yllättävän hyvin käsitellä sotilaiden traumoja. 

Kenttärovasti ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija Janne Aalto kertoo, miten modernin sodankäynnin aiheuttamiin mielenterveyden haasteisiin varaudutaan tänä päivänä. 

Jenni Kirvestä ja Janne Aaltoa haastattelee Pauliina Grym.
]]></description><pubDate>Thu, 4 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ace1945477864ad8b888aa9120698427.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kauhua kesämökin rauhaan! Marko Hautalan ja Melina Marraksen kirjoissa Vaasa ja Lohjansaari huokuvat pimeää]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70717470</link><guid isPermaLink="false">1-70717470</guid><description><![CDATA[Hylätty huvila pilkottaa rantametsän takaa kerrostaloalueen laidalla Vaasassa, Lohjansaaressa seisoo monisatavuotinen, monumentaalinen ja palvottu Paavolan tammi. Mikä todellisissa, tutuissa paikoissa inspiroi kauhukirjailijoita, ja miten he ammentavat historiasta kehittäessään värisyttäviä lukukokemuksia? Keskustelijoina kirjailijat Marko Hautala ja Melina Marras. Haastateltavana myös argentiinalainen kirjailija Mariana Enriquez. 

Marko Hautala on kirjoittanut lukuisia Vaasan seudulle sijoittuvia teoksia, kuten urbaania legendaa rantametsissä väijyvästä surmaajasta hyödyntävä Musta kieli (2023) ja Kuokkamummo (2014). Leväluhta-romaanin (2018) tapahtumat ammentavat Isonkyrön samannimisestä, arvoituksellisesta rautakautisesta suohaudasta. 

Melina Marraksen suomalaisesta kansanperinteestä ammentava esikoisromaani Para (2024) kertoo Lohjansaaresta. Novellikokoelman Hitonhauta ja muita puolielävien kohtaloita (2020) tarinat pelottelevat lukijoita Jyväskylän seudun järvimaisemissa.

Paikat kantavat mukanaan muistoa menneestä, minkä voi aistia tunnelmana, tai se voi ottaa aaveen muodon, sanoo argentiinalainen Mariana Enriquez, laajasti julkaissut ja palkittu kirjailija, joka on noussut viime vuosina kansainväliseksi ilmiöksi. Kirjailijaa on kutsuttu goottisen realismin kuningattareksi ja poliittisen kauhun mestariksi. Romaaneissaan ja novelleissaan hän kirjoittaa kauhun keinoin ja mustaa huumoria viljellen Argentiinan sotilasdiktatuuriajasta, Buenos Airesin sivukujista, rock-kulttuurista ja feminismistä. Enriqueziltä on suomennettu novellikokoelmat Sängyssä tupakoimisen vaarat (2024) sekä Mitä liekit meiltä veivät (2021) ja romaani Yö kuuluu meille (2021). Lähetyksessä kuultava Enriquezin haastattelu on nauhoitettu toukokuussa 2024, kun hän vieraili Suomessa Helsinki Lit -tapahtumassa.

Toimittajana Hannamari Hoikkala.]]></description><pubDate>Wed, 3 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-658b98eb57124ab0bf7480a826664880.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun taistolaisuus tuli akatemiaan ja kulttuuripiireihin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71175969</link><guid isPermaLink="false">1-71175969</guid><description><![CDATA[Suomalaisen kulttuurivasemmistolaisuuden suurimpia vaikuttajia 1970-luvulla oli yhteiskuntatieteiden tohtori Seppo Toiviainen. Toiviainen oli Suomen kommunistisen puolueen vähemmistön, ns. taistolaisuuden aatteellinen pääideologi ja omaksui tutkijana marxilais-leninistisen maailmankatsomuksen, jonka mukaiseksi pyrki myös ohjaamaan tieteellisen tutkimuksen metodiikkaa. Tietokirjailija Lauri Hokkanen on kirjoittanut Toiviaisen elämäkerran.

Lauri Hokkanen vaikutti itse taistolaisuuden sisäpiirissä ja on kertonut kriittisesti omista kokemuksistaan politiikassa aiemmassa kirjassaan Kenen joukoissa seisoin. Toiviasen elämäkerrassa hän kuvaa paitsi Toiviasen taistolaisen kulttuuriälymystön vaikuttajana, myös sitä kuinka Toiviaisen elämä lopulta sortui alkoholismiin ja aatteen hiipumiseen.

Mikä taistolaisuudessa huumasi ja hurmasi suomalaiset tiede- ja kulttuuripiirit? Kuinka tosissaan aatteen kanssa oltiin vai oliko kyse opportunismista? Seppo Toiviaisen elämäkerran kautta asiaa pohtivat tietokirjailija Lauri Hokkanen sekä Nuorisotutkimusverkoston tutkijaprofessori, itse myös nuorena taistolaisuudessa vaikuttanut Tommi Hoikkala. Ville Talola toimittaa. ]]></description><pubDate>Tue, 2 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-674437168deb4f98aab9c0faffd7d99d.mp3" type="audio/mp3" length="578688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3014"/><itunes:duration>50:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Fantasiakirjallisuus on yksi suosituimmista kirjallisuudenlajeista - nämä uudet suomalaiset fantasiakirjat kannattaa lukea]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70717253</link><guid isPermaLink="false">1-70717253</guid><description><![CDATA[Fantasiakirjallisuus on yksi kaikkein suosituimmista kirjallisuudenlajeista ja sitä julkaistaan Suomessakin paljon. Kulttuuriykkösessä tavataan esikoisfantasiakirjailijat Vehka Kurjenmiekka ja Niilo Sevänen, jotka korjaavat käsitystä siitä, että fantasia olisi vain eskapistista pakoa maailmasta. Fantasiakirjojen kautta voi käsitellä monenlaisia asioita.

Vehka Kurjenmiekan teos Kellopelisydän on kertomus salamurhaajista, joilla on mekaaninen sydän. Sydän pysähtyy jos murhaaja lakkaa murhaamasta. Väkivaltaisesta aiheesta huolimatta teos on kodikas ja lohdullinenkin kuvaus yhteisöstä, muistamisesta ja toivosta.

Niilo Seväsen esikoisteos Ikitalven polku sijoittuu tuhannen vuoden taakse menneisyyteen kuvitteelliseen Bysanttiin. Euroopassa on ikuisen tuntuinen talvi, joka on pystänyt maailmankirjat laajemminkin sekaisin. Niilo Sevänen on Insomnium-hevibändin jäsen ja romaanin tarinan muistumia löytyy myös bändin musiikista.

Lähetyksessä tavataan myös Susanna Hynynen, jonka Dess Terentjevan kanssa kirjoittaman Neonkaupunki-fantasiakirjasarjan viimeinen osa on ilmestynyt. Neonkaupunki edustaa urbaania kauhufantasiaa, joka käsittelee identiteettejä kulttuurien välissä.

Toimittaja on Pietari Kylmälä]]></description><pubDate>Mon, 1 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4ce3587de5c14cb0860d200da4c4b37a.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-01T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tilannekatsaus: Naisten tasa-arvo ja turvallisuus kesällä 2024 — miksi nyt puhutaan "gender apartheidista"?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70715444</link><guid isPermaLink="false">1-70715444</guid><description><![CDATA[Salakuvaajat vaanivat naisia kauppojen irtokarkkihyllyillä – Ylilaudalla jaetaan kuvia naisten takapuolista, uutisoi Yle tiistaina 25.6.2024. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tasa-arvostaan tunnetussa Suomessa ei kaikki ole vielä kohdallaan.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisnaisesta on kokenut seksuaalista häirintää elämänsä aikana. Erityisen alttiita häirinnälle ovat alle 35-vuotiaat naiset sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat.

Häirintä voi yltyä väkivaltaiseksi ja johtaa jopa kuolemaan. Toukokuun 2024 lopussa poliisi pidätti 2005 syntyneen valkeakoskelaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä 15-vuotiaan tytön taposta ja törkeästä raiskauksesta. Ennen tytön ruumiin löytymistä epäilty oli fantasioinut naisen kuristamisesta naisvihastaan tunnetulla Ylilauta-nettialustalla.

Tyttöjen ja naisten kokemasta väkivallasta kyllä puhutaan ja kirjoitetaankin aiempaa enemmän: Fatim Diarran ja Iida Tynin toimittama Lupa olla tyttö (Into, 2024) antaa äänen seksuaalista häirintää lapsina ja aikuisina kokeneille suomalaisnaisille. Yksi kirjaan kirjoittajista on irakilaistaustainen Sara Al Husaini, jonka esikoisteos Huono tyttö (Like, 2023) kertoo Husainin oman tarinan, jossa yhteisön odotukset naiselle kulminoituivat Husainin pakkoavioliittoon.

Naisvihasta ja naisten turvallisuudesta keskustellaan muuallakin maailmalla. Huolestuneimmat väittävät, että käynnissä on “gender apartheid”, sukupuoleen perustuva naisten systemaattinen sorto. Iso-Britanniassa parlamentaarinen ryhmä on lobannut hallitusta, että “gender apartheid” määriteltäisiin maassa rikokseksi. Toisaalta kirjailija JK Rowling syytti vastikään The Times -lehdessä kannattamaansa työväenpuoluetta siitä, että se on hylännyt naiset sukupuolipolitiikassaan. Nuoret brittimiehet ovat löytäneet esikuvakseen somevaikuttajan ja entisen potkunyrkkeilijän Andrew Taten, joka tarjoaa nuorille miehille erittäin misogyynista maailmankuvaa ja sovinistisia ajatuksia.

Naisten oikeuksien toteutumisesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa ovat kirjailija Sara Al Husaini, väitöskirjatutkija Emilia Lounela, YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 27 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4a52e571e16445b8b4fde9d1d8abc7fe.mp3" type="audio/mp3" length="611136"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-27T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3183"/><itunes:duration>53:03</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lukuvinkkejä Espanjasta - espanjalaisia kirjoja kesään]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70715268</link><guid isPermaLink="false">1-70715268</guid><description><![CDATA[Kirjavinkkejä kesään Espanjasta! Espanjalaista kirjallisuutta lukevat ja tuntevat vieraat kertovat omia vinkkejään ja keskustelevat suosikkikirjoista. Bestsellereitä ja harvinaisempia helmiä, huumoria, historiaa, ystävyyttä, rikoksia. Millaisia näkökulmia nykykirjat avaavat Espanjaan?

Keskustelijoina espanjankielisen kirjallisuuden suomentaja Emmi Ketonen, Barcelonasta käsin kirjailija Saara Turunen ja Espanjassa asunut kirjafani Hanna Huovari. Haastateltavana myös kansainväliseksi ilmiöksi nousseen, hiljattain suomeksi ilmestyneen Pilvipeitto-romaanin kääntäjä Sari Selander. Toimittajana Hannamari Hoikkala.

Vinkatut teokset:

Emmi Ketonen:

Juan Jacinto Muñoz Rengel: Luulosairas palkkamurhaaja (suom. Satu Ekman)
Jesús Carrasco: Taivasalla (suom. Laura Vesanto)
Carmen Laforet: Nada

Saara Turunen:

Mercè Rodoreda: Timanttiaukio (suom. Jyrki Lappi-Seppälä)
Irene Vallejo: Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (suom. Taina Helkamo)
Montserrat Roig: Tiempo de cerezas (katalaaninkielinen alkuteos El temps de las cireres)

Hanna Huovari:
Fernando Aramburu: Tervapääskyt (suom. Sari Selander)
Arturo Pérez-Reverte: Etelän kuningatar (suom. Satu Ekman)
Eduardo Mendoza: Tres enigmas para la Organización

Hannamari Hoikkala:

Rita Dahl (suom. & toim.): Villielämää : nuoren galicialaisen runouden antologia
Ibrahim Balde & Arzallus Amets: Pikkuveli (suom. Emmi Ketonen)]]></description><pubDate>Wed, 26 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-31f240af20414381a1578cd7ad3d369c.mp3" type="audio/mp3" length="588672"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-26T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3066"/><itunes:duration>51:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Eeva Kilven luonto]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70715227</link><guid isPermaLink="false">1-70715227</guid><description><![CDATA["Olen metsässä. Olen yksin. On kesä." Näin kuvailee kirjailija Eeva Kilpi ympäristöä, joka on ollut hänen työskentelylleen tyypillinen ja myös välttämätön.

Kirjailija Eeva Kilpi on ollut luonnon puolustajana aivan etujoukoissa. Miten luonto vaikuttaa Kilven teoksissa ja millainen on hänen kuvaamansa luonto? Millainen merkitys Eeva Kilven rakkaalla kesäpaikalla Piskolalla tai lapsuuden Karjalalla on hänen kirjoissaan? 96-vuotiaan kirjailijan rohkeat kannanotot yhtäältä ympäristönsuojelun ja toisaalta naisen vapauden puolesta ovat avanneet tietä monille.

Eeva Kilven luonnosta keskustellaan Kulttuuriykkösessä keväällä ilmestyneen Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä -kirjan kirjoittajan Anna-Riikka Carlsonin ja kirjailija, biologi Juha Kauppisen kanssa. Toimittajana on Leena Peltokangas.]]></description><pubDate>Tue, 25 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-eadaa788fcf94f959a4c4960a5037fc9.mp3" type="audio/mp3" length="601152"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3131"/><itunes:duration>52:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Moona Laakso kirjoitti kirjan naisista jotka etsivät suurta tulta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70715041</link><guid isPermaLink="false">1-70715041</guid><description><![CDATA[Moona Laakso kirjoitti kirjan Naisia jotka etsivät suurta tulta, joka kertoo 1900-luvulla eläneistä naisista, jotka halusivat tulla nähdyksi. Hän nostaa esille arkkitehti Elissa Aallon, joka joutui piirtämään salaa. Kuvataiteilija Greta Hällfors-Sipilä maalasi taideteoksia mielisairaalassa. Millainen oli Leevi Madetojan puoliso ja Eino Leinon henkinen ystävä Hilja Onerva Lehtinen? Olivatko nämä naiset eksentrisiä? Millä tavalla se oma tuli sai heidät murtamaan rajoja? Mikä synnytti heissä tämän pakottavan tarpeen? Millaisia esteitä he kohtasivat?

Moona Laakson kirja ammentaa näiden naisten päiväkirjamerkinnöistä ja kirjeistä uutta tietoa siitä millaista oli olla nainen 1900-luvun alussa. Kirja avaa muunmuassa Tove Janssonin elämänkumppanin Tuulikki Pietilän ajatusmaailmaa, Saimi Järnefeltin elämää, Tyko Sallisen puolison Helmi Vartiaisen ja Kirsti Gallen-Kallelan elämänpolkuja. Tyko Sallisen vaimo, lahjakas kuvataiteilija “Mirri”, Helmi Vartiainen joutui miehensä nujertamaksi, miksi?


Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija, filosofian tohtori Tuula Karjalainen ja kirjailija Moona Laakso.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 24 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9756877709b34927b98f3f6809f06970.mp3" type="audio/mp3" length="594816"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3098"/><itunes:duration>51:38</itunes:duration></item><item><title><![CDATA["Etulinjassa naisia housuissa, tilanne tukala" - punaisten joukoissa taisteli sisällissodassa 2500 naissotilasta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70713775</link><guid isPermaLink="false">1-70713775</guid><description><![CDATA[Marjo Ahlstenin tietokirja Naiskaarti 1918 (Into, 2024) valottaa Valkeakosken naiskaartin dramaattista tarinaa Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kirja perustuu laajaan arkisto- ja muistitietoaineistoon. Se kuvaa Valkeakosken naiskomppanian syntymisen, taistelut ja lopulta sen jäsenten traagisen kohtalon teloitusrivissä.

Naiskaarti 1918 ei ole perinteinen historiallinen tietokirja. Teoksessaan Ahlsten tarkastelee henkilökohtaisella otteella myös rohkeuden ja elämän merkityksellisyyttä omasta näkökulmastaan, parantumattomasti sairastuneen kirjailijan silmin. 

Sisällissodan naisia käsiteltiin myös Reetta Laitisen toimittamassa, Sarjakuva-Finlandialla palkitussa Sisaret 1918 -albumissa (Arktinen Banaani, 2018). Laitinen valitsi Kansan Arkistosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista kymmenen suomalaisnaisten tositarinaa, jotka sarjakuvapiirtäjät kuvittivat teokseen. 

Keskustelemassa ovat tietokirjailija Marjo Ahlsten ja sarjakuvaneuvos ja Kansan Arkiston tutkija Reetta Laitinen. Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 20 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9e60ecf4ccd44fc2a9f7d6621f68cf89.mp3" type="audio/mp3" length="602304"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-20T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3137"/><itunes:duration>52:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kesän parhaat kuvataidevinkit koko Suomesta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71129660</link><guid isPermaLink="false">1-71129660</guid><description><![CDATA[Mitä tapahtuu suomalaisen kuvataiteen kentällä tänä kesänä? Gallerioiden ja museoiden tarjonnan lisäksi käymme läpi kiinnostavia kesänäyttelyitä. Minne kuvataiteen ystävien kannattaisi suunnata tänä kesänä reissuillaan? Millaisen Suomen ja maailman näemme tämän kesän kuvataidenäyttelyiden kautta?

Vinkkaajina Kiasman museonjohtajana kesäkuussa aloittanut Kiira Miesmaa, kuvataiteeseen erikoistunut kulttuuritoimittaja Tina Cavén ja taideasiantuntija ja galleristi Veikko Halmetoja.Toimittajana Leena Peltokangas
]]></description><pubDate>Wed, 19 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8e2790acc43e40cc8774dde829eb57ed.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pirjo Tuominen - viihdekirjailijan vuosikymmenet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70713543</link><guid isPermaLink="false">1-70713543</guid><description><![CDATA[Kirjailija Pirjo Tuomisen esikoisromaani Mariaana, Vantaan tytär julkaistiin vuonna 1978. Tänä vuonna Tuominen julkaisi viimeisen romaaninsa nimeltä Kurtturuusut. Noiden kahden kirjan väliin mahtuu yli 50 teosta - pääosin historiallisia romaaneja, lisäksi elämäkertoja, dekkareita, yrityshistoriikkeja. 

Vuonna 1939 syntynyt Tuominen on koulutukseltaan ekonomi, eikä hän ole laajasta tuotannostaan huolimatta jättänyt muuta työelämää - hän on muun muassa vetänyt omaa postimyyntiyritystä, toiminut tiedottajana ja paikallisradion toimitusjohtajana. Kirjoittamista hän ei ikinä ole osannut pitää työnä. 

Toimittaja Tuula Viitaniemen haastattelussa Pirjo Tuominen kertoo pitkästä urastaan ja elämästään - ja kirjoistaan. Pääosassa Tuomisen tuotannossa ovat historialliset lukuromaanit, joita yhdistävät vahvat naispäähenkilöt, perusteelliseen taustatutkimukseen pohjaava ajankuvaus - ja rakkaus. Viimeinen romaani Kurtturuusut on poikkeuksellinen teos siksi, että se kuvaa neljää ikääntynyttä naista, jotka elävät täysillä tätä päivää. ]]></description><pubDate>Tue, 18 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-48cdf13021bc46a980e4eaef75267a9b.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Jane Austenista uusi tutkielma ja kuunnelma]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70713352</link><guid isPermaLink="false">1-70713352</guid><description><![CDATA[Filosofian tohtori Sanna Nyqvistin uusi tietokirja "Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren" tutkii kirjailijoiden suhdetta vesielementtiin. Sanna Nyqvist lähtee siinä rantaretkille viiden kirjailijan kanssa, joista Jane Austen on ensimmäinen. Kirjailija tutkii kirjassaan sitä, miten rannoista on tullut meille tunnemaastoa ja miten rantojen kuvaukset ovat muuttuneet aikojen saatossa. Mitä vesi symboloi Jane Austenin sankarittarille?

Jane Austen (1775-1817) on yksi maailman suosituimpia kirjailijoita. Hänen teoksissaan kuvaillaan englantilaista yhteiskuntaa pilke silmäkulmassa. Miksi aikamme lukijoita vetää puoleensa teenjuonti hienoissa leningeissä ja hankalien ihmissuhteiden analysointi. Onko Jane Austenin romaanit naistenlehtien keittiöpsykologisten artikkelien esikuva? Millaisia ratkaisumalleja Jane Austenin teokset tarjoavat lukijalleen?

Northanger Abbey (1818, suomennos Neito vanhassa linnassa) on Jane Austenin todennäköisesti ensimmäinen valmistunut romaani, joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Millä tavalla tämä teos parodioi Austenin ajan goottilaista kirjallisuutta?

Kirja kertoo pienen kylän nuoresta Catherine Morlandista, joka saa kutsun lähteä naapuriensa kanssa kylpyläkaupunki Bathiin. Catherine esitellään seurapiireille ja siellä hänen on aluksi vaikea noudattaa etikettisääntöjä. Hän vierailee Henry Tilneyn sukukartanossa Northanger Abbeyssa, jossa hän oppii kuuntelemaan omaa sydäntään.

Laura Jaakkola on tuottanut Kauhua ja kihlauksia-nimisen kuunnelman Yleisradiolle. Sarja koostuu 10 jaksosta ja perustuu Jane Austenin romaanin pohjalta BBC:lle (2016) tehtyyn dramatisointiin. Kersti Juva on suomentanut sarjan Yleisradiolle. Ohjauksesta vastasi Sini Pesonen.

Ohjelman vieraina ovat Laura Jaakkola, Kersti Juva ja Sanna Nyqvist.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 17 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-048e08a803564315bdf4a4efb2f792f7.mp3" type="audio/mp3" length="601728"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3134"/><itunes:duration>52:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Li Andersson -jytky vrt. Sanna Marin, alkoholiuudistuksen vaarat ja hyötyjät ja gallupien suurmoka]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70448228</link><guid isPermaLink="false">1-70448228</guid><description><![CDATA[Kulttuurin ja median ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset jälleen syynissä vakiraatilaisten voimin! 
Tällä kertaa mukana eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Tiina Raevaara, eläköitynyt elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.


Uusi alkoholiuudistus toi entistä vahvemmat alkoholijuomat kauppojen hyllyille. Vapauttaako se kansaa asteen verran valtion holhouksesta, parantaako se ruokakauppojen menekkiä ja luo vaurautta vai syventääkö se entisestään kansanterveydellistä pommia ja väkivaltaista käyttäytymistä, mikä johtuu alkoholin liikakäytöstä? Suomalaiset juovat tilastollisesti vähemmän kuin monet muut EU-maat, mutta silti meidän alkoholinkäyttökulttuuria pidetään primitiivisenä ja humalanhakuisena. Miksi näin on?



Eurovaalien todellisen jytkyn teki vasemmistoliiton Li Andersson, joka keräsi uuden ääniennättyksen lähes 250 000 äänellä. Mistä Anderssonin menestys kertoo? Liittyykö se pelkästään henkilöön, ja mistä syystä juuri hänen takseen asetuttiin niin sankoin joukoin? Sisältääkö menestys siemenen suomen vasemmiston tuhosta, kun tähtipoliitikot siirtyvät kansainvälisille areenoille Marinia myöten?


Mielipidemittaukset ja gallupit ovat olleet arvostelun kohteena vaalien jälkeen, koska ne eivät osanneet lainkaan ennustaa perussuomalaisten tappiota ja vasemmiston nousua eurovaaleissa. Onko mielipidemittauksiin luottamista, ja ohjailevatko ne liikaa meidän käyttäytymistä? Millaisia asioita niiden tulkitsemisessa pitää ottaa huomioon, ja pitäisikö asettaa ennen vaaleja mielipidemittauskarensseja?



Useiden kansalaisjärjestöjen valtiontukia leikataan hallituksen säästökuurilla, mutta mitä se meinaa kansalaisyhteiskunnalle sekä kolmannen sektorin toimijoille, jotka ovat perinteisesti paikanneet julkisten palveluiden sokeita kohtia ja auttaneet ymmärtämään palveluiden todellisen tarpeen ja laajuuden. Onko kansalaisjärjestöjen tarkoituskin toimia lähinnä vapaaehtoispohjalta vai olisiko ammattimainen kansalaisjärjestötoiminta turvattava kansalaisyhteiskunnan nimissä?



Pitäisikö kirjastosta saada lainattua juhlapuvun tai traktorin? Nykyajan kirjastot ovat ottaneet palvelulistalleen paljon muitakin lainauskohteita kuin kirjat, levyt ja elokuvat. Kirjastoista saa lainattua käyttö- ja harrastustavaraa soutuveneistä porakoneisiin ja sauvakävelysauvoihin. Polkeeko kiertotalouden suosiminen jo yksityisyrittäjien oikeuksia ja kuinka uussosialistisesta hankkeesta onkaan modernien kirjastojen kohdalla kyse?
]]></description><pubDate>Fri, 14 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-74b75a3841554956ab3f480574d303fd.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaiset Espanjassa - taiteilija Riiko Sakkinen arvostelee suomalaisia turisteja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70448018</link><guid isPermaLink="false">1-70448018</guid><description><![CDATA[Espanjalaistuneen kuvataiteilija Riiko Sakkisen Los moimoi de Fuengirola on näyttely ja tutkimusprojekti, jossa taiteilija käsittelee suomalaista identiteettiä.

Serlachius Pääkonttori -museossa 15.6.2024 avautuva näyttely kuvaa Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa ja sen ympäristön noin 30 000 suomalaisen yhteisöä, jonka jäsenet eivät välitä opiskella paikallista kieltä tai tapoja.

Kaikki espanjalaiset eivät ole pelkästään iloisia siitä, että maalla on vetovoimaa, ja että sinne matkataan sanoin joukoin lyhyemmillekin lomille. Tänä keväänä onkin uutisoitu siitä, miten espanjalaiset ovat tympääntyneet turistivirtoihin, ja järjestäneet mielenosoituksia.

Kulttuuriykkönen käsittelee suomalaisten ja suomalaisturistien suhdetta Espanjaan, ja kertaa Espanjan-matkailun historian, ehkäpä arvaa jotain tulevaisuudestakin.

Vieraina ovat taiteilija Riiko Sakkinen, Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta, tietokirjailija Liisa Väisänen ja Aurinkomatkojen asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Heli Lehtinen.

Pauliina Grym toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 13 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cb1160f779df411bacd0d689258cbb77.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kotipuutarhojen historiat ja nykytrendit ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70447838</link><guid isPermaLink="false">1-70447838</guid><description><![CDATA[Puutarhaharrastus jatkaa kasvuaan ja moni löytää elämälleen merkitystä kotipihan vaalimisesta, viljelypalstoilta tai vaikka parvekkeen ruukkuviljelmistä. Ajatus puutarhanhoidon hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta ei ole mitenkään uusi, sen ihmiset ovat oivaltaneet ainakin antiikin ajoista asti. 

Millainen on suomalaisten kotipuutarhojen historia? Entä millainen on tämän päivän kotipuutarhan ideaali ja millaisia puutarhamme oikeasti ovat? Ajeltuja nurmikoita, kuorikatetta ja tuijarivistöjä vai luonnonmukaisia niittypihoja ja hyötykasveja? Jo monen vuoden ajan on Suomessakin  pyritty ekologiseen puutarhanhoitoon ja pölyttäjiä suosivien kasvien kasvattamiseen. Enää ei puhuta rytöpesistä, villiintyminenkin on suotavaa.

Kulttuuriykkösessä perataan kotipuutarhojen kulttuurihistoriaa ja tämän päivän trendejä.
Keskustelemassa ovat puutarhojen historiaan erikoistunut filosofian tohtori, Sibeliuksen kotimuseon Ainolan johtaja Julia Donner, Kotipuutarhalehden päätoimittaja Minna Siltala ja puutarhuri, puutarhasuunnittelija Lea Rauta. Otamme myös yhteyden Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, ylipuutarhuri Simo Laine kertoo kotipuutarhojen ekologisesta merkityksestä, pölyttäjätilanteesta sekä kuuman ja kuivan kevään vaikutuksista kasveihin. Toimittajana on Leena Peltokangas.
]]></description><pubDate>Wed, 12 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2a52861cff8840c9af45fca040adf868.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Korealaisen pop-kulttuurin takaa paljastuu yhteiskunta, jossa kauneusleikkaukset ja itsemurhat ovat yleisimpiä maailmassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70447627</link><guid isPermaLink="false">1-70447627</guid><description><![CDATA[Eteläkorealaisen pop-kulttuurin aalto, hallyu on valtion satsaama ja alullepaneva sekä määrätietoisesti tukema valtava bisnes, jonka tuottoja mitataan vuosittain useissa miljardeissa euroissa. K-pop -musiikki, korealaiset saippuasarjat sekä elokuvat ovat pehmeän kulttuurivallan ja vientitalouden keino, jolla Etelä-Korea on onnistunut ihastuttamaan koko maailman ja erityisesti itäisen Aasian. 

Korealaista draamaa tv-sarjoista elokuviin tuotetaan ja ostetaan miljardeilla euroilla suoratoistopalvelu Netflixiä myöten. Squid Gamen tai Parasiten kaltaiset länsimaissakin läpimurron tehneet teokset eivät ole syntyneet tyhjästä.

Useiden supersuosittujen k-pop -tähtien takana ovat isot viihdeyhtiöt, jotka käytännössä omistavat bändien tuotannon sekä sanelevat usein tähtien julkisen elämän. K-pop -maailmaa järkytti muutaman vuoden takaiset tyttö- ja poikabändien jäsenten itsemurhat, joiden taustasyyt voi jäljittää kilpailuyhteiskunnan armottomuuteen ja mielenterveysongelmien stigmatisointiin. 

Millaisessa painekattilassa pitkälle markkinointikonseptoidut pop-tuotteet toteutetaan, ja miten tähdet pärjäävät suurten fanilaumojen ja tulosodotusten ristipaineessa? Millaisessa todellisuudessa Etelä-Koreassa eletään, ja miten dynaamisen ja äärimmilleen viritetyn modernin maan todellisuutta fiktiossa peilataan? Toisaalta, mikä on korealaisen pop-kulttuurin lumo, ja millainen yhteiskunta tämän kaiken takaa todellisuudessa paljastuu?

Kulttuuriykkösen vieraina autofiktiivisen tietokirjan, Korean syndrooma – matka k-popin ja k-draaman kääntöpuolelle (Gummerrus) kirjoittanut journalisti Fanni Koliseva sekä diplomaattinakin toiminut Korea- ja Japani-asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 11 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4ce2f3418a38418b9bf2a275b9e38028.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pornon historiaa kirjoissa ja elokuvassa käsitellään kahdessa uudessa kirjassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70447432</link><guid isPermaLink="false">1-70447432</guid><description><![CDATA[Tietokirjailijat Juri Nummelin ja Markku Soikkeli ovat kirjottaneet tahoillaan erotiikan ja pornon historiasta. Molemmissa teoksissa puretaan tapoja kuvata intohimoja eri aikoina sekä lajityypissä tapahtuneita muutoksia historian saatossa.

Pornografia on maailmanhistorian suosituinta kerrontaa, mutta se on ollut lähes kaikissa kulttuureissa, muutamin poikkeuksin, kiellettyä ja torjuttua. Sen kyljessä kulkee jatkuvasti keskustelu sen hyödyistä ja haitoista. Tarvitseeko pornografia maineenpalautuksen vai vieläkin kriittisempää kohtelua yhteiskunnassa?

Juri Nummelin ja Markku Soikkeli ovat Kulttuuriykkösen vieraina studiossa. Keskusteluun osallistuu myös pornoa tutkinut Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen. Ville Talola juontaa.]]></description><pubDate>Mon, 10 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8396b41d2a384553bdc7ba8b12924e56.mp3" type="audio/mp3" length="597312"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3111"/><itunes:duration>51:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa koulujen pornokasvatus, Sanna Ukkolan mediakritiikki, Suomen jättävä eliitti ja klasarin ärsyttävyys]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359968</link><guid isPermaLink="false">1-70359968</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, historian professori Laura Kolbe ja filosofi Tuomas Nevanlinna. 

Perjantaistudio aloittaa arkaluontoisella kysymyksellä siitä, pitäisikö kouluissa antaa pornokasvatusta. Opettajat ovat havahtuneet siihen, että lapset ja nuoret törmäävät pornoon yhä nuorempina. Osa asiantuntijoista vaatii asiaan puuttumista ja seksuaalikasvatuksen päivittämistä. Mutta miten tämä käytännössä tehtäisiin? 

Pornon ohella sivuamme myös lapsipornon ja yksityisyydensuojan dilemmaa. EU haluaisi purkaa viestinnän salausta tilanteissa, joissa epäillään lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Suomi on asiassa myötämielinen, mutta toisaalta yksityisyyden suojan rikkominen herättää huolia. Uhraammeko salauksen lasten suojelemiseksi?

Toinen aihe liittyy mediakritiikkiin. Toimittaja Sanna Ukkola väitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla yleisön luottamuksen mediaan laskeneen ja arvosteli median naisistumista ja vihertymistä ja toimittajien ottavan aktivistien asenteen. Palkittu toimittaja Olli Seuri puolestaan syytti Ukkolan kirjoitusta vääristelystä ja sensaatiohakuisuudesta. Lisäksi puidaan Ylen pyrkimystä lisätä moninaisuutta sisällöissään ja tavoittaa “ei-korkeakoulutettuja”. 

EU-äänestäminen ei tunnu kiinnostavan suomalaisia. Filosofi Tuomas Nevanlinna pohtii, miten EU:sta pitäisi puhua, jotta instituutio tuntuisi tärkeämmältä, ja ymmärrettävämmältä.

Historioitsija Laura Kolbe puolestaan ruotii sitä, miksi menestyneet suomalaiset parjaavat Suomea ja miksi kotimaansa arvostelijat kuuluvat usein eliittiin ja älymystöön. Mihin on kadonnut terve kansallisylpeys? 

Lopuksi pohdimme klassisen musiikin käyttöä nuorisokarkottimena Kari Enqvistin johdolla. Mitä klassinen musiikki edustaa vuonna 2024, ja miksi se ärsyttää? 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 7 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e036b8416ea64c8689fbfecbab82ac02.mp3" type="audio/mp3" length="602688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-07T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3139"/><itunes:duration>52:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Moottoripyöräilijälegenda Jarno Saarinen ja 70-luvun värit]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359767</link><guid isPermaLink="false">1-70359767</guid><description><![CDATA[Ensimmäinen ja ainoa suomalainen moottoripyöräilyn rata-ajon soololuokkien maailmanmestari Jarno Saarinen kuoli onnettomuudessa Italian Monzan radalla toukokuussa 1973 vain 27-vuotiaana. Ylellä parhaillaan esitettävä tositapahtumiin perustuva Jarno ja minä -draamasarja kertoo idoliksi nousseen urheilusankarin traagisesta kohtalosta ja samalla myös kahden nuoren, Jarnon ja Soilin rakkaustarinan. Jarnon vaimo Soili oli tärkeässä osassa Jarnon kisauralla ja Soili Karme on myös ollut tiiviisti mukana myös tv-sarjan taustalla.

Draamasarja onnistuu tavoittamaan 1960-70 -lukujen taitteen tunnelman ja vie katsojansa kälyisiltä leirintäalueilta Grand prix -kisojen huumaan. Ilmapiiri sähköistyi ja suuri maailma oli hetken läsnä, kun “Continental Circus” ja kansainväliset kuljettajatähdet saapuivat vaikkapa Imatralle.Tupakkamainoksia, nahka-asuja, polttoaineen käryä, vauhtia, vaaroja ja nuorta uskoa kuolemattomuuteen.

Miten kehuttu draama iskee sellaiseen tajuntaan, joka ei moottoriurheilusta juuri innostu? Miksi Jarno Saarisesta tuli legenda, jota muistetaan edelleen? Miten kansainvälinen sarja syntyi ja miten sen ajankuva toteutettiin? Millainen oli naisen paikka moottoriurheilun maailmassa?Jarno Saarisen puoliso Soili Karme kertoo Kulttuuriykkösessä todellisen elämän tapahtumista, tv-sarjan maailmaa avaa käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälä ja aikakauden väreihin sukeltaa musiikkitoimittaja Pekka Laine. Toimittajana on Leena Peltokangas. 


]]></description><pubDate>Thu, 6 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-51a386970f7c464b8ef6f45a6cbea68e.mp3" type="audio/mp3" length="602688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3139"/><itunes:duration>52:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Puolan eliittiä vuonna 2010 surmannut Smolenskin lentoturma oli onnettomuus eikä Venäjän attentaatti, kirjoittaa Faktabaari]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359588</link><guid isPermaLink="false">1-70359588</guid><description><![CDATA[“Jessikka Aro väittää kirjassaan, että vuoden 2010 lentoturman syynä oli Venäjän pommi-isku, jota Puolan hallitus peitteli. Kaksi Puolassa suoritettua onnettomuustutkintaa ja yhdysvaltalaisen laboratorion tutkimukset osoittavat kuitenkin selkeästi, että maan presidenttiä ja sotilasjohtoa kuljettanut kone tuhoutui osuttuaan puihin, ei räjähdysten takia”, kirjoitti suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari 27. toukokuuta 2024 julkaistussa kirjoituksessaan.

Toukokuun alussa kirjansa Putinin sota - Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) julkaissut Aro kertoi teoriasta, jossa koneen pudotti Venäjän koneeseen asentamat räjähteet, Kulttuuriykkösen lähetyksessä 6. toukokuuta 2024.

Tässä lähetyksessä Jessikka Aro vastaa Faktabaarin kritiikkiin kuukausi kirjan julkaisun jälkeen. 

Keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija ja Faktabaarin toimittaja Joonas Pörsti, joka avaa Faktabaarin tuoretta selvitystä ja tietokirjailija Jessikka Aro.

Puolan sisäpoliittista tilannetta ja lähihistoriaa, johon Smolenskin turman ympärille kasvaneet teoriat liittyvät, selittää Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 5 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-36dd57475f454c7584f2a639d7314b7c.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-05T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Cervantesin Don Quijote - miten yli 1000-sivuista, yli 400 vuotta vanhaa romaania kannattaa lukea?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359382</link><guid isPermaLink="false">1-70359382</guid><description><![CDATA[Cervantesin Don Quijote - miten yli 1000-sivuista, yli 400 vuotta vanhaa romaania kannattaa lukea? 

Tänä kesänä Ryhmäteatteri tekee Miguel de Cervantesin klassikosta uuden tulkinnan. Juha Kukkonen on ohjannut ja sovittanut romaanista esityksen, joka on saanut nimen Don Quijote - tragikoomillinen tranformaatio. Kukkonen kertoo, mikä sai hänet tarttumaan tarinaan. Pääosaa näyttelevää Robin Svartströmiä puhuttelee erityisesti Don Quijoten - ja meidän jokaisen - pohjimmainen yksinäisyys. Toimittaja Tuula Viitaniemi vieraili Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeessa Ryhmäteatterin harjoituksissa. 

Kulttuuriykkösen vieraina ovat Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori Hannu K. Riikonen ja Don Quijoten suomentaja Jyrki Lappi-Seppälä. Seppälän suomennos teoksesta julkaistiin vuonna 2013, ja se on ollut jo pitkään loppuunmyyty. Tänä vuonna suomennoksesta julkaistaan uusi painos. Riikonen ja Lappi-Seppälä kertovat, millaisessa ajassa ja maisemassa Cervantes eli ja loi romaanin, jota on sanottu maailman ensimmäiseksi romaaniksi. Miten yli 1000-sivuista teosta kannattaa lähestyä?

Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.]]></description><pubDate>Tue, 4 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-320a266c883f4d0d8fd0cf678cd3c6c4.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mobiilipeliyhtiöt pyrkivät koukuttamaan pelaajia, mutta yrittävätkö ne myös vakoilla lasten toimintaa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359195</link><guid isPermaLink="false">1-70359195</guid><description><![CDATA[Älylaitteilla toimivat mobiilipelit ovat nykyään suurin digipelaamisen muoto. Suomen suurin pelitalo Supercell julkaisi juuri ensimmäisen pelinsä viiteen vuoteen. Globaalin levityksen saanut Squad Busters kokoaa mm. Clash of Clansin, Hay Dayn ja muiden pelitalon menestyspelien hahmot samaan seikkailuun. Peliä kohtaan on valtavat odotukset, eikä se ole menestystuote, jos sen tuotot eivät yllä miljarditasolle.

Millaisten paineiden alla kilpailulla alalla suunnitellaan pelejä? Miten Suomesta tuli "maailman paras mobiilipelimaa" ja miten se voi ylläpitää mainettaan tulevaisuudessakin? Millaisia ongelmallisuuksia addiktoiviksi suunniteltujen “ilmaispelien” pelaamiseen ja monetisointiin liittyy? Millaiset paineet ja odotukset hartaasti lanseeratuilla mobiilipeleillä on, ja miten niiden suunnittelu ja anatomia eroaa konsolilaitteiden tai tietokoneiden massiivisista uutuuspeleistä?

Vieraina pelitutkija Kati Alha sekä pelisuunnittelijat Karoliina Korppoo ja Touko Tahkokallio. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 3 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-78be88c6ab4e4ef589f51550feb36904.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Valkeakosken raiskaussurma ja mies-karhu-meemit, läähättävät äijät ja mistä tunnistaa naisen teoksen?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70234833</link><guid isPermaLink="false">1-70234833</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä  vakiovieraiden seurassa. Vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja, myös elokuvan historiaa tutkinut Outi Hupaniittu, elokuva-tutkija Jari Sedergren ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Juontaja Vesa Kytöoja.

Tällä viikolla otsikoihin nousi 15-vuotiaan tytön raiskaus ja henkirikos Valkeakoskella. Teosta epäiltynä on vangittu 18 -vuotias nuori mies. 

Iltalehden Ville Ranta teki Valkeakosken traagisesta tapahtumasta pilapiirroksen (28.5),  jossa karhu himoitsee kieli pitkällä nuorta tyttöä met- sässä. Kuvassa tyttö hihkaisee törmätessä karhuun:  “Huh, pelästyin että siellä on mies!” Seuraavana päivänä YK:n Naisten Suomen osasto julkaisi Instagram päivityksen: ”Jos valkeakoskelainen 15-vuotias tyttö olisi kohdannut metsässä karhun, hän olisi todennäköisesti elossa” 

Karhu vai mies -meemi on ollut netissä äärimmäisen suosittu ja leviävä aihe. 

Raati pohtii miehillä yleisen naisvihan syitä, Ylilauta-keskusteluforuumin kulttuuria ja toisaalta johdattiko tragedian meemittäminen keskustelun sivuraiteille. 

Ja mistä kertoo se, että nuori 20-vuotias nainen saa ison määrän miesten läähätys-viestejä someensa julkisen esiintymisen jälkeen? 

Tunnetusti kesällä Suomen niemen asukkaat eivät nuukahda, vaan kiertävät maita ja mantu-
ja kesäkekkereissä, joita kyllä on riittänyt. Vaan onko nyt raja tullut vastaan, sillä uuti-
sointia festivaalien suosion hiipumisesta on havaittu? Paitsi niiden järjestäminen,
myös lippujen hinnat ovat taivaissa. Valitusta olen kuullut myös festivaalien sisällä:
hintataso pöyristyttää. Hotellien ja muun majoituksen hinnat ovat nekin kovia,
useita satoja euroja. Miten käy kesätapahtumien? 

Raati keskustelee naisten tekemästä taiteesta. Onko naisten näkymättömyyden esiintuominen muuttanut tapaa, jolla katsotte taidetta tai elokuvaa? Millaiselta uusi, monipuolisempi taide näyttäytyy verrattuna vanhempaan? Miten tekijän sukupuoli vaikuttaa sisältöön?

Nuorisolle suunnattu printtimedia on kuolemassa sukupuuttoon, niin NYT-liite kuin ylioppilaslehdet. Miksi nuorille suunnattuja sisältöjä on kohdannut tällainen kato? Voiko ”some-aika” olla ainoa syy? Ja mitä sen seurauksena menetetään, kun esimerkiksi nuoret intellektuellit eivät saa ensimmäistä harjoituskenttäänsä?]]></description><pubDate>Fri, 31 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-790c342462e54b059f05baf46c943350.mp3" type="audio/mp3" length="601920"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-31T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3135"/><itunes:duration>52:15</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Englannin kuningatar Charlotte on hittisarja Bridgertonissa tummaihoinen - hyvää kehitystä vai historian vääristelyä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70234613</link><guid isPermaLink="false">1-70234613</guid><description><![CDATA[Netflixin hittisarja Bridgerton on 1800-luvun Englantiin sijoittuva leikkisä ja rohkea epookki, jossa valtaa monella tasolla käyttää kuningatar Charlotte, alkujaan saksalainen prinsessa, josta tuli Yrjö III:n puolisona Englannin ja Irlannin kuningatar. Bridgerton-sarjassa hän on tummaihoinen, mitä hän ei perintötietojen mukaan ollut. 

Yhdysvaltalaisen Julia Quinnin vuosituhannen alun kahdeksanosaiseen romaanisarjaan perustuva Bridgerton eli ole ainoa tuotanto, jossa historiaa muokataan moninaisuuden nimissä. Osa yleisöstä tervehtii tulkintoja riemulla, osa suhtautuu niihin penseästi.

Historian uusista tulkinnoista ovat keskustelemassa näyttelijä ja aktivisti Laura Eklund Nhaga, taiteilijafilosofi Maija Kalikwela Baijukya, historiantutkija Laura Kolbe ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 30 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a4f03c15f113401cb2635b5f5df1d730.mp3" type="audio/mp3" length="596928"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3109"/><itunes:duration>51:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vinkit kaikkien aikojen musiikkifestarikesään]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70234399</link><guid isPermaLink="false">1-70234399</guid><description><![CDATA[Musiikkifestivaalikesä käynnistyy ensi viikolla, mutta lippuhinnat ovat jyrkässä nousussa ja julkisuutta on viime aikoina tullut peruutuksista ja sekoiluista enemmän kuin musiikkielämyksistä.  Silti Suomi on yhä kesäisten musiikkifestivaalien luvattu maa.

Mille festarille mennä kuumana festarikesänä 2024 ja miksi? Mikä musiikki ja mikä ympäristö toimii nyt ja mikä toimii aina? Miten löytää valtavirran ulkopuoliset festarihelmet?

Kulttuuriykkösessä musiikkifestivaalivinkkejä antavat toimittaja Ilkka Mattila Helsingin Sanomista, toimittaja-valokuvaaja Anu Jormalainen sekä tuottaja-festariluuta Paula Susitaival. Ohjelman juontaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Wed, 29 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5c391cb322c74395b05b0f1967a9f4ea.mp3" type="audio/mp3" length="591744"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-29T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3082"/><itunes:duration>51:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mad Max – 45 vuotta pakokaasunkatkuista dystopiatoimintaa australialaisittain]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70234180</link><guid isPermaLink="false">1-70234180</guid><description><![CDATA[Loputtomia hiekka-aavikoita, taistelua polttoaineesta ja muista välttämättömistä resursseista, hurjia takaa-ajokohtauksia sekä brutaalia väkivaltaa tribalistisessa post-apokalyptisessä maailmassa, jossa veden, polttoaineen ja luotien haltija on joutomaan hallitsija. Tätä ovat Mad Max -elokuvat tiivistettynä.

Australialaisohjaaja George Miller julkaisi ensimmäisen Mad Max -elokuvansa vuonna 1979. Viimeistään jatko-osa, Asfalttisoturi betonoi kyseisen elokuvasarjan dystopiaelokuvien kaanoniin ja nosti maamiehensä Mel Gibsonin yhdeksi aikansa merkittävimmäksi toimintanäyttelijäksi. 

2010-luvulle tultaessa Gibson sai väistyä kolmen elokuvan jälkeen pääroolista Tom Hardyn ja Charlize Theronin tieltä, kun yksi modernin ajan parhaaksi toimintaelokuvaksi kehuttu Mad Max: Fury Road julkaistiin. Nyt ensi-iltansa on saanut Millerin viides Mad Max -ohjaus Furiosa: A Mad Max Saga.

Millaisen jäljen Mad Max -elokuvat ovat jättäneet populaarikulttuuriin, ja miten ne otettiin aikoinaan vastaan? Miksi Mad Max nostetaan usein keskeisimmäksi dystopiaelokuvakuvaukseksi, ja millainen sen romurallia, luonnonvaroista taistelemista ja kostoa tihkuva maailma oikein kumpuaa?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta teatteriohjaaja-muusikko Liila Jokelinin sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 28 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-69d1fabe1b90438eabf0394fa1fed397.mp3" type="audio/mp3" length="610752"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-28T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3181"/><itunes:duration>53:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millaista on elää historian keskellä Firenzessä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70233970</link><guid isPermaLink="false">1-70233970</guid><description><![CDATA[Taidehistorioitsija ja Kansallisoopperassa työskennellyt laulaja, Salla Leponiemi kirjoitti kirjan nykyisestä kotikaupungistaan Firenzestä. Firenzeläiset elämät kertoo yhteisestä eurooppalaisesta kulttuurista ja sivistyksestä. Millä tavalla Medicin mahtisuku 1200-luvulta näkyy italialaisen turistikaupungin katukuvassa, arkkitehtuurissa ja muodissa? Millaista elämää entisajan palatseissa eletään tänään? Keskustelemme Firenzestä ja sen historiasta, kulttuurista ja kuulemme vinkkejä matkailijalle. Kaupunki on tunnettu kuvataiteesta, joka saattaa aiheuttaa Stendhalin syndrooman. 

Ohjelman vieraana on Salla Leponiemi. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 27 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-38f5777914474d0ea43020a84a0fb3c6.mp3" type="audio/mp3" length="594240"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-27T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3095"/><itunes:duration>51:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa lemmikeillekö Kela-korvaus, ahdistaako Suvirsi, Raisin kuolemalla ilakointia ja mainettaan parempi E-kirjasto]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70192707</link><guid isPermaLink="false">1-70192707</guid><description><![CDATA[Viikon kulttuuri- , media- ja arvopuheenaiheet tarjoavat Kulttuuriykkösen Perjantaistudion käsittelyyn monta kiperää kysymystä.

Onko lemmikkieläimistä tullut vauvoja vauvojen tilalle, ja pitäisikö eläinlääkärikuluja korvata julkisista varoista? Saako Iranin tyrannipresidentin kuolemasta ilakoida? Minkälainen palvelu on vastikään avautunut valtakunnallinen e-kirjasto? Mistä nousee vanhojen rakennusten purkuvimma, ja mitä ilmiöstä kertoo se, että moniin purettaviin kohteisiin on syntynyt tilataidetta, joihin ihmiset jonottavat? Ja lopuksi, jo joutui armas aika ja nuorisobarometrin tulokset, jotka kertovat nuorten suhtautuvan suvaitsevaisesti uskontoon ja Suvivirren laulamiseen. Onko uskonnollisuuden kelkka kääntymässä takaisin perinteisiin arvoihin.

Kriitikko Leena Virtanen, SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sekä elokuvatutkija Jari Sedergren ovat raatilaisina. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 24 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5134357d81c040788d9cc3be4235991e.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten rakastua Saksaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70192497</link><guid isPermaLink="false">1-70192497</guid><description><![CDATA[Saksa on yksille läpikulkumaa, toisille päämäärä. Saksa on iso maa, jota voi katsoa monenlaisten linssien läpi ja aina se näyttää vähän erilaiselta. Eurovaalien ja Saksassa järjestettävien jalkapallon EM-kisojen kynnyksellä eurooppalaista identiteettiä kannattaa tarkastella saksalaisen prisman lävitse. Anglosaksisten kulttuurivirtausten aikana ei kannata unohtaa, että suomalainen kulttuuri, valtiomuoto ja ajattelu on vakaasti saksalaista juurta. Ja usein konemaiseksi moitittu saksalainen jalkapallo on itse asiassa vanhan mantereen värikkäintä, vauhdikkainta ja viihdyttävintä.

Kulttuuriykkösessä J.P. Pulkkisen seurassa on kaksi Saksaan retkahtanutta ja Saksasta kirjoittanutta. Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa ilmestyi tänä keväänä ja Jukka Koskelaisen Viisi matkaa Saksan sieluun viime vuonna.

Toimittajana on J.P. Pulkkinen.]]></description><pubDate>Thu, 23 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fa8507c10453481fad7046cf80330f67.mp3" type="audio/mp3" length="601920"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3135"/><itunes:duration>52:15</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Black metal on Norjan suurin kulttuurivientituote — mikä pahamaineisessa ja tabuja rikkovassa musiikkityylissä kiehtoo?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70192218</link><guid isPermaLink="false">1-70192218</guid><description><![CDATA[Norjalaisen black metal -musiikkityylin merkkiteos, Mayhem-yhtyeen debyyttialbumi De Mysteriis Dom Sathanas julkaistiin 30 vuotta sitten. Eepos on maailmanlaajuisesti merkittävä levy, joka on löytänyt aitiopaikkansa jopa Norjan kansallismuseosta.

Pahamaineinen musiikkityyli sekä tabuja rikkova alakulttuuri, joka yhdistyi etenkin 90-luvulla mm. saatananpalvontaan, murhiin ja kirkonpolttoihin on noussut Norjan suurimmaksi kulttuurivientituotteeksi. Miksi kyseinen estetiikka mustavalkoisine kasvomaskeineen, panosvöineen, mustine nahkavaatteineen, sianverineen, viiltelyineen sekä väärinpäinristeineen iski niin moneen nuoreen, ja on edelleen yksi suosituimmista äärimetallin muodoista? 

Millaisia muotoja black metal on saanut Suomessa? Miksi nykyajan black metal yhdistyy usein edelleen mm. natsismiin? Mitä on black metalin tavoittelema pahuus ja saatanallisuus tässä ajassa? Millaisia tabuja se pyrkii nykyään rikkomaan? Millaista luomisvoimaa pakanallisuudesta ja ihmismielen pimeiltä puolilta ammentavasta kirskuvan diskanttisesta ja kylmästä musiikkityylistä löytyy?

Vieraina black metalia tutkinut folkloristi Aila Mustamo, musiikkitoimittaja-muusikko Mervi Vuorela sekä Loputon Gehenna liekki -dokumentin ohjannut muusikko ja levyjen julkaisija Sami Kettunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 22 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8f712018a9864664892e735aa8ab270d.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mikä yhdistää skeittareita ja Alvar Aaltoa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70191994</link><guid isPermaLink="false">1-70191994</guid><description><![CDATA[Harva tietää, että rullalautailun eli skeittauksen syntyyn oli vaikuttamassa arkkitehti Alvar Aalto suunnittelemallaan Villa Mairean uima-altaalla. Altaan vapaa muoto päätyi Yhdysvaltoihin, ja kun Kaliforniassa kärsittiin vesipulasta, tyhjennettyihin uima-altaisiin löysivät tiensä skeittarit.

Jyväskylän Aalto2-museossa on avattu usean skeittiaiheisen näyttelyn kokonaisuus The Pool. Näyttelyissä valotetaan skeittikulttuurin moninaisuutta ja lajin leikkauskohtia mm. arkkitehtuuriin, valokuvaukseen, elokuvaan ja musiikkiin.

Millainen on ollut rullalautailun tie takapihoilta ja joutomailta olympialajiksi? Millaisena skeittikulttuuri elää tänä päivänä ja miten tämä poikkitaiteellinen laji on säilyttänyt katukulttuureille ominaisen kapinallisuutensa? Millaista sitkeyttä lajin harrastaminen vaatii Suomen kaltaisessa kylmässä maassa?

Kulttuuriykkösessä tavataan kaikkien aikojen menestynein suomalainen skeittari Arto Saari, joka piipahti Havaijilta avaamaan valokuvanäyttelynsä Jyväskylässä. Keskustelussa ovat mukana Aalloilta asfaltille -näyttelyn kuraattori Juho Haavisto, HELride kollektiivin puheenjohtaja Anssi Paukkunen sekä Tampereen skeittiskenessä vaikuttava skeittari Heini Luotola. Toimittajana on Leena Peltokangas.
]]></description><pubDate>Tue, 21 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3ebc00d603bd43ab9ec92c315d5c822f.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-21T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lännen kouluttamat naiset unelmoivat vapaudesta Talibanin johtamassa Afganistanissa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70191789</link><guid isPermaLink="false">1-70191789</guid><description><![CDATA[Vuonna 2021 Yhdysvallat ja Nato-joukot vetäytyivät Afganistanista 20 vuoden sotatoimien jälkeen. Vallan kaappasi takaisin ääri-islamistinen Taliban, joka oli pitänyt maassa yllä varjohallintoaan vuosia. 
Vaikka Taliban lupasi aluksi kansainväliselle yhteisölle naisten oikeuksien jonkinasteisen kunnioittamisen, on tilanne todellisuudessa muuttunut päinvastaiseksi. 

Naiset on käytännössä suljettu pois julkisesta elämästä - töistä, hallinnosta, kouluista ja yliopistoista. Heidät on pakotettu koteihin pelkiksi äideiksi ja tyttäriksi. Ja vieläkin pahempaa: mielivaltainen väkivalta lisääntyy, ja otteet kovenevat jatkuvasti.

Miksi Taliban-hallinto sortaa Afganistanin naiset unelmoivat ja millaista vastarintaa he voivat harjoittaa?

Vieraina studiossa ovat Meitä ette murra -kirjan (Into, 2024) kirjoittajat Roosa Himma ja Katri Merikallio. 

Lähetyksessä ovat mukana myös Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini ja Suomeen kirjoittavien afgaanitoimittajien yhdyshenkilönä toimiva toimittaja Shakiba Adil, joka työskenteli aikanaan Afganistanin ensimmäisenä naispuolisena TV-kasvona. Adil tuki Me emme murru -kirjan valmisteluja ja toimi tulkkina osassa haastatteluja. 

Sekä Adil että Merikallio työskentelevät afganistanilaisnaisia kouluttavassa Learning Together -verkostossa.
 
Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 20 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-645fa11392da47179e928081020f9f2f.mp3" type="audio/mp3" length="593280"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-20T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3090"/><itunes:duration>51:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa miksi yleisö äänesti Israelia, turismi ärsyttää, Stubbin "lastenkutsut" ja Ville Ranta ei naurata]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150938</link><guid isPermaLink="false">1-70150938</guid><description><![CDATA[Ajankohtaisista kulttuuriuutisista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa uusi raatilaisemme, historiantutkija Laura Kolbe sekä yrittäjä Sami Kuusela ja ekonomisti Heikki Pursiainen.

Aloitamme Sami Kuuselan aiheella, joka käsittelee boikotoinnin vaikeutta lapsiperheissä. Hän pohtii, kuinka suhtautua televisiotapahtumiin kuten jalkapallon MM-kisoihin tai Euroviisuihin, joihin liittyy poliittisia ja eettisiä ongelmia. Käsittelemme myös sitä, millaisen vastaanoton Israelin edustajan Eden Golanin Hurricane -kappaleen hyvä yleisöäänestystulos sai. 

Seuraavaksi siirrymme liiallisen turismin aiheeseen. Espanjan suosituilla lomasaarilla on nähty massaturismia vastustavia mielenosoituksia, ja joissain kaupungeissa alkoholinmyyntiä rajoitetaan. Ja mikä mahtaa olla lyhytvuokrauspalveluiden vaikutus kaupunkien sieluun?

Kolmantena aiheena on Laura Kolbeen nostama kasvatus ja sen merkitys yhteiskunnassamme. Hän kysyy, miksi nyt puhutaan enemmän kiusaamisesta kuin kasvattamisesta ja miten voisimme paremmin tukea vanhempia tässä tärkeässä tehtävässä.

Heikki Pursiainen puolestaan pohtii poliittisten pilapiirrosten kuolemaa. Onko perinteinen suomalainen karisuomalaismainen pilapiirros kuollut ja miten pilapiirros se pärjää pikavauthtia somessa leviäville meemeille, joita voi tehdä ja jakaa kuka vain?

Lopuksi pureudumme presidentti Alexander Stubbin järjestämiin "lastenkutsuihin" kulttuurialan vaikuttajille. Oliko kyseessä aito kädenojennus vai pelkkää poseerausta?

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 17 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8a63512aa52c4f548f31858e9661406a.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Dario Argento – italialaisen kauhutrillerin mestari]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150718</link><guid isPermaLink="false">1-70150718</guid><description><![CDATA[Italialaisen kauhutrillerin, giallon, mestari Dario Argento tunnetaan parhaiten vaikutusvaltaisista kauhuelokuvista Suspiria sekä Deep Red – Verenpunainen kauhu (Profondo Rosso). 1970-luvun puolessa välissä julkaistujen elokuvien myötä Argento nousi italialaisohjaajien kaanoniin Sergio Leonen ja Federico Fellinin rinnalle, ja on tehnyt aktiivisesti elokuvia tyylilleen uskollisesti aivan näihin päiviin saakka.

Vastikään elokuvateatterilevitykseenkin Suomessa saanut dokumenttielokuva Dario Argento: Panico kertoo tämän kiinnostavan esteetikon ja piinallisen kauhukuvaston taitajan taustoista ja elämästä. Millainen elokuvantekijä ja henkilö näiden häiritsevän kiehtovien elokuvien takaa löytyy, ja mikä on ja tulee olemaan hänen elokuvien perintö?

Vieraina kirjallisuuden tutkija sekä Feministisen kauhupiirin vetäjä Noora Vaakanainen ja elokuviin erikoistunut toimittaja Lauri Lehtinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 16 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e682d2ecc5be4cbd90146e479e4195dc.mp3" type="audio/mp3" length="603072"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3141"/><itunes:duration>52:21</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi tunteeton sarjamurhaaja Tom Ripley kiehtoo meitä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150497</link><guid isPermaLink="false">1-70150497</guid><description><![CDATA[Kirjailija Patricia Highsmithin luoma murhaaja Tom Ripley huijaa häikäilemättömästi, varastaa henkilöllisyyksiä, ei tunne minkäänlaista syyllisyyttä ja tappaa tarvittaessa ilman tunnontuskia. Ripleyn häiritsevä hahmo on kiehtonut dekkareiden ja elokuvien ystäviä vuosikymmenet ja nyt tarina on kokenut uuden tulemisen kehutussa Netflix-sarjassa. 

Tuoreessa Steven Zaillianin ohjaamassa sarjassa Tom Ripleyn hahmon herättää henkiin näyttelijä Andrew Scott. Italiassa lomailevien boheemien ja rikkaiden amerikkalaisturistien elämään tunkeutuu tyhjätasku, joka saa ainutlaatuisen tilaisuuden tavoitella parempaa elämää ja jälki on murhaavaa. 

Miksi lukijana ja katsojana samaistumme rikolliseen päähenkilöön, joka tekee pahoja tekoja ja jonka moraali on varsin kyseenalainen? Toivomme, että hän ei jää kiinni. Millainen päähenkilö Highsmithin alter egoksi sanottu Tom Ripley on? Miten mustavalkoinen ja välillä hitaasti etenevä uusi Ripley-sarja onnistuu koukuttamaan Highsmithin teosten ystävät ja uudet sukupolvet? Ja miten Highsmithin omaan elämään vaikuttaneet seksuaalisen suuntautumisen kysymykset heijastuvat Ripleyn hahmoon ja miten niitä käsitellään uudessa tulkinnassa?

Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana Dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehden päätoimittaja Päivi Remes, kirjailija ja toimittaja JP Pulkkinen sekä mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen.Toimittajana on Leena Peltokangas.
]]></description><pubDate>Wed, 15 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a1f58455fcb241ce99a871b31853fbab.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi nuorisoa ahdistaa? Jonathan Haidtin uutuuskirja syyttää älypuhelimia ja sen koukuttaviksi rakennettuja sovelluksia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150277</link><guid isPermaLink="false">1-70150277</guid><description><![CDATA[Yhdysvaltalaisen sosiaalipsykologin ja etiikan tutkijan Jonathan Haidtin uusi myyntimenestys The Anxious Generation (Penguin Press 2024) on nyt julkaistu suomeksi nimellä  Ahdistunut sukupolvi (suom. Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita 2024).

Haidtin mukaan älypuhelimet aloittivat ahdistus- ja masennusaallon nuorissa 2010-luvun alussa tarjoamalla liian helpon pääsyn somepalveluihin ja peleihin. Hän listaa neljä haittaa: sosiaalinen erillisyys, unenpuute, tarkkaavaisuuden pirstaloituminen ja riippuvuus. Näiden lisäksi perinteinen lasten keskenään leikkiminen on jäänyt vähemmälle.

Kriitikot syyttävät Haidtia syy-seuraussuhteiden yliyksinkertaistamisesta ja että kyse on monimutkaisemmista tekijöistä. Mitä Haidtin teeseistä pitäisi ajatella?

Keskustelemassa ovat neuropsykologi Kaisu Paulanto, futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen sekä rehtori ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa. Lähetyksessä kuullaan myös kahdeksasluokkalaisia Ines Karmanlehtoa ja Vilja Kylmälää Sipoonlahden koulusta. 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Tue, 14 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-97aff18c5a074889ad9d1b0e33f2e1bb.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uskonyhteisöt ja hengellinen väkivalta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150069</link><guid isPermaLink="false">1-70150069</guid><description><![CDATA[Hiljattain ilmestynyt kirja Saatanasta seuraava kertoo Jehovan todistajista erotetun helsinkiläisen Tom-Kristian Heinäahon tarinan, jossa hän kertoo joutuneensa uskonyhteisön ulkopuolelle paljastuttuaan kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Ennen erottamistaan häntä kuulusteltiin ja painostettiin liikkeen johtohenkilöistä koostuvassa oikeuskomiteassa.

Hengellistä väkivaltaa ja eristämistä tapahtuu monissa yhteisöissä ja sen riski on sitä suurempi, mitä suljetummasta yhteisöstä on kyse. Miksi ja miten uskonto muuttuu väkivallan välineeksi?

Ohjelmassa ovat keskustelijoina Tom-Kristian Heinäahon lisäksi Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila, Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtava asiantuntija Jyri Komulainen sekä hengellistä väkivaltaa tutkinut Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 13 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b4bdd25f7ecd4ad0909c44beec29f422.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa uushenkisyyden ansat, Euroviisu-boikotin tulokset, Cronberg ja Venäjän vaikutusyritykset ja turismin lama]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68779786</link><guid isPermaLink="false">1-68779786</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Äänessä eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä eläköitynyt elouvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Venäjän vaikuttamistoimet, disinformaatio ja propaganda ovat olleet mediassa pinnalla eurovaalien kynnyksellä. Huomio kiinnittyy siihen, että vihreiden ex-kansanedustaja Cronberg osallistui Venäjällä pidettyyn seminaariin, joka linkittyy Kremlin vaikuttamisoperaatioihin. Lisäksi keskustelijat ottavat esiin Ylen raportit Venäjän mahdollisista sabotaaseista Suomessa ja Euroopassa. Tekoäly mahdollistaa uskottavan audiovisuaalisen sisällön luomisen nettiin ja kohta on vaikeaa erottaa oikeaa tietoa feikistä. Raati pohtii myös, valmistellaanko suomalaisia Nato-maan kansalaisen rooliin vastapropagandalla.  

Perjantaistudion toinen aihe käsittelee Euroviisujen politisoitumista, erityisesti Israelin osallistumisen vuoksi. Raati pohtii boikotoinnin vaikutusta ja merkitystä. Onko boikotti unohdettu asia jo viisujen jälkeisenä maanantaina. Milloin boikotti tehoaa ja vaikuttaa? 

Kolmas aihe avaa keskustelun Suomen matkailun haasteista ja mahdollisuuksista. Suomi on menettänyt matkailutuloja koronan ja Ukraina sodan yhteistsunamin takia. Kansainvälinen matkailu on kasvanut enemmän naapurimaissa. Keskustelijat etsivät keinoja tehdä Suomesta vetovoimaisemman matkailukohteen, pohtien markkinointistrategioita ja uniikkeja vetovoimatekijöitä, joita voisivat olla kylmyys, puhdas vesi ja… alkoholi! 

Klassisen musiikin tulevaisuus mietityttää. Esa-Pekka Salonen aikoo lopettaa San Francisco Symphony -orkesterissa, koska rahoitus vähenee. Myös Suomessa kulttuuria leikataan. Silti uusia huippukapellimestareita tulee maastamme. Klassinen musiikki on marginalisoitumassa Spotifyssa ja yleisö on kovin iäkästä. Mitä jos nuorempi sukupolvi kääntää klasarille selkänsä? 

Viimeisenä aiheena keskustellaan uushenkisyyden noususta ja sen mahdollisista huonoja vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen. Aivotutkija Katri Saarikivi on kirjoittanut aiheesta, pohdiskellen uushenkisyyden mahdollista roolia ahdistuksen lisääntymisessä. Uushenkisyys johtaa usein vaaralliseen minäkeskeisyyteen ja masennukseen. Raati ihmettelee huuhaan menestystä ja antaa useita viisaita elämänohjeita.
]]></description><pubDate>Fri, 10 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-40451d9e49cf479989b51112dce6e8ac.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuvataideakatemian näyttely Kuvan Kevät 2024 avaa visuaalisuuden kautta aikamme signaaleja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68779413</link><guid isPermaLink="false">1-68779413</guid><description><![CDATA[Kuvataideakatemian näyttely Kuvan Kevät 2024 avaa visuaalisuuden kautta nuorten aikuisten ajattelua maailmastamme.

Tänä vuonna näyttely on laaja ja teoksia on myös kaupunkitilassa, Helsingin Haapaniemenkadun tyhjällä tontilla. Näyttely on myös uudella, temaattisella otteella kuratoitu. Mitkä teemat näkyvät kuvataiteessa ja mistä suuntaukset kertovat? Mikä on perinteisen maalaustaiteen asema? Mitkä uudet taiteelliset ilmaisut ovat valtaamassa alaa?

Vieraina ovat Taideyliopiston Kuvataideakatemian johtaja Leevi Haapala, näyttelyn vastuuopettaja ja kuraattori Tuomo Rainio, joka toimii taiteen ja teknologian lehtorina Kuvataideakatemiassa, taiteilijat Priss Niinikoski kuvanveiston puolelta ja Viljami Nissi tila-aikataiteen ohjelmasta.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 8 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-abd604c1ff694e458416b5e61314d52f.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Venäjä käy parhaillaan maailmansotaa valheilla ja tunteilla, kirjoittaa Jessikka Aro - riittääkö lännen medianlukutaito?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68778909</link><guid isPermaLink="false">1-68778909</guid><description><![CDATA[Jessikka Aron 7. toukokuuta 2024 ilmestyvä Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) kertoo siitä, miten Venäjä käy sekä informaatiosotaa että somesotaa ja miten Venäjän sometrollien juonet vaikuttavat tavallisen ihmisen ajatteluun.

Venäjän informaatiovaikuttamiseen erikoistunut toimittaja Aro sai artikkelistaan ”Venäjän trollit Suomessa” Bonnierin suuren journalistipalkinnon vuonna 2016. Hänen edellistä tietokirjaansaPutinin trollit - Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (Johnny Kngia, 2019) on julkaistu 15 maassa. Erikoistuttuaan kirjoittamaan ja puhumaan Venäjästä Aro on itse joutunut erilaisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kohteeksi ja hän joutui jättämään työnsä.

Journalismi kohtaa uusia haasteita: ”Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa”, varoittaa Toimittajat ilman rajoja -järjestö RSF:n julkaisutoiminnan johtaja Anne Bocandé koko maailmaa koskevasta trendistä. Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavaa audiovisuaalista sisältöä, ja medianlukutaitoa todella haastetaan. 

Europarlamenttivaalien lähestyvät ja niihin liittyen on jo havaittu laajamittaisia disinformaatiokampanjoita, joiden tarkoituksena on horjuttaa vaaliprosessia ympäri EU:ta. 

Keskustelemassa ovat Jessikka Aro ja Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula.

Faktabaari kiistää Jessikka Aron kannattaman attentaattiteorian toisessa keskustelussa: 
https://areena.yle.fi/podcastit/1-70359588

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 6 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-17567f28964c4d20bd1c76b63359392e.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Vornasen keissi vrt. Sanna Marinin biletys, kenen syytä sairaat kauneusihanteet ja työmotivaatio hukassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68719317</link><guid isPermaLink="false">1-68719317</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö.

Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? 

Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön?

Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa.

Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? 

Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?]]></description><pubDate>Fri, 3 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ded911aa1112430d9078142b65b9a0ba.mp3" type="audio/mp3" length="600384"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3127"/><itunes:duration>52:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Taylor Swift - lyhyt oppimäärä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68719076</link><guid isPermaLink="false">1-68719076</guid><description><![CDATA[Ilmiö nimeltä Taylor Swift on kasvanut jo niin vaikuttavaksi, että populaarikulttuurin mannerlaatat etsivät uutta asentoa. Siksi tavallisen suomalaisen kulttuurikuluttajankin on hyvä olla tietoinen 34-vuotiaasta poptähdestä.

Miten Swift poikkeaa musiikin aiemmista supertähdistä? Miten hän rakentaa musiikkinsa, brändinsä ja fanisuhteensa? Ja miten hän muuttaa maailmaa? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustelevat populaarimusiikin tutkija Kimi Kärki, tapahtumatuottaja Karolina Lillvis ja kriitikko Arttu Seppänen. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Thu, 2 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ff788a06b3cd425c9c7b55700561f46d.mp3" type="audio/mp3" length="599040"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3120"/><itunes:duration>52:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tähtituottaja Rick Rubinin opit luovuudesta ja olemisen taidosta – latteaa self-helpiä vai syvällistä uuden oivaltamista?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68718717</link><guid isPermaLink="false">1-68718717</guid><description><![CDATA[Yksi popularimusiikin tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia tuottajia, yhdysvaltalainen Rick Rubin avaa esikoiskirjassaan ajatuksiaan, mistä luovuus kumpuaa ja mitä taiteilijuuden perimmäinen olemus hänen mielestään on. Luovuus ja olemisen taito (Like, 2023) on julkaistu suomeksi (suomentaja: Kosti Salminen), ja Kulttuuriykkönen sukeltaa sen tarjoamaan maailmaan.

Miksi muun muassa Adelea, Johnny Cashia, Linkin Parkia, Metallicaa, Red Hot Chilli Peppersiä, Shakiraa ja Slayeriä tuottanut, Def Jam ja Def America -levymerkit perustanut sekä Beastie Boysin debyyttialbumin tuottajana maailmanmaineeseen noussut "kultasormi" teki tällaisen teoksen, ja minkä tason oivalluksia hän tarjoaa?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta äänikirjan lukemisesta vastaavan luovan johtajan Saku Tuomisen, muusikkona ja tuottajana toimivan artisti Jutta "Irene" Ruonansuun sekä muusikko-musiikkitoimittaja Heikki Romppaisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 30 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9d0e80bb1ba24e10b79b1f775ba0f281.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[USA:n eliittiylipistoilla kuohuu - 10 haavaa Amerikan sydämessä -kirja avaa kipupisteitä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68718509</link><guid isPermaLink="false">1-68718509</guid><description><![CDATA[Israelin ja Hamasin välisen sodan nostattamat yliopisto-opiskelijoiden mielenosoitukset ovat johtaneet pidätyksiin ja jopa kampusten sulkemisiin useissa Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa ympäri maan. Mistä protesteissa on kyse - onko kyseessä aito huoli Gazan siviiliuhreista vai kenties myös antisemitismiä?

Helsingin Sanomien entinen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner käsittelee tuoreessa 10 haavaa Amerikan sydämessä kirjassaan teemoja, kuten väestö, politiikka, rasismi, media ja väkivalta.

Lähetyksessä keskustellaan Bernerin havaintojen pohjalta myös orjuuden varjosta, rasismista, Black Lives Matter -liikkeestä ja siitä, miksi aborttilainsäädäntö Yhdysvalloissa kiristyy, vaikka valtaosa väestöstä haluaisi abortin olevan saavutettavissa naisille tietyin reunaehdoin.

Entä miksi USA panttasi aseapupakettiaan Ukrainalle niin pitkään, ja miten Trumpin uudelleenvalinta vaikuttaisi Ukrainan sodan kulkuun?

Keskustelemassa ovat toimittaja Anna-Sofia Berner, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Olli Saukko ja Ylen entinen Washingtonin, nykyinen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 29 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-683deb5963824194923a7d3cd3b96fa2.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-29T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa viimeisin totuus Estoniasta, Tiktok, Shein ja Temu kieltoon, Teemu Selänteen somepresenssi ja Lenin-museo    ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68342603</link><guid isPermaLink="false">1-68342603</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä sekä niihin liittyvistä arvokysymyksistä.

Lähtölaukauksen antaa idän ja lännen välinen köydenveto. Kiinalaisten jättiyritysten Sheinin, Temun ja TikTokin asema lännessä on vahva, mutta onko se jo liiankin vahva?Shein ja Temu markkinointia pikamuodille moititaan liian aggressiiviseksi, ja Temu onkin noussut myös Suomessa suosituimmaksi verkkokaupaksi. Ranska haluaa kieltää Sheini ja Temun halpamuodin myyntiä ja kieltää jopa sen markkinoinnin. Esille nousevat nuorten kulutusasenteet, TikTokin vaikutusvalta ajatuksiimme, yritysten toiminnan eettisyys sekä lännen ja Kiinan välinen kauppasota.

Seuraavaksi syvennytään Estonia-laivan uppoamiseen liittyviin salaliittoteorioihin Yle Areenassa olevan Estonia ja myytit -dokumentin kautta. Miksi ruotsalaiset ovat niin innokkaasti tonkineet Estonian “salaisuutta”, ja miksi aluksen uppoaminen vuonan 1994 oli niin traumaattinen etenkin Viron kansalle. Myös mediaa ja sen roolia tarkastellaan kriittisesti.

Kolmanneksi muistellaan hiljattain poisnukkuneita kulttuurivaikuttajia, kuten Pentti Saaritsaa ja Kaj Chydeniusta sekä Kaisa Korhosta. Mikä on 1960-luvun vasemmistolaisen kulttuuriradikalismin perintö, ja missä ovat porvarilliset haastajat?

Lopuksi esiin nousee Lenin-museon lakkauttaminen ja sen korvaaminen idänsuhteiden museolla Nootilla Tampereella. Miksi museo muuttuu vasta nyt, ja onko Lenininpuistollekaan enää sijaa Helsingissä?

Lähetyksen päättää Jussi Turhalan nostama kysymys urheilijoiden yhteiskunnallisista kannanotoista. Keskustelun kohteena on etenkin Teemu Selänteen herättämä häly, ulostulojen arvioinnin puolueellisuus sekä urheilijoiden oikeus olla puolueettomia.

Keskustelemassa ovat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, sarjakuviin erikoistunut tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 26 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b2815f8b7aed4c8d868edcb87230b74a.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-26T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Heikki Silvennoinen (1954-2024) täytti 70 vuotta elämäkerran kera]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68342375</link><guid isPermaLink="false">1-68342375</guid><description><![CDATA[Miksi Heikki Silvennoinen seisoi 1970-luvulla Mikko Alatalon hotellihuoneen ikkunan takana alasti keskellä talvea rahatukko käsissään? Tähän ja moneen muuhun kuumottavaan kulttuurikysymykseen saa Heikki Silvennoinen vastata itse saapuessaan Kulttuuriykkösen vieraaksi. Tästäkin sattumuksesta kerrotaan tällä viikolla julkaistavassa Silvennoisen elämäkertakirjassa Nousut ja laskut.

Ensi viikonloppuna 70 vuotta täyttävä, itseoppinut muusikko ja näyttelijä Heikki Silvennoinen on tehnyt poikkeuksellisen uran suomalaisen populaarikulttuurin parissa. Suuri yleisö tuntee hänet Kummeli-ryhmän monikasvoisena koomikkona. Musiikkipiireissä Silvennoinen on kuitenkin ollut nuoruudestaan asti arvostettu kitaristi. Hän muun muassa luotsasi Tampereella 1970-luvulla progressiivisen rockin yhtye Tabula Rasaa ja vaikutti keskeisenä toimijana nousevan Manserock-ilmiön keskellä.

Kummeli tv-sarjoista ei ole tehty uusia tuotantokausia, mutta Heikki Silvennoisen hahmoista on muodostunut modernin someajan meemejä. Esimerkiksi Silvennoisen tonnin seteli-ilme lienee yksi verkon käytetyimmistä gif-animaatioista. Kummelin ohella Silvennoinen on esiintynyt lukuisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa, tehden myös vakavia rooleja. Miten vakava ja kaheli ovat keskenään sopusoinnussa Heikki Silvennoisen maailmassa?

Toimittajana on Ville Talola.

Kuva: Kalle Parkkinen / Lehtikuva ]]></description><pubDate>Thu, 25 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-922dfff48e114444b5f4f27991fb7c79.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><itunes:image href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1734520604/13-12-1022-4-1209065-main.jpg"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_65,h_65,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1734520604/13-12-1022-4-1209065-main.jpg" width="65" height="65"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_160,h_160,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1734520604/13-12-1022-4-1209065-main.jpg" width="160" height="160"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_220,h_220,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1734520604/13-12-1022-4-1209065-main.jpg" width="220" height="220"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_620,h_620,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1734520604/13-12-1022-4-1209065-main.jpg" width="620" height="620"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_720,h_720,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1734520604/13-12-1022-4-1209065-main.jpg" width="720" height="720"/><media:thumbnail url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_940,h_940,c_fill,g_center,q_80/l_areena:podcast-watermark-icon,g_south_east,w_0.16,fl_relative/v1734520604/13-12-1022-4-1209065-main.jpg" width="940" height="940"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Civil War on tulenarka elokuva Yhdysvaltojen uudesta sisällissodasta – miten relevantista elokuvasta on todellisuudessa kyse?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68342151</link><guid isPermaLink="false">1-68342151</guid><description><![CDATA[Kriitikkojen ylistämä tuore menestyselokuva Civil War kertoo spekulatiivisesta lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, missä maa on ajautunut uuteen sisällissotaan. Valtion alueista taistelee useampi ryhmittymä, joiden edesottamuksia ja konflikteja kuvaa journalistien ryhmä, jota elokuvassa seurataan.

Civil War on onnistunut herättämään paljon keskustelua jo ennen ensi-iltaansa etenkin Yhdysvalloissa. Niin kutsutun kulttuurisodan eri osapuolet ovat älähtäneet mm. elokuvan asettamasta tulevaisuuden skenaariosta, joka ei paljoa sisällissodan osapuolia ja heidän agendojaan esittele. Lisäksi elokuvan tulenarkuutta lisää julkaisuajankohta presidentin vaalivuotena.

Kriisijournalismista kertovaa elokuvaa on pidetty brittiläisen ohjaaja-käsikirjoittaja Alex Garlandin (28 päivää myöhemmin, Ex-Machina, Annihilation) parhaana, jopa mestariteoksena. Millaisesta elokuvasta on todellisuudessa kyse, ja kuinka relevantti kuvaus se on ajastamme? 

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvakriitikko Kalle Kinnusen, Ylen ulkomaantoimittaja Iida Tikan sekä emeritusprofessori Markku Henrikssonin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 24 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-95b527031d7147e6a904741035d9eba5.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Salatieteilijöiden esoteerinen ja okkultti Turku]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68341928</link><guid isPermaLink="false">1-68341928</guid><description><![CDATA[Miksi Turun tuomiokirkkoon haudattiin sammakko? Kumpi oli kovempi palvomaan Saatanaa, Pekka Siitoin vai Tapio Kotkavuori? Miten käy kun parapsykologiaa tutkitaan yliopistossa? Miksi Suomen kulttuurin kätilöihin kuulunut Aurora-seura harjoitti salaisia rituaaleja?

Ja miksi kaikki tämä on tapahtunut juuri Turussa? Kirjauutuus "Salatieteiden Suomi - Esoteerinen ja okkultti Turku" (Like) perehtyy suomalaisen salatieteen paikallishistoriaan uskontotieteellisellä otteella mutta pilke silmäkulmassa - erikoismenon taivastelu jää lukijan osalle.

Koska salatieteet kiehtovat myös Kulttuuriykköstä, vieraiksi saapuvat kirjan toimittajista Boris Brander ja Janne Bäckström sekä Turun yliopistosta uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Tue, 23 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5bbc1334a1864b57a71d58760773b192.mp3" type="audio/mp3" length="589824"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3072"/><itunes:duration>51:12</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Elämä ilman sosiaalista mediaa - vapaus vai sosiaalinen unohdus?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68341707</link><guid isPermaLink="false">1-68341707</guid><description><![CDATA[Sosiaalinen media, arkikielellä some, on osa lähes jokaisen suomalaisen arkea. Mutta mitä tapahtuu niille, jotka jättävät sen kokonaan pois elämästään? Mitä he menettävät ja mitä he voittavat? Miten he pitävät yhteyttä muihin ihmisiin ja maailman tapahtumiin? Ja mikä saa heidät tekemään tämän radikaalin valinnan? Nyt asiaa on tutkittu Suomessa.

Ohjelmassa keskustellaan myös sosiaalisen median addiktoivasta puolesta ja siitä, mikä on älypuhelinten ja nuorten lisääntyvän henkisen pahoinvoinnin yhteys.

Keskustelemassa ovat Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Leena Ripatti-Tornianen Mediakieltäytyjät-hankkeesta, joka tutkii somettomuutta neljän erilaisen ryhmän näkökulmasta sekä tietokirjailija-futuristi Perttu Pölöstä, jonka teos Saisinko huomiosi (Otava, 2023) kertoo, miksi sosiaaliset mediat koukuttavat ja miten ne meihin vaikuttavat, ja mitä vaatii jättäytyä some-alustojen ulkopuolelle.

Lähetyksessä kuullaan myös sometonta elämää viettävä palkittua esseistiä ja kirjailijaa Silvia Hosseinia. Hän kertoo, miten sosiaalinen media alkoi vaikuttaa hänen kirjoittamistyöhönsä.

Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 22 Apr 2024 16:55:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-599da2dbed3c4654b99391940a5d7615.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-22T16:55:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa syntyvyys romahti, mutta hallitus kiristää maahanmuuttoa sekä onko taiteilijan pakko elättää itsensä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68328525</link><guid isPermaLink="false">1-68328525</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan syvällisesti ja monipuolisesti ajankohtaisista kulttuuri-, media- ja arvokysymyksistä. Ville Talolan juontamassa lähetyksessä ääneen pääsevät filosofi Tuomas Nevanlinna, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä kirjailija Tiina Raevaara.

Suomen syntyvyys on romahtanut ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara maalaa blogeissaan synkkää tulevaisuuskuvaa hyvinvointivaltiosta. Raati pohtii, miksi hallitus kiristää maahanmuuttoa vaikka tulevia veronmaksajia tarvittaisiin kipeästi. 
 
Tiina Raevaara nostaa esille hallituksen koulutusleikkaukset ja niiden mahdolliset seuraukset opiskelijoille, joilla on muutenkin talous tiukilla. Pitenevätkö opiskeluajat? Keskustelussa pureudutaan siihen, miten nämä leikkaukset voivat vaikuttaa negatiivisesti tulevaisuuden osaamiseen, työllisyyteen ja yhteiskunnan kehitykseen laajemmin. 

Heikki Pursiaisen johdolla siirrytään keskustelemaan siitä, miten suhtaudumme työhön nykypäivänä. “Onko mun pakko tehdä työtä josta en pidä?” Tuollaiset ulostulot aiheuttavat usein toksisen somemyrskyn. Keskustelussa tuumaillaan erityisesti kulttuurialan työtä - onko väärin että kulttuurin ammattilasiet joutuisivat välillä elättämään itsensä jollakin muulla vähemmän luovalla työllä? 

Tekoäly rynnii kaikilla rintamilla. Kohta kuka tahansa voi tilata minkälaisen tahansa biisin tekoälyltä. Miten käy muusikon, säveltäjän ja tuottajan työlle? Miten käy bisneksen? Esille tuodaan kysymyksiä tekoälyn tuottaman taiteen aitoudesta, taiteellisesta arvosta ja siitä, miten tekoäly muuttaa käsitystämme luovuudesta. Miten deepfake-teknologia vaikuttaa todellisuudentajuun ja populaarikulttuuriin? 
]]></description><pubDate>Fri, 19 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-072b585247ef4fd0b255f9c906145f53.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ydinsodan jälkeisestä Yhdysvalloista kertova Fallout-pelisarja versioitiin kiitellyksi ja parjatuksi tv-sarjaksi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68328306</link><guid isPermaLink="false">1-68328306</guid><description><![CDATA[Atomisodan runtelemaan Amerikkaan sijoittuva supersuosittu roolipelisarja Fallout on saanut tv-sarja-adaptaation osakseen. Huhtikuussa Amazon Primella julkaistu sarja on yksi vuoden odotetuimpia fantasia-/sci-fi-sarjoja.

Mikä tässä maanalaisten holvien, retrofuturistisen fiftariestetiikan ja western-tyylisen maailman sekä maanpäällisen laskeumahelvetin ja huumorilla ryyditetyn selviytymiskauhun sekoituksessa on niin onnistunutta, että siitä on tullut maailmanlaajuinen peli-ilmiö? Miten tv-sarja onnistuu tempaamaan Fallout-pelien hurmaavan maailman valkokankaalle, ja onko Falloutista The Last of Usin kaltaiseksi peliadaptaatiosuosikiksi?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta kirjailija Annukka Salaman, pelitoimittaja Johannes Valkolan sekä toimittaja-käsikirjoittaja Joonatan Itkosen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 18 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-83fbdb1c750843a2b6ec05d8c004ac13.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Leikkaako Orpon hallitus liikaa kulttuurista?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68328088</link><guid isPermaLink="false">1-68328088</guid><description><![CDATA[16. huhtikuuta päättynyt hallituksen kehysriihi ja julkisen talouden suunnitelma taiteen ja kulttuurin osalta on Kulttuuriykkösen käsittelyssä heti tuoreeltaan.

Hallitus leikkaa, ja leikkaukset tulevat koskemaan myös taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Arvonlisäveroakin korotetaan, kirjoissa 10 prosentista 14 prosenttiin. Mitä näistä sopeutustoimista voi seurata? Mitä yleisöltä jää kokonaan näkemättä tai kokematta, ja nousevatko lippujen hinnat?

Lähetyksessä käsitellään myös verottajan linjausta, että Taidemaalariliiton ja Helsingin Taiteilijaseuran teosvälitys ei ole enää yleishyödyllistä toimintaa vaan elinkeinotoimintaa. Verottaja perii näiltä toimijoilta kahden vuoden liikevaihtoveron takautuvasti. Mikä on vaikutus kuvataiteen tekemiseen, ja saatavuuteen?

Kulttuurin ja taiteen rahoituksen näkymistä ovat keskustelemassa Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola, Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen, Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnajohtaja Jarkko Lehmus, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkija Olli Jakonen, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Kaisa Rönkkö.

Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 17 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bea713d3735743f48a0f49877b1a9359.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ruoka on diktaattoreille julma vallankäytön väline]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68327866</link><guid isPermaLink="false">1-68327866</guid><description><![CDATA[Ruoka ja sen riittävyys ja laatu ovat konkreettisin tapa arvioida yhteiskunnallista ja yksilöllistä eriarvoisuutta. Tutkija Ville-Juhani Sutisen uutuuskirja Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa paitsi esittelee mitä erilaiset historian hirmuhallitsijat kattoivat omiin pitopöytiinsä, myös sitä miten systemaattisesti ruokaa on käytetty hallitsemisen ja vallan välineenä.

Katovuosiin ja aitoon ruokapulaan perustuvia nälänhätiä ei ole maailmassa koettu 1800-luvun katovuosien jälkeen. Kaikki uuden ajan ruokakriisit ovat perustuneet poliittisiin päätöksiin - tai niiden puutteeseen. Ruoka on diktaattoreille usein tykkejä ja ohjuksia paljon järempi ase.

Ville-Juhani Sutisen ohella studiossa keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa sekä suomalaisen ruoan historiaan perehtynyt tutkija Ritva Kylli Oulun yliopistosta. Toimittajana on VIlle Talola.]]></description><pubDate>Tue, 16 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a2b1b107ac594cdd828087a9cd565973.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sibelius lopetti säveltämisen juuri kun radiovyörytys maailmalle alkoi - Suomessa oli Sibelius-vihaajien oppositio]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68327619</link><guid isPermaLink="false">1-68327619</guid><description><![CDATA[Mitä muut meistä ajattelevat - muun muassa tähän suomalaiseen ikuisuuskysymykseen vastaa osaltaan myös uusi Sibelius-tutkimus, joka keskittyy mediaan ja musiikille annettuihin merkityksiin.

Janne Mäkelän tuore tutkimusartikkeli käsittelee varhaisen Yleisradion ja Sibeliuksen läheistä suhdetta, ja osoittaa että Sibeliuksen musiikkia lähetettiin radiolla maailmalle suurella innolla jo 1930-luvulta alkaen, koska kansainvälisyys oli kovin, kovin tärkeää kansallistunteelle.

Lasse Lehtonen puolestaan on tutkinut Sibeliuksen varhaista vastaanottoa Japanissa, jossa nationalismi oli vähintään yhtä suuressa arvossa. Miten eksoottinen mutta silti länsimainen luontosäveltäjä sopi siihen projektiin?

Näiden tutkijoiden kanssa Kulttuuriykkösessä kelpaa pureutua kansallissäveltäjän kansainvälisyyteen ja siihen, minkä arvojen välittämiseen hänen musiikkiaan on käytetty. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Mon, 15 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-98761b561ba34a84a906787b1ccf2dfc.mp3" type="audio/mp3" length="570048"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2969"/><itunes:duration>49:29</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa media väärässä lasten väkivallasta, kasvisruoka ei kiinnosta kouluissa ja latistaako tekoäly kirjallisuuden]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68250860</link><guid isPermaLink="false">1-68250860</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. 

Tällä kertaa median antama tilannekuva lasten ja nuorten pahoinvoinnista, kiusaamiskulttuurista ja nuorisoväkivallasta näyttää olevan vääristynyt tuoreen lapsiuhritutkimuksen mukaan. Mistä tämä johtuu, ja miten rikosuutisointia pitäisi muuttaa, ettei turhia pelkoja ja uhkakuvia lietsoittaisi entisestään?

Ylen tutkimuksen mukaan useita kasvisruoka-aterioita on poistettu kouluruokalistoilta. Miksei härkis ja porkkana näytä maistuvan koululaisille? Onko kyse huonosta brändäyksestä, liiasta hypestä vai nuorten ruokailutottumusten muutoksesta? Miten tämä on linjassa Euroopan kasvissyöntitrendin suhteen, jossa ennustetaan että yli 50% asukkaista söisivät pääosin kasvisruokaa vuoteen 2050 mennessä. 

Grungebändi Nirvanan keulakuva Kurt Cobainin kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Onko ajassamme tilausta hänenlaiselleen rappioromantiikasta, ahdistuksesta, renttumaisesta olemuksesta, epäsiististä habituksesta ja äänekkäästä rock-musiikista ammentavalle hahmolle ja alakulttuurille, joka iskisi itsensä taas läpi valtavirtaan?

Keski-Euroopasta tapahtui vasta kaksi tapausta, jossa taidemuseosta löytyi sen näyttelyihin kuulumattomia teoksia. Toisen taustalla oli museon työntekijä ja toisessa museovieras, jotka ripustivat luvatta omat työnsä kaikkien ihmeteltäväksi. Toinen tekijöistä sai syytteen ja potkut, toista tekijää museo juhlisti ja haluaisi tavat tämän. Missä määrin nämä tempaukset ovat taidetta, ja kuka sekä millä perusteella voi määrittää millaista "oikea" taide on. Millaiseksi taiteeksi nämä tapaukset muuttuvat, ja onko väliä, tietääkö yleisö, kenen tekemää taidetta he todistavat?

Tekoäly ja kielimallit tulevat myös ammatikseen tekstiä tekevien pariin. Millaisen muutoksen kanssa olemme tekemisissä? Onko kielimalli hyvä tukiäly jokaiselle kirjailijalle vai viekö se meidät kohti elotonta internetiä, jossa tekoäly syö itseään ja suoltaa yhteiset tietoväylämme täyteen potaskaa?

Äänessä kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Jarkko Tontti sekä elokuviin erikoistunut toimittaja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 12 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2be58deae5334e4fb3fee666125c49a8.mp3" type="audio/mp3" length="610752"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3181"/><itunes:duration>53:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perintöverot kattoon! -  Taloustutkimuksen tähti Piketty haluaa tasata omaisuudet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68250635</link><guid isPermaLink="false">1-68250635</guid><description><![CDATA[Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia (suom. Saana Rusi ja Maarit Tillman-Leino, Into 2024) piirtää kuvan 1980-luvulla alkaneesta puoluepolitiikan murroksesta, jossa perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on menettänyt merkityksensä ja tulonjakopolitiikan sijaan harjoitetaan identiteettipolitiikkaa. Tämä muutos synnytti myös kansallismieliset liikkeet, kirjoittaa ranskalaisekonomisti. 

Taloustieteen rocktähdeksikin titleerattu vuonna 1971 syntynyt Piketty esittää talousjärjestelmän uudistamiseen radikaalin toimintasuunnitelman, jossa omistamisesta tulee väliaikaista ja kapitalismi käytännössä verotetaan hengiltä.



Järkälemäisen teoksen teesejä ja maailmankuvaa avaavat ja tarkastelevat studiossa kirjan käännöstyötä johtanut taloustieteen professori Markus Jäntti, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Uuden talousajattelun keskuksen asiantuntija Antti Alaja. 



Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 11 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-81c11bb9d4a14b8fa6c898d1e480e35f.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tammisaaren Punavankilan poliittiset vangit ja sukupolvitraumat]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68250381</link><guid isPermaLink="false">1-68250381</guid><description><![CDATA[Vuonna 1928 Kansalaissodasta oli kulunut kymmenen vuotta, mutta yhteiskunnan polarisaatio ei ollut kadonnut mihinkään. Tammisaaren vankilan runsaasta tuhannesta vangista poliittisia vankeja oli edelleen noin sata.



Vankila-aika vaihteli kymmenestä vuodesta muutamaan vuoteen, mutta monet kantoivat sitä mielessään ja kehossaan loppuelämänsä. Osa siirsi sen sukupolvelta toiselle.



Vieraina ovat kirjan Punavankila, Tammisaaren pakkotyölaitos 1918 - 1930 kirjoittanut Sture Lindholm sekä tanssija-koreografi Tuomo Railo, jonka tanssiteos Valkoisten vankina käsitteli Railon isosedän Pekka Railon kokemuksia Tammisaaren vankilasta. Pekka Railo toimi leirillä mm. farmaseuttina.



Kolmantena vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, joka on kirjoittanut paljon isoisänsä Tammisaari-kokemusten vaikutuksista sukunsa naisiin ja jopa omaan elämäänsä. Toimittajana on Liisa Vihmanen.]]></description><pubDate>Wed, 10 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a69cb3b591ee4f2294adec3de9968873.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ikääntyvä yhteiskuntamme ja miten suhtaudumme ikäihmisiin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68250019</link><guid isPermaLink="false">1-68250019</guid><description><![CDATA[Suomalaiset ikääntyvät kovaa vauhtia ja yli satavuotiaita elää maassamme satoja kertoja enemmän kuin vaikkapa 1970-luvulla. On arvioitu, että joka viides nyt keski-iässä oleva nainen eläisi yli satavuotiaaksi. Ennen 70-vuotias suomalainen oli vanhus, mutta nyt saman ikäinen on toimintakyvyltään keskimäärin paremmassa kunnossa kuin koskaan. Miten kulttuurimme puhuu senioreista ja ikäihmisistä, ja miten tämä vaikuttaa meidän suhtautumiseen ikääntymiseen sekä myös vääjäämättömään kuolemaan, kun 70 onkin uusi 50?

Kotimainen uutuuselokuva Palimpsesti - ohita intro kertoo kuvitteellisesta geenihoidosta, joka kääntää ruumiin ikääntymisprosessin päälaelleen kuin Benjamin Buttonin ihmeellinen elämä -elokuvassa (2008) konsanaan. Kaksi 80-vuotiasta suomalaista, Juhani (Antti Virmavirta) ja Tellervo (Riitta Havukainen) siirtyvät palvelukodista kokeellisen hoidon pariin, ja he nuorentuvat fyysisesti 30-40-vuotiaiksi. Elokuva näyttää, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia tämä hoito tuo tullessaan, ja miten erillä lailla se vaikuttaa kaksikon elämään sekä heidän motivaatioon nuorentua.

Kulttuuriykkönen keskustelee ikääntymisen, vanhustenhoidon, ikäihmisiin suhtautumisen sekä ikuisen elämän ja nuoruuden tavoittelun teemoista Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaaran, eläkkeellä olevan oikeushammaslääkäri professori Helena Rannan, Palimpsesti-elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja Hanna Västinsalon sekä Ylen Sadan vuoden sankarit -tv-sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Kaisa Aleniuksen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 9 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-72e302335cad40cc9e6afe411ba25f39.mp3" type="audio/mp3" length="608256"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3168"/><itunes:duration>52:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kevään nykymusiikkivinkit - mikä trendaa ja miksi?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68249565</link><guid isPermaLink="false">1-68249565</guid><description><![CDATA[Missä kuulee kiinnostavinta nykäriä juuri nyt - ja miksi sitä pitäisi kuulla? Kolme nykytaidemusiikin asiantuntijaa kertoo, mikä oman aikamme musiikissa trendaa hetkellisesti ja mikä pysyvästi.

Tällä viikolla alkavan Tampere Biennale -festivaalin alla on hyvä pohtia, miltä osin nykymusiikki on muuttunut yleisönkarkottajasta vetonaulaksi. Luvassa on myös nykärin pikaiset käyttöohjeet: minne pitää mennä, mitä pitää tehdä?

Ohjelman vieraina ovat säveltäjä Osmo Tapio Räihälä, musiikkitoimittaja Tove Djupsjöbacka ja Adventures in Music -blogin isäntä Jari Kallio. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Ohjelmassa vinkataan mm. näistä:
https://tamperebiennale.fi/ohjelma/
https://www.oopperakesa.fi/
https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitykset/ihminen-parhaan-kykynsa-mukaan/
https://www.hiljaisuusfestivaali.fi/
https://www.hietsuishappening.com/
https://www.vieraslajit.com/]]></description><pubDate>Mon, 8 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4fb1e5886ad3407399da86b1642fd194.mp3" type="audio/mp3" length="570240"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2970"/><itunes:duration>49:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Emma Thompson tukirahan piilolobbarina, J.K. Rowlingin loppumaton transkohu ja kouluampumisen mediakritiikki]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68245577</link><guid isPermaLink="false">1-68245577</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantastudio käsittelee jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä.

Perjantaistudion vieraina ovat juristi ja kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Keskustelua johtaa toimittaja Vesa Kytöoja.

**Mediakriittisyys ja kouluampumisen uutisointi:** Lähetys avataan keskustelemalla Vantaan kouluampumisen mediakäsittelystä. Tarkasteluun tulee, kuinka media raportoi tapahtumasta, erityisesti kun kyseessä ovat alaikäiset uhrit ja epäilty. Suomessa uutisyhtiöiden kuvausautot ja helikopterit eivät piiritä ampujan kotia. Keskustelussa nousee esille median vastuu ja eettiset rajat traagisten tapahtumien uutisoinnissa, sekä virheellisen tiedon levittämisen problematiikka. Yleisö vaatii somessa poliitikoilta suuria tunteita. Onko se oikein? Onko tärkeää ilmaista, onko ampuja kantasuomalainen vai maahanmuuttajataustainen?

**J.K. Rowling ja transkohu:** Toinen keskustelunaihe käsittelee J.K. Rowlingin osallistumista transkeskusteluun ja hänen kommenttejaan, jotka ovat herättäneet kiivasta debattia jo vuosia. Keskustelussa pohditaan Rowlingin motiiveja, sekä sitä, missä määrin hänen kommenttejaan voi pitää sananvapauden käyttönä ja puolustamisena vai transihmisten kiusaamisena. Lisäksi raati miettii, kuinka media eri maissa uutisoi Rowlingista. Suomessa linja on selvästi negatiivinen Rowlingia kohtaan.

**Emma Thompsonin Suomi-ylistys:** Jussi Turhala tuo keskusteluun Emma Thompsonin sokerisen ylistävän kirjoituksen Suomesta ja sen motiiveista. Pohditaan, onko näyttelijän hehkutus aidosti spontaania vai elokuvatuotannon rahoitukseen liittyvän lobbaustoiminnan tulosta. Onko tällainen piiloviestintä eettistä?

**Journalismin uskottavuus ja sepitetyt jutut:** Raatia kiinnostaa myös journalismin uskottavuuteen liittyvä kriisi, jonka laukaisee toimittaja Matti Kuuselan paljastus sepitetystä sisällöstä Aamulehden lehtijutuissa. Keskustelussa käsitellään, miten tällaiset sepitetapaukset vaikuttavat median luotettavuuteen ja onko yleisön ja median suhtautuminen sepitteisiin ja fiktioon mediassa muuttunut parissa vuosikymmenessä.

**Syvälukutaidon ja kriittisen ajattelun tärkeys:** Virpi Hämeen-Anttila korostaa, että nyky-yhteiskunnassa, jossa valeuutiset ja pinnallisuus hukuttavat kaiken alleen, on tärkeää opettaa sekä nuorille että aikuisille syvälukutaitoa ja kriittistä ajattelua. Hän ehdottaa, että koulutuksen tulisi keskittyä enemmän näihin taitoihin tekoälyn ja digitaalisten härveleiden sijaan.]]></description><pubDate>Fri, 5 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ed84d4e839a54de98beae47aec8c99f3.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-05T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kahdeksansataatuhatta lemmikkikoiraa - millainen koiranpito on eettisesti kestävää?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68245350</link><guid isPermaLink="false">1-68245350</guid><description><![CDATA[Suomessa arvellaan olevan kahdeksansataatuhatta lemmikkikoiraa. Luku sisältää myös työkoirat, mutta suurin osa nelijalkaisista ystävistämme viettää vapaaherran elämää sohvalla maaten. Koirien määrä kasvaa ympäri maailman ja pian joka viides suomalainen on koira.

Koiran hankinta ei yksinkertainen asia, sillä pelkästään Suomessa on rekisteröitä yli 300 rotua. Muodikkaat mix-rodut maksavat tuhansia, kun taas Itä- ja Etelä-Euroopan koiratarhoissa lukematon määrä hylättyjä koiria odottaa omistajaa. Aino Arjas johtaa Viipurin koirat ry -järjestöä, joka on tuonut hylättyjä koiria Suomeen jo lähes 20 vuotta. Onko paras tapa ottaa koira adoptoida koditon rescue-koira?

Koiran valintaan voi saada apua myös koirakonsultilta. Reetta Kettunen teki pitkän uran Suomen Akatemiassa, mutta tapaaminen isovillakoiran kanssa muutti hänen urasuunnitelmansa.

Eläinlääkärikulut ovat ylittäneet monen koiranomistajan kipurajan. Mitä asialle voi tehdä, ja onko koirasta tulossa vain varakkaiden lemmikki? Entä mitä hyvää on luvassa uuden eläinten hyvinvointilain myötä? Näihin kysymyksiin vastaa Kaisa Metteri-Gold Kennelliitosta.

Toimittajana Liisa Vihmanen]]></description><pubDate>Thu, 4 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-76215eb659d2496bb783190509043a19.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Game of Thronesin luojien sci-fi -sarja 3 Body Problem hukkaa Liu Cixinin hurjat tiedespekulaatiot]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68245031</link><guid isPermaLink="false">1-68245031</guid><description><![CDATA[Kiinan kansainvälisesti tunnetuimman ja suosituimman tieteiskirjailija Liu Cixinin palkitusta Kolmen kappaleen probleemasta on julkaistu suoratoistopalvelu Netflixissä tv-sarja, josta vastaavat fantasiadraama Game of Thronesista tunnettu kaksikko David Benioff ja D. B. Weiss sekä Alexander Woo, joka taas on ollut kirjoittamassa vampyyridraama True Bloodia.

3 Body Problem -romaanin englannos voitti maailman arvostetuimman tieteiskirjallisuuspalkinto Hugon vuonna 2015 parhaana ensimmäisenä käännöksenä, ja Rauno Sainion suomennos oli taas ehdolla Tähtivaeltaja-palkinnon saajaksi vuonna 2019.

Kirjan tarina kertoo kansainvälisistä tieteilijöistä sekä kiinalaisista viranomaisista, jotka saavat tietää, että lähimmässä aurinkokunnassamme on ihmistä pidemmälle kehittynyt sivilisaatio, joka pyrkii valloittamaan maapallon itselleen.

Millaisen version kirjasta yksi Netflixin kalleimmista tuotannoista on saanut aikaiseksi? Miten mm. presidentti Barack Obaman ja fantasiakirjailija George R. R. Martinin hehkuttaman kirjan kova sci-fi on onnistuttu yhdistämään saippuamaiseen draamaan, jota tv-sarja paremmin edustaa? Miten Liun kirjan nimessä esiintynyt ongelma sekä Fermin paradoksi liittyvät kaikkeen? Mitä ovat sofonit, ja kuinka mahdollisia protonin kokoiset vakoilutekoälyt voisivat olla todellisuudessa?

Kulttuuriykkönen sukeltaa aiheeseen yhdessä väitöskirjatutkija-suomentaja Eero Suorannan, Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammin sekä Kulttuuriykkösen tuottajan ja elokuvakriitikko Olli Kangassalon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 3 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7756eaefb86f42d4b5ca6d47c71e02cd.mp3" type="audio/mp3" length="607488"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3164"/><itunes:duration>52:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Afrikkalainen suullinen perimä ja mytologiat ovat hauskoja, seikkailullisia ja viisaita]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68244786</link><guid isPermaLink="false">1-68244786</guid><description><![CDATA[YLE Radio 1:n tuore suursarja Afrikkalaisia kirjoituksia esittelee afrikkalaista filosofista ja uskonnollista kirjallisuutta. Nyt kirjailija, kääntäjä Katriina Ranne on valikoinut sarjassa käytettyjä tekstejä myös uuteen kirjaan "Maapallo puun latvassa" (Gaudeamus). Millainen on lukukokemus, kun tekstit kuvaavat laajan mantereen lukemattomien kulttuurien moninaisia maailmannäkemyksiä, ja kun pohjana on usein suullinen tai muuten erityinen perinne? Toimivatko tarinat ilman radion tukea, siis keskustelua ja äänikerrontaa?

Ja miksi vanhoista afrikkalaisista myyteistä piirtyy nykyaikainen ihmiskuva, jossa älykkyytemme ja yritteliäisyytemme takia olemme keskellä ilmastokriisiä ja kuudetta sukupuuttoaaltoa?

Kulttuuriykkösessä afrikkalaisten tekstien moninaisuudesta ja ajankohtaisuudesta keskustelevat Katriina Ranne sekä aiempia afrikkalaisen kirjallisuuden antologioita toimittanut dosentti Raisa Simola. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Tue, 2 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-18ef349cb66c4d0e86bf096f04c391be.mp3" type="audio/mp3" length="600000"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3125"/><itunes:duration>52:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Frankensteinista Oppenheimeriin: Miten tiede näkyy elokuvissa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68182892</link><guid isPermaLink="false">1-68182892</guid><description><![CDATA[Kriisien, konfliktien ja katastrofien hetkellä ihmiskunta turvautuu suurempiin voimiin. Valistuksen aikakaudesta lähtien turvaa on haettu yhä enemmän tieteestä. Nuori taidemuoto elokuva alkoi jo varhain käyttää tiedettä ja tutkijoita hyväkseen tarinankerronnassa. Parhaimmissa tapauksissa molemmat ovat hyötyneet. Tiedemieshahmot Victor Frankensteinista J. Robert Oppenheimeriin, tutkimuksen uudet ja kuvitellut suunnat DNA-tutkimuksista fossiileista kloonattuihin dinosauruksiin, ihmiskunnan uhat tappavista pandemioista ilmastokriisiin, nuo kaikki ovat löytäneet tiensä myös elokuviin. Kulttuuriykkösessä Tiedettä valkokankaalla -kirjan kirjoittajat Tuukka Hämäläinen ja Tero Mielonen kertovat tieteen ja taiteen monisyisestä liitosta. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.
]]></description><pubDate>Thu, 28 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e0fd6ed8b0c54922a4eeafaec0365e3c.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kevään kuvataidevinkit ja tämän hetken jännittävät suuntaukset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68182670</link><guid isPermaLink="false">1-68182670</guid><description><![CDATA[Millainen on tämän kevään taidetarjonta?  Kolme taiteen asiantuntijaa tuovat keskusteluun kolme suositusta ja he perustelevat miksi tätä taidenäyttelyä kannattaa mennä katsomaan. Mitkä ovat tämän hetken kuvataiteen suuntaukset, millaisia ne ovat ja mistä ne kertovat? Millaisia ovat kuvataiteen päiväperhot, jotka vain kertovat jostakin ilmiöstä? Kuinka tärkeää on seurata sitä kypsymistä mitä taiteilijan pitkä ura tuo mukana?

Ohjelman vieraina ovat kulttuuritoimittaja Tina Cavén, taideasiantuntija Veikko Halmetoja ja Kirpilän taidekodin johtaja Johanna Ruohonen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Kevään kuvataidevinkit:

Paul Osipow - Maalauksia ja uutta grafiikkaa Tampereen Himmelblaussa 13.4-12.5.2024
Kokeileva konkretismi Espoon EMMAssa 6.3.2024-2.3.2025
Kotini jossain Vantaan taidemuseo Artsissa 12.1-1.9.2024
Nina Beier Osat-näyttely Kiasmassa 22.3.-8.9.2024
Iiu Susiraja Wäinö Aaltosen museossa Turussa 2.2.-12.5.2024
Varkauden uusi museokeskus Konsti entisellä Tehtaan koululla avataan 27.4.2024 
Octomom ja Samat loitsut ja kummittelevat tammet Turun taidemuseossa 22.3.-19.5.2024
Musta tuntuu, toistaiseksi Amos Rexissä 27.3.-8.9.2024
Haegue Yangin Kerroksellisia uudelleentulkintoja HAMissa 24.11.2023-7.4.2024








]]></description><pubDate>Wed, 27 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bb0897b3b6004bd7a23ee3d807b0886e.mp3" type="audio/mp3" length="590208"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3074"/><itunes:duration>51:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Virpi Suutarin dokumenttielokuva Havumetsän lapset -  Mikä saa aktivistin seisomaan järkähtämättä monitoimikoneen edessä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68182402</link><guid isPermaLink="false">1-68182402</guid><description><![CDATA[Elokuvaohjaaja Virpi Suutarin dokumentti Havumetsän lapset seuraa nuorten metsäaktivistien yrityksiä puolustaa metsiä hakkuilta. Dokumenttielokuva vie katsojansa mielenosoituksiin, sellutehtaille ja metsiin. Havumetsän lapset näyttää myös nuorten aktivistien suuren huolen maailmasta ja rakkauden luontoa kohtaan.

Elokuva on saanut innoituksensa biologi ja kirjailija Juha Kauppisen Heräämisiä -teoksesta, joka kertoo suomalaisesta luonnonsuojelusta useiden sukupolvien kautta ja pohtii myös luonnonsuojelijana olemisen vaikeutta.

Mikä saa ihmisen seisomaan järkähtämättä monitoimikoneen edessä ja mitä luontokato oikein käytännössä tarkoittaa? Millaisia tekoja ja millaisia heräämisiä luonnon monimuotoisuuden puolesta nyt tarvittaisiin? Millaiseen asemaan luontoa puolustava aktivisti itsensä yhteiskunnan silmissä asettaa? Saako rationaalisuuteen uskovassa maailmassa tunnustaa vilpitöntä yhteyttä luontoon? Miten puolustaa metsiä maassa, joka elää niistä?

Kulttuuriykkösen keskustelussa näitä kysymyksiä pohtivat dokumentaristi Virpi Suutari sekä Havumetsän lapset -elokuvan nuoret luonnonsuojelijat Minka Virtanen ja Ida Korhonen. Kirjailija Juha Kauppinen kertoo suomalaisen luontoaktivismin vuosikymmenistä ja myös siitä, miksi hän vuosikausia niin ehdottomasti kielsi olevansa luonnonsuojelija. Toimittajana on Leena Peltokangas.]]></description><pubDate>Tue, 26 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-686994f30de9457795059cb993346006.mp3" type="audio/mp3" length="602688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-26T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3139"/><itunes:duration>52:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Yhteiskunta tunteiden vietävänä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68182166</link><guid isPermaLink="false">1-68182166</guid><description><![CDATA[Tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan läntinen maailma on siirtynyt tunteidensa ohjattavaksi. Puberteettisessa yhteiskunnassa tunne on paras, vahvin ja ainoa asia, mikä ihmistä ohjaa - mikä näkyy somessa, mediassa ja arjen päätöksissä.

Uutuuskirjassa "Tunteet tapissa" (Into, 2024) Kortesuo havainnollistaa miksi näin on päässyt käymään, miten tunnevetoisuutta käytetään hyväksi ja mitä siitä seuraa. Jos tunnevetoisuuden vaikutuksia ei tiedosteta, yhteiskunnan turbulenssi lisääntyy, polarisaatio kasvaa, ennustettavuus heikkenee ja päätökset ovat huonoja.

Tunnetaitojen lisäksi Kortesuo penää kirjassa järkeä ja malttia - mutta miten ne pärjäisivät tunteille? Toimittaja Kare Eskolan kanssa asiasta keskustelee Kortesuon lisäksi Johanna Vuorelma, joka on tutkinut yhteiskuntapolitiikan arvoja ja tunteita ja kirjottanut mm. vihapuheesta.]]></description><pubDate>Mon, 25 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ca9f179f06744ace9a373d3a0e186195.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-25T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa veikkailtu suursota 2027, woket naiset ja konservatiivit miehet sekä Suomiko maailman onnellisin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67953288</link><guid isPermaLink="false">1-67953288</guid><description><![CDATA[Pääsiäistä edeltävällä viikolla Perjantaistudion raatilaiset ovat kosmologi Kari Enqvist, elokuva-asiantuntija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. 

Ylen Brysselin kone -ohjelmassa haastateltu  Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen esitti hyytäviä ennustuksia lähivuosille: Venäjä ja Kiina sotkevat lännen toimintaa erilaisin hybridihyökkäyksin sulkien tietoverkkoja ja masinoiden suuria määriä turvapaikanhakijoita maiden rajoille. Kiina saattaa hyäkätä Taiwaniin, ja Venäjä johonkin Nato-maahan. Myös Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan Venäjä valmistautuu suuren mittakaavan perinteiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan. Onko tämä hysterian lietsontaa ja turhaa pelottelua, vai pitäisikö meidän ottaa sodan uhka tosissaan myös Suomessa? Ja minkälainen mainehaitta Suomelle olisi kieltäytyä ottamasta maahan yhtäkään Venäjän rajalle järjestämää turvapaikanhakijaa?

Nuorten miesten ja naisten arvot eriytyvät: naisista tulee yhä enemmän vasemmistolaisia liberaaleja, miehistä oikestolaisempia konservatiiveja. Yhä useamman nuorukaisen kaulassa onkin tänä päivänä näkyvästi risti. Mitä tapahtuu, kun pariutumisikäiset suomalaisnuoret ovat toisistaan ideologisesti yhä kauempana?

Suomi on jo seitsemännen kerran maailman onnellisin maa, mutta me suomalaiset emme millään halua uskoa sitä. Eihän tässä maassa kukaan edes hymyile! Voiko maa edes olla onnellinen, ja miksi emme voi olla onnellisia siitä, että asumme maailman onnellisimmassa maassa?

Manu Haapalainen kirjoitti Journalisti-lehdessä että jos katsoja ei näe ja kuule sarjan tai elokuvan audiovisuaalisia nyansseja, hän ei ole todella katsonut sitä teosta. Onko audiovisuaalisen sisällön nauttiminen varustelukysymys ja olemmeko katsojina velkaa tekijöille sen, että tuijotamme teosta herkeämättä?

Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin 400 uutta sanaa. Uutuuksina neutraaliin yleiskieleen on hyväksytty muun muassa jokaisenoikeus, kikkakolmonen ja bäkkäri ja mässy. Monet uudissanoita kuulostavat kovin tutuilta, koska Kotuksen sanakirjaan otetaan kieleen jo asettuneita sanoja. Mutta milloin uudesta sanasta tulee osa kieltä?

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
]]></description><pubDate>Fri, 22 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b8239517ac044e1eae91c0474fac396a.mp3" type="audio/mp3" length="594240"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3095"/><itunes:duration>51:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Muusikko, elokuvaohjaaja Lukas Stasevskij ja Ukrainan todellisuus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67953072</link><guid isPermaLink="false">1-67953072</guid><description><![CDATA[Sellisti Lukas Stasevskij oli aloittanut elokuvaohjaajaopinnot Kiovassa edellisenä syksynä, kun helmikuun 24. päivä vuonna 2022 Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi. “Olin saapunut Ukrainaan ottaakseni selvää, kuka olen ja minne kuulun. Jäisin Kiovaan.” Näin Lukas Stasevskij kertoo sodan alkamisen dramaattisista hetkistä Pirjo Hounin tuoreessa kirjassa Sodan sellisti.

Mitä Tampereella varttunut Lukas Stasevskij halusi löytää isänsä kotimaasta ja miten sota muutti kaiken? Lukas lienee yksi laajimmin Ukrainaa täysimittaisen sodan aikana kiertäneistä suomalaisista. Millainen dokumenttielokuva ukrainalaisista sodan keskellä on syntymässä ja millaista elämä siellä on juuri nyt?

”Kävisipä maalle kuinka huonosti vain, niin ainakin jälkipolville jäisi dokumenttini vastarintaa tekevistä ihmisistä. Ukrainalaiset eivät olleet mikään alistunut lammaskatras.”

Kulttuuriykkösen haastattelussa sellisti, elokuvaohjaaja ja pelimusiikkia soittavan Game Music Collectiven taiteellinen johtaja Lukas Stasevskij kertoo Ukrainan kokemustensa lisäksi myös polustaan ammattimuusikoksi ja elokuvantekijäksi. Toimittajana on Leena Peltokangas.]]></description><pubDate>Thu, 21 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-495e1b7a082a4d69879fe5ba33869de4.mp3" type="audio/mp3" length="602112"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3136"/><itunes:duration>52:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ovatko Jussi-palkinnot totuus kotimaisesta elokuvasta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67952860</link><guid isPermaLink="false">1-67952860</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen uppoutuu kotimaisen elokuvan vaiheisiin Jussi-palkintojen kautta. Kipsinen mutta ylväästi seisova patsas on hyvä symboli vaatimattomasta mutta omilla jaloillaan seisovasta suomalaisesta elokuvainstituutiosta, joka vuosittain palkitsee maamme sykähdyttävämpiä elokuvatapauksia. 

Vuonna 1944 ensimmäisen kerran jaettu palkinto on kulkenut vuodesta ja vuosikymmenestä riippuen loisteliasta, hyljeksittyä tai arvostettua polkua. Sitkeä Jussi — 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa -tietokirjan kirjoittajat pitävät pienenä ihmeenä, että Jussi-palkintoperinne on elänyt näihin päiviin saakka. Mutta minkä takia, ja millainen on ollut Jussien vaikutus kotimaiseen elokuvaan ja sen kehittymiseen?

Aiheesta keskustelemassa toimittaja-tietokirjailija Jaana Semeri sekä Sitkeä Jussi -tietokirjan tekijät toimittajat Anton Vanha-Majamaa ja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa. ]]></description><pubDate>Wed, 20 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-62f79dc2259f45eb8dd52cd87aad79d0.mp3" type="audio/mp3" length="609408"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3174"/><itunes:duration>52:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Botoxista ylipainoon ja isompiin rintalihaksiin - Miten ulkonäköpaineisiin kannattaa suhtautua?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67952630</link><guid isPermaLink="false">1-67952630</guid><description><![CDATA[Miltä mä näytän? Kehopositiivisuudesta ja kehon muokkaamisesta.

Ulkonäössä, kehossamme ja sen eri ominaisuuksissa on kyse geeneistä, mutta yhä useampi myös muokkaa omaa ulkonäköään. Ilmiöön liittyy paljon mielipiteitä, vaikka kehonmuokkausta on tapahtunut aina. Naisten korsetit tai joidenkin alkuperäiskansojen tapa viillellä ihoon merkkejä tai venyttää huulia ovat yhtä lailla kehon muokkaamista.

Ulkonäöstä puhutaan myös pääomana, vaihtotavarana. Onko ulkonäöstä siis hyötyä paitsi parisuhdemarkkinoilla, myös työmarkkinoilla?

Kehopositiivisuus muistuttaa, ettei toisten kehoa pitäisi kommentoida eikä hyväksyä painoon tai ulkonäköön perustuvaa syrjintää. Ylipaino on kuitenkin selkeä terveysriski, joten voiko lääkäri kehottaa henkilöä laihduttamaan terveyssyistä?

Keskustelemassa tanssija Henna Räty, kehopositiivisuusaktivisti, toimittaja Nelli Hyttinen sekä taidehistorioitsija Antti Kauppinen, joka muutama vuosi sitten sai yllättävän kutsun malliimaailman ytimeen ja Milanon catwalkille.

Toimittajana Liisa Vihmanen
]]></description><pubDate>Tue, 19 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-04106edc3642448ead7773b3026cabbf.mp3" type="audio/mp3" length="595776"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3103"/><itunes:duration>51:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Orjuuden historiaa - miten orjuutta perusteltiin ja mikä sen lopulta kaatoi?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67952421</link><guid isPermaLink="false">1-67952421</guid><description><![CDATA[Valkoisen eurooppalaisen olisi helppo ajatella, että orjuus lopetettiin eurooppalaisella valistusajattelulla, kristillisyydellä ja teollisuudella - mutta entä jos nämä olivatkin orjuuden syitä? Ja aiheuttiko orjuus rasismin vai rasismi orjuuden?

Kulttuuriykkösessä keskustellaan Pekka Isakssonin ja Jouko Jokisalon uutuuskirjasta Orjuuden arvet (Into Kustannus). Kirja kartoittaa rasismin, talouden ja aatteiden historiallisia yhteyksiä orjuuteen, mutta paljastaa myös, miten orjuuden arvet kipuilevat yhä kulttuurissamme.

Kirjailijoiden lisäksi keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Ohjelman juontaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Mon, 18 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ab0aa13c916e4416b569d5296acb7319.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-18T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa työmarkkinasolmu, Catherinen kuvasekoilu, kirkon kipuilu avioliiton kanssa, emojimokat & vanhuuden sokerointi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67830171</link><guid isPermaLink="false">1-67830171</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä.

Puntarissa evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen ehdotus kahden avioliittokäsityksen mallista, joka hyväksyisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen, mutta säilyttäisi yksittäisille papeille mahdollisuuden kieltäytyä vihkimisestä niin halutessaan. Onko kyseessä kirkon sisäistä konservatiivi- ja liberaalikentän turbulenssin liennyttämistä, ei ketään tyydyttävä kompromissiratkaisu vai syy hajoamiselle kahteen kirkkokuntaan?

Työmarkkinasolmu on ummessa, kun hallitus ja työnantajapuoli eivät löydä yhteistä säveltä ja neuvotteluyhteyttä poliittisiin työtaistelutoimiin ryhtyneen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Ylilyöntejä (sosiaalisessa) mediassa asian tiimoilta heitellään puolin ja toisin. Ovatko tyhmistyminen ja disinformaatio aina olleet väistämättömiä lakkojen aikana vai onko tämä pikemminkin taas yksi oire yhteisen todellisuuden murenemisesta? Jääkö suomalainen yhteiskunta lakkojen vuoksi pysyvästi typerämmälle ja polarisoituneemmalle tasolle?

Vanhuutta ja senioritodellisuutta näytetään kuvattavan nykyään paljon mm. elokuvissa, teatterissa ja tv-sarjoissa. Onko väestörakenteen muutos vanhemmaksi aiheuttanut sen, että tarvitsemme vanhuudesta kertovia tarinoita? Halutaanko korkea ikä fyysisine vaivoineen sokeroida joksikin herttaisen lupsakkaaksi ilmiöksi? 

Emojit ovat nykyään niin keskeinen osa kommunikaatiotamme, ja siihen liittyy paljon sudenkuoppia, että on syntynyt emojikouluttajien ammattikunta tarkjoamaan meille työkaluja oikeaoppiseen emojien käyttöön. Onko kyseessä harhainen modernin ajan erikoisammatti, vai pitäisikö meidän kaikkien opetella emojien oikeaoppinen käyttö nolojen tilanteiden ja kommunikaatiovirheiden välttämiseksi? 
Kuvamanipulaatio on puhuttanut Britannian hovin kautta, kun prinsessa Catherinen äitienpäiväpotretti osoittautui retusoiduksi. Tästä nousi kohu, joka on herättänyt jopa salaliittoteoreetikot spekuloimaan kuninkaallisen perheen tilasta, tolasta ja tulevaisuudesta. Kyseessä on kuitenkin paljon laajempi ongelma, josta pitäisi kenties keskustella entistä enemmän.

Tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Puheenjohtajana ja toimittajana toimii Juhani Kenttämaa.]]></description><pubDate>Fri, 15 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-277fee66d7e64e6c973943a4b56b91ed.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-15T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Auschwitz myy ja kiinnostaa. Miten holokaustia pitäisi käsitellä kirjallisuudessa ja elokuvissa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67829930</link><guid isPermaLink="false">1-67829930</guid><description><![CDATA[Holokausti, kuuden miljoonan juutalaisen murhaaminen toisen maailmansodan aikana, on yhä edelleen erityisesti kustantajille ja elokuvabisnekselle aarreaitta. Holokaustikirjallisuus saa myös uusia lukijoita sukupolvesta toiseen. The Zone of interest, elokuva Auschwitzin komendantin arjesta, voitti parhaan ulkomaisen elokuvan palkinnon vuoden 2024 Oscareissa. Miten holokaustia pitäisi taiteessa käsitellä, jotta se tekisi oikeutta sen uhreille eikä siitä tulisi vain osa viihdeteollisuutta? Vai voiko sitä edes käsitellä moraalisesti kestävällä tavalla? Entä kuka voi esittää elokuvassa juutalaista uhria? Vieraina juutalaisen kulttuurin tutkija FT Simo Muir, TT Mikko Ketola ja suomentaja Päivi Paloposki.

Toimittajana on Liisa Vihmanen]]></description><pubDate>Thu, 14 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ae6677c4d78b4c10bb08dd33a7632b18.mp3" type="audio/mp3" length="594240"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3095"/><itunes:duration>51:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[ITE-taide ei kuollutkaan perämetsän picassojen mukana vaan on nyt jopa matkailuvaltti]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67829705</link><guid isPermaLink="false">1-67829705</guid><description><![CDATA[Maaseudun Sivistysliitto on kartoittanut suomalaista ITE-taidetta 1990-luvulta lähtien. ITE-taiteella tarkoitetaan itseoppineiden taitelijoiden tekemää nykykansantaidetta ja termi on lyhenne itse tehdystä elämästä.

Viimeisimpänä on juuri tehty Uudenmaan alueen ITE-taiteen kartoitus, joten nyt koko Manner-Suomi on kertaalleen käyty läpi. Mitä tällä tiedolla tehdään ja pitäisikö kierros aloittaa alusta uusien sukupolvien tultua mukaan?



Suurten kaupunkien liepeille siirryttäessä myös ITE-taide ympäristöineen on muuttunut urbaanimmaksi. Tämän päivän ITE-taiteessa näkyvätkin esimerkiksi erilaisten alakulttuurien vaikutukset. Kaupungeissa vapaiden tilojen ja joutomaiden määrä on  vähentynyt. Missä siis elää tämän päivän ITE-taide ja vieläkö pihapiirien veistospuistoja syntyy?



Ensi kesänä Hyvinkäällä avataan uusi Middle of Nowhere -ITE-taidepuisto ja vuoden 2024 ITE-taiteen tunnustus annettiin Vantaan Hakkilan konttikylän yhteisölle. Mikä merkitys tekemisen ja esittämisen tiloilla on?

 

Itse oppineiden taiteentekijöiden teoksia on viime vuosina nähty  museonäyttelyissäkin ITE-taiteen brändin suojassa, mutta mitään virallista asemaa nykykansantaiteen tekijöillä ei ole, kuilu virallisen taidemaailman rakenteisiin on selkeä. Pitäisikö ITE-taiteen pysyä jatkossakin villinä ja vapaana vyöhykkeenä?

 Onko ITE-taide siis murroksessa ja millaisia ovat nykykansantaiteen uudet tuulet? 

Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana taiteilijat Paula Huhtanen ja Greger Grönholm,  kultttuurituottaja Raija Kallioinen ja kulttuurijohtaja Helka Ketonen Maaseudun Sivistysliitosta sekä ITE ry:n puheenjohtaja ja ITE-taidetta pitkään dokumentoinut taiteilija, valokuvaaja Veli Granö. Toimittajana on Leena Peltokangas.

]]></description><pubDate>Wed, 13 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6266278511424c0ea05608a71b82d213.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uusi Shōgun-sarja päivittää samuraitarinan 1600-luvun Japanin ja Euroopan siirtomaavallan törmäyksestä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67829482</link><guid isPermaLink="false">1-67829482</guid><description><![CDATA[Uusi Shōgun-tv-sarja avaa 1600-luvun feodaalista Japania mm. samurai-kulttuurin kautta sekä Euroopan siirtomaavaltojen kilpailua saarivaltion kauppayhteyksistä ja rikkauksista. Sarja on jo toinen tv-dramatisointi 1975 alunperin julkaistusta James Clavellin samannimisestä menestystomaanista. 

Kulttuuriykkönen arvio, miten sarja onnistuu laajan romaanin modernissa versioinnissa, sekä millaisen kuvan siirtomaa-ajan Euroopan ja Japanin yhteentörmäyksestä se peilaa. Millä tavalla Shogun onnistuu historiallisena kulttuurituotteena? 

Aiheesta keskustelemassa japanilaiseen kulttuuriin erikoistunueet vieraat: dosentti Seija Jalagin Oulun yliopistosta, toimittaja Heikki Valkama sekä tutkija Eija Niskanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 12 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9b1547e38ab64f52b9d315339b5e5103.mp3" type="audio/mp3" length="609024"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3172"/><itunes:duration>52:52</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun piano ja kitara eivät riitä - uusia soitinkeksintöjä tehdään yhä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67829278</link><guid isPermaLink="false">1-67829278</guid><description><![CDATA[Saksofoni on viimeisin varta vasten keksitty akustinen soitin, jota käytetään laajasti. Silti jopa Suomessa yhä kehitellään uusia soittimia: Leonardo da Vincin idean pohjalta rakennettu omniwerk yhdistää luutun, cembalon ja jousisoinnin. Kari Ikosen kehittämä maqiano virittää flyygelin lähi-itään. Klavikordi on saanut sähköt ja kitara uusia säveliä entisten väleihin.

Eikö vanhoissa soittimissa muka ole kylliksi? Mitä lisäarvoa akustiset soitinkeksinnöt antavat muusikoille ja säveltäjille maailmassa, joka koko ajan enemmän perustuu äänen mallinnukselle ja koneille?

Käsityön, kosketuksen ja soinnin luovuudesta keskustelemassa soitinkeksijä Jonte Knif, omniwerkin taitaja, muusikko-säveltäjä Aki Rissanen sekä kitaristi Petri Kumela. Ohjelman juontaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Mon, 11 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9f16b645a4924476aae5fb8263834012.mp3" type="audio/mp3" length="602688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-11T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3139"/><itunes:duration>52:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa rauhanturvaajien rasismi, Simo Häyhä -kultti, salametsästyksen motiivit ja korkeakulttuurin kato]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67769937</link><guid isPermaLink="false">1-67769937</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio käsittelee jälleen viikon ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä.

Perjantaistudiossa aiheina rauhanturvaajien rasismi, tarkka-ampuja Simo Häyhän globaali kultti, salametsästyksen motiivit, suuren journalistipalkinnon ruodinta ja korkeakulttuurin kato ja sivistyksen statuksen uudelleen määrittely.

Raatilaisina tutkiva journalisti ja elokuvakriitikko Matti Rämö, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen Ja kulttuuritoimittaja, tietokirjailija Ville Hänninen.
Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja.]]></description><pubDate>Fri, 8 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0be41dc10d184b8bb11be24f336e48b5.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-08T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Barbenheimer ja kaikki tarpeellinen Oscareista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67769714</link><guid isPermaLink="false">1-67769714</guid><description><![CDATA[Elokuvat Oppenheimer ja Barbie ovat olleet elokuvavuoden suuria kassamagneettaja, mikä pistää ajattelemaan, että Hollywoodissa on kaikki hyvin. Laatu on kohdannut suosion. Samalla elokuvateollisuuden lempilapsi, supersankarisaagat eivät kuitenkaan ole menestyneet odotetusti. Tuotantoja on peruttu viime metreillä. Lakot ovat tuottaneet päänvaivaa. Entä Netflix ja muut striimauspalvelut? Kohtaavatko suurten elokuvayhtiöiden suunnitelmat ja elokuvantekijöiden luovuus? Mitä Oscar-gaala kertoo elokuvasta ja mitä siellä ehdolla olevat elokuvat kertovat maailmasta vuonna 2024? Keskustelemassa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin toiminnanjohtaja Anna Möttölä, elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja JP Pulkkinen.

]]></description><pubDate>Thu, 7 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f5325d99c33e46ee94d26459e5663f7d.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten selvitä hengissä nuoruudesta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67769502</link><guid isPermaLink="false">1-67769502</guid><description><![CDATA[Anna-Maija Heinosen ja Krista Moision ohjaama tuore dokumentti Hard to break kertoo kahden pääkaupunkiseudulla asuvan nuoren kasvutarinan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan varjoisilla kulmilla. Nopeatempoisessa elokuvassa limittyvät perinteinen dokumenttiseuranta ja sosiaalisen median alustoilta tallennettu sisältö. Leffassa puhutaan suoraan niin riippuvuusongelmista, väkivallasta kuin vaihtuvista parisuhteistakin. Miksi nuoruuden sekoiluja ja jopa rötöksiä avataan somessa ja millaisia pohdintoja dokumentin tekijät ovat käyneet näyttäessään kaiken tämän?

Kirjailija, toimittaja Laura Juntusen uudessa Tyttö joka en -kirjassa eletään Raahessa. Yläkouluikäinen Laura sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Omakohtainen teos kytkee yksilön tarinan yhteiskunnalliseen näkymään ja tutkii nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpäisee tyttöjen ja naisten elämää lapsesta aikuisuuteen saakka. Juntusen edellinen Subutex-kaupungin kasvatit -kirja sai kovasti kiitosta ja avasi myös pohjoisen Suomen nuorison kipupisteitä.



Miten siis selvitä hengissä nuoruudesta? Mitä Hard to break -dokumentin nuorille kuuluu nyt? Miksi mielen ongelmiin on niin vaikea saada apua ja miten eriarvoisuus vaikuttaa nuorten elämään? Nuorisosta ollaan aina huolissaan ja sanotaan, että vanhemmuus on hukassa, mutta mitä näiden lauseiden taakse kätkeytyy? Pitäisikö aikuisuudesta tehdä houkuttelevampaa? Ja miten median ja kulttuurin kentällä kerromme nuorten maailmasta? 

Kultturiykkösen keskustelussa aihetta avaavat Hard to break -elokuvan ohjaajat Anna-Maija Heinonen ja Krista Moisio, kirjailija, toimittaja Laura Juntunen sekä Aseman lasten löytävän nuorisotyön toimintavastaava Eliisa Ahlstedt. Toimittajana on Leena Peltokangas.]]></description><pubDate>Wed, 6 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-958b38b3ac6140afa68389f26fd2cb49.mp3" type="audio/mp3" length="602688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-06T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3139"/><itunes:duration>52:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ensin Kanteletar unohdettiin ja nyt Lönnrotia syytetään kulttuurisesta omimisesta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67769291</link><guid isPermaLink="false">1-67769291</guid><description><![CDATA[Elias  Lönnrotin kokoama Kanteletar on suomalaisen kulttuuriperinnön
kulmakivi, mutta nykyään se tarvitsee käyttöohjeen. Tutkija Niina
Hämäläisen toimittama Kanteletar - ja opas sen lukemiseen
(SKS 2024) avaa runojen taustaa ja merkityksiä ja kertoo osaltaan,
miten Kantelettaresta tehtiin suomalaisten "oma".

Uuden
version äärellä on hyvä pohtia, mitä Kanteletar oli omana
aikanaan, mitä se on nykyään - ja miten erilainen se olisi voinut
olla, jos Lönnrotilta kesken jäänyt uusi versio oli valmistunut.
Surumieliseksi, feminiiniseksi ja lyyriseksi mielletyn Kantelettaren
monista ulottuvuuksista ja nykyisestä käytöstä kertoo Hämäläisen 
lisäksi runolaulaja, taiteilijaprofessori Ilona Korhonen.

Ohjelman 
juontaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Tue, 5 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e57f0908657347dba5b07d8f8457b1b4.mp3" type="audio/mp3" length="588672"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3066"/><itunes:duration>51:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lautapelien uusi kukoistuskausi - Afrikan Tähti -kohusta Agemoniaan ja kansainväliseen hittiin Eclipseen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67769084</link><guid isPermaLink="false">1-67769084</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen pureutuu lautapelien suosioon, joka ei ole hiipunut korona-ajan jälkeenkään. Digipelit dominoivat, mutta miksi fyysiset pelinopat, -nappulat sekä -laudat kiehtovat edelleen ajassamme?
 
Suomessa lautapelikulttuuri voi hyvin, ja uusia kotimaisia pelejä julkaistaan tasaisesti. Lautapelit ovat laajentuneet ja monimutkaistuneet vuosien varrella, ja kaikenlaisille pelaajille löytyy eri tasoista ja teemaista peliä. Lautapelien kirjo on laajentunut huomattavasti shakin, Monopolin ja Afrikan tähden ajoista. Nykypelit ovat yksinkertaisen ja toimivan idean lisäksi myös moniuloitteisia ja -mutkaisia pelitekniikaltaan ja maailmoiltaan. Millaisia pelejä ajassamme tehdään, ja millaisia teemoja sekä ilmiöitä niissä käsitellään? 

Pelisuunnittelija Max Wikström julkaisi juuri mm. kirjailija Mike Pohjolan ja sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen kanssa yhteistyössä tehdyn Agemonia-lautapelin, joka kustannettiin osaksi joukkorahoituksella. Suomen tunnetuin modernin ajan lautapelisuunnittelija Touko Tahkokallio on saanut kansainvälistä tunnustusta etenkin Eclipse-lautapelistään. Millaista vaativan lautapelin tuottaminen ja toteuttaminen käytännössä on?

Vieraina Mike Pohjola, Touko Tahkokallio sekä lautapeliyrittäjä Linda Bremer. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 4 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7d230b7c79e3462aa1aadfa5e6ac8da0.mp3" type="audio/mp3" length="610944"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3182"/><itunes:duration>53:02</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa paheksuttu provider-ilmiö ja sokerideittailu, Putinin fasistinuoret ja maaseudun multakurkku Jaakko Teppo]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67767876</link><guid isPermaLink="false">1-67767876</guid><description><![CDATA[Perjantaistudion raati keskustelee jälleen kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä sekä moraalikysymyksistä. Mukana toimittaja/tietokirjailija Leena Virtanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, 
ja tietokirjailija Ville Hänninen. 

Provider-trendi, eli ilmiö, jossa naiset etsivät itselleen rahoittajaa, on noussut pinnalle. Raati pohtii, onko tämä suuntaus kulutuskapitalismin uusi ilmentymä vai konservatiivisten perinteisten roolien kaipuuta. Mediassa ilmiötä pidetään idiottimaisena tasa-arvon takapakkina ja mm. sosiaalityöntekijät ovat huolestuneita sokerideittailusta. Somekulttuuri on vaikuttanut provider-ilmiön ja sokerideittailu nousuun. Onko nuorten naisten seksuaalimoraali ja parisuhdekulttuuri muuttunut? 
 
Venäjällä nuoria kasvatetaan yhä militaristisemmassa ja fasismin hengessä Junarmija-liikkeen kautta. Raati vertaa tätä liikettä historiallisiin esimerkkeihin kuten Hitler-jugendiin ja keskustelee sen mahdollisista seurauksista Venäjän tulevaisuudelle ja meidän naapurisuhteellemme. 

Kustantamojen Siltala ja Teos yhdistyminen heijastaa laajempaa trendiä kulttuurialalla. Mitä yhdistymiset voivat tarkoittaa alan tulevaisuudelle. Liittyykä äänikirjan nousu kustantamojen peliliikkeisiin? 

Virpi Hämeen-Anttila tuo esiin hiljaisuuden ja äänimaailman arvostamisen tärkeyden nykypäivänä. Miksi hiljaisuus on vähissä ja miksi kaikkialla soi taustamusiikki? 

Ville Hänninen muistelee juuri kuollutta muusikko-koomikko Jaakko Teppoa ja pohdiskelee kuplettimusiikin asemaa nykypäivänä. Onko maaseudun kulttuuri hävinnyt musiikista ja kirjallisuudesta? Kenen nahkahousissa kiertää vanha pieru?

Kalevalan päivänä SKS julkaisi Kantelettaren selityksillä varustetun painoksen. Miksi tämä Kalevalan rinnakkaisteos on jäänyt vähemmälle huomiolle, ja miten hämmästyttävän nykyaikainen se on asenteiltaan. 

Toimittajana Vesa Kytöoja.]]></description><pubDate>Fri, 1 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4cdd40a0e1dd47ecbad54ae2060d3b76.mp3" type="audio/mp3" length="602688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-01T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3139"/><itunes:duration>52:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kari Enqvistin Tulivuoren varjossa - fyysikon synkkä yksinpuhelu]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67767651</link><guid isPermaLink="false">1-67767651</guid><description><![CDATA[Kari Enqvist on teoreettisen fysiikan emeritusprofessori ja kosmologi, joka nykyään on ensisijaisesti kirjailija. Enqvistin kuudestoista kirja Tulivuoren varjossa tuo esiin paitsi hänen pitkäaikaisen kiintymyksensä Italiaan, myös eurooppalaisuuden käsitteen. Enqvist kirjoittaa “omaksi koetusta historiasta”, joka jännittyy kahden tapahtuman väliin: ensimmäinen maailmansota ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Odotettavissa on keskustelua muun muassa eurooppalaisuudesta, patrioottisuudesta, paikallisuudesta, nuorista ja vanhoista kaupungeista, Lahdesta ja Italiasta ja Hemingwaysta. Ohjelman toimittaa JP Pulkkinen.
]]></description><pubDate>Thu, 29 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8c4ed250d4e348e7886f674a80ac9493.mp3" type="audio/mp3" length="609216"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-29T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3173"/><itunes:duration>52:53</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Dyyni: osa 2 - yllättävän poliittinen scifispektaakkeli ja valtava arvostelumenestys]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67767430</link><guid isPermaLink="false">1-67767430</guid><description><![CDATA[Frank Herbertin tieteiskirjaklassikosta Dyyni julkaistiin Dennis Villeneuven ohjaama jatko-osaelokuva, joka päättää ensimmäisen kirjan seikkailun aavikkoplaneetta Arrakisilla. Kyseessä on yksi vuoden 2024 odotetuimpia elokuvatapauksia.

Miten Villeneuve onnistuu eepoksessaan ja aikaisemmin lähes mahdottomalta tuntuneessa filmatisoinnissa, joka jäi kesken Alejandro Jodorowskylta ja puolitiehen David Lynchiltä? Miten Dyyni: Osa 2 -elokuva vertautuu kuuden Oscar-palkinnon pokanneeseen ensiosaan, ja miten elokuva onnistuu lunastamaan korkeat odotukset?

Dyyni-kirjasarjan maailmasta, Dyyni: Osa 2:sta ja muista leffasovituksista sekä Herbertin universumin vaikutuksista populaarikulttuuriin keskustellaan runoilija Aura Nurmen, tieteis- ja fantasiakirjatapahtuma Finnconin Sari Polvisen sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 28 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-90b68aecb5624636bcdc256abf44b885.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suorat sanat työelämän jargonista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67767211</link><guid isPermaLink="false">1-67767211</guid><description><![CDATA[Miksi jargonin annetaan rehottaa, vaikka kukaan ei siitä tykkää? Onko nykyinen työelämä erityisen mehevä kasvualusta kapulakielelle? Eri työpaikoilla vaikean kielen syynä voi olla sumutus, kaunistelu, epävarmuuden peittely tai ajattelun laiskuus, mutta niiden vastavoimana on tarve kirkkaaseen ilmaisuun.

Siitä esimerkkinä on juuri ilmestynyt kaksi kirjaa, Laura Niemen "Työelämän tyhjänpuhujat - Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan" sekä Eeva Öörnin "Selkeä kieli, toimivat tekstit". Kulttuuriykkösessä Niemi ja Öörni kertovat, millaisia tunne- ja ajattelutaitoja vaatii kapulakielen kitkeminen työpaikoilta. Konsulttipuheen taustoja valottaa strategisti Pasi Sillanpää.

Ohjelman juontaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Tue, 27 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-441f89fabfd4402983042c179ac2c331.mp3" type="audio/mp3" length="582720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3035"/><itunes:duration>50:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa pornoaddiktit nuoret, punavihreätä Ylen painostusta ja The Real Housewives vs. Tubettavat konemiehet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67693463</link><guid isPermaLink="false">1-67693463</guid><description><![CDATA[Kansanedustajat ja Ylen hallintoneuvoston jäsenet Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja Elisa Gebhard (sd) pyysivät Ylen toimitusjohtajalle ja hallitukselle lähettämässään julkisessa kirjeessä, että Yle jää pois Euroviisuista, jos Israelin osallistuu kisaan. Tuomas Enbuske kysyi viestipalvelu X:ssä, pitäisikö punavihreiden poliitikkojen yritystä vaikuttaa Ylen sisältöihin kohdella samalla tavoin kuin perussuomalaisten poliitikkojen vaikutusyrityksiä. Suhtaudutaanko politiikan eri kenttien toimintaan ja vaikutusyrityksiin eri tavoin?

Terapeutti-Villenäkin tunnettu SDP:n kansanedustaja Ville Merinen kertoi Ylen Gogin kantabaari -ohjelmassa saavansa viestejä 13-14-vuotiailta pojilta, jotka on pornoriippuvaisia tai he katsovat pornoa päivittäin. Osa pojista aloittaa säännöllisen pornon katselun jo alakouluiässä, eli jo 7–12-vuotiaina. Onko porno uusi huume, ja mitä asialle pitäisi tehdä?

Nelosen The Real Housewives Suomi -sarja esittelee kotimaisen version amerikkalaislähtöisestä kulutuskeskeisestä ja luksusbrändien täyttämästä todellisuudesta. Yle Areenan Tubettavat konemiehet avaa aivan toisenlaisen näkymän kasvukeskusten ulkopuolelle, pohjoissavolaiseen maalaismaisemaan, jossa miehet elävät arkeaan, tuunaavat koneita, korjaavat latoja ja tekevät metsäsavottaa. Kummat edustavat Suomea: puunatut rouvat vai savolaiset miehet?

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten poliitikoilta odotettiin arvokasta käytöstä, joka voi nyt jälkikäteen näyttää setämäiseltä tai tätimäiseltä. Sittemmin normit ovat muuttuneet: esimerkiksi elinkeinoministeri Wille Rydman on nimitellyt ay-liikettä mafiaksi ja pääministeri Orpokin on joutunut vetoamaan turhan provosointia vastaan. Onko perinteinen, valtiomiehille ja -naisille ominainen arvokkuus siis katoamassa?

Hallitus on osoittanut 235 miljoonaa euroa tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseen keskeisinä pitämiltään aloilta, ja rahoitusta on varattu vain kolmelle vuodelle yhtä tohtorikoulutettavaa kohti.  Yliopistolaiset ovat esittäneet huolia b-luokan tohtoreista. Kokeeko tohtorititteli pian inflaation?

Ylen palkkakone kertoo, että korkeakoulutus ei aina tuo ammattikoulua parempia ansioita. Ammattikoulun käynyt sähkötyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin arkeologi yliopistosta. Epäreilua vai reilua? Ja mistä työn arvo eli palkka muodostuu?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, mediailmiöistä ja arvoista ovat keskustelemassa vakiraatilaiset ekonomisti Heikki Pursiainen, liikemies Sami Kuusela ja Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
]]></description><pubDate>Fri, 23 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-99dd75ba132e410381b31f668359d70b.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-23T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko koulu yhteiskunnan pienoiskuva?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67693219</link><guid isPermaLink="false">1-67693219</guid><description><![CDATA[Pieni rike paisuu koko yhteisöä ravistelevaksi vyyhdiksi. Saksalaiselokuva Opettajainhuone sijoittuu hampurilaiseen kouluun, missä äkkiä risteilevät väärät mielipiteet, missä nollatoleranssi ei toimi, missä haetaan syntipukkeja, missä viestit vääristyvät matkalla. Totuus ei ole yksinkertainen. Oscar-ehdokkaanakin olevasta İlker Çatakin ohjaamasta elokuvasta, koulusta ja yhteiskunnasta keskustelevat äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Paula Degerman, tutkija Outi Hupaniittu ja JP Pulkkinen.
]]></description><pubDate>Thu, 22 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bf059afa7e2b406ebf4e87e933889be6.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Afrotaustaiset taiteilijat kertovat suomalaisesta rasismista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67692986</link><guid isPermaLink="false">1-67692986</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen pureuttu afrosuomalaiseen identitettiin afrosuomalaisten kulttuuritoimijoiden kokemuksien, ajatusten ja haaveiden kautta. 

Mitä afrosuomalaisuus on vaikuttanut omaan identiteettiin? Miten afrosuomalaisuuteen suhtaudutaan? Millaisia asioita se on mahdollistanut tai sulkenut pois? Millainen voimavara monikulttuurinen tausta on, ja millainen etu tai rasite on se, ettei koe kuuluvansa yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn taustaan, kansalaisuuteen tai etnisyyteen?

Vieraina koreografi ja UrbanApa-yhteisön johtaja Sonya Lindfors, Dance Brothers -tv-sarjasta tuttu näyttelijä Roderick Kabanga sekä muusikko Luyeye "Seksikäs-Suklaa" Konssi, jonka paluu Angolaan on keskiössä Ylen tulevassa Lähiöbotox: African Metal Tour -dokkarisarjassa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 21 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4418b8228c554591a3757154256d27ca.mp3" type="audio/mp3" length="611328"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3184"/><itunes:duration>53:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Riikka-Maria Rosenbergin Vapaaherratar - 1700-luvun kartanon unohdetut kirjeet synnyttivät romaanin aatelisnaisesta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67692765</link><guid isPermaLink="false">1-67692765</guid><description><![CDATA[Historioitsija Riikka-Maria Rosenberg on erikoistunut ranskalaisten naisten historiaan. Muutettuaan Hakoisten kartanoon paikalliset naiskohtalot alkoivat kiinnostaa häntä. Millaisia kohtaloita kartanosta löytyneistä kirjeistä ja vaatteista paljastui? Romaani Vapaaherratar on osa Hakoisten naiset -sarjaa, joka kuvaa Hakoisten kartanon todellisia naiskohtaloita. Nyt pääosassa on Helena von Burghausen, joka pelastaa perheensä ja onnensa sotien myllerryksessä syksynä 1790.

Historiantutkija FT Sofia Gustafsson, joka on erikoistunut 1700-luvun Suomen historiaan ja upseereihin, on auttanut kirjailijaa käytettyjen lähteiden kanssa. Ohjelman vieraina ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 20 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7bc98dc0d7b34cfda71e9a08b3f1e195.mp3" type="audio/mp3" length="594240"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3095"/><itunes:duration>51:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Iittalan uusi logo kiihdytti suomalaiset raivoon]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67692556</link><guid isPermaLink="false">1-67692556</guid><description><![CDATA[Iittala, yksi suomalaisen muotoilun suurista ikoneista, muutti radikaalisti vanhan, kaikkien tunnistaman logonsa ja suututti sillä suomalaiset. Samanaikaisesti Iittala lanseerasi uuden kuppimallistonsa, jonka syytetään olevan plagioitu pieneltä yksityiseltä keraamikolta Johanna Ojaselta.

Miksi Iittala muutti logonsa? Mitä hyötyä siitä on? Kuinka yksittäinen muotoilija pystyy suojaamaan tuotteensa? Miten yleistä plagionti on? Ja mitä on brändi? Kuinka se rakennetaan ja kuinka sitä suojellaan?

Lähetyksessä Ornamon (muotoilijoiden edunvalvontajärjestön) juristi Iiris Adenius, muotoilija Tapio Anttila ja entinen Iittalan mm. valikoimajohtajana työskennellyt ja "muumimukin" keksinyt Christel Vaenerberg. Lähetyksessä mukana myös Iittalan brändipäällikkö Tuija Makkonen ja muotoilija Markku Piri.

Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja
]]></description><pubDate>Mon, 19 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1f3d8876bcb0426b8c33b0862c7f5be2.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Windows95manin kiirastuli, Taylor Swift -salaliittoteoria, talousviisaiden iskut vyön alle & ajattelun loppu]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67590340</link><guid isPermaLink="false">1-67590340</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa ruoditaan vakiraatilaisten kanssa taas kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita. 

Keskustelussa Windows95manin yllätysvoitto UMK:ssa sekä paineet jättäytyä pois Euroviisuista Israel-boikotin takia, poptähti Taylor Swiftiin liitetty Super Bowl -salaliittoteoria joka tähtää presidentti Joe Bidenin udelleenvalintaan, professori Hiilamon ja Etlan Kangasharjun yhteenotto sekä julkisen (talous)puheen pelisäännöt, uutuudet vs. nostalgia populaarikulttuurissa. Lisäksi puidaan Joel Haahtelan vihaista esseetä, jossa hän oudosti väittää että ajattelu on alamäessä Suomessa, ja että filosofeja ja kirjailijoita on liian vähän esillä (onko hän kuunnellut Radio 1:stä ja Areenaa?). 

Vieraina päätoimittaja Mirva Saukkola, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 16 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e10024d8c1d7425f8dbc097d7e71cc56.mp3" type="audio/mp3" length="605760"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-16T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3155"/><itunes:duration>52:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten muodin aikakaudet näkyvät Helene Schjerfbeckin naiskuvissa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67590117</link><guid isPermaLink="false">1-67590117</guid><description><![CDATA[Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950-näyttely esittelee muotia, pukuhistoriaa ja taidetta vuoropuhelussa. Miten usein alempiarvoinen muoti rinnastuu ylevämpään koettuun taiteeseen? Helene Schjerfbeck (1862–1946) seurasi tarkasti muotia, ja hänen muotokuvissaan on paljon vaikutteita ranskalaisista muotilehdistä. Miten tämä näkyy mallin pukeutumistyylissä? Mitä nämä vaatteet viestittivät, emansipaatiota vai eskapismia? Moderni muoti syntyi käsitteenä 1870-luvulla ja jatkuu vielä tänään. Miten eri muodin aikakaudet näkyvät Schjerfbeckin naiskuvissa? Millä tavalla taideteokset kuvaavat modernia naiseutta?

Näyttelyssä on esillä 35 pukua, 20 Schjerfbeckin teosta ja yli 40 teosta muilta suomalaistaiteilijoilta. Näyttely yhdistää muodin ja taiteen ja on esillä Helsingissä, Villa Gyllenbergissä 9.6.asti.

Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija Marja Lahelma, muotihistorioitsija Katri Pyysalo, Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund ja vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 15 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e23e60a7e6554d14a0ba57dc5c1714b0.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-15T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Poliittinen satiiri on demokratian turva... kunnes pilkka osuu omalle kohdalle]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67589898</link><guid isPermaLink="false">1-67589898</guid><description><![CDATA[Poliittinen satiiri on demokratian turva: Politiikassa päätetään isoista yhteisistä asioista, mutta myös jokapäiväisestä toimeentulosta. Ja taistellaan ylimmästä vallasta. Äänestäminen on paras keino kommentoida vallanpitäjien toimia, mutta onko poliittinen satiiri toiseksi paras? Miksi huumori on niin tärkeää ja miten poliittinen satiiri toimii ääriliikkeiden kohdalla? Helsingin Sanomien Oki Räisänen piirsi pilakuvia 30-luvulla kun IKL ja Lapuan liike ukasivat nuorta demokratiaa. Entä miten oman aikamme poliittisia ääriliikkeitä voi käsitellä huumorin kautta? Vai onko huumoria sittenkin helpompi löytää keskiharmaasta demarista ja kepusta kuin poliittisen värikartan reunoilta?
Vieraina käsikirjoittaja ja juontaja Jukka Lindström, pilapiirtäjä Ville Ranta sekä tutkija Janne Ridanpää Merkki-museosta.

Toimittajana Liisa Vihmanen]]></description><pubDate>Wed, 14 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-097af7f0860e499fafa73b8a4bd9a1e0.mp3" type="audio/mp3" length="576768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3004"/><itunes:duration>50:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Päivittääkö Priscilla Elvis-myytin 2020-luvulle?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67589680</link><guid isPermaLink="false">1-67589680</guid><description><![CDATA[Kun elokuvan aiheena on Priscilla Presley, se ei voi olla "vain" biopic. Sofia Coppolan ohjaama ja Priscilla Presleyn itsenä tuottama Priscilla liittyy väkisinkin osaksi populaarikulttuurin ydinmyyttiä, Elvistä. Pystyykö yksi elokuva päivittämään Elvis-myytin vastaamaan 2020-luvun tarpeita - ja haluaako se sen tehdä? Mahtuuko #metoo osaksi teinitytön ja rock-kuninkaan epätasaista suhdetta?

Baz Luhrmannin Elvis (2022) teki Elviksestä populaarikulttuurin suurimman marttyyrin, mutta millainen sivuhenkilö hän on, kun tarinan kertoo Priscilla?

Alkuvuoden myyttisintä elokuvauutuutta ruotivat kriitikko Leena Virtanen, elokuvatutkija Jari Sedergren sekä Elvis-asiantuntija, yrittäjyyden lehtori Atte Varsta.

Ohjelman juontaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Tue, 13 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cff7482c7a324533b9d1a0c009182584.mp3" type="audio/mp3" length="595392"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3101"/><itunes:duration>51:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi useimmat kotimaiset lasten elokuvat pohjautuvat takuuvarmoihin menestykonsepteihin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67589479</link><guid isPermaLink="false">1-67589479</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen pureutuu kotimaisten lasten ja koko perheen elokuvien moderniin sielunmaisemaan. 

Viimeisen puolen vuoden aikana on julkaistu nippu kiinnostavia kotimaisia lastenelokuvia kuten Arto Halosen Antero Varovainen ja onnenkivi, Teemu Nikin Räkä ja Roiskis sekä tällä viikolla ensi-iltaan saapuva Reetta Aallon Heinähattu, Vilttitossu ja kana -elokuva. He ovat kaikki kokeneita elokuvantekijöitä, mutta ensikertalaisia koko perheen elokuvien ohjaamisessa. Mikä saa konkarit lastenelokuvien tekemisen pariin?

Teattereissa on pyörinyt myös vanhoja konsepteja, kuten Lassien sekä Pertsan ja Kilun uudelleenlämmittelyt. Monet elokuvat pohjautuvat vanhoihin kirjasarjoihin. Miksi vanhoja lastenelokuvakonsepteja julkaistaan edelleen, ja kuinka paljon koko perheen elokuvia tehdään myös keski-ikäisten ja senioreiden ehdoilla? 

Keskustelua suomalaisesta lastenelokuvaperinteestä sekä tilasta ja tulevaisuudesta käydään elokuvantekijöiden Reetta Aallon ja Arto Halosen sekä Koulukinon erityisasiantuntija Marjo Kovasen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 12 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4daeddfc78c547c68f505b7792ac65e5.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Iittalan brändiuudistus, Tuulan Pub ja plagiointikohu, nuoret miehet konservatiiveja ja naiset liberaaleja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67586761</link><guid isPermaLink="false">1-67586761</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja kirjailija Tiina Raevaaran ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. 

Perjantaistudion agendalla on tällä kertaa Iittalan brändiuudistus ja plagiointikohu, Z-sukupolven miesten ja naisten polarisoituminen ja vaalirahoitus, teatteriesitys Läkaren - sekä tyhmän optimismin hyödyt.

EDIT: Presidenttiehdokkaiden vaalirahoituksen juonnossa mainittiin, että Björn Wahlroos on tukenut ehdokas Stubbia (25 000 eurolla). Lisäyksenä on mainittava, että Wahlroos tuki rahallisesti myös ehdokas Haavistoa (10 000 eurolla). 

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Fri, 9 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-886193620dc14694b88c9c16c96a60ad.mp3" type="audio/mp3" length="600576"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-09T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3128"/><itunes:duration>52:08</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten kävi pasifismin 2020-luvulla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67586312</link><guid isPermaLink="false">1-67586312</guid><description><![CDATA[“Sodassa ei ollut mitään pelättävää, sillä se tapahtui Kaukasiassa tai historiassa.” Näin kirjoittaa Antti Hurskainen uudessa esseekokoelmassan "En kieltäytynyt aseista". Lause kuvastaa ilmapiiriä, joka vallitsi Suomessa vielä 2000-luvun alussa, kun Venäjä oli tärkeä kauppakumppani, ja ihmeteltiin miksi puolustusministeri jaksoi hokea Venäjää. Nyt Euroopassa soditaan, ja puheet ja asenteet ovat koventuneet kaikilla suunnilla. 

Miten on käynyt rauhanaatteen ja miltä maistuu aseistakieltäytyminen 2020-luvun Suomessa? Tolstoi, Nobelin rauhanpalkinto, Ardnt Pekurinen, yllytysoikeudenkäynnit, rauhanmarssit ja Lapinjärven nurmikoilla chillailevat sivarit - keskustelemassa kirjailija Antti Hurskainen, filosofian professori Thomas Wallgren ja JP Pulkkinen.

Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista kirjoista:
Adam Smith: Kansojen varallisuus (suom. Jaakko Kankaanpää)
Bertha von Suttner: Aseet pois! (suom. Alli Nissinen)
Antti Hurskainen: En kieltäytynyt aseista


]]></description><pubDate>Wed, 7 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a3841c82a7984ff3b2cd0d7df2980763.mp3" type="audio/mp3" length="607680"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3165"/><itunes:duration>52:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Saamelaisuus taiteen voimavarana: tarkastelussa Je'vida-elokuva sekä Skábma - Snowfall -peli]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67586092</link><guid isPermaLink="false">1-67586092</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösessä tarkastellaan saamelaisuudesta inspiraationsa ottaneita kiiteltyjä ja historiallisestikin merkittäviä teoksia. Loopin alla ovat erityisesti vuonna 2022 julkaistu tamperelaisen Red Stage Entertainmentin tuottama ja parhaana pohjoismaisena pelinä palkittu Skábma - Snowfall sekä Katja Gauriloffin ohjaamaa useita Jussi-ehdokkuuksia pokannutta elokuva Je’vida. 

Je’vida on ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä näytelmäelokuva, ja Skábma - Snowfall on ensimmäinen kokonaan pohjoissaameksi ääninäytelty digipeli.

Millaista taiteen ja kulttuurin tekeminen saamelaisnäkökulmasta on, ja millaisia ponnistuksia niiden tekeminen on vaatinut? Mitä modernina saamelaisena kulttuuritekijänä toimiminen 2020-luvulla tarkoittaa?

Vieraina elokuvantekijä Katja Gauriloff sekä pelikäsikirjoittaja Marjaana Auranen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 6 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-413090f4881e4cefbb4474c97863ee2d.mp3" type="audio/mp3" length="609408"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-06T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3174"/><itunes:duration>52:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi suomalainen muoti ei menesty maailmalla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67585876</link><guid isPermaLink="false">1-67585876</guid><description><![CDATA[Miten suomalanen muoti voi? Mitkä ovat sen heikkoudet ja vahvuudet? Miksi emme pärjää maailmalla ja mikä on muotilehtien rooli? Mitä pitäisi tehdä toisin? Olemme tunnettu designmaa, meillä on Marimekko ja Vuokko Nurmesniemi, mutta ketkä nyt vievät suomalaista muotia maailmalle?

Marimekko värväsi vuonna 2021 tanskalaisen muotialan vaikuttajan Rebekka Bayn luovaksi johtajaksi. Millä tavalla tämä vaikuttaa Marimekon tyyliin? Miten kuninkaallisten vaatettaja Andiata on menestynyt? Muotisuunnittelija Paola Suhonen lanseerasi oman vastuullisuusstrategian, johon kuuluu tietty määrä jokaista vaatetta. Mihin tämä filosofia perustuu? 

Ohjelman vieraina ovat Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen, muotisuunnittelija Paola Suhonen ja muotitoimittaja Sami Sykkö.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
]]></description><pubDate>Mon, 5 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-60c3a8bf204f45508a50519fc58d7174.mp3" type="audio/mp3" length="601920"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3135"/><itunes:duration>52:15</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa presidentivaalien tabuaihe seksuaalinen suuntautuminen, pusu äänestylipussa ja hauska Harkimo-meemi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67457416</link><guid isPermaLink="false">1-67457416</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudion käsittelyssä:

Onko asiallista kysyä presidenttiehdokkaan seksuaalisen suuntautumisen vaikutuksista äänestyskäyttäytymiseen, vai onko se presidentin yksityisasia? Ilmiön olemassaolon tunnistaminen ei tarkoita sitä, että hyväksyy syrjintää tai tukee sitä millään tavalla. Pekka Haaviston puolison Antonio Floresin mielestä seksuaalisesta suuntautumisesta saa ja kannattaa puhua presidentinvaalien yhteydessä.

Mitä tyhjät äänestysliput kertovat äänestyskulttuurista? Niitä oli presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella noin 10 000, eli 0.3% annetuista äänistä. Mikä protesti tässä on kyseessä? Lippuahan ei näe kuin pari ääntenlaskijaa eivätkä he tiedä, kuka on protestoinut. Miksi siis vaivautua? Ja miksi aina Aku Ankka? Raatilaiset pohtivat myös oliko toimittaja Sanna Ukkolan tempaus jättää huulipunalla töhritty äänestyslippu moraaliposeerausta, äänestyskulttuurin halveeraamista vai pelkkää huomionhakua sosiaalisessa mediassa.

Vaali-iltana sosiaalisessa mediassa ilmiöksi nousi Harry ”Hjallis” Harkimon vaalivalvojaisissa otettu kuva. Harkimo istuu sohvalla selvästi pettyneenä tulokseen. Kuvassa Harkimon kumppani Jasmine Pajari näyttää joko kuiskaavan jotain Harkimolle tai vaihtoehtoisesti suukottavan kumppaniaan. Kuvaa on levitetty ahkerasti, ja meemejäkin on tehtailtu. Onko Harkimon kuvassa klassikon ainesta?

Storytelin konsernin toimitusjohtaja on ennustanut, että “tulevaisuudessa kaikkien äänikirjojen kohdalla on mahdollisuus valita joko ihmisääni tai koneella luotu ääni”. Kuuntelemmeko äänikirjojen lukijana tulevaisuudessa teköälyn tuottamaa George Clooneyn ääntä? 

Aiheita ruotivat toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist ja liikemies Sami Kuusela.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Fri, 2 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-44e86da0b3ae4ca491e65bec499439c0.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-02T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mikä saa ihmiset jonottamaan taidemuseoihin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67457253</link><guid isPermaLink="false">1-67457253</guid><description><![CDATA[Mitä taidemuseot ovat tehneet oikein, kun ihmiset jonottavat tuntikausia katsomaan taidetta? Ateneumin taidemuseo sai Anna-Maria von Bonsdorffista uuden johtajan tammikuun alussa ja nykytaiteen museo Kiasman johtaja Leevi Haapalalla on jäljellä viimeinen kevätkausi. Kapulat siis vaihtuvat. Kilpailevatko Kiasma ja Ateneum samasta yleisöstä ja mitkä asiat trendaavat nykytaiteessa juuri nyt? Studiossa Anna-Maria von Bonsdorff ja Leevi Haapala.

Toimittajana Liisa Vihmanen]]></description><pubDate>Thu, 1 Feb 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4df0bf1e1bb54931ae40edfcea9a56f5.mp3" type="audio/mp3" length="586176"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-01T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3053"/><itunes:duration>50:53</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Roadman-ilmiö ja nuorisoväkivalta - vahva keskinäinen yhteys vai ennakkoluuloihin perustuva lietsonta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67457094</link><guid isPermaLink="false">1-67457094</guid><description><![CDATA[Suomalaisessa mediassa käsite roadman on noussut pintaan usein nuorisorikollisuuden ja jengiväkivaltauutisoinnin yhteydessä. 

Kyseessä Lontoosta alunalkaen ponnistanut nuorisokulttuuri, johon kuuluvat mm. grime-räp- ja drill-musikkityylit sekä kalliit, mutta mukavat merkkivaatteet. Stereotyyppisesti roadmaneiksi mielletään nuoret aikuiset maahanmuuttajataustaiset miehet, jotka liikkuvat porukoissa, myyvät kaduilla huumeita ja kantavat mukanaan teräaseita. 

Netflixin tuottama tv-sarja Top Boyta ja sen tarjoamaa köyhien lontoolaisyhteisöjen sekä jengiväkivallan todellisuudesta dramatisoitua tarinaa pidetään yleisesti hyvänä esimerkkinä roadman-ilmiöstä.

Millä perusteella roadman on rikoksiin yllyttävää, ja onko nuorten väkivaltarikosten ja ilmiön välillä oikeasti yhteys? Onko roadmanit oire jostain suuremmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta vai ohimenevä muoti-ilmiö?

Kuinka paljon tässä mielikuvassa on takana rasistisia ennakkoluuloja tai turhaa huolipuhetta nuorista, jotka ovat taas löytäneet uuden viillityksen, mitä vanhemmat voivat paheksua? Kuinka paljon kyse on samankaltaisista reaktioista, mitä punk- tai black metal -kulttuurin tulon yhteydessä oli aikoinaan? 

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta räppäri Muhtedi “Tedi” Al-mehsenin, Jalkautuvan Etsivä nuorisotyön tekijän ja dj-tuottaja Glenn Gripin sekä Helsingin yliopiston tutkija Markus Kaakisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 31 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f8d410a12f884a39bb4877655eda5a72.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-31T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Karjalaisuus inspiroivana voimana taiteessa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67456937</link><guid isPermaLink="false">1-67456937</guid><description><![CDATA[Millä tavalla karjalaiset symbolit, uskomukset, itkuvirret ja suhtautuminen elämään ja kuolemaan elää ajassamme? Mistä karjalainen elämänasenne kumpuaa? Veneh, Lindu ja Ilmu muodostavat taide-elokuvien trilogian, jonka teemoina ovat siirtymä ja luopuminen. Dorogu -trilogian elokuvat kuvaavat häitä, hautajaisia ja ihmisen syntymää. Tämä elokuva on ensimmäinen karjalan kielellä tehty elokuva.

Vieraina ovat tanssija Jyrki Haapala, joka on tehnyt elokuvatrilogian karjalaisuudesta, karjalaisista symboleista, uskomuksista, itkuvirsistä ja heidän suhteestaan elämään. Karjalaiset sukujuuret omaava muotisuunnittelija Justus Kantakoski on peräänkuuluttanut Suomessa sitä, että muotia pitäisi vahvemmin nostaa keskusteluun osana kulttuuria ja taidekenttää. Karjalan Sivistysseura ry:n toiminnanjohtaja Eila Stepanova avaa karjalaisuuden käsitettä. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi vuonna 2014 Helsingin yliopistossa ja folkloristisen tutkimuksen otsikkona on ”Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit – Tutkimus äänellä itkemisen käytänteistä, teemoista ja käsitteistä”.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
]]></description><pubDate>Tue, 30 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cfcd612c73ac4b51992e5c3fb5fe1196.mp3" type="audio/mp3" length="598656"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-30T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3118"/><itunes:duration>51:58</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Väite muinaissuomalaisten tummasta ihonväristä kuohutti]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67456776</link><guid isPermaLink="false">1-67456776</guid><description><![CDATA[Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto sai aikaan pienoisen some-kohun kerrottuaan, että varhaiset vantaalaiset olivat todennäköisesti tummaihoisia. Miksi se herätti niin suuria tunteita ja syytöksiä ideologisesti latautuneista motiiveista? Kuinka tulkinnanvaraisia ovat arkeologian tutkimustulokset? Miten tieteenala voi suojella itseään ideologiselta vaikuttamiselta?

Kulttuuriykkösen vieraina ovat arkeologi Andreas Koivisto, filosofian tohtori ja populaatiogeneetikko Elina Salmela Helsingin yliopistosta, tieteenfilosofian yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Samuli Reijula sekä arkeologian professori Mika Lavento Helsingin yliopistosta.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Mon, 29 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a1d5b143037b4f488e590f9171132ce6.mp3" type="audio/mp3" length="607488"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-29T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3164"/><itunes:duration>52:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa sisältövaroitukset, lasten väärät ADHD-diagnoosit, Mikael Gabrielin UMK-biisi ja fasismi 2024]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67456013</link><guid isPermaLink="false">1-67456013</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan aluksi alkujaan Yhdysvalloissa lanseeratuista sisältövaroituksista (trigger warnings), jotka nousivat tällä viikolla keskusteluun helsinkiläisen Kallion ilmasutaidon lukion opiskelijoiden käyttöön ottamien tunnusten kautta. Jotkut opiskelijat haluavat ennakkovaroituksen sisällöstä, joka saattaa olla ahdistavaa tai vaikeaa käsitellä. Yhdysvalloissa sisältövaroitukset ilmestyivät eliittioppiahjoihin kymmenisen vuotta sitten, ja asiantuntijat ovat syyttäneet niiden pikemminkin lisänneet nuorten ahdistusta kuin vähentäneet sitä. Ovatko sisältövaroitukset ylilyönti vai parantavatko ne oppimiskokemusta ja lisäävät opiskelijoiden turvallisuudentunnetta?

Korjaus: Lähetyksessä mainittiin Taideyliopistolle Puheenvuorot-tekstin syksyllä 2022 kirjoittanut dramaturgi Liisa Jokelin, vaikka kysymyksessä on dramaturgi Liila Jokelin.


Artisti Mikael Gabriel osallistuu yhdessä virolaisartisti Nublun kanssa Uuden musiikin kilpailuun kappaleella nimeltä Vox Populi. Kappaleen vihjailut salaliittoteorioista ovat herättäneet keskustelua. Ylen musiikkipäällikkö Tapio Hakasen mukaan Mikael Gabrielin kappale ei kuitenkaan vihjaile salaliittoteorioilla. Onko video ja kappale tehty raatilaisten mielestä kieli poskessa -  ja missä kulkee yleisemmin ottaen taiteilijan sananvapaus?

Professori emeritus Arto Mustajoki korosti Venäläisten totuus ja totuus venäläisistä -esseessään (Skeptikko 2/2022) venäjän kielessä olevan tarjolla kaksi totuutta: pravda ja istina. Millainen kansakunta syntyy, kun totuus on kahdessa tasossa? Ja voiko tietokirjoja lukemalla lisätä ymmärtämystä Venäjästä?

Tammikuun alussa nousi kohu, kun usean sadan ihmisen joukko teki fasistisen tervehdyksen Roomassa. Tällainen joukkotervehdys on vastedes laiton korkeimman oikeuden mukaan. Fasistisen tervehdyksen saa kuitenkin jatkossakin tehdä Italiassa, jos se tehdään muistotilaisuudessa ja voidaan todistaa, ettei tekijöiden tarkoituksena ole elvyttää fasistinen puolue. Benito Mussolini otti fasismi-sanan käyttöön vuonna 1915 oman poliittisen liikkeensä nimityksenä. Mutta mitä fasismi-sana tarkoittaa tänä päivänä?

Pohjois-Karjalassa on tehty vääriä ADHD-diagnooseja, koska osaamisessa on puutteita ja sama ongelma koskee koko maata. ADHD:sta on tullut synonyymi lasten ja nuorten mielenterveys- ja käyttäymisongelmille, ja se annetaan lapsille liian helposti. Mitä seurauksia tällä voi olla?

Keskustelemassa ovat kirjailija Jarkko Tontti, eläköitynyt oikeustieteen hammaslääkäri Helena Ranta ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

 ]]></description><pubDate>Fri, 26 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-58b025a64e9245d39fbe809f3739220a.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-26T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Helsinki-nostalgia ja Signe Brander]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67455854</link><guid isPermaLink="false">1-67455854</guid><description><![CDATA[Pirkko Soinisen elämäkertaromaani Signe kertoo Helsinkiä kuvanneen Signe Branderin elämästä. Millainen ihminen Brander oikein oli ja mikä oli hänen suhteensa Helsinkiin? Vanhat kuvat synnyttävät nostalgiaa mennyttä kohtaan, mutta mistä nostalgiassa oikein on kyse? Voiko nostalgia olla jopa kehityksen jarru? Vieraina kirjailija Pirkko Soininen sekä ihmisten muistoja ja kokemuksia lähiympäristöstään tutkinut professori Pia Olsson.

‌

Toimittajana Liisa Vihmanen]]></description><pubDate>Thu, 25 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e24b90cf8ef44c8c91d0f7556d025db2.mp3" type="audio/mp3" length="583488"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-25T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3039"/><itunes:duration>50:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mitä jos Neuvostoliitto olisi kerennyt Kuuhun ensin? Avaruuskilpailu sekä For All Mankind -tv-sarja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67455695</link><guid isPermaLink="false">1-67455695</guid><description><![CDATA[“Astun tämän askeleen maani, kansani ja marxilais-leniniläisen elämäntavan puolesta tietäen, että tämä on vain pieni askel matkalla, joka jonain päivänä vie meidät kaikki tähtiin.” Näin sanoi vuonna 1969 kosmonautti Aleksei Leonov laskeutuessaan ensimäisenä ihmisenä Kuun kamaralle tieteissarja For All Mankindissa.

Marraskuussa julkaistiin AppleTV+:ssa neljäs kausi For All Mankind -sarjaa, jossa eletään vaihtoehtoisessa todellisuudessa, missä Neuvostoliiton ja USA:n välinen avaruuskilpailu ei koskaan päättynyt. Sarjan on luonut mm. Star Trek The Next Generationia tuottanut sekä Battlestar Galactican luonut käsikirjoittaja Ronald D. Moore. Uutuuselokuva I.S.S. kertoo taas kansainvälisen avaruusaseman miehistöstä, kun ydinsota Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä syttyy.

Kulttuuriykkönen kysyy, mistä tällaiset vaihtoehtoiseen historiankulkuun perustuvat sci-fi -kertomukset ja niiden suosio ajassamme kertoo, ja mihin suurvaltojen nykyisillä ja todellisilla avaruusohjelmilla, kuulennoilla ja avaruusasemilla pyritään? Kuinka relevantin näkökulman I.S.S. sekä For All Mankind meille maalaavat? 

Mukana keskustelussa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks, tiedetoimittaja Jari Mäkinen sekä sci-fi -harrastaja Johanna Kröger. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 24 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c47a77f47dd64d3b9bbb04edb7a02448.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-24T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Keramiikka-boomi tuli neuloosin tilalle]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67455538</link><guid isPermaLink="false">1-67455538</guid><description><![CDATA[Savi vetää entistä enemmän harrastajia puoleensa. Kansalaisopistojen keramiikkakurssit ovat täynnä. Miksi neuloosin tilalle tuli nyt keramiikka-boomi? Kaipaammeko kontaktia juuriimme ja maanläheisyyttä? Kuinka ekologinen tämä harrastus on?

Vieraina ovat Anna Wallendahr, jonka teos Savi – Journey with Nordic Clay avaa saven historiaa ja sen uusia käyttömahdollisuuksia. Hän on käyttänyt savea oman vanhan kansakoulun remontissa. Toisena vieraana on Emma Alftan, joka päätti perustaa oman savipajan keskelle urbaania Kalliota, Helsingissä. Clayhem on tarkoitettu ryhmille ja yksityisille henkilöille jotka haluavat upottaa kätensä saveen. Keramiikkataiteilija Sami Rinne on myös tunnettu keramiikan opettaja. Millaisia neuvoja hän antaa keraamikon urasta haaveileville? Miten hän opettaa omia oppilaitaan hallitsemaan savea? Mitä savella voi ilmaista?

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 23 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5ff73969ee3443119cc79dcf3edd18c0.mp3" type="audio/mp3" length="596544"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-23T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3107"/><itunes:duration>51:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Poor Things - Tässäkö on tämän vuoden Oscar-rohmu? Elokuva herättää ristiriitaisia tunteita]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67455372</link><guid isPermaLink="false">1-67455372</guid><description><![CDATA[Jos naisen aivot vaihdettaisiin sikiön aivoihin, mitä tapahtuisi? Mitkä asiat nousisivat tärkeimmiksi aivojen kehittyessä ja miten nämä asiat peilaavat tätä nykyistä ympäröivää todellisuuttamme ja arvojamme. Ohjaaja Yorgos Lanthimos tutkii mm. näitä teemoja palkintoja voittaneessa elokuvassaan Poor Things, jota tähdittävät Emma Stone ja Willem Dafoe. Elokuva kommentoi Frankenstein -tematiikkaa, mutta onko elokuva feministinen vai uusi male gazen ilmentymä.

Elokuvasta keskustelevat elokuvakriitikko ja tietokirjailija Leena Virtanen, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, eli KAVIn, erikoistutkija Jari Sedergren sekä kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Mon, 22 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b8ca39e93c7b48f8ab9ed5ebff558bab.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa saako varastaa, boikottihanketta ihmetellään Israelissa ja tummaihoinen kivikautinen Vantaa kiihdyttää]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67449713</link><guid isPermaLink="false">1-67449713</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen avaa jälleen Perjantaistudionsa kolmelle vakiraatilaisille, jotka ruotivat kulttuurin ja median ajankohtaisaiheita sekä arvokysymyksiä. 

Aiheina Euroviisu-boikotti, ja miten siitä keskustelu poikkeaa Israelissa verrattuna Suomessa käynnissä olevaan keskusteluun. Noin 1500 suomalaismuuusikkoa jätti tiistaina vetoomuksen, jossa he haluavat mm. Ylen painostavan Euroviisujen järjestäjää jättämään Israel pois tulevista kisoista Lähi-idän konfliktin ja Gazan hyökkäyksen takia. 

Kysymme myös, trendaako näpistely, ja voiko varastaminen olla jossain tilanteissa moraalisesti perusteltua? Näyttelijänä parhaiten tunnetun Amanda Palon Instagram-julkaisusta nousi kohu, missä hän kertoo varastamisen yleistyvän tänä vuonna, ja syyn olevan nykyhallituksen leikkauspolitiikassa. Miksi aiheesta nousi niin suuri kohu? Onko moraaliset standardimme rapautumassa?

Kohun keskelle joutui myös Vantaan kaupunginmuseo julkaistessaan sosiaalisessa mediassa arkeologisen artikkelin, jossa todetaan Vantaan olleen kivikaudellakin Suomen monikulttuurisin paikka. Mikä sai ihmiset tulistumaan tieteellisiin tutkimuksiin perustuvasta artikkelista? Miksi se koettiin olevan ideologinen ja harhaanjohtava?

Presidentin valtaoikeudet puhuttavat. Miksi Suomessa presidentillä on moniin muihin länsimaihin verrattuna niin paljon valtaa, ja miksei valtaoikeuksista käydä keskustelua näin presidentin vaalien alla? Lisäksi pohdimme joukkohysteriaa vastarinnan ja vaikuttamisen keinona tammikuun lopulla alkavan Poliittisen valokuvan festivaalin sekä espanjalaisen Laia Abrilin valokuvien kautta.

Keskustelussa mukana Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 19 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2b8a373f8e5f4810ba093ef3152ece38.mp3" type="audio/mp3" length="606144"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3157"/><itunes:duration>52:37</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miltä kiusoitteleva burleski näyttää tänä päivänä? - Burleskilla on pitkä historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67449540</link><guid isPermaLink="false">1-67449540</guid><description><![CDATA[Nykyburleskin monet muodot. 

Burleskin kulta-ajalla sata vuotta sitten höyhenpuuhkat piilottivat sen, minkä nainen varietee-teatterin lavalla riisui. Miltä burleski, kiusoitteleva strip-tease tänä päivänä näyttää? Ja mikä saa ihmiset riisuuntumaan julkisesti? Nykyburleski ei ole pelkästään naisten taidetta. Boylesk ja queerlesk ovat vain muutamia nykyburleskin alalajeja. Vieraina burleskia tutkinut Marissa Mehr, sekä burleskitaiteilijat Ulrika Bachér eli TurrrboCherry ja Sasha Linder eli Hasard Le Sin.



Toimittajana Liisa Vihmanen.]]></description><pubDate>Thu, 18 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-72c4245e342c48779c9f1d9c6fb6bcb4.mp3" type="audio/mp3" length="598464"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-18T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3117"/><itunes:duration>51:57</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tiina Lymin Myrskyluodon Maija - suuri rakkaus ja vapaus ankaran meren äärellä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67449381</link><guid isPermaLink="false">1-67449381</guid><description><![CDATA[Tiina Lymi on käsikirjoittanut ja ohjannut Myrskyluodon Maija-elokuvan, joka perustuu ahvenanmaalaisen Anni Blomqvistin viisiosaiseen romaanin Myrskyluoto. Hän oli kirjailija, kalastaja­perheen tytär ja meri­miehen vaimo, joka menetti oman poikansa ja miehensä merelle. Lymin elokuva etenee rauhallisessa tempossa näyttäen Maijan kasvun nuoresta omapäisestä tytöstä vahvaksi ja vastuuntuntoiseksi äidiksi ja leskeksi. 

Elokuvan pääteema on pelottomuus ja vapaus. Karu Myrskyluoto symboloi eräänlaista omaa maailmaa tai kadotettua paratiisia, josta pahuus on kaukana. Elokuvassa on sekä metafyysisiä että uskonnollisia ulottuvuuksia. Rukoukset ovat yhtä tärkeitä kuin veenemolla pelottelu. Miksi Tiina Lymi kiinnostui tästä karusta 1800-luvulle suuntautuneesta tarinasta? Millaisen avioliiton ja parisuhteen kuvauksen hän halusi luoda? Oliko Maija vahva nainen pakosta vai oliko hän varhainen feministi?

Ohjelman vieraina ovat ohjaaja Tiina Lymi ja näyttelijät Jonna Järnefelt ja Tobias Zilliacus.

Myrskyluodon Maija-elokuvan ensi-ilta on 19.1.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 17 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4feb904468904e6eb8023f653a53a653.mp3" type="audio/mp3" length="610752"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-17T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3181"/><itunes:duration>53:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Stockholm Bloodbath - Pohjoismaiden historian suurimmat verikekkerit]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67449206</link><guid isPermaLink="false">1-67449206</guid><description><![CDATA[Historiallinen elokuva Stockholm Bloodbath kuvaa toimintaleffatyyliin 1520-luvun Tukholman verilöylyä, jossa Tanskan kuningas marssii joukkoineen Ruotsin pääkaupunkiin palauttaakseen niskuroivan maan takaisin Kalmarin unioniin ja valtansa alle. 

Kaupungin piirityksen ja kruunajaisten jälkeen tanskalaiset aloittivat armahduksesta huolimatta julkisen mestausoperaation, jossa surmansa sai noin sata Ruotsin vaikutusvaltaisinta henkilöä piispoista aatelisiin. 

Tapahtumien pohjalta ruotsalainen Hollywood-ohjaaja Mikael Håfström on tehnyt elokuvan, joka tyylittelee tarantinomaisen väkivaltaviihteen sekä gameofthronemaisen hovidraaman välimaastoissa, missä ruotsalainen aateliskaksikko Anne ja Freja vannovat kostoa tanskalaismiehille, jotka murhasivat heidän perheensä.

Kulttuuriykkönen keskustelee sekä elokuvasta että todellisista historiallisista tapahtumista ja seurauksista. Vieraina Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen, elokuvatoimittaja Lauri Lehtinen sekä SKS:n arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 16 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3c30a8e241b846218a620a2562795cce.mp3" type="audio/mp3" length="608640"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-16T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3170"/><itunes:duration>52:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mitä Törhösen väitös kertoo Suomen tieteen tasosta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67449042</link><guid isPermaLink="false">1-67449042</guid><description><![CDATA[Kohu elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan ympärillä on nostattanut laajempaa keskustelua tieteen tasosta ja maineesta Suomessa. Väitetään jopa, että väitöksiä hyväksytään liian löysästi, ja siksi tutkittuun tietoon ei luoteta. Olisiko nyt akateemisen sisäisen ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että mitä on hyvä ja uskottava tiede?

Siihen keskusteluun osallistuu Kulttuuriykkösessä kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Hän toimii myös ohjaajana tohtoriohjelmassa. Etäyhteydellä keskusteluun osallistuvat yliopistonlehtori Arto Selkälä Lapin yliopistosta sekä Yhdysvalloissa Wayne State yliopistossa opettava Jukka Savolainen Michiganista.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Mon, 15 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-25ebb3d6d9034142a3cece05a5627b0a.mp3" type="audio/mp3" length="601344"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-15T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3132"/><itunes:duration>52:12</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Halla-ahon rankka Yle-arvostelu, Tiktokin vaarat, syntyvyyden romahdus ja perheellisyyden huono imago]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67355566</link><guid isPermaLink="false">1-67355566</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, päätoimittaja Jouni Kemppaisen ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle.

Ensimäisenä aiheena on perussuomalaisten Jussi Halla-ahon rankka kritiikki Yleä kohtaan ja Ylen hallituksen puheenjohtajan Apusen vastaus. Osuvatko Halla-ahon luonnehdinnat Ylestä punavihreän propagandan suoltajasta maaliinsa? Mitä Halla-aho ei huomannut kritisoida?  

TikTok-sovelluksen koukuttavuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä on noussut suuri huoli. Uusi kierre keskusteluun tulee Supon varoituksesta, että Tik vuotaa tietoa Kiinaan, jossa mikään laki ei takaa yksityisyyden suojaa tai säätele datan käyttötarkoituksia. 

Tällä viikolla saattiin uusia uutisia Suomen syntyvyyden jyrkästä laskusta. Raati pohtii siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten taloudellista epävarmuutta, naisen vastuuta perheessä ja hedonistista elämäntyyliä. Jouni Kemppainen ihmettelee, miksi perheellisyydestä puhutaan nykyään mediassa ja mainonnassa pelkstään negatiivisesti. 

Verohallinto rekrytoi työntekijöitä parodisella tosi-tv-huumorivideolla. Milloin viranomaisen kannattaa olla humoristinen? Onko asioita joissa huumori ei kannata eikä vie viestiä perille? 

Alma Pöysti on noussut kansainvälisen tähteyden kynnykselle Kaurismäen elokuvan Kuolleet lehdet menestyksen myötä. Mikä on Pöystin karisman salaisuus? 

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Fri, 12 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7cb4b654fcec45489cbdd6ee60ab702c.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ovatko tekijänoikeudet pudonneet tekoälyn ja Spotifyn kelkasta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67355391</link><guid isPermaLink="false">1-67355391</guid><description><![CDATA[Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta muuttuvatko musiikintekemisen perusteet? Kuivattaako tekoäly musiikki-ihmisten tulovirrat lopullisesti? Ovatko biisintekijät suoratoistopalveluiden armoilla? Onko taidemusiikki kolonialisoinut kansanmusiikin tekijänoikeudet?

Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta onko tekijyys muuttunut? Digitalisaation keskellä musiikintekemisen perusasiat ovat näennäisesti ennallaan: Edelleen sävelletään, sovitetaan, tuotetaan, kustannetaan ja esitetään, mutta näiden väliset rajat saattavat muuttua ajan myötä ja genrestä toiseen. Käsityksemme luovuudesta vaikuttaa "asianmukaisen ja oikeasuhtaisen" korvauksen määrittelyyn hyvinkin konkreettisesti, kun esimerkiksi hra/rva Tradin tekijyyteen suhtaudutaan eri genreissä eri tavoin. Ja mitä tapahtuu kun tekoäly tulee jakamaan pottia?

Kulttuuriykkösessä musiikintekijä Eero Grundström nostaa esiin tekijänoikeusjärjestelmän arvoja ja haasteita, ja asiasta ovat keskustelemassa musiikin tekijänoikeuksien parissa pitkän uran tehnyt Jari Muikku sekä Teoston ohjelmistotoimikunnan puheenjohtaja, muusikko Tommi Lindell.

Lähetyksen juontaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Thu, 11 Jan 2024 16:54:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1ae927b6363c4cc29b4aa08296390ede.mp3" type="audio/mp3" length="595776"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-11T16:54:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3103"/><itunes:duration>51:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Korkeajännitys 70 vuotta - iskeekö sotasarjakuva yhä kuin miljoona volttia?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67355237</link><guid isPermaLink="false">1-67355237</guid><description><![CDATA[Korkeajännitys-lehti täytti lokakuussa 70 vuotta. Korkeajännitys on toiseksi vanhin Suomessa yhtäjaksoisesti julkaistu sarjakuvalehti heti Aku Ankan jälkeen. Jokaisella 50-, 60-, 70- tai 80-luvulla varhaisnuoruuttaan eläneellä on varmasti jonkinlainen suhde Korkeajännitys-lehteen eli kansankielellä "Korkkareihin". Miten Korkeajännitys on pitänyt pintansa niin pitkään ja iskeekö se edelleen kuin miljoona volttia - vai katosivatko nuoret tietokonepelien maailmaan?

Siitä ovat kertomassa Korkeajännityksen emeritustoimittaja, sarjakuvaneuvos Asko Alanen, sarjakuvantekijä Mikael Mäkinen sekä Korkeajännityksen toimittaja Janne Suominen.

Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Wed, 10 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0a3e7662b0d24690a365de5537fd4340.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-10T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Helsingin luksushotellien historia, suunnittelu ja kysyntä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67355068</link><guid isPermaLink="false">1-67355068</guid><description><![CDATA[Helsingin Kruununhaassa avattiin joulukuun lopussa uusi luksushotelli vanhaan arvorakennukseen. The Hotel Maria on nyt historiallisen Hotel Kämpin kategoriassa. Millainen on luksushotellin estetiikka? Mitä luksushotellilta vaaditaan? Millainen on tämän uuden hotellin tuleva asiakaskunta? Millaisia riskejä hotellimaailmassa on parhaillaan? Ohjelmassa kuullaan Grand hotellien historiasta Euroopassa ja Suomessa.

‌Ohjelman vieraina ovat Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe, sisustusarkkitehti Kristiina Michelsson ja hotelliasiantuntija Pirjo Ojanperä.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 9 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7e088204c0844f0d9f8a5acaa52de390.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-09T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Siilo - viime vuoden merkittävin sci-fi -sarja vie katsojan ihmiskunnan viimeiseen bunkkeriin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67354907</link><guid isPermaLink="false">1-67354907</guid><description><![CDATA[Mitä tapahtuu maailmanlopun jälkeen, kun ihmiskunnan rippeet sullotaan yhteen isoon siiloon asumaan?

Hugh Howeyn menestyskirjasarja Siilon saagan pohjalta AppleTV+:ssa julkaistiin vuonna 2023 kiitelty tv-sarja Siilo. Siinä globaalista katastrofista selvinneet n. 10000 ihmistä ovat päätyneet asumaan valtavaan maanalaiseen siiloon, jossa vallitsee armoton hierarkia ja säännöstö. Siilosta ei ole ulospääsyä, koska ulkoilma tappaa ja ympäristö on tuhoutunut. Kukaan ei näytä tietävän, miten ihmiset ovat Siiloon päätyneet, ja kuka on sen rakentanut.

Mm. kirjailija Stephen Kingin hehkuttama sarja sekä Fallout-pelisarjan maailmaan sekä Snowpiercer-elokuvaan ja -tv-sarjaan verrattu tarina herättävät vahvasti kysymyksiä ihmiskunnan perusluonteesta, nokkimisjärjestyksestä, järjestäytymisestä sekä selviytymisestä katastrofin keskellä.

Kulttuuriykkönen käsittelee Siiloa yhdessä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin sekä kirjagrammaaja Elina Häivälän kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 8 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6b8a35ad9ddf40a496efdd8a5ae8110b.mp3" type="audio/mp3" length="608064"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-08T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3167"/><itunes:duration>52:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa presidenttiehdokkaiden kliseinen kirjallisuusmaku, hankala euroviisuboikotti ja elokuvien seksikohtaukset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67288009</link><guid isPermaLink="false">1-67288009</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus on pyytänyt kaikkia presidenttiehdokkaita kirjoittamaan näkemyksensä Suomesta suomalaisen kirjallisuuden kautta. Useamman ehdokkaan essee on jo ilmestynyt. Mitä kuuluu suomalaisen kirjallisuuden pyhään ytimeen ja miten politiikka ja kirjallisuus kietoutuvat yhteen? (EDIT: Keskustelussa Mirva Saukkola muistaa väärin ehdokas Alexander Stubbin biisivalinnan Elämäni biisi ohjelmassa. Se oli Kaija Koon kappalle Supernaiset eikä Finlandia.)

Yleen on lähetetty satoja viestejä, joissa vaaditaan Suomen vetäytymistä Ruotsin Malmössä toukokuussa järjestettävistä Euroviisuista, jos Israelin annetaan osallistua kilpailuun. Vaatimusten taustalla on Israelin ja palestiinalaisen terroristijärjestön Hamasin välinen sota. Pitäisikö euroviisuja boikotoida?

Tanskan Margareeta II on ilmoittanut luopuvansa valtaistuimesta. Hänen seuraajakseen nousee hänen poikansa Frederik, joka on pettämiskohun keskellä. Miten vallanvaihto tulee vaikuttamaan Tanskan maakuvaan ja tanskalaisten suhteeseen monarkiaansa?

Kun maailmassa tuntuvat jylläävän suuret voimat, ihminen kääntää katseensa itseensä, koska se on enää ainoa, mihin hän kokee voivansa vaikuttaa. Se on otollista aikaa uudenvuodenlupauksille. Ketä varten kehitämme itseämme, ja pitäisikö pikemminkin tähyillä ulospäin itsestä?

Helsingin Sanomien toimittaja Tero Kartastenpää kysyy kolumnissaan miksi emme enää halua katsoa elokuvien seksikohtauksia. Olemmeko astuneet uuspuritanisuuden aikaan elokuvien seksikohtauksissa? Mikä on seksikohtauksen funktio ja miten ne pitäisi tehdä?

Vakioraatilaisista mukana ovat kirjailija Tiina Raevaara, Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja ekonomisti Heikki Pursiainen.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Fri, 5 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a1db472b66b74373a92a7f379e53c56e.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten LUX Helsinki selvisi Sourin saamelaiskohusta? Mitä muuta on esillä valotaidetapahtumassa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67287813</link><guid isPermaLink="false">1-67287813</guid><description><![CDATA[LUX Helsinki ja valotaide levittäytyy Helsingin pimeyteen. Millaisia kansainvälisiä teoksia näemme tänä vuonna? Miten suomalaista valotaidetta viedään maailmalle? Miten valotaiteilijaksi voi opiskella?

Lähetyksessä valotaiteilijat avaa omia teoksiaan, jotka liittyvät tieteeseen, taiteeseen ja valoon. Keskustelemme myös Katariina Sourin saamelaisteoksen herättämästä kulttuurisen omimisen polemiikista ja kohusta.

Ohjelman vieraina ovat Ylen toimittaja Tina Cavén, kuraattori Mia Kivinen, valotaiteilijat Matti Riikonen ja Saana Volanen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 4 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dc3deaae13154b20b04403b22989147d.mp3" type="audio/mp3" length="595392"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3101"/><itunes:duration>51:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Italian mafian historia ja nykyisyys - 'Ndranghetan valtaa on vaikea murtaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67287630</link><guid isPermaLink="false">1-67287630</guid><description><![CDATA[Millaisesta järjestäytyneen rikollisuuden muodosta italialaisessa mafiassa on kyse vuonna 2024? Millaisia ovat nykyajan suurimmat mafiat, ja kuinka syvälle paikallisiin sekä kansainvälisiin yhteisöihin sen lonkerot ulottuvat, ja mitkä ovat niiden toimintatavat? 

Calabrialaisesta 'Ndranghetasta on tullut yksi maailman vaikutusvaltaisimmista rikollisjärjestöistä, joka toimii aktiivisesti viidellä mantereella, ja on sisilialaisesta Cosa Nostran ja napolilaisen Camorran ohella aikamme tunnetuimpia italialaismafioita. 

Miten Hollywoodin mafiakuvasto eroaa todellisesta mafiamaailmasta, ja miksi juuri Etelä-Italiasta on noussut niin vaarallisia ja pahamaineisia rikollisjärjestöjä, jotka ovat käyneet jopa avointa sotaa Italian valtiota vastaan? Miksi monille paikallisille mafia voi olla myös tae turvallisesta ja toimivasta yhteiskuntajärjestyksestä?

Suomalais-italialainen kirjailija Anton Monti on kirjoittanut useita tietokirjoja Italian mafiasta sekä sen vaikutuksista historiasta tähän päivään saakka. Tarkastelussa Montin teosten ohella tuore The Good Mothers -tv-sarja sekä samanniminen vuonna 2018 julkaistu kirja, joka kertoo 'Ndranghetan naisista. Lisäksi puimme mafian ja julkisen rahan yhteyksiä mm. Yle Ulkolinjan dokumentin Koronarahaa mafialle pohjalta? 

Vieraina Anton Montin lisäksi Yle Ulkolinjan toimittaja Pertti Pesonen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 3 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9fecf0565ddc44beb931094996cb0a3f.mp3" type="audio/mp3" length="607680"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-03T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3165"/><itunes:duration>52:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pilapiirtäjä Pertti Jarlan maailma]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67287440</link><guid isPermaLink="false">1-67287440</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen vuoden ensimmäisessä lähetyksessä haastatellaan pilapiirtäjä Pertti Jarlaa, jolta on juuri ilmestynyt Fingerpori 17 -kirja. Fingerpori on Suomen ehkä tunnetuin sarjakuvastrippi.

Miten käytännössä toimii Fingerporin ideoiden joukkoistaminen ja miten ideat käytännössä jalostuvat sarjakuviksi? Onko pilapiirtäjälle voitto tai tappio, että lukijan pitää löytää apua somesta sarjakuvan idean ymmärtämiseksi? Onko mikään aihe tabu?

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Tue, 2 Jan 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-755c42f585ac48ccbebed27284e3872a.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-02T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Halla-aho vs. Iikka Kivi, Milan Jaffin haastattelun sensurointi, kulttuurivuoden huiput, joululeffat & -ruoat]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67100689</link><guid isPermaLink="false">1-67100689</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä taas ajankohtaisaiheiden kimara, jossa ruoditaan kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. 

Aiheina Jussi Halla-ahon rikosilmoitus Ikka Kiveä kohtaan, kun koomikko oli kutsunut somessa presidenttiehdokasta fasistiksi ukrainalaistoimittajan twiittiketjussa. Jengirikoksista ja raiskauksista tuomitun räppäri Milan Jaffin haastattelun poistaminen Maria Veitolan uudesta dokumenttisarjasta. Suomen kulttuurivuosi 2023, ja mistä kaikesta se muistetaan? Lisäksi puhumme jouluelokuvien tenhosta sekä monipuolistuvasta, mutta perinteikkäästä joulupöydästä sekä sen antimista, kuten lipeäkalasta.

Vakiraatilaisista mukana oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu sekä sarjakuviin erikoistunut kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 22 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2a1a05279eba4511b6ac8ae703e6db87.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Piispat joulun ja ihmisyyden äärellä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67100535</link><guid isPermaLink="false">1-67100535</guid><description><![CDATA[Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka keskustelevat joulun sanomasta ja merkityksestä, joulusta ja kirkosta, heidän omista jouluperinteistään, yksinäisyydestä, yksilökeskeisestä kulttuurista sekä ahdistuksesta maailman tapahtumien vyörytyksessä.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Thu, 21 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e354219c8e744da782d6ae48fb7de34a.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pelivuosi 2023: parhaimmat julkaisut ja pahimmat pettymykset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67100396</link><guid isPermaLink="false">1-67100396</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen summaa vuoden 2023 parhaimmat peli-ilmiöt sekä pahimmat flopit asiantuntijaraadin kanssa. 

Kulunut vuosi on ollut digipelien suhteen poikkeuksellisen laadukas ja suomalaisittain erittäin mielenkiintoinen. Kotimaisen Remedyn Alan Wake 2 on rankattu useiden kansainvälisten medioiden listoilla vuoden parhaiden pelien joukkoon mm. menestysroolipeli Baldur’s Gate 3:n sekä Nintendon megabrändien Super Mario Bros Wonderin sekä The Legend of Zelda: Tears of the Kingdomin kanssa.

Pelivuotta ovat dominoineet myös suuret julkaisut kuten avaruusroolipeli Starfield, Harry Potterin maailmaan sijoittuva Hogwarts Legacy, verkkoroolipeli Diablo 4 sekä supersankariseikkailu Marvel's Spider-Man 2. Miten odotetut pelit pärjäsivät kovenevassa kilpailussa - mitkä pitivät pintansa ja mitkä pettivät lupauksensa? Miten vuosi 2023 muutti pelimaailmaa? Onko avoimen maailman nk. "hiekkalaatikkopelien" saturaatiopiste jo saavutettu? Miltä pelivuosi 2024 näyttää?

Vieraina pelisuunnittelijat Karoliina Korppoo ja Juho Kuorikoski, pelitoimittaja Johannes Valkola sekä peliasiantuntija Jenni Ahlapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 20 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4c7880c0cb0a4296864f6fc594c63b8d.mp3" type="audio/mp3" length="606144"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3157"/><itunes:duration>52:37</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Valaistuksen historia 1700-luvulta tähän päivään]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67100241</link><guid isPermaLink="false">1-67100241</guid><description><![CDATA[Millainen on valaistuksen historia Suomessa? Milloin siirryttiin elävästä tulesta, kynttilöistä, öljylamppuihin ja sähkövalaisimiin? FT Riitta Koskinen tutki väitöskirjassaan 1700-luvun arkkitehtuuria ja löysi tietoa ikkunalasien koon kasvamisesta kuuteen ruutuun, tuplaikkunoista, ikkunaluukuista ja verhoista. Nämä määräsivät keskeisesti interiöörien kehittymistä ja antoivat suunnan myös sisustukselle. Hänen tutkimuskohteensa tulevat turkulaisista ja lähiseudun säätyläiskodeista ja Heinolasta, jonka Kustaa III määräsi 1775 Kymenkartanon läänin hallinnolliseksi keskukseksi. Heinolaan rakennettiin aikakaudelle ominaisia muodikkaita ja asumiskulttuuriltaan edistyksellisiä virkataloja.

Antiikkikauppias Heikki Björkbomin keräilyn tulos on laaja öljylamppukokolema. Siihen kuuluu noin 300 esinettä ja se on ainutlaatuinen Suomessa. Öljylamppujen muotokieli noudattaa valmistusajankohdan tyyli-ihanteita kertaustyyleistä 1860–90-luvuilla ja jugendiin 1900-luvun taitteessa.

Heinolan kaupunginmuseossa on esillä näyttely Kun isoisä lampun osti. Kolme näkökulmaa valoon: Kustavilaisuus, öljylamput, Secto Design 7.1.2024 asti.

Ohjelman vieraina ovat FT Riitta Koskinen ja esineellisen kulttuurin asiantuntija, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
]]></description><pubDate>Tue, 19 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bd5b94bab08549a2a4fb6f6681ec014c.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi biologisesta sukupuolesta tuli kirosana?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67100088</link><guid isPermaLink="false">1-67100088</guid><description><![CDATA[Kirjailija, toimittaja ja kriitikko Emilia Männynväli kirjoitti esseeteoksensa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023)-nimitekstissä havainnostaan siitä, miten biologinen sukupuoli, etenkin naiseus, pyritään häivyttämään nykymaailmassa. Hän myös kritisoi sitä, että sukupuolesta keskustelu on tehty turhan vaikeaksi vaatimalla osallistujia osaamaan monimutkainen ja alati muuttuva termistö ja käyttämään sitä virheettömästi.

Miksi tasa-arvoa kohti ponnistelevassa yhteiskunnassa juuri biologisesta sukupuolesta on tullut niin ongelmallinen käsite? Mikä biologinen sukupuoli on? Miksi sana äiti pitäisi korvata “raskaana olevalla henkilöllä"? Miten feminismin eri muodot historiassa ovat suhtautuneet sukupuoleen? Onko sukupuolen häivyttäminen tasa-arvoa? 

Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa biologi Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin Yliopistosta ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Joonas Pennanen.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 18 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b44c66bf9e894bbaac97eeb92f199bc8.mp3" type="audio/mp3" length="602496"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-18T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3138"/><itunes:duration>52:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Törhösen tyrmäys, Salonius-Pasternakin uhkakuva, rikollisten kirjatuotot valtiolle ja äänikirjariita]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66966288</link><guid isPermaLink="false">1-66966288</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelyssä ovat kehotus kotivaran kuntoon laittamisesta, näyttelijöiden tekijän­oikeus­korvaukset ääni­kirjojen lukemisesta, rikollisten kirjatuotot, hengellisyyden kanavoiminen ja kulttuurijournalismin tila.

Lapin yliopisto hylkäsi elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan aivan loppumetreillä, koska se ei täytä kriteerejä. Törhösen väitöskirja läpäisi kaikki vaiheet: ohjauksen, esitarkastuksen ja lokakuussa väitöstilaisuuden. Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä, emeritusprofessori Esa Saarinen päätyi esittämään väitöskirjan hyväksymistä. Väitöskirja on saanut osakseen jo aiemmin paljon kritiikkiä muun muassa sen vuoksi, että sen lähdeviitteet on tulkittu puutteellisiksi.

Suomalaisia hätkähdytti alkuviikosta kun Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ylellä, että suomalaisten on varauduttava huonompaan vaihtoehtoon eli jopa sotilaalliseen konfliktiin jo vuonna 2025. Hänen mukaansa ”jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja luvata itselleen, että 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa, fyysisesti ja henkisesti.” Lisäksi hän kehotti suomalaisia laittamaan kotivaran kuntoon ”jo tänään”.

Kirjailijat tyrmistyivät, kun näyttelijät alkavat saada tekijän­oikeus­korvausta ääni­kirjojen lukemisesta. Tämä vähentää entisestään kirjailijoiden tuloja. Moni sanoo lukevansa äänikirjansa jatkossa itse. Mitä se sitten tietää äänikirjan laadulle?

Helsingin sanomien mielipidesivustolla hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen kirjoitti, että rikollisten kirjatuotot pitäisi tuomita valtiolle menetetyksi - myös kustantajien kirjatuotot. Hän viittaa siihen, että tekemistään rikoksista kertovat rikollispomot ovat nykyisin luetuimpia ja kuunnelluimpia kirjailijoita. Rasilainen perustaa kantaansa sillä, että rikosoikeus lähtee siitä, että rikos ei saa kannattaa.

Missä määrin ihmisten hengellisyyden kaipuu näkyy eräiden kirjailijoiden, kuten syvästi uskonnollisen Jon Fossen, vahvana tulona kirjalliseen kenttään? Ovatko keskimääräiset suomalaiset (ja monet muutkin) niin vieraantuneita uskonnosta, että se alkaa vähitellen näyttää heistä joltakin uudelta ja kiinnostavalta?

Long Play -verkkolehti sai Koneen säätiötä täyspotin, jolla aikovat perustaa kulttuuritoimituksen. ”Näemme, että kulttuurijournalismi ei ole digitalisaatiokehityksen voittajia, ja olemme huolissamme siitä, millaiseksi kulttuurijournalismi tässä digipaineessa muuttuu”, perustelee Sonja Saarikoski. Millaista kulttuurijournalismia kaivataan nykyisen rinnalle tai peräti tilalle?

Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat toimittaja Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
]]></description><pubDate>Fri, 15 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-53d5cf5deb864dca8e4c4a75b537c80f.mp3" type="audio/mp3" length="595392"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-15T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3101"/><itunes:duration>51:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kapitalismi rakentuu valheelle, väittävät Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66966129</link><guid isPermaLink="false">1-66966129</guid><description><![CDATA[Feminististä Tympeät tytöt -sarjakuvistaan tutun Riina Tanskasen ja Samu Kuopan teos Kapitalismin suuri illuusio (Into, 2023) esittelee “yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.”

Riina Tanskasen ja Samu Kuopan mukaan kapitalismista ei voi muokata kivempaa, pinkimpää tai vihreämpää versiota vaan kapitalismista pitää luopua kokonaan. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiostakin tutun ekonomistin Heikki Pursiaisen mukaan maltillinen kapitalismi on ainoa toimiva tapaa järjestää yhteiskunta.

Kapitalismin suuri illuusio -teoksen teeseistä väittelevät kiivaasti Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa ja Heikki Pursiainen.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 14 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ac0cb90190a348938c0a2bd8f7c5c47a.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kulttuuriykkösen elokuvavinkit]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66965986</link><guid isPermaLink="false">1-66965986</guid><description><![CDATA[Joululomalla on aikaa rentoutua hyvän elokuvan äärellä. Kulttuuriykkösen leffaraati (Olli Kangassalo, Silja Sahlgren ja Matti Rämö) tarjoaa elokuvavinkkejä ja analysoi mennyttä elokuvavuotta. Mitkä elokuvat menneeltä vuodelta tekivät suurimman vaikutuksen? Minkä elokuvan kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa?

Tässä raadin suosituksia:
Killers of the Flower Moon
Napoleon
Vonkka
Tappaja (The Killer)
The Old Oak
Poika ja haikara
Lapua 1976
Mummola
Neljä pientä aikuista
Mummola
Je'vida
Villi leikki

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Wed, 13 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c5a178dbd0b54c16b0b866976a0f7391.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[The Crown-tv-sarjan uusi kausi herättää ristiriitaisia tunteita]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66965836</link><guid isPermaLink="false">1-66965836</guid><description><![CDATA[Peter Morganin käsikirjoittama The Crown on Netflix-sarja, joka kertoo kuningatar Elisabet II:n ja hänen kuninkaallisen perheensä elämästä. The Crownin viimeisen kauden ensimmäiset neljä jaksoa ovat ilmestyneet ja herättäneet ristiriitaisia tunteita. Sarjan jaksot ovat puhuttaneet yleisöä ja kriitikoita laajasti. Tapahtumat sijoittuvat 1990-luvun loppupuolelle ja kertovat prinsessa Dianan ja Dodi Al-Fayedin rakkaustarinasta ja heidän traagisesta kuolemastaan auto-onnettomuudessa Pariisissa.


Elizabeth Debickin esittämä Diana on ollut kriitikoiden mielestä onnistunut ja hänen roolisuorituksensa on sarjan parasta antia. Dianan ja Dodin puhuvia haamuja on pidetty erikoisena ratkaisuna. Miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin? Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. The Crown perustuu todellisiin tapahtumiin mutta on kuitenkin fiktiivinen, eräänlaista biofiktiota. Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. Mitä on odotettavissa? 

Vieraina ovat kuninkaallisten asiantuntija tietokirjailija Satu Jaatinen, taidehistorioitsija ja erityisesti brittihovin ja -aateliston asiantuntija Johanna Lindfors ja elokuva-asiantuntija Anna Möttölä.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 12 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8bfaa37604d2454587300667dd027070.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Godzilla - maailman pisimpään jatkunut elokuvien sarja sekä sotatraumojen ja hävityksen symboli]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66965688</link><guid isPermaLink="false">1-66965688</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen tutkii Japanin suurinta elokuvatähteä, ikonista jättiläishirviö Godzillaa ja koko ilmiötä uuden Godzilla Minus One -leffan sekä tuoreen amerikkalaisen Monarch: Legacy of Monsters -tv-sarjan kautta.

Mistä tässä kokonaisia kapunkeja tuhoavassa katastrofikuvastossa on oikein kyse, ja millaisia lisäkierteitä pian 70 vuotta täyttävä konsepti on saanut sen amerikkalaistumisen sekä lähes 40 elokuvasovituksen kautta? Mistä lisäponne uusien Godzilla-teoksille on syntynyt, ja mksi Godzillat ja muut jättiläishirviöt ovat alkaneet toimia hyvin valkokankailla vasta tässä ajassa?

Vieraina japanilaiseen kulttuuriin ja elokuvaan erikoistunut tutkija Eija Niskanen ja toimittaja Heikki Valkama sekä sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 11 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-55bb3246d3d3451882a95060b3fd89e5.mp3" type="audio/mp3" length="612288"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-11T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3189"/><itunes:duration>53:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa kohu Katariina Sourin saamelaistaiteesta, Pisa-fiaskon syylliset, Linnan juhlien muoti ja Petterssonin ero]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66772238</link><guid isPermaLink="false">1-66772238</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Jean Sibeliuksen päivänä eli suomalaisen musiikin päivänä ovat ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä keskustelemassa Maaseudun tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja yrittäjä Anna Moilanen. 

Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin työsuhde päättyy. Irtisanoutumisen taustalla on pitkä ja kiivas keskustelu Petterssonin tietokirjasta Suomen historian jännät naiset, jossa Pettersson oli lainannut tieteellisiä julkaisuja hyvän tavan vastaisesti, jopa copy-pastelta vaikuttavalla tavalla. Monien toimittajien esittämässä arvostelussa Petterssonin aseman vaativan uskottavuuden koettiin kadonneen tuollaisen epämoraalisen toiminnan takia.      

Valotaidefestivaali LUX Helsinkiin valittu Katariina Sourin teoskokonaisuuteen kuuluva maalaus saamelaisnaisesta ja porosta tunturimaisemassa on aiheuttanut kohun. Saamelaisvaikuttaja Petra Laiti kritisoi Lux Helsinkiä stereotyyppisen kuvaston sisällyttämisestä ohjelmistoonsa. Teosta vaadittiin poistettavaksi tai ainakin muokattavaksi. Sourin teos on saanut myös puolustajia kuten mediataiteen pioneerin Marita Liulian. Onko teos saamelaisten eksotisointia tai kulttuurista omimista?

Tänä vuonna ennätysyleisö seurasi satavuotiaan itsenäisen Suomen juhlintaa. Linnan juhlat keräsi television ääreen 2,66 miljoonaa katsojaa. Linnan juhlien pukuloiston ihailu ja pukujen arviointi on keskeinen osa itsenäisyyspäivän traditiota. Onko pukujen ruotiminen pinnallista, vai onko vain tervettä kansallisylpeyttä paneutua suomalaissuunnittelijoiden luomuksiin, kysyy Mirva Saukkola. 

Oppimisen ihmemaa Suomi koki karvaan tappion Aasian maille ja Virolle tuoreissa Pisa-mittauksissa. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt etenkin luonnontieteiden ja matematiikan osalta jo vuodesta 2006 lähtien. Historioitsija ja kansanedustaja (ps) Teemu Keskisarja syyttää Uusi Suomi -blogissaan “arvovallattomia opettajia”, jotka “tuuraavat vastuuttomia vanhempia”, mutta kenen on syy? 

Petteri Orpon hallitus on kertonut suurista leikkauksista taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen. Tästä on noussut yllättävän vähän vastalauseita. Miksi kulttuuri loistaa poissaolollaan presidenttivaalien myös vaalikoneiden kysymyksissä, ihmettelee Jouni Kemppainen. 

Sosiaalisessa mediassa itseään brändäävät ja nostavat niin yritykset kuin ihmisetkin. Omaan napaan tuijottavassa, aidon vuorovaikutuksen unohtaneessa todellisuudessa sivistys jää sivuosaan. Mikä rakentaa ja nakertaa Suomessa sivistystä seuraavien 106 vuoden aikana, kysyy Anna Moilanen.]]></description><pubDate>Fri, 8 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7b68588eec1742aea7db86c342e09e6a.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-08T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vuoden keittokirja: Prisca Leclercin Brasserie]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66771828</link><guid isPermaLink="false">1-66771828</guid><description><![CDATA[Ranskalaiseen ravintolakulttuuriin kuuluvat brasseriet ja bistrot. Alsacen alueella syntynyt brasserie on rento ravintola, johon aikoinaan liittyi oikea brasserie, eli panimo. Vuoden keittokirjaksi valittu Brasserie on puoliksi ranskalaisen Prisca Leclercin reseptikokoelma Pariisista. Millainen merkitys brasserie-ravintoloilla on ollut ranskalaiselle ruokakulttuurille? Millaisia ruokia löytyy brasserien menyystä? Miksi kastike on se tärkein?

Anna Piiroinen avaa The Taste of Things - The Pot-au-Feu- elokuvan ranskalaista, historiallista suhtautumista herkkuihin. Tämän historiallisen ja romanttisen draamaelokuvan pääosan esittää Juliette Binoche.

Ohjelman vieraina ovat kirjailija Prisca Leclerc ja frankofiili ja elokuva-podcastia tekevä Anna Piiroinen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 7 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5f58a4c4b28044d99a9d3aed51acc406.mp3" type="audio/mp3" length="596928"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3109"/><itunes:duration>51:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uskonrauhan rikkominen - tarvitaanko lakia estämään Koraanin polttaminen ja suojelemaan muslimeja?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66770482</link><guid isPermaLink="false">1-66770482</guid><description><![CDATA[Meillä Suomessa rikoslain säännös uskonrauhan rikkomisesta kieltää Koraanin polttamisen. Onko lainkohta tarpeeton, ja pitääkö uskonrauhaa kokonaisuudessaan muutenkaan enää edes suojella lailla? Mikä on pyhyyden suoja? Ja mitä islam itse sanoo Koraanin pyhyydestä?

Tutkijatohtori Tuomas Äystö tutki väitöskirjassaan vuosina 1999–2019 uskonrauhan rikkomisesta annettuja tuomioita. Hänen mukaansa säännös on epämääräinen etenkin pyhän määrittelyssä. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan koraanin polttamisen kieltämisen lainkohta on ongelmallinen kriminalisointiperiaatteiden ja sananvapauden näkökulmasta. YK:n ihmisoikeuskomitea on useasti vaatinut Suomea poistamaan uskonrauhan rikkomisen lakipykälän, koska se rajoittaa sananvapautta.

Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Tuomas Äystö, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 4 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-efb8107d87104b26aa3e0d6cb6f172e1.mp3" type="audio/mp3" length="597504"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3112"/><itunes:duration>51:52</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Maria Nordinin kana ja lihateollisuus, Koraanin polttaminen, manausta kirkossa ja Finlandian sokeat pisteet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66752387</link><guid isPermaLink="false">1-66752387</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä ajankohtaisaiheiden kimara, missä ruoditaan kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. 

Vakiraatilaisista mukana kosmologi Kari Enqvist, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ensimmäisenä teemana käsitellään uskonrauhan rikkomisen lakia, erityisesti sen soveltamista sananvapauden näkökulmasta. Ylen haastattelema rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja YK:n ihmisoikeuskomitea ovat kritisoineet lakia, ja keskustelussa pohditaan, pitäisikö Suomessa luopua tästä vanhasta lakipykälästä. Keskustelu laajenee koskemaan uskontojen häpäisemistä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Kohta Koraanit palavat Suomessakin, ja trollaus pääsee valloilleen?

Toisena teemana tuumaillaan kirkon rahoitusta ja manaamista. Puhutaan luterilaisen kansankirkon eksorsismista, sen rahoituksesta ja yleisestä näkemyksestä uskonnollisten käytäntöjen roolista yhteiskunnassa. Esille nostetaan myös psykiatrian ja oikeuspsykiatrian professori Hannu Lauerma, joka ilmaisee huolensa kansankirkon osallistumisesta toimintaan, joka saattaa horjuttaa ihmisten todellisuudentajua. Onko kirkon eksorkismissa kyse hullusta rahojen tuhlaamisesta huuhaahan? 

Kolmantena teemana käsitellään kirjallisuuspalkintoja ja niiden vaikutusta kirjojen myyntiin ja suosioon. Erityisesti pohditaan Finlandia-palkinnon roolia suomalaisessa kirjallisuudessa, sen vaikutusta myyntiin ja yleiseen kirjallisuuskeskusteluun. Mitä puutteita palkinnossa on? Tarvitseeko yleisölle opettaa, mikä on laatukirjallisuutta? Keskustelua laajennetaan koskemaan myös muita kirjallisuuspalkintoja sekä suosittua Helmet-varatuimmat -listaa kirjallisuuden suosittelijoina.

Neljäntenä teemana käsitellään keskustelun merkitystä yleisesti. Kysytään, onko keskustelu todella tehokas tapa ratkaista asioita ja mitkä ovat hyvän keskustelun tunnusmerkit. Käytiinkö rajojen sulkemisesta, Natosta ja Petterssonin copy-paste-keissistä oikeat keskustelut? 

Viidentenä ja viimeisenä pohditaan hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin eläinrääkkäyskeissiä. Keskustelussa pohditaan eläinsuojelulain soveltamista yksityisten lemmikki- ja kotieläinten sekä tuotantoeläinten kohdalla. Esille nostetaan Helsingin Sanomien pääkirjoitus, jossa kyseenalaistetaan kaksoisstandardit suhteessa massatuotantoon. Jos eläinrääkkäys on tuomittavaa, entäs ne miljoonat teolliset kanat, jotka elävät ahtaasti ja tapetaan nopeasti? ]]></description><pubDate>Fri, 1 Dec 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-85ece63198b048529c3f8b25fcc48fe7.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-01T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Fauda-tv-sarja - toiminnantäytteistä israelilaispropagandaa vai tarkka kuvaus alueen konfliktista?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66752235</link><guid isPermaLink="false">1-66752235</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen analysoi suureen suosioon arabimaissakin yltänyttä fiktiivistä Netflix-sarjaa, joka seuraa israelilaista erikoissotilasjoukkoa ja sen tekemiä salaisia operaatioita. Millainen on israelilaisten oma 24, ja miksi siitä on tullut niin koukuttava kokonaisuus? 

Peilaamme tv-sarjan kautta Israelin ja Palestiinalaisalueiden välistä konfliktia ja sitä, miten se sarjassa esitetään.

Vieraina Yle Ulkolinjan toimittaja-dokumentaristi Pertti Pesonen, Lähi-itään erikoistunut mediatutkija Tapio Kujala sekä kulttuuritoimittaja JP Pulkkinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 30 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-569998ec1dc94d289af60eb1b7c6c4d6.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-30T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko nykytanssi on kääntynyt sisäänpäin eikä kansainvälisyys enää kiinnosta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66752100</link><guid isPermaLink="false">1-66752100</guid><description><![CDATA[Missä ovat nykytanssin nousevat koreografiatähdet? Maailmalla tunnetaan yli kolme vuosikymmentä pitkän kansainvälisen uran tehnyt Tero Saarinen, mutta nykyisistä tekijöistä ei ole noussut samalla tavalla tunnettuja tekijöitä. Nykytanssin kenttä on muuttunut pirstaleiseksi, pienimuotoisten ja muutamaan esityskertaan jäävien teosten maastoksi. 

Keskustelemassa ovat koreografian professori Kirsi Monni Taideyliopistosta, koreografi ja tanssija Valtteri Raekallio sekä Zodiakin uusi taiteellinen johtaja, koreografi Jenni-Elina von Bagh.

Ohjelman toimittavat Jenny Jägerhorn ja Liisa Vihmanen. 
]]></description><pubDate>Wed, 29 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-97af116e9f2d45e7b5b4a87c138bee5f.mp3" type="audio/mp3" length="597888"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-29T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3114"/><itunes:duration>51:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Indonesian vapaussotako yhtä tärkeä kuin Ranskan vallankumous? Länsikeskeinen maailmankuvamme on kapea]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66751950</link><guid isPermaLink="false">1-66751950</guid><description><![CDATA[Indonesian itsenäistyminen vuonna 1949 on Ranskan vallankumoukseen verrattava maailmaa järisyttänyt tapahtuma, väittää David Van Reybrouck, aiheesta Revolusi-tietokirjan (Siltala, 2023, suom. Sanna van Leuuwen) kirjoittanut flaamilainen historioitsija. Eurooppalaisten siirtomaahistoriaan erikoistunut Van Reybrouckin mukaan entiset vallanpitäjät ovat vasta viime vuosina alkaneet käsitellä historiaansa rehellisesti, mikä on mahdollistanut myös entisten alusmaiden historian tarkastelun uudella tavalla.

Mitä me tiedämme muiden kuin länsimaiden historiasta? Millä painotuksella maailmanhistoriaa Suomessa opetetaan tällä hetkellä? Miten historianopetus vaikuttaa kykyymme seurata maailman tapahtumia? Miksi Indonesiaan olisi syytä kiinnittää huomiota nyt? Ja mitkä asiat länsimaista esimerkiksi Brasiliassa, entisessä Portugalin siirtomaassa, nostetaan nyt uutisten kärkeen?

Haastateltavana ovat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n varapuheenjohtaja ja historian lehtori Marjo Sassali, sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Timo Kaartinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja belgialainen historioitsija David Van Beybrouck.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Tue, 28 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2339471505a2475e9d953da9e7765d00.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Linnan juhlien muoti - millaiset juhlapuvut herättävät huomiota, ihailua tai pahennusta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66751793</link><guid isPermaLink="false">1-66751793</guid><description><![CDATA[Henrik Kihlman, korutaiteilija ja Suomen Kultaseppien liiton toiminnanjohtaja, on suunnitellut lukuisia koruja Linnan juhliin. Hän kertoo suomalaisesta korumuodista ja vertaa sitä eurooppalaiseen tyyliin. Muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala kertoo uusista juhlapukujen klassisemmasta linjasta. Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola kirjoittaa Iltalehteen muotikatselmuksen Linnan juhlista ja avaa kuuntelijoille mitä on luvassa punaisella matolla. Kuinka kriittinen saa olla kommenteissaan? Onko maailman synkkä tilanne vaikuttanut ihmisten pukuvalintoihin?

Vieraina ovat korutaiteilija ja Suomen Kultaseppien liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlman, vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen, muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala ja Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola]]></description><pubDate>Mon, 27 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-09424eade5f74ec1b6983cd499fec485.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Hirviniemen ja Pettersonin ontot anteeksipyynnöt, lapsettomuusgeeni, koulusekoilut ja kotimaiset flopit]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66748180</link><guid isPermaLink="false">1-66748180</guid><description><![CDATA[Viikon sisällä kolme julkisuuden henkilöä on pyytänyt anteeksi: näyttelijä Aku Hirviniemi epäasiallisesta käytöksestään ja seksuaalisesta häirinnästä, mediapersoona Tuomas Enbuske huonosta käytöksestään Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman kulisseissa ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson hänen Suomen historian jännät naiset -tietokirjansa plagiointisyytöksiin liittyen. Anteeksipyyntöä on penätty ja anteeksi on pyydetty, mutta ketä sirkus palvelee?

Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet TBPL2-geenin, joka on merkittävässä roolissa naisten lisääntymisterveydessä. Millainen painoarvo löydöksellä on, ja mitä geenipankeista tulisi ajatella?

Helsingissä Jakomäen avokonttorikoulu vaati miljoonan euron uudistusremontin, sillä kunnianhimoiset avotilat eivät toimineet käytännössä. Opettajat olivat alusta asti esittäneet uudistusta vastaan kritiikkiä, mutta heitä ei kuultu. Sama ilmiö on nähty myös koulujen digiloikassa. Uudistukset eivät ole parantaneet oppimistuloksia tai koulujen viihtyisyyttä. Onko suomalaisilla noussut PISA-päähän?

Kotimaisella elokuvalla meni vielä 2010-luvulla lujaa, mutta nyt suosio Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -teosta lukuunottamatta on vaisua. Mistä on kysymys?

Eroa kirkosta -sivusto täytti juuri 20 vuotta. Sen kautta on vuosien aikana eronnut 850 000 evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsentä. Millaisena sivusto näyttäytyy nyt, ja selittääkö se kirkosta eronneiden suuren määrän?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemassa ovat kirjailija Tiina Raevaara, markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö.

Lähetyksen juontaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Fri, 24 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e7bccca977d14e04a3c2d9c3b6a14776.mp3" type="audio/mp3" length="598080"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-24T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3115"/><itunes:duration>51:55</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Krishna - mikä pidättyväisyyteen ja kurinalaisuuteen perustuvassa uskonnossa kiehtoo?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66747586</link><guid isPermaLink="false">1-66747586</guid><description><![CDATA[Miksi The Beatlesista lähtien Krishna-uskonto ja sen filosofiat ovat puhutelleet 60-luvulta alkaen etenkin länsimaisia taiteilijoita sekä populaari- ja alakulttuurin edustajia? Mitä länsimaihin levinnyt Krishna-liike ylipäätään edustaa, ja mitkä ovat sen taustat ja päämäärät?

Tuoreessa elämänkertakirjassaan Recovering Materialist Tuomas Mäkinen pohtii, miten henkisyyden kautta voi päästä eroon kulutusyhteiskunnasta ja materialismista?

Teos seuraa palokkalaista hardcore-punkista sekä straight edge -kulttuurista innostunutta nuorukaista, joka tunnetaan myös Krishna-nimellä Gurunistha Das. Mikä sai täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevan suomalaisen hurahtamaan pidättyväisyyteen ja kurinalaisuuteen perustuvan uskonnon ja filosofian harjoittamisesta, samalla kun useat hänen ikätovereistaan kokeilivat kaikkea muuta kuin itsekuria? Millainen tie Tuomakselle oli uhrata entinen elämä tiellä kohti henkisen tasapainon löytämistä? Miksi hän sekä sarjakuvataiteilija Kaisa "Krishangi" Leka valitsivat Krishna-liikkeen sijaan vaihtoehtoisemman gaudiya vaishnavismin muodon omaksi henkiseksi kodikseen?

Kulttuuriykkönen keskustelee siitä, miten Tuomas ja Kaisa innostuivat noin 500 vuotta sitten perustetusta hindulaisuuden muodosta. Ja miksi Tuomakseen traditio upposi niin fanaattisesti, että hän päätti jättää kaiken ja muuttaa Suomesta Kaliforniaan Krishna-temppeliin asumaan?

Liikkeen ympärillä on ollut myös valta-aseman väärinkäytöksiin liittyviä kohuja, jotka ovat antaneet Krishna-liikkeelle lahkolaisuuden leimaa ja huonoa mainetta. Miten nämä asiat on käsitelty liikkeen sisällä, ja kuinka relevantteja liikkeen opetukset ovat ajassamme?

Mukana keskustelussa Tuomas Mäkisen lisäksi Sarjakuva-Finlandialla palkittu sarjakuvataiteilija ja Krishna-uskon harjoittaja Kaisa Leka sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 23 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-68eb10dc8feb4588b69a72f2db172115.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-23T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ridley Scottin jättieepos Napoleon - oliko nerokas sotapäällikkö sotarikollinen?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66747024</link><guid isPermaLink="false">1-66747024</guid><description><![CDATA[Ohjaaja Ridley Scottin toimintaeepos Napoleon kuvaa Ranskan keisarin nousun ja tuhon sekä intohimoisen suhteen elämänsä rakkauteen Josephine de Beauharnaisiin. Joaquin Phoenix, joka työskenteli viimeksi Scottin kanssa Gladiator-elokuvassa, näyttelee elokuvassa Napoleonia.

Napoleonin ensi-ilta on 22. marraskuuta.

Napoleonista on tehty satoja elokuvia. Mitä uutta tuo Ridley Scott kerrontaan? Miten realistiset ja paikkansapitävät ovat elokuvan taistelukohtaukset ja kuvaukset Napoleonin toiminnasta Euroopan mahtavimpana hallitsijana?

Näihin kysymyksiin ovat vastauksia pohtimassa Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta, sotahistorian professori Petteri Jouko Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvatutkija Jari Sedergren.

Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Wed, 22 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0bd23bd8561347fd8fdb1cc5593011d0.mp3" type="audio/mp3" length="600000"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3125"/><itunes:duration>52:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Totuus pörssiromahduksesta - tutkijat kommentoivat Hernan Diazin kehuttua Luotto-romaania]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66746535</link><guid isPermaLink="false">1-66746535</guid><description><![CDATA[Pulitzerilla Luotto-romaanistaan (Gummerus, 2023, suom. Jaakko Kankaanpää) palkittu Hernan Diaz kuvaa teoksessaan taitavasti iloisen 1920-luvun säihkettä ja optimismia, kunnes korttitalo kaatui Wall Streetillä New Yorkissa vuoden 1929 suuressa pörssiromahduksessa tähden, ja katastrofin jälkipyykkiä.

Millainen on yhdysvaltalaisen kapitalismin historia ja millaisia erityispiirteitä siinä on? Miten se on muokannut länsimaista kulttuuria, ja onko sillä haastaja? Miten vuoden 1929 suureen pörssiromahdukseen päädyttiin ja mitä siitä opittiin?

Haastateltavana ovat kirjailija Hernan Diaz, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg ja professori emeritus Markku Henriksson, Pohjois-Amerikan tutkija.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Tue, 21 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cd9fd3581dac4665b18f35885f2d280b.mp3" type="audio/mp3" length="602496"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3138"/><itunes:duration>52:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi vaihdevuodet ovat nyt yhtäkkiä valokeilassa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66745985</link><guid isPermaLink="false">1-66745985</guid><description><![CDATA[Jotkut eivät pidä siitä että vaihdevuosista puhutaan. Facebookissa on suljettuja ryhmiä, joissa voi keskustella omista vaihdevuosista pienen piirin kanssa. Onko historiassamme aina vaiettu ikääntyvien naisten vaivoista? Miksi vaihdevuodet yhtäkkiä ovatkin valokeilassa, podcasteissa ja tv-sarjoissa? Kenelle tämä avoimuus on hyväksi? Onko vaihdevuodet naisten uusi käänteinen teini-ikä?

Vieraina ovat Hormonit! tv-sarjan käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, elokuvakriitikko Leena Virtanen, podcastintekijä Aino-Mari Tuuri ja Yhteiskuntahistorian professori Marja Jalava.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 20 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e782944a6e7a40469f5a7087a8b65d04.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa itäraja kiinni, Gaza-tukiprotestien rajoittaminen, vapaan tahdon illuusio ja Voima-kielto Vantaalla]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66738210</link><guid isPermaLink="false">1-66738210</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelylistalla vaikutukset itärajan kiinni laittamisesta Venäjän hybridivaikutamisepäilyjen takia sekä median rooli ja turvapaikanhakijoiden asema tilanteessa. 

Lisäksi keskustelua sensuurista, kun pop-tähti Pink hermostui Floridan viranomaisten langettamaan kirjakieltoon, ja jakoi keikallaan 2 000 kiellettyä kirjaa. Lisäksi puhetta Voima-lehden kieltämisestä Vantaan kirjaston tiloista.

Keskustelussa myös jouluelokuvien merkitys ja tarve ajassamme, minkä lisäksi herätämme henkiin uuden Robert Sapolskyn kirjan ja nykyajan aivotutkimuksen tulosten perusteella perinteisen filosofisen kysymyksen, onko vapaa tahto pelkkä illuusio, jota nykykulttuurimme ylläpitää valheellisesti?

Aalto-yliopiston sekä Taideyliopiston opiskelijoiden Gaza-vetoomusten kieltäminen yliopiston sähköpostilistoilta sekä mielenosoitusbannerit sisääntuloauloissa on herättäny hämmennystä, ja kysymmekin vallitseeko opinahjoissa kaksoistandardit riippuen siitä, minkä puolesta tai mitä vastaan mielenosoitus on osoitettu? 

Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, Antiikki- ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 17 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-231bc2e2b0324c1d9e5ad9614d19fdae.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-17T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Rafael Wardi säilytti voimakkaan luomisvireen loppuun saakka]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66737916</link><guid isPermaLink="false">1-66737916</guid><description><![CDATA[Didrichsenin taidemuseossa on esillä vuonna 2021 kuolleen modernistin ja koloristin Rafael Wardin iloiset työt. 74 öljymaalausta ja pastellia käsittävän näyttelyn suunnittelu alkoi Wardin vielä eläessä. Näyttelyn suunnittelu aloitettiin yhteistyössä taiteilijan ja hänen tyttärensä, Eva Wardin, kanssa. Keväällä 2021 Didrichsenin taidemuseo ehdotti Wardille 95-vuotisjuhlanäyttelyä, jonka ajankohdaksi suunniteltiin vuoden 2023 syksyä. Taiteilija otti kutsun vastaan ja jatkoi työskentelyä ja laittoi näyttelyä varten sivuun edellisten vuosien aikana maalaamiaan teoksia. 

Millaisia nämä taiteilijan viimeiset maalaukset ovat? Mitä Rafael Wardin teokset kertovat taiteilijan omasta persoonasta? Mikä sai Wardin ihastumaan keltaiseen sävyyn? Millainen oli se oikea Wardin-keltainen ja mitä se kuvasti?

Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Maria Didrichsen, amanuenssi Iiris Markkola ja taiteilijan tytär, valtiotieteiden tohtori sosiaalipsykologiassa ja valokuvataiteilija Eva Wardi.

Didrichsenin taidemuseossa nähdään laaja taiteilija Rafael Wardin (1928–2021) näyttely 28.1.2024 asti.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 15 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-db985c999032460ab934d39f68e5690f.mp3" type="audio/mp3" length="591168"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-15T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3079"/><itunes:duration>51:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Haruki Murakami - maaginen kirjailija, joka ei kelpaa Nobel-lautakunnalle]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66737756</link><guid isPermaLink="false">1-66737756</guid><description><![CDATA[Haruki Murakami on Japanin kansainvälisesti tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hänen kirjansa ovat saavuttaneet suurta suosiota niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Häntä on usein povattu Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaksi. Koittaako hänen hetkensä pian?

Hänet tunnetaan siitä, että hän teoksissaan yhdistää länsimaisia vaikutteita japanilaiseen surrealismiin. Hänen läpimurtonsa oli Norwegian Wood. Murakami on itse kertonut, että teoksen suosio on harmittanut häntä, koska se ei edusta hänen ominta tyyliään.

Murakamin maagisesta maailmasta keskustelevat Murakamin kirjoja suoraan japanista suomeksi kääntänyt suomentaja Antti Valkama sekä Tammi-kustantamon viestintäpäällikkö Johanna Harkkila, joka on tavannut Murakamin ja kustannustoimittanut hänen kirjojaan.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Tue, 14 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0498020bf5d84bfba5845abd05aace5e.mp3" type="audio/mp3" length="568896"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2963"/><itunes:duration>49:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syksyn teatterivinkit: urheilukomediaa, kipeän romaanin kaksi sovitusta, neuvostodraamaa ja nuorten kasvukipuja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66737608</link><guid isPermaLink="false">1-66737608</guid><description><![CDATA[(Lähetys on uusinta päivältä 16.10.2023)
Syksyn teatteritapauksista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa Voima-lehden toimittaja ja kustantaja Tuomas Rantanen ja kulttuuritoimittaja Lena Nelskylä. Etäyhteydellä teatterivinkkinsä antavat Yle Tampereen toimittaja Anna Sirén ja Yle Lapin toimittaja Timo Metsäjoki.

Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo teatterilippujen myyntitilanteesta ympäri maata ja siitä, miten koronapandemia näkyy teattereissa edelleen.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Jaksossa keskustellaan seuraavista teatteriesityksistä:

Ape army / Helsingin Kaupunginteatteri
Ei kertonut katuvansa / Lahden Kaupunginteatteri
Entäs nyt Eeva? / Rovaniemen teatteri
Break! / Kansallisteatteri
Fingerpori / Kemin teatteri
Hiirenloukku / Helsingin Kaupunginteatteri
Jacques Brel – Valssiin syntiseen - Tanssiteatteri Rimpparemmi
Joitakin keskusteluja merkityksestä / Q-teatteri
Kirka – Surun pyyhit silmistäni pois / Rovaniemen teatteri
Kuka tappoi bambin? / Helsingin Kaupunginteatteri
Kööpenhamina / Ryhmäteatteri
Neuvostoihmisen loppu / Helsinki 98 -ryhmä & sadsongskomplex:fi
Nukkekoti / KOM-teatteri
Piaf/ Tampereen teatteri
Pieni maailma / Tampereen Työväen Teatteri
Pyöreän pöydän ritarit / Tampereen Työväen Teatteri
Rakas Evan Hansen / Helsingin Kaupunginteatteri
Rakkaudesta lajiin / Rovaniemen teatteri
Reikäleipä / Tampereen Työväen Teatteri
Rottien pyhimys / Tampereen Työväen Teatteri:
Röda Rummet, Lilla Teatern / Helsingin Kaupunginteatteri
Tunkeilijat / Tampereen Työväen Teatteri
Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin / Kansallisteatteri
Vem dödade bambi / Viirus
Väinämöinen / Tampereen Työväen Teatteri

Toisin kuin ohjelmassa virheellisesti sanotaan, Mikael Sarkolan ohjaamaa Bollaa ei esitetty Kansallisteatterissa vaan Helsingin Kaupunginteatterissa.Jyväskylän yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin Yliopistosta ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Joonas Pennanen.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 13 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a6e9da92d42c44dca15fd513ce087e3e.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa verotirkistely ja Wolt, pressapeliä Elämäni biisissä, lattea arvoprofeetta Sixten Korkman ja isien kehitys]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66698130</link><guid isPermaLink="false">1-66698130</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ihmetellään miksi meitä suomalaisia kiehtoo niin paljon se, mitä vaikkapa naapurimme tienaa? Olemmeko me itse suoraselkäisiä veronmaksajia vai uskaltaisimmeko jopa ottaa riskejä vältelläksemme veroja?

Pohdimme myös miten paljon viihdeohjelmalla, kuten Elämäni biisillä, voi olla vaikutusta presidentinvaalikampanjaan. Viitataanko tulevaisuudessa ohjelman jaksoon ja todetaan, että tämä oli ratkaiseva presidentin valinnassa?

Käsittelemme lisäksi Sixten Korkman -ilmiötä. Mistä Korkmanin suosio johtuu ja miksi hänestä on tullut arvoprofeetta, joka täyttää jopa kirkkoja arvopuhekiertueellaan? Miten Suomessa ylipäänsä pääsee suosituksi intellektuelliksi ja mahtuuko tänne kerrallaan aina yksi setäikäinen profeetta?

Lisäksi kysymme ovatko nykyajan isät omia isiään ja isoisiään parempia lastensa kanssa.

Kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita ihmettelevät Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke]]></description><pubDate>Fri, 10 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dbbdaffbdf6449af8001d379fd126f21.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-10T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[1900-luvun alun suurliikemies Walter Ahlström oli Suomen teollisuuden Elon Musk]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66697979</link><guid isPermaLink="false">1-66697979</guid><description><![CDATA[Walter Ahlström syntyi 1875 ja kuoli 1931. Hän oli Suomen suurimman yksityisen yrityksen patruuna ja maamme rikkain henkilö. Hän oli mesenaatti Maire Gullichsenin isä. Walter Ahlström piti ylellisestä elämästä johon kuului hienot autot, drinkit, kylpylät Euroopassa ja taide. Hän oli myös taidetta rakastava mesenaatti ja pianisti. Millainen hän on oli työnantajana? Miten hänet sijoitetaan suomalaisten patruunojen joukkoon? Sakari Siltala kuvaa Walter Ahlströmiä kirjassaan tunteelliseksi ja epävakaaksi luonteeksi ja heikkohermoiseksi pessimistiksi. Tietokirjan nimi Korkea peli kertoo tämän teollisuustitaanin työstä sahateollisuudessa. Hän voitti mutta hävisi myös. Milllä tavalla hän sai visionsa? Tämä tietokirja on Kanava-palkinto ehdokas.

‌Historioitsija ja filosofian tohtori Sakari Siltala ja Perheyhtiö A.Ahlström Oy:n Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja jälkeläinen Johannes Gullichsen ovat ohjelman vieraina.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 9 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4bd5eea962114bf1984ade5be4688c24.mp3" type="audio/mp3" length="592704"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-09T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3087"/><itunes:duration>51:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Maailman tunnetuin animaattori Hayao Miyazaki sekä Studio Ghiblin uutuusleffa Poika ja haikara]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66697835</link><guid isPermaLink="false">1-66697835</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen keskustelee japanilaisesta pian 83 vuotta täyttävästä Oscar-palkitusta anime-ohjaaja Hayao Miyazakista sekä hänen uudesta elokuvastaan Poika ja haikara. Käsittelyssä myös Miyazakin perustama Studio Ghibli, jonka animaatiot kuuluvat suosituimpiin ei-englanninkielisiin elokuviin maailmassa.

Miten Ghibli valloitti koko maailman, ja mistä Miyazakin anime-elokuvien taika syntyy? Miksi kaikista sadoista japanilaisista anime-elokuvista juuri Ghiblin-elokuvat ovat niin arvostettuja ja tunnettuja? Onko Poika ja haikara oikeasti useasti eläkkeelle jäämisellä uhkailevalle Miyazakille todellakin viimeinen elokuva, ja millaisen perinnön se jättää Ghibli-elokuvien kaanoniin?

Vieraina elokuvantekijä Pekka Lehtosaari, näyttelijä Myy Lohi sekä Mangakartta-podcastin tekijä Petteri Uusitalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 8 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-593faec9109348bc8ab02b154b47d1c5.mp3" type="audio/mp3" length="609024"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-08T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3172"/><itunes:duration>52:52</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Martin Scorsesen Killers of the Flower Moon kertoo upporikkaan alkuperäiskansan murhista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66697529</link><guid isPermaLink="false">1-66697529</guid><description><![CDATA[Tositapahtumiin perustuva elokuva Killers of The Flower Moon on herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa mutta flopannut teattereissa. Viime vuosisadan alussa Oklahomassa reservaatissa elävä Osagi-heimo oli maailman rikkain kansa väkilukuun suhteutettuna. Heidän mailtaan oli löydetty mustaa kultaa eli öljyä. Elokuva kertoo, miten Osagien vauraus herätti valkoisten ahneuden ja millaiset karmeat seuraukset sillä oli.

Miten elokuva sijoittuu ohjaaja Martin Scorsesen vaikuttavassa filmografiassa? Miksi Leonardo DiCaprion tähdittämä 200 miljoonan dollarin filmi ei ole menestynyt lippuluukuilla? Millaisia ongelmia alkuperäiskansan kuvailu tuottaa? Miten paljon alkuperäiskansat joutuvat vieläkin kohtaamaan ennakkoluuloja ja suoranaista vihaa Yhdysvalloissa?

Killers of the Flower Moonista, Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen kohtelusta ja representaatiosta elokuvissa ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Henriksson ja kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Mon, 6 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5c4a1cdf303147bea22949d5a93f2c46.mp3" type="audio/mp3" length="606144"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-06T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3157"/><itunes:duration>52:37</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Törhösen väitöskirjaskandaali, TikTokin juonikas vaarallisuus, Beatlesia tekoälyllä ja doping-trauma]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66665764</link><guid isPermaLink="false">1-66665764</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergrenin ja mainosmies Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle.

Suomalaisen elokuvaohjaajan  Lauri Törhösen väitöskirja Lapin yliopistossa on vastuussa kuluvan viikon somemyrskystä. Väikkärin puutteiden listaa on lueteltu mediassa ja somessa: ei sisällysluetteloa, ei lähdeviittauksia, anekdoottimainen sisältö, miksei ennakkotarkastus puuttunut sisältöön, omituinen väitöstilaisuus, vastaväittäjän kysymyksiin vastaamattomuus jne. Mitä tohtorit Raevaara ja Sedergren päättelevät Lapin yliopiston tieteellisen prosessin lahjomattomuudesta ja mitä seurauksia uusimmalla Törhös-kohulla on yliopiston ja taiteen tutkimuksen maineelle?  

Yle tarjosi paljon huolipuhetta TikTokin koukuttavuudesta ja tietoturvariskeistä tällä viikolla. On meneillään suuri ihmiskoe länsimaiden nuorisolla, kun taas aivotoimintaan vaikuttava sovellus on kotimaassaan Kiinassa kielletty. Onko tämä taas keski-ikäisten normaalia huolipuhetta jolle nauretaan 10 vuoden kuluttua? Vai aidosti vaarallinen ilmiö?

Nelosen/Ruudun tuoreen Lahti 2001 -sarja nostaa esiin jälleen dopingskandaalin. Sitä on kutsuttu kansalliseksi tragediaksi ja traumaksi. Näyttääkö se todella siltä vielä näin 22 vuoden jälkeen? Mikä siinä oli niin traumaattista? Vieläkö traumatisoituisimme samalla tavalla, jos nuoremmat hiihtäjät toistaisivat tempun, vai onko yhtenäiskulttuuri pirstaloitunut tässäkin kohtaa?

Tutkija Sedergrenin työpaikka muuttaa. Nyt hän miettii mitä tehdä työhuoneen VHS-nauhoille ja dvd:ille. Auttaako konmaritus? Mikä merkitys esineillä on persoonallisuudelle?

The Beatles julkaisi eilen uuden kappaleen – yli 50 vuotta bändin hajoamisen jälkeen. Uusi kappale on nimeltään Now and then ja se on bändin edesmenneen jäsenen John Lennonin käsialaa. Onko biisi vanhan Beatlesin tasoa ja miten tekoäly onnsitui entisöimään Lennonin demon?

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Fri, 3 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-98ef1a3514614076bc1a13af7ca19cc9.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-03T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Aira Samulin in memoriam]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66665615</link><guid isPermaLink="false">1-66665615</guid><description><![CDATA[Suomen kansan tanssittaja, menestynyt tyyli-ikoni ja mielenterveyden lähettiläs Aira Samulin kuoli 23.10. 2023 96-vuotiaana. Millaiset olivat hänen onnenhetkensä ja pettymyksensä elämässä ja miten hän selvisi vaikeuksistaan? Miten tästä Hyrsylän mutkan tytöstä tuli tanssia ja korkokenkiä rakastava Helsingin Bulevardilla asuva moderni inspiraattori ja tyyli-ikoni? Mikä hänen merkityksensä on ollut suomalaisessa kulttuurielämässä? 

Aira Samulinin persoonasta voi lukea läpileikkauksen suomalaisesta historiasta 1920-luvulta omaan aikaamme. Hänessä kohtaavat karjalaisuus, discotanssi, muoti ja mielenterveystyö. Tässä ohjelmassa käymme läpi näitä hänen eri vahvuuksiaan.

Aira Samulinia muistelevat ystävät, psykologi eläkeläinen Pirkko Lahti, muotitoimittaja, kirjailija Sami Sykkö ja tanssija, professori Jorma Uotinen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 2 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a3f9a8f73828464aa48720362dd182bf.mp3" type="audio/mp3" length="612480"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-02T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3190"/><itunes:duration>53:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Varo taidejargonia! - Höttöiset käsitteet paljastava instagram-tili auttaa puhumaan taiteesta suomeksi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66665478</link><guid isPermaLink="false">1-66665478</guid><description><![CDATA[Miksi hienon gallerian näyttelyjulkaisussa sanotaan paradigma, kun voisi sanoa ajattelutapa? Ovatko diskurssi, reflektio ja dekonstruktio välttämättömiä ajatteluvälineitä vai vaarallisia ajattelun esteitä?

Syksyn kuumin instagram-tili taidepiireissä on varo_taidejargonia, joka esittelee kahdeksankymmenen päivän aikana kahdeksankymmentä taidejargonin sanaa, pohtii niiden käyttöä ja tarjoaa suomenkielisiä vaihtoehtoja. Vaikeat taidekäsitteet ovat herättäneet paljon tunteita ja keskustelua, eikä ihme. Jokainen joka taiteesta puhuu haluaisi ymmärtää mistä on kyse - ja samalla kuulua siihen joukkoon, joka puhuu taiteesta hienosti ja oikein.

Taidejargonista ovat selkokielellä keskustelemassa varo_taidejargonia -tilin isäntä, kuvataiteen apulaisprofessori Kalle Lampela Lapin yliopistosta, ja Museoliiton konsernilakimies Veli-Markus Tapio, joka työhistoriansa ansiosta puhuu sellaisia yleisölle vieraita kieliä kuin muusikkoa, taideyliopistoa, apurahaa ja talouspuhetta.

Lähetyksen toimittaa Kare Eskola.
]]></description><pubDate>Wed, 1 Nov 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dd4e13bd5cf54fd7818a8e33b9050570.mp3" type="audio/mp3" length="602880"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-01T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3140"/><itunes:duration>52:20</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Rauli Virtanen, miksi toimittaja aina palaa kuoleman kentille?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66665328</link><guid isPermaLink="false">1-66665328</guid><description><![CDATA[Toimittaja Rauli Virtanen on kiertänyt maailman kriisialueita yli 50 vuoden ajan. Millaisen jäljen sodan kurjuuden todistaminen jättää ihmiseen? Voidaanko journalismilla parantaa maailmaa ja saada jopa sodat loppumaan? Virtanen käy kirjassaan Täällä Rauli Virtanen läpi mittavaa uraansa, kun on päässyt läheltä seuraamaan konflikteja. Virtasen omin sanoin, hän on aina menossa sinne, mistä muut haluavat pois.

Pitkän linjan ulkomaantoimittaja Rauli Virtasta haastattelee Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Tue, 31 Oct 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9d0015e5fd174271a11f5a1203788dcb.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-10-31T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[QAnon-kannattajien suosima menestystrilleri Sound of Freedom kertoo pedofiilien lapsikaupasta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-66665180</link><guid isPermaLink="false">1-66665180</guid><description><![CDATA[Konservatiivikristittyjen rahoittama yhdysvaltalainen Sound of Freedom saa ensi-iltansa Suomen elokuvateattereissa 3. marraskuuta. Tositapahtumiin perustuva toimintatrilleri kertoo Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön agentista Tim Ballardista, joka haluaa pelastaa lapsia kolumbialaisten lapsikauppiaiden kynsistä.

Alejandro Monteverden ohjaama elokuva on kerännyt Yhdysvaltain lippuluukuilla yli 183 miljoonaa dollaria. Sen markkinoinnissa ja lipunmyynnissä käytettiin erittäin menestyksekkäästi katsojien joukkoistamista filmin loppuun sijoitetun, elokuvan pääesittäjän Jim Caviezelin kameralle lausuman vetoomuksen avulla.

Sound of Freedom on myös jakanut yleisöä; oikeisto rakastaa, vasemmisto karsastaa. Se vetoaa etenkin salaliittoteorioihin uskoviin amerikkalaisiin. Siinä missä Sound of Freedom ei itsessään esitä väitteitä salaliitoista tai ota kantaa USA:n puoluepolitiikkaan, oikeistolainen Dinesh D'Souzan pyörittelee “dokumenteillaan” salaliittoteorioita muun muassa vaalivilpeistä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Sound of Freedomista, valetietoa jakavista dokumenteista, salaliittoteorioista ja elokuvien ja politiikan yhteydestä ovat keskustelemassa toimittaja Anton Vanha-Majamaa, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Jari Sedergren ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 30 Oct 2023 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9922cc081f3549ca852b6228e1e9c954.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-10-30T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item></channel></rss>