<rss version="2.0" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/"><channel><title><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></title><link>https://arenan.yle.fi/1-4325825</link><pubDate>Fri, 11 Sep 2026 01:56:21 +0300</pubDate><description><![CDATA[Rehellistä ja fiksua puhetta kulttuurista. Kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet keskustelussa eikä klassikkojakaan unohdeta. Kulttuuriykkönen suorana jokaisena arkipäivänä lähetyksenä Yle Radio 1:ssä maanantaista perjantaihin klo 15.02 - 15.55. Perjantaisin Perjantaistudio viikon puheenaiheista.

Twitter: @kultykkonen 
Palaute, vinkit: kulttuuriykkonen@yle.fi

Toimittajina Juhani Kenttämaa, Nicklas Wancke, Pauliina Grym, Pia-Maria Lehtola, Ville Talola ja Noora Hirn. Kulttuuriykköstä tuottaa Olli Kangassalo.]]></description><atom:link rel="prev" href="https://feeds.yle.fi/areena/v1/series/1-4325825.rss?lang=sv&amp;page=1"/><atom:link rel="self" href="https://feeds.yle.fi/areena/v1/series/1-4325825.rss?lang=sv&amp;page=2"/><managingEditor>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</managingEditor><webMaster>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</webMaster><copyright>Yle Areena</copyright><generator>Yle Areena</generator><language>sv</language><docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs><ttl>15</ttl><itunes:author>Yle Areena</itunes:author><itunes:block>yes</itunes:block><itunes:owner><itunes:name>Yle Areena</itunes:name><itunes:email>areena.info@yle.fi</itunes:email></itunes:owner><itunes:summary><![CDATA[Rehellistä ja fiksua puhetta kulttuurista. Kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet keskustelussa eikä klassikkojakaan unohdeta. Kulttuuriykkönen suorana jokaisena arkipäivänä lähetyksenä Yle Radio 1:ssä maanantaista perjantaihin klo 15.02 - 15.55. Perjantaisin Perjantaistudio viikon puheenaiheista.

Twitter: @kultykkonen 
Palaute, vinkit: kulttuuriykkonen@yle.fi

Toimittajina Juhani Kenttämaa, Nicklas Wancke, Pauliina Grym, Pia-Maria Lehtola, Ville Talola ja Noora Hirn. Kulttuuriykköstä tuottaa Olli Kangassalo.]]></itunes:summary><itunes:image href="https://img.img-cdn.yle.fi/w_1400,h_1400,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_1176,layerY_1176,layerW_224,f_jpg/13-1-4325825-1648136876810"/><image><url>https://img.img-cdn.yle.fi/w_1000,h_1000,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_840,layerY_840,layerW_160,f_jpg/13-1-4325825-1648136876810</url><title><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></title><link>https://arenan.yle.fi/1-4325825</link></image><itunes:explicit>no</itunes:explicit><itunes:category text="Arts"/><item><title><![CDATA[Zombit palaavat Britanniaan – 28 vuotta myöhemmin tarjoaa jatkoa yhdelle parhaista maailmanlopun kuvauksista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74924111</link><guid isPermaLink="false">1-74924111</guid><description><![CDATA[Oscar-palkittu ohjaaja Danny Boyle ja käsikirjoittaja Alex Garland palaavat 28 päivää myöhemmin -elokuvan (2002) maailmaan, jossa kemiallisten aseiden laboratoriosta karannut virus levittää tappavaa raivotautia ympäri maailmaa. 

28 vuotta myöhemmin on elokuvasarjan kolmas osa, joka aloittaa aivan uuden tähän maailmaan sijoittuvan elokuvatrilogian. Elokuva on saanut ylistäviä arvosteluita, ja on runsaan ennakkolippumyyntien perusteella kutsuttu vuoden kauhuelokuvaksi. Mutta kauanko zombiapokalypsit jaksavat meitä kiinnostaa? Mikä tästä ja muista 28-elokuvista tekee niin poikkeuksellisia, että zombifilmatisoinneille ei vieläkään näy loppua?

Onko tämä oikeasti vuoden kauhuelokuva, vai olisiko zombien aika jo ohi?

Vieraina tiedetoimittaja-kirjailija Tiina Raevaara, kirjoittaja Samuli Knuuti sekä käsikirjoittaja Ilja Rautsi. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 25 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c506833b1ff44fe9b39e8e7d385206a4.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Gunnar Björlingin runous ja elämä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74449595</link><guid isPermaLink="false">1-74449595</guid><description><![CDATA[”Björling on ainut tapaamani ihminen joka on ratkaissut elämän arvoituksen”, sanoi Gunnar Björlingin (1887-1960) ystävä Olof Enckell. Runoilija Gunnar Björling on jäänyt vähälle huomiolle kotimaassaan. Fredrik Hertzbergin teos ”Kieleni ei ole sanoissa” - Gunnar Björlingin elämä ja teokset (suom. Juhani Ihanus ja Hannimari Heino; Parkko 2025) on ensimmäinen kattava selvitys runoilijamestarin elämästä ja runoudesta. Kulttuuriykkösessä runoilijan perinnöstä ovat keskustelemassa kirjallisuudentutkija Fredrik Hertzberg ja kääntäjä, runoilija Hannimari Heino. Juontaja on Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Tue, 24 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e8a7ce7e854741cfaa3e2aa9ebf27a7c.mp3" type="audio/mp3" length="607680"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3165"/><itunes:duration>52:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hirviösusia herätetään henkiin geenitekniikalla ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74871667</link><guid isPermaLink="false">1-74871667</guid><description><![CDATA[Colossal Biosciences -bioteknologiayritys ilmoitti keväällä, että se oli onnistunut luomaan kolme harmaasuden pentua, jotka kantavat muinaisten hirviösusien (Aenocyon dirus) geenejä. Nykyisiä susia paljon isommat hirviösudet kuolivat sukupuuttoon noin 13 000 vuotta sitten. Vaikka yhdysvaltalaisen yrityksen saavutus on merkittävä, se herättää myös kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle geenimuokkauksessa voidaan mennä ja mitä eettisiä kysymyksiä sukupuuttoon kuolleiden lajien elvyttäminen herättää.

Studiossa aiheesta keskustelemassa ovat paleobiologian dosentti Suvi Viranta, eläin - ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola sekä kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara.

Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Mon, 23 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-090bf493c24341fea4cca5789051e64c.mp3" type="audio/mp3" length="593280"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3090"/><itunes:duration>51:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pitääkö lukijoita suojella sisältövaroituksin? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74549692</link><guid isPermaLink="false">1-74549692</guid><description><![CDATA[Psykologista jännitystä kirjoittava Martta Kaukonen hämmästyi, kun ulkomaalaiset lukijat pyysivät hänen kirjoihinsa sisältövaroituksia. Ne kertoisivat lukijalle ennalta, mitä mahdollisesti vaikeita ja pelottavia aineksia romaanit sisältävät. “Eräs ystäväni vitsaili, että Terapiassa näitä teemoja on niin monia, että sisältövaroituksia varten pitäisi painattaa oma vihkosensa”, kirjoitti Kaukonen vuoden 2021 esikoisestaan Kirjailija-lehden blogissa. 

Kirjailija Juha Itkonen kirjoitti Anna-lehdessä keväällä 2023 aiheesta, että “taide ei ole vaarallista. Sisältövaroitukset sen sijaan saattavat ollakin.”

Kotimaisessa kirjallisuudessa sisältövaroituksia ei vielä juuri näy, mutta mihin niitä tarvitaan ja miten ne vaikuttavat vastaanottajan kokemukseen? Miten paljon kirjailijan pitää ajatella lukijan mahdollista traumatisoitumista? 

Keskustelemassa ovat kirjailijat Martta Kaukonen ja Juha Itkonen, Psykologiliiton puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsanen ja dosentti, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Laura Piippo. 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 19 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b9efcdfd773b44a5bba7bb0c463b3983.mp3" type="audio/mp3" length="605760"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3155"/><itunes:duration>52:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Iron Maiden – 50 vuotta heavy metal -maailmanvalloitusta, mutta kuinka kauan se voi enää kestää?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74449008</link><guid isPermaLink="false">1-74449008</guid><description><![CDATA[Brittiläinen heavy metal -musiikin pioneeribändi Iron Maiden täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Bändin uraa juhlistava Run for Your Lives -kiertue kävi myös Helsingin Olympiastadionilla esittämässä valikoitua materiaalia bändin yhdeksältä ensimmäiseltä albumilta. Kyseinen keikka oli jo 31. Iron Maiden -esiintyminen Suomessa.

Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä on Iron Maidenin vaikutus musiikki- ja populaarikulttuurille. Miksi vuonna 1975 Itä-Lontoossa perustetusta bändistä on tullut yksi merkittävimmistä rock-bändeistä maailmassa, ja ylisukupolvinen kokemus myös Suomessa?

Miten Iron Maiden on pystynyt täyttämään stadioneita siinä missä muut aktiiviset metallibändit ovat joutuneet tyytymään yhä pieneneviin areenoihin? Mikä on energisistä keikoistaan ja intensiivisestä kiertämisestä tunnetun Iron Maidenin tulevaisuus, kun muusikoiden keski-ikä on pian jo 70 vuotta?

Vieraina toimittaja-tietokirjailija Tero Ikäheimonen, muusikko Johanna Pirinen sekä päätoimittaja Matti Riekki. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 18 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5f6a10f6aa514c34bbdf0b52ec7ee4ee.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kesän isot kuvataidenäyttelyt ovat avautuneet -- Mitä teemoja Helsinki Biennalessa, Mäntän Kuvataideviikoilla, Purnussa ja Rauma Triennalessa käsitellään?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74448229</link><guid isPermaLink="false">1-74448229</guid><description><![CDATA[Kesän isot kuvataidenäyttelyt ovat avautuneet. Mitä teemoja Helsinki Biennalessa, Mäntän Kuvataideviikoilla, Purnussa ja Rauma Triennalessa käsitellään? Keskustelemassa Helsinkie Biennalen kuraattori Kati Kivinen, yksi Mäntän kuvataideviikkojen monista “kanssakuraattoreista” ja Rauma Triennalen kuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen sekä Purnussa ja Tuusulassa töitään tänä kesänä esittelevä kuvataiteilija Kirsti Tuokko.]]></description><pubDate>Tue, 17 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-23487561295149eaab491203ac2b5278.mp3" type="audio/mp3" length="601728"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3134"/><itunes:duration>52:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sommarstilleben-näyttely Billnäsin ruukkikylässä nostaa esille kesän maagisuutta asetelmien kautta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74549377</link><guid isPermaLink="false">1-74549377</guid><description><![CDATA[Billnäsin, vanhassa ruukkikylässä, Helsingin länsipuolella avautuu Sommarstilleben -näyttely. Käsitöistä ja designista kootut runolliset asetelmat kertovat pohjoismaisen kesän maagisuudesta. Hanni Koroma, joka vastaa näyttelyarkkitehtuurista, on todennut että kauneus ympärillämme on ainoa asia joka lohduttaa kun maailma on sekaisin. Taidehistoriastakin tutut asetelmat, stillebenit ja nature mortet voivat koostua myös perunoista, sitruunoista, tillistä, kananmunista ja kukista. Asetelmat kertovat kunnioituksesta elämän ja arjen kauneutta kohtaan.  Näyttely koostuu useiden suomalaisten
nykytaiteilijoiden ja muotoilijoiden teoksista. Mitkä aihepiirit ovat inspiroineet heitä? Millaisen sanoman he haluavat tuoda esille kauniiden ja myös yllättävien yhdistelmien kautta?

Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Katja Hagelstam, näyttelyarkkitehtuurista vastaava Hanni Koroma ja taiteilijat Hanna-Kaisa Korolainen ja Outi Martikainen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 16 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a060527efaeb4d4a9f28ca1a6a85e695.mp3" type="audio/mp3" length="605760"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3155"/><itunes:duration>52:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa joko Trump on fasisti, laihdutuslääkevillityksen anatomia, naiset armeijaan tasa-arvonkin vuoksi sekä tarinallistettujen tietokirjojen trendi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74270228</link><guid isPermaLink="false">1-74270228</guid><description><![CDATA[Perjantaistudion lähetyksessä analysoidaan alkajaisiksi fasismin käsitettä ja sen soveltuvuutta Yhdysvaltain politiikkaan: onko presidentti Trumpin toimintatavoissa nähtävissä autoritaarisia piirteitä ja miten Valkoisen talon toimet vaikuttavat demokratiaan? Keskustelu laajenee fasismin tunnusmerkkeihin ja siihen, milloin poliittisten vastustajien leimaaminen fasisteiksi on perusteltua. Ja mitä tarkoittaa Sinimustan liikkeen rekisteröimistä takaisin puolueeksi?

Sitten nostamme esiin asevelvollisuuden tasa-arvokysymykset: pitäisikö Suomen naistenkin suorittaa asevelvollisuus, kun maanpuolustusreservit pienenevät ja tasa-arvo korostuu yhteiskunnassa? Miksi naiset hakeutuvat vapaaehtoiseen palvelukseen edelleen harvakseltaan, ja onko miesten ja naisten erilainen velvollisuus oikeutettua?

Entä mistä kertoo se, että lihavuuslääke nousi Suomen myydyimmäksi lääkkeeksi? Onko kyseessä ratkaisu kansanterveysongelmaan vai medikalisaation uusi huippu? Kuka lääkkeestä hyötyy ja kenen tulisi kustantaa sen käyttö? Samalla pohditaan lihavuuden kulttuurisia merkityksiä ja kehopositiivisuuden vähenemistä.

Ja miksi tietokirjoja arvioidaan edelleen lähinnä aiheiden kautta, eikä niiden kirjallisia ansioita nosteta esiin? Miten narratiivinen ja luova tietokirjakerronta haastavat perinteisiä genre-rajoja?

Lopuksi pohditaan selviytymisen teemaa kirjallisuudessa ja arjessa: miten kriisit muuttavat käsitystämme merkityksestä, turvallisuudesta ja ihmisyydestä? Onko nykyinen maailmantila aidosti uhkaava vai luovatko media ja kulttuuri meille liioitellun selviytymisen tarpeen? Ja millainen reaktio Elokapinan kolmipäiväinen mielenosoitus on ympäristökriisiin?

Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja 
kirjailija Vehka Kurjenmiekka.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 13 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8061380f816f4d4bbc9f56f1a98bbc7d.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Doom - toimintapelien helvetillinen klassikko joka mullisti pelaamisen ja jatkaa yhä voittokulkuaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74270142</link><guid isPermaLink="false">1-74270142</guid><description><![CDATA[Vuonna 1993 julkaistu Doom mullisti tietokonepelaamisen ja naulasi kolmiuloitteiset ensimmäisen persoonan räiskinnät maailman keskeisimmäksi pelityypiksi. Doom nosti yhdysvaltalaiset pelisuunnittelijat, John Romeron ja John Carmackin alan supertähdiksi ja heidän perustamansa Id Softwaren yhdeksi kaikkien aikojen merkittävimmäksi pelitaloksi. 

Mars-planeetan pinnalle tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa pelataan ainoalla hengissä olevalla ihmissotilaalla, joka pyrkii selviytymään mm. haulikon ja moottorisahan avulla helvetistä teleporttaavien hirviölaumojen keskuudessa. Miten ensimmäisen persoonan ammuskelupelien ehdoton uranuurtaja näkyy ja tuntuu tänä päivänä, ja millainen on ollut sen kulttuurillinen vaikutus?

Viimeisin Doom: The Dark Ages -peli julkaistiin juuri, ja sen pelattavuutta sekä intensiteettiä on kiitelty peliarvosteluissa. Miten modernisoidut versiot Doomista toimivat, ja miksi pelisarja on pysynyt edelleen relevanttina? Miksi juuri Doomista tuli niin keskeinen peli, että se on siinnyt kokonaisen pelien sarjan ja monia muitakin kulttuurituotteita? Miten Doom ja Id Softwaren myöhempi peli Quake vaikuttivat e-urheiluun ja siihen, millaiseksi pelikulttuuri on muodostunut? Miksi alkuperäisen Doomin ympärillä on edelleen vahva yhteisö, joka luo uusia kenttiä pelattavaksi vanhalle pelimoottorille?

Vieraina pelitoimittaja Johannes Valkola, runoilija Aura Nurmi sekä pelisuunnittelija Juho Kuorikoski. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 12 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b3cc8a137cc84b6f92b918a8d47aad59.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Voivatko sienet tehdä ihmisistä zombeja kuten Last of Us -sarjassa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74537848</link><guid isPermaLink="false">1-74537848</guid><description><![CDATA[Aura Koiviston uutuusromaani Lahottajat (Into, 2025) kertoo sienten ja ihmisten yhteiselosta syrjäkylässä. Tarinassa pappi näkee sienissä jumaluutta, muusikko kuuntelee sienisinfonioita ja mummo kietoutuu sienirihmastoon. Kirja tarkastelee ihmisyyttä uusista näkökulmista ja esittelee hämmästyttävää sienitietoa – niiden kyvyt ja lajit ovat moninaiset, ja sienet voivat olla yhteistyökumppaneita tai loisia.

Sienistä voisi olla apua myös mielenterveysongelmien hoidossa. Psilosybiinit ja psilosiinit ovat luonnossa esiintyviä, erityisesti tietyissä sienissä esiintyviä psykoaktiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat aivojen serotoniinireseptoreihin. Tutkimusten mukaan psilosybiini voi lievittää vaikeaa masennusta ohjatun psykoterapian yhteydessä. Hannu Alhon johtama tutkimus selvitti, miten psilobysiineillä voitaisiin hoitaa alkoholiriippuvuutta.

Sienet ovat monimuotoisuutensa takia sopeutumisen mestareita. Biokemistin ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessorin Matti Vuennon uusi tietokirja Hämmästyttävät sienet (Gaudeamus, 2025) kertoo sienten viihtyvien yhtä lailla kuivissa ja märissä sekä kuumissa ja kylmissä ympäristöissä, myös meissä ihmisissä.

Sienet ja itiöt ovatkin läsnä myös suositussa pelissä The Last of Us ja sen pohjalta tuotetussa draamasarjassa (MAX), jossa ihmiskunta kamppailee ihmiset tunnistamattomiksi hirviöiksi muuttavan tartunnan kautta. Tartunnan saanut ihminen alkaa puskea ruumistaan sienimäisiä ulokkeita menettäen oman kehonsa ja mielensä hallinnan, ja menettää minuutensa.

Mikä on ihmisen ja sienten suhde, ja kumpi voittaisi taistelussa, sienet vai ihmiset? Voiko sienistä todellisuudessa kasvaa uhka ihmiskunnalle? Ja miten sienet voivat olla apuna mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien hoidossa?

Haastateltavana ovat kirjailija Aura Koivisto, päihdelääketieteen professori emeritus Hannu Alho ja biokemisti ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori Matti Vuento.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 11 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-afb0dc78de7645dbacd6b34369b4aa92.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuopio tanssii ja soi käynnistää festivaalikesän]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74537752</link><guid isPermaLink="false">1-74537752</guid><description><![CDATA[Kalakukotkin pistävät jalalla koreasti kun kesäfestarit starttaavat Kuopiossa. 
Kuopio tanssii ja soi -festivaalien uusi johtaja Kenneth Kvarnström on modernisoinut tapahtuman ilmeen. Festivaalien kesto on pysynyt entisellään mutta eri esityksiä on aiempaa vähemmän. Miltä tapahtuman tulevaisuus näyttää ja mihin suuntaan Kvarnström haluaa festivaalia viedä?

Toimittajana on Liisa Vihmanen
]]></description><pubDate>Tue, 10 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-787002bc62ff4f35a55119632a12c2a3.mp3" type="audio/mp3" length="592896"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3088"/><itunes:duration>51:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ruotsin kuningattaret historiassa ja miten Silvian kaltaiset tavikset hyväksyttiin kuningattareksi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74537706</link><guid isPermaLink="false">1-74537706</guid><description><![CDATA[Sanna-Mari Hovi tutki ruotsalaisten kuningattarien toimenkuvaa. Joukosta löytyi monta vaikuttajaa. Millaisia ominaisuuksia heillä oli? Kuningattarien vaikutukset ovat edelleen havaittavissa Ruotsin hovissa ja kulttuurielämässä.

Teoksessa Ruotsin kuningattaret - vaimoja ja voimanaisia avataan Tukholman linnat rakennuttaneen Hedvig Eleonooran, piiasta kuningattareksi kivunneen Kaarinan ja suomalaisten sotalasten kohtaloihin vaikuttaneen Louisen kiinnostavia persoonia. Osa Ruotsin kuningattarista koki tragedioita, kuten Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi ja Katariina, joka eli pitkään vankilassa. Monet kuningattarista tulivat ulkomailta, ja sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sen tapoihin ja ilmapiiriin ei ollut aina ongelmatonta.

Miten Ruotsin nykyinen kuningatar Silvia on uudistanut monarkiaa omalla toiminnallaan? Miksi me Suomessa seuraamme aktiivisemmin Ruotsin kuningashuonetta kuin ruotsalaiset itse?

Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna-Mari Hovi ja tyyliasiantuntija Mirva Saukkola.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 9 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6c34a529df8d4012b98aa6957f91d09e.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Stubb Priden suojelijana, Greta Thunberg Palestiina-aktivistina, susipelkoa ja Disney hillitsee Marvel-inflaatiota]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74163356</link><guid isPermaLink="false">1-74163356</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kolme vakiraatilaista ruotii jälleen median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita. Mukana tutkija Jori Grym, toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Greta Thunbergin osallistuminen Freedom Flotilla -alukseen, joka pyrkii viemään apua Gazaan, on nostanut esiin kysymyksiä aktivismin vaikutuskeinoista ja siitä, miten mediassa ja somessa suhtaudutaan Thunbergiin. Keskustellaan myös kansainvälisen aktivismin vaikutuksista ja siitä, voivatko näkyvät tempaukset muuttaa yleistä mielipidettä.

Studiossa pohditaan lisäksi Pride-kuukauden merkitystä ja presidentti Stubbin päätöstä osallistua Helsinki Pride -tapahtuman suojelijana. Aihe herättää keskustelua tasa-arvosta, politisoitumisesta ja siitä, miten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on muuttunut sekä Suomessa että kansainvälisesti. Paneelissa pohditaan, miten presidentin osallistuminen vaikuttaa julkiseen keskusteluun.

Työelämän murrosta käsitellään nelipäiväisen työviikon kautta. Onko lyhyempi työviikko ratkaisu työssä jaksamiseen, ja kenelle se on realistinen vaihtoehto? Studiossa pohditaan erilaisten työtehtävien soveltuvuutta ja vaikutuksia tuottavuuteen sekä työhyvinvointiin.

Disney torppaa Marvel-inflaatiota.
Raati keskustelee myös Marvel-elokuvien tuotantotahdin hidastumisesta ja supersankarigenren tulevaisuudesta.

Lopuksi keskustellaan luontosuhteemme muutoksesta, susipelosta ja suhtautumisestamme villieläimiin. Miksi tietyt eläimet nostavat pelkoja ja tunteita? Onko kyseessä kulttuurillinen ilmiö vai aito huoli?]]></description><pubDate>Fri, 6 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-908b68adbae64bb89a42d875183e8c7c.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ovatko autokratiat tulevia maailmanvaltiaita? Kiina nousee Venäjä kainalossaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74163269</link><guid isPermaLink="false">1-74163269</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösessä pohditaan autokratioiden nousua. Niissä valta keskittyy yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle ilman merkittäviä rajoituksia. Päätökset tehdään itsenäisesti, ja kansalaisten poliittinen osallistuminen on rajoitettua, sisältäen propagandaa ja sensuuria. Esimerkkejä ovat Kiina ja Venäjä, mutta myös Unkarin ja USA:n murros sekä Suomen demokraattisuuden tulevaisuus ovat esillä.

Lähetyksessä kuullaan Anne Applebaumin haastattelu. Keskustelemassa ovat Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, toimitusjohtaja Kristiina Helenius ja poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopiston  itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklossy.

Anne Applebaum, toimittaja ja historioitsija, keskittyy autoritaarisiin hallintoihin. Hän puolustaa demokratiaa ja kritisoi autoritaarisuutta, ja jakaa näkemyksensä kirjassaan Autokratiat Oy (Siltala, 2025).

Suurvaltasuhteet ovat muutoksessa, Kiina haastaa Yhdysvaltoja. Hentusen ja Heleniuksen kirja Kiinan maailma: Tulevaisuuden supervalta ja se tavoitteet (Tammi, 2025) käsittelee Kiinan pyrkimystä johtajuuteen, ja teknologiayritysten roolia valtataistelussa. Kirja tarkastelee myös Euroopan ja NATO-Suomen asemaa.

Katalin Miklóssyn kirja Demokratian rappio: Unkarin tiellä tulevaisuuteen? (Tammi, 2024) kuvaa, miten Unkarin oikeusvaltiota on heikennetty. Viesti on, että demokratiaa voidaan heikentää asteittain missä vain.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 5 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ab1ff7801eb24ea2a8bc3e952069c851.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-05T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuvataideakatemian Kuvan kevät 2025 -näyttely - taiteen uusia tuulia?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74163203</link><guid isPermaLink="false">1-74163203</guid><description><![CDATA[Kuvan kevät-maisterinäyttelyn kuraattori Nina Liebenberg pyysi jokaista opiskelijaa valitsemaan näyttelyprosessin alkuvaiheessa henkilökohtaisen, merkityksellisen esineen. Millä tavalla esine voi toimia taiteellisen ajattelun avaajana? Millä tavalla esine avaa taiteilijalle uusia tunteita ja näkemyksiä omasta taiteestaan? Vaikuttaako esine myös siihen että taideteoksesta tulee enemmän konkreettinen, materialistinen?

Kuvan kevät tuo esille taiteilijoiden tulkintaa ajan hengestä. Tänä vuonna teemoista voi löytyä memento mori, uhrilahja, arkeologinen artefakti, binäärikoodi, dystooppinen jäänne,  madonreikä, taikuus ja immateriaalisuus. Näyttely avaa näkymän siihen, missä nykytaiteessa mennään, millaiset teemat ovat nousemassa ja mikä ammattilaisiksi valmistuvia kuvataiteilijoita askarruttaa juuri nyt.

Jani Luoman videoissa ja performansseissa syvennytään läheisten ihmisten välisiin keskusteluihin. Hän nauhoittaa päiväkirjamaisia video-otoksia ja ääniä joita hän käyttää teoksissaan fragmentteina.

Fanny Varjo on kiinnostunut myyteistä joita hän heijastaa installaatioissaan. Nyt kiinnostuksen kohteena ovat jalokivet ja eläimen vatsalaukussa muodustuneet besoaarikivet, joita käytettiin keskiajalla myrkyn löytämiseen sekä suojana pahaa silmää vastaan.

Ohjelman vieraina ovat dekaani Leevi Haapala, opiskelijat Fanny Varjo ja Jani Luoma ja FRAMEn johtaja Juha Huuskonen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuvan Kevät – Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely 15.6.2025 asti.]]></description><pubDate>Wed, 4 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1cdcb7835b674406833ee6e8be30c4d6.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Machiavellin sotataidon opas]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74162879</link><guid isPermaLink="false">1-74162879</guid><description><![CDATA[Firenzeläinen 1500-luvulla elänyt diplomaatti Niccolò Machiavelli tunnetaan teoksestaan Ruhtinas, joka toi tekijälleen maineen kyynisenä, vallanpitäjiä imartelevana pragmaatikkona. Nyt on ensimmäistä kertaa suomennettu toinen hänen teoksensa nimeltään Sotataidosta (Dell’ arte della Guerra, suom. Antti Immonen). Se oli ainoa Machiavellin teoksista, joka julkaistiin vielä tekijän eläessä. Kirjaa ovat käyttäneet oppaanaan monet maailman suurista sotapäälliköistä, muun muassa Fredrik Suuri, Napoleon ja pohjolan leijona Kustaa II Aadolf, samoin sotateoreetikko Carl von Clausewitz.

Vieraina ovat kirjaan esipuheet laatineet Machiavelli-asiantuntijat Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Marko Palokangas sekä valtio-opin yliopistonlehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Tue, 3 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4990120793c34c2aa9da5383ca277aea.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Önningebyn taiteilijasiirtokunta hioi maisemamaalausta ja tavoitteli talven valon syvintä olemusta 1800-luvun lopulla]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74163004</link><guid isPermaLink="false">1-74163004</guid><description><![CDATA[Önningebyn taiteilijasiirtokunta Ahvenanmaalla oli yksi tärkeistä kuvataiteilijoiden yhteenliittymistä 1800-luvun lopulla. Kuvataiteilijat kokoontuivat pieneen Önningebyn kylään kesäkuukausiksi maalaamaan ja ideoimaan uutta. Tuohon aikaan luotiin monia niistä taiteilija-ammatin ja luovan yhteisöllisyyden muodoista, jotka ovat tuttuja nykyisestäkin taidemaailmasta. Taiteilijasiirtokunnista ja taiteilijuuden muutoksista ovat keskustelemassa taidehistorioitsija Salla Leponiemi ja syksyllä Didrichsenin taidemuseon johtajana aloittava Anna-Maria Wiljanen.
Juontaja on Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Mon, 2 Jun 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8a693ddf6cf040a89c1cc5b46a72f3f8.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Halla-aho-kuunnelman plussat ja miinukset, amisopetuksen väitetty romahdus, hanhenkakkakeräimet avuksi ja kepun pornovideokriisi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74273638</link><guid isPermaLink="false">1-74273638</guid><description><![CDATA[Keskustelu käynnistyy Ylen tuoreesta audiodraamasta “Jussi Halla-aho – kylmä peli”, joka avaa populismin ja perussuomalaisten nousua Suomessa ja pureutuu Jussi Halla-ahon sekä Timo Soinin väliseen valtakamppailuun perussuomalaisissa. Miten audiodraamasarja onnistuu tavoittamaan henkilöhahmojen monimuotoiset tunteet ja poliittiset käänteet, ja ja missä menevät rajanvedot tositarinan ja fiktion, julkisen ja yksityisen välillä?

Toinen aihe on koulutuspolitiikkaa, tarkemmin ottaen ammattikoulua Penni Pietilän tutkimuksen kautta, joka kertoo ammattikoulujen arjen murroksesta, opetuksen tasosta ja duunari-identiteetin merkityksestä. Aiheen nosti esiin Helsingin Sanomat laajassa jutussaan. Mutta miksi "amislaiset" harvoin kiinnostavat mediaa?

Kolmannessa keskustelussa sukelletaan politiikan tunteisiin: nöyryytyksen, häpeän ja kunnian rooleihin. Paavo Väyrysen poliittinen ura ja tuore mediaesiintyminen Ruben Stillerin ohjelmassa toimivat esimerkkeinä siitä, miten julkinen nöyryytys tai kunnian menetys voi vaikuttaa yksilöön. Tällä viikolla keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen erityisavustaja Jirka Hakala lopetti tehtävässään, kun hänen asunnossaan kuvattu pornovideo tuli julkisuuteen. Samalla pohditaan, miten suomalainen kulttuuri suhtautuu häpeään, epäonnistumisiin ja arvon menetyksiin.

Luonto ja kaupunkikesä saavat oman osionsa, kun keskustelu siirtyy hanhipopulaatioiden kasvuun ja Helsingin kaupungin uuteen aseeseen ulostesodassa: hanhenkakkakeräimeen. Miten kaupungit, viljelijät ja luontokappaleet mahtuvat samalle hiekkarannalle, ja millaisia ratkaisuja hanhipopulaation rajoittamiseen olisi löydettävissä? 

Lopuksi pohditaan kunniamerkkejä ja arvomerkkien merkitystä nykypäivänä. Miksi erilaiset mitalit ja rituaalit säilyvät – ja mitä niillä lopulta viestitään yhteiskunnassa?

Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen sekä toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen.
 
Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 30 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-798f9a6d93c34c1fb1783bfd5cc8f195.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tanssijan ammatissa loppuun saakka - kuinka ikä muuttaa suhdetta tanssiin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74517270</link><guid isPermaLink="false">1-74517270</guid><description><![CDATA[Tanssia on pidetty nuoruuden ammattina, josta siirrytään viimeistään 40-vuotiaana katsomon puolelle. Tämä ei pidä enää paikkansa. Ikääntynet tanssijat ovat löytäneet takaisin lavalle. Heille on kysyntää ja myös yleisö on löytänyt heidät. Mistä ilmiössä on kyse? Ja mitä ikä tekee tanssijuudelle ja ajatukselle tanssista? 

Studiovieraina ovat 50+ kollektiivin perustanut Alpo Aaltokoski, ikäihmisten kanssa nykytanssiesityksiä tehnyt koreografi Susanna Leinonen sekä entinen balettitanssija Nina Hyvärinen, joka vuosien jälkeen palasi lavalle kahdella sooloteoksella. Eläköityneen, mutta täystyöllistetyn tähtitanssija Minna Tervamäen ajatuksia baletista ja ikääntymisestä kuullaan insertissä. 
Toiminttaja Liisa Vihmanen]]></description><pubDate>Wed, 28 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3cee22428e7041e7a4e8ecc6a98c5b66.mp3" type="audio/mp3" length="587712"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-28T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3061"/><itunes:duration>51:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mikä vaivaa luksusmuotia? Luovuus hukassa, laatu huojuu ja riistotyötä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74114498</link><guid isPermaLink="false">1-74114498</guid><description><![CDATA[Luksusmuotia voi pitää statussymbolina tai taiteena. Vanhat tunnetut muotitalot kuten Dior, Chanel ja Balmain tekevät käsityönä, laadukkaista kankaista taiteellisesti korkealaatuisia vaatteita ja asusteita. Voiko niitä pitää taideteoksina? Miten luksus voi tänään, kun ilmastonmuutos ja sota muuttaa meidän ajatusmaailmaa ja toimintatapoja?

Entinen Pariisissa pitkään asunut Ellen muotitoimittaja luki lakimieheksi ja muutti Luxemburgiin. Miten tämä vaikutti hänen suhtautumiseensa luksukseen? Miten luksusmuoti syntyi ja millaisia tarinoita löytyy muodin historiasta? Miten luksusmuotia opetetaan Aalto-yliopistossa?

Ohjelman vieraina ovat kirjailija Elisa Suokko, muotisuunnittelija Carolina Forss ja Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen, joka avaa luksusmuodin historiaa ja nykytilaa.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 27 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d770c64c486f45f09ba65741e0f235ab.mp3" type="audio/mp3" length="594240"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-27T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3095"/><itunes:duration>51:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi haavoittuva narsismi puhuttaa enemmän nyt 2020-luvulla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74114809</link><guid isPermaLink="false">1-74114809</guid><description><![CDATA[Narsismi sanana tuo monille mieleen itseriittoisen, huomionhakuista ja pröystäilevää käytöstä osoittavan henkilön. Haavoittuva narsismi on monitahoinen ilmiö, jossa ulospäin usein herkältä, jopa vaatimattomalta vaikuttavan ihmisen sisällä piilee voimakas tarve erityiskohteluun, hyväksyntään ja haavoittumattomuuteen. 

Missä määrin haavoittuva narsismi on yksilön ominaisuus ja missä määrin kulttuurinen ilmiö – onko nyky-yhteiskunta omiaan ruokkimaan narsistisia piirteitä? Miten uhriutumiskulttuuri liittyy haavoittuvaan narsismiin?

Ja miten tunnistaa haavoittuvan narsistin, ja minkälaista on elää tällaisen ihmisen vaikutuspiirissä? Psykologi Jane-Veera Paakkolanvaaran tuore albumi ”Ohutnahkainen Narkissos” kuvaa elämää haavoittuvan narsistin lähellä.

Liisa Keltikangas-Järvinen avaa, miksi yksilöllisyyden korostaminen ja jatkuva itsen esille tuominen voivat johtaa lisääntyvään ahdistukseen ja yhteiskunnalliseen polarisaatioon – ja miksi juuri haavoittuva narsismi kuvaa tätä aikakautta.

Keskustelijoina ovat Helsingin yliopistollisen sairaalan linjajohtaja, psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sekä Turun yliopiston yliopistonlehtori ja psykologian dosentti Jarno Tuominen. Inserteissä kuullaan psykologi ja persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja Liisa Keltikangas-Järvistä sekä psykologia ja muusikkoa Jane-Veera Paakkolanvaaraa.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Mon, 26 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cd5332a0e71a4be79ded64934573c701.mp3" type="audio/mp3" length="605760"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-26T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3155"/><itunes:duration>52:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa incelit, koulupuukotukset ja Adolescence, miesten ja naisten rakkaus on erilaista, Euroviisujen Israel-yllätys ja tarvitaanko hyviä uutisia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74273557</link><guid isPermaLink="false">1-74273557</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan taas kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä.  Pietari Kylmälä juontaa ja pöydän ääreen ovat asettuneet tutkija Jori Grym, tietokirjailija Aino-Mari Tuuri ja toimittaja, kriitikko Ville Hänninen. 

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa pureudutaan nuorten miesten ja incel-ilmiön ympärillä käytävään keskusteluun somessa, median luomiin mielikuviin sekä väkivallan syihin. Panelistit pohtivat, miksi incelit nähdään uhkana ja miksi apua tarvitsevia nuoria miehiä demonisoidaan. Millainen vaikutus on Netflixin suositulla Adolescence-sarjalla mielikuviin? Lisäksi pohditaan väkivallan sukupuolittuneisuutta ja Andrew Taten kaltaisten vaikuttajien roolia.

Studiossa keskustellaan myös rakkauden tunteista (14min:50): miksi naisilla ja miehillä on erilaisia kokemuksia rakkaudesta ja miten yhteiskunnan turvallisuus vaikuttaa tunteiden syvyyteen? Voiko hyvinvointivaltio laimentaa rakkauden kokemuksia?

Paneelissa puntaroidaan Euroviisujen äänestyssääntöjen oikeudenmukaisuutta. Miksi Israel-ilmiö syntyi? 

Tarvitaanko uutisiin enemmän positiivisuutta ja toivoa? Helsingin Sanomien uusi hanke lupaa positiivisa uutisia. Onko tämnä falskia, koska maailma on täynnä ongelmia?  

Lopuksi käsitellään yksityisen ja julkisen rahan suhdetta kulttuurissa: ohjaako yksityinen rahoitus taidetta liikaa vai paikkaako se julkisen tuen puutteita?]]></description><pubDate>Fri, 23 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0e495dd3265c4b949ce8f902de8c2e40.mp3" type="audio/mp3" length="609216"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3173"/><itunes:duration>52:53</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Venetsiassa Suomella on vahva edustus - mikä sen sanoma on?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74081858</link><guid isPermaLink="false">1-74081858</guid><description><![CDATA[19. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali avautui Venetsiassa 10.5. Tänä vuonna Suomi vastasi oman paviljonkinsa lisäksi näyttelyn toteutumisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen Pohjoismaisen paviljongin kohdalla. Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Suomella on vahva edustus. Päänäyttelyyn on kutsuttu kolmen suomalaistyöryhmän näyttelyt. 
 
Biennaalissa yhtenä vahvana teemana on monialainen älykkyys. Päänäyttelyn kuraattori on arkkitehti ja insinööri Carlo Ratti. Millaisia uusi ajattelutapoja tarvitsemme nyt? Ilmastonmuutos on saanut nuoret arkkitehdit välttämään uuden luomista jo nyt rakennuksia täynnä olevaan maailmaan.

Esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja työryhmän teos Pohjoismaisessa paviljongissa pohtii suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ella Kairan ja Matti Jänkälän Suomen paviljonkiin kuratoima näyttely tutkii rakennuksen vastuullista hoitamista ja nostaa esille eri alan ammatilaisia, jotka ovat vaikuttaneet sen säilymiseen. Mikä on kauneuden rooli nykyarkkitehtuurissa? Millä tavalla ekologia vaikuttaa uuden rakentamiseen? 

Millainen henkilö on standardi arkkitehtuurissa? Miten tärkeää on kokea olonsa turvalliseksi rakennuksessa? Millainen on demokraattinen arkkitehtuuri? Voiko rakennus antaa toivoa tai hoivaa?

Ohjelman vieraina ovat Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori, arkkitehdit Kaisa Karvinen ja Matti Jänkälä ja Pohjoismaisen paviljongin taiteilija ja tilasuunnittelijaTeo Paaer.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 22 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d2641659823b416f83edb6c4e452f71e.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi ihmisen kannattaa kirjoittaa? - kaksi opasta kirjailijaksi aikoville]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74081771</link><guid isPermaLink="false">1-74081771</guid><description><![CDATA[Miksi kirjailija kirjoittaa? Miten idea jalostuu kirjaksi? Miten tunnistaa oma aihe?  
Kirjailijat Helmi Kekkonen ja Jani Saxell ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan kirjoittamisesta. 

Kekkosen Näin minä sen kirjoitin kuvaa, kuinka romaani Liv! syntyi, ja päästää lukijan katsomaan läheltä yhden kirjailijan elämää. Jani Saxell on opettanut pitkään luovaa kirjoittamista. Tietokirjassaan Aiheiden kirja - Uusia näkökulmia, teemoja ja tekniikoita luoville kirjoittajille  Saxell käy läpi laajan joukon romaaneja, ja analysoi niiden aiheita, näkökulmia ja kerrontaratkaisuita. 

Kekkonen ja Saxell johdattavat Kulttuuriykkösen kuuntelijat kirjoittamisen haluun, pakkoon, iloon ja vaikeuteen. 
Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.]]></description><pubDate>Wed, 21 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-020e599511134e399e135ba90ed7981e.mp3" type="audio/mp3" length="595008"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-21T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3099"/><itunes:duration>51:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Antaako tyly Warfare-elokuva oikean kuvan USA:n Irak-operaatiosta ja kaupunkisodasta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74081493</link><guid isPermaLink="false">1-74081493</guid><description><![CDATA[Viiden tähden sotaelokuva, kirjoitti kriitikko Kalle Kinnunen uudesta Warfare-elokuvasta Suomen Kuvalehdessä. Vuoteen 2006 ajoittuvassa uudessa Alex Garlandin teoksessa huippuunsa koulutetut Navy SEAL -joukot tukevat USA:n joukkojen toimintaa kapinallisten alueella Irakissa. Kesken valvontatehtävää erikoisjoukkojen sotilaat joutuvat keskelle hektistä tulitaistelua.

Millaisena elokuva näyttää sotimisen, etenkin kaupunkisotimisen, sodankäynnin mielekkyyden ja mihin se sijoittuu sankaritarinoita nojaavassa genressä? 

Keskustelemassa ovat johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka ja sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö sekä Yle Svenskan kulttuuritoimittaja Silja Sahlgren-Fodstad ja Kulttuuritoimituksen elokuvakriitikko Antti Selkokari.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Tue, 20 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c850483960654d24bf77cc4e7a4ed2cf.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-20T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Palestiinan miehitys ja kulttuurinen muisti]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74081617</link><guid isPermaLink="false">1-74081617</guid><description><![CDATA[Gazan viimeisin sota on jatkunut jo puolitoista vuotta. Sodan tuottama tuho on ollut mittavaa ja kansainväliset vastalauseet ovat nousseet yhä voimakkaammiksi. Gazan viimeisimmällä sodalla on pitkät juuret Palestiinan miehityksessä. Activestills-valokuvauskollektiivi on dokumentoinut miehityksen arkea ja väkivaltaa kahdenkymmenen vuoden ajan. Heidän näyttelynsä Valokuvataiteen museossa Helsingissä luo nykyiselle väkivallalle historiallista ja poliittista taustaa. 

Kultturiykkösessä kysytään mitä miehitys ja pakolaisuus ovat tehneet palestiinalaisten kollektiiviselle muistille ja käsitykselle historiallisesta Palestiinasta. Entä miten miehitys ja jatkuvat kahinat muokkaavat israelilaisten käsitystä omasta historiastaan? Miten todistaa nykyhetkeä ja siihen liittyvää väkivaltaa osana monimutkaista historiaa?

Studiossa keskustelemassa ovat valokuvataiteilija Haidi Motola, tutkija Timo R. Stewart ja tutkija Tiina Järvi.

Juontaja on Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Mon, 19 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-34799a4807874d7e89e8d08efcf33294.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Euroviisut ja kipeä Israel-boikottikysymys, pitäisikö eutanasia sallia, taasko ilmastonmuutosta taiteeseen ja tarvitseeko viisaus empatiaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73932680</link><guid isPermaLink="false">1-73932680</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Studiossa keskustellaan Euroviisuista, jotka huipentuvat viikonloppuna Sveitsin Baselissa, ja Israelin osallistumisesta, joka on herättänyt kiivasta keskustelua. Yleisradiota on haastettu aktiivisempaan keskusteluun euroviisujen poliittisista ulottuvuuksista ja boikotoimaan kisoja. Lisäksi puhutaan eutanasiasta, Cannesin elokuvajuhlista ja Hollywoodin poliittisista puheenvuoroista. Perjantaistudiossa pohditaan myös, miten taiteessa käsitellään ilmastonmuutosta ja mikä rooli viisaudella ja empatialla on kulttuurissamme ja politiikassa.

Raatilaisina ovat kirjailijat Vehka Kurjenmiekka ja Jarkko Tontti sekä mainonnan suunnittelija Jussi Turhala. Juontajana toimii Nicklas Wancke.

Juontajana on Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Fri, 16 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-18e9af262b3f4f70b98f506a06bf8db6.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Synti ja häpeä! Pornoon liittyvä stigma istuu lujassa sekä kuluttajien että tekijöiden mielissä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73932574</link><guid isPermaLink="false">1-73932574</guid><description><![CDATA[Millaisia pornon kuluttajia ovat suomalaiset kristityt? Miten sosiaalinen media muuttaa seksityön luonnetta? 

Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Pia Rendicin uusi väitöskirja “Synti vai nautinto? Suomalaisten kristittyjen kokemuksia ja ajatuksia pornosta ja pornonkäytön vaikutuksista” tarkasteli kristityksi identifoituneiden ajatuksia pornon käytöstä. 

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Helenius tutkii pornoa ja eroottisia sisältöjä niiden tuottajien näkökulmasta. Vaikka nettipalvelut ovat tuoneet pornon kaikkien saataville, ovat asenteet seksityöläisiä kohtaan edelleen nihkeät.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Thu, 15 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7ec0f430c3ae45bab706375a85982a5c.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Annastiina Heikkilän romaani Rakkaus ja armo kertoo ranskalaisesta rikollisesta uskonnollisesta kultista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73932450</link><guid isPermaLink="false">1-73932450</guid><description><![CDATA[Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi?

Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? 

Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä?

Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä.

Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 14 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-12593a88449547fabc6c6feec303db3f.mp3" type="audio/mp3" length="602496"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3138"/><itunes:duration>52:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ida Kukkapuro kirjoitti omaelämäkerrallisen kirjan omasta sukuhistoriastaan ainoana lapsena ja yhtenä kuudesta sisaruksesta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74273512</link><guid isPermaLink="false">1-74273512</guid><description><![CDATA[Toimittaja Ida Kukkapuro kirjoitti avoimen, omaelämäkerrallisen kirjan omasta sukuhistoriastaan ainoana lapsena ja yhtenä kuudesta sisaruksesta. Sisaruuksia on kirja joka herättää lukijan miettimään omaa suhdettaan sisaruksiinsa ja avaa myös sisaruutta käsittelevää tutkimusta ja kulttuurihistoriaa. Onko sisaruus vanhempien vastuulla? Voiko kokea sisaruutta ystäväänsä? Millä tavalla kulttuurihistoria on käsitellyt sisaruutta?

Kirja on esseistinen ja siinä valotetaan sisaruutta Antiikin historian myyttien, Raamatun, filosofian, kasvatustieteiden ja lääketieteenkin kautta.  
Ida Kukkapuro on asunut suuren osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan hänen äitinsä vanhempien luona. Isoisä oli legendaarinen muotoilija, äsken menehtynyt Yrjö Kukkapuro. Adoption myötä hänestä tuli Idan isä. Millainen isä hän oli?

Ohjelman vieraana on toimittaja, kirjailija Ida Kukkapuro.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 13 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fbcd2f0a72ec4163909bf225e41dfeca.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Rikkoivatko poliitikot yliopiston?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74273065</link><guid isPermaLink="false">1-74273065</guid><description><![CDATA[Miten entisen kokoomusministeri Jyrki Kataisen fantastiseksi luonnehtima yliopistouudistus on vaikuttanut tieteen tutkimiseen ja opiskeluun? Yliopistolaki irrotti yliopistot valtiosta ja uudisti muun muassa hallintoa. Käytännöllisen filosofian professori emeritus Timo Araksiselta on ilmestynyt kirja Millaista oli? Filosofin oppivuodet, jossa hän suorapuheisesti kuvailee millainen yliopistomaailma oli. Onko professoreilla nykyään vaikeampaa ja opiskelijoilla helpompaa? Nostaako nimityspolitiikka parhaat kyvyt esille vai keskinkertaisuuksia pinnalle? 

Timo Airaksisen lisäksi haastatteluun osallistuu etäyhteydellä filosofian professori Matti Häyry Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Mon, 12 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2a610fb317604ccdb94c1310fc2a20a8.mp3" type="audio/mp3" length="606144"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3157"/><itunes:duration>52:37</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa kristittyjen nettipornoahdistus, MM95 mielessä, taistolainen ei kadu, maailman konfliktien pitkät syklit ja iloista tiedettä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74272128</link><guid isPermaLink="false">1-74272128</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kristinusko ja porno:
Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsiteltiin väitöskirjatutkija Pia Rendicin tutkimusta kristittyjen pornon katselusta Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet kristityt kokivat pornon usein eettisesti vääränä ja kristinuskon vastaisena, mutta silti heidän joukossaan oli aktiivisia pornon kuluttajia. Keskustelussa pohdittiin pornon vaikutuksia seksuaalisuuden käsityksiin, häpeään ja itsetuntoon. Lisäksi tarkasteltiin median ristiriitaisia näkökulmia pornon haittoihin ja hyötyihin.

Aulikki Oksanen, taistolaisuus ja elämäkertojen unohdukset:
Toinen aihe koski kirjailija Aulikki Oksasen elämäkertaa ja hänen taistolaisuuttaan, josta ei puhuttu avoimesti. Keskustelijat pohtivat, miksi taistolaisuudesta vaietaan ja kuinka kauna taistolaisuutta pitäisi pyydellä anteeksi. Kuinka elämäkertojen tulisi käsitellä kohteidensa kiistanalaisia puolia? Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö elämäkertojen olla kriittisiä ja rehellisiä vai antaa päähenkilöiden kaunistella menneisyyttään.

Maailman konfliktien pitkät syklit:
Virpi Hämeen-Anttila nosti esille Intian ja Pakistanin kiristyneet välit ja Kashmirin alueen historian. Keskustelussa pohdittiin siirtomaavallan, menneiden aluevalloitusten ja kriisien jättämien haavojen vaikutuksia nykyisiin konflikteihin ja sitä, miksi rauhanneuvottelut eivät usein johda tuloksiin.

Tiedeviestintä ja popularisointi:
Kari Enqvist toi keskusteluun tiedeviestinnän viihteellistämisen, kuten Science-lehden "Dance Your Ph.D" -kilpailun, jossa Sulo Roukka voitti. Keskustelijat pohtivat, kuinka viihteellisyys vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja miten tiede saadaan kiinnostavaksi erityisesti nuorille. Esimerkkinä mainittiin myös Minecraft-peliin perustuva solubiologian opetusprojekti.
Lopuksi keskusteltiin tiedeuutisoinnin haasteista, esimerkiksi ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tiedevastaisuuden kasvusta. Esillä olivat myös tiedeviestinnän vastuu, tieteen popularisointi sekä sen potentiaali herättää uteliaisuutta ja torjua valheellista tietoa.

MM95:
Outi Hupaniittu pitää lätkän MM95:tä legendaarisena kollektiivisena juhlana. Mutta mitä ajatteleekaan Kari Enqvist kännäävistä sankareista.]]></description><pubDate>Fri, 9 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-51e6db056e974acd9aec95d511814b22.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[William Burroughs, Queer-elokuva ja Daniel Craigin yllättävä roolisuoritus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74269418</link><guid isPermaLink="false">1-74269418</guid><description><![CDATA[Ohjaaja Luca Guadagninon (mm. Call Me by Your Name, 2017) Queer -elokuva pohjaa William S. Burroughsin tekstiin. 

Burroughsin löyhästi omaelämäkerralliset satiirit, kuten novelli Queer, jonka pohjalta tämä elokuva on tehty, käsittelevät riippuvuuksia, rumuutta ja eläimellisiä viettejä. 

Daniel Craig esittää Queer-elokuvassa William Leetä, Burroughsin alter egoa. Amerikkalainen Lee vetelehtii 1950-luvun Mexico Cityssä viettäen aikaansa baareissa. Yhdessä niistä hän kohtaa nuoren sotilaan, johon hullaantuu. 

Kriitikot ovat pääsääntöisesti kiitelleet ex-Bondin Graigin suoritusta, mutta elokuva on saanut myös risuja. Miten Guadagnino on onnistunut Burroughsin novellin siirtämisessä valkokankaalle, ja millaisena elokuva näyttää vanhenemisen, juurettomuuden, riippuvuuden ja himon? Millaisia tabuja Burroughs on aikanaan ollut rikkomassa, ja mikä hänen teksteilleen on ollut tunnusomaista?
Miten homouden kuvaus on muuttunut elokuvissa, ja onko homoseksuaalin Leen rooli Graigille riski?

elokuvakriitikko Kalle Kinnunen, toimittaja Matti Rämö, lukuisia William S. Burroughsin teoksia suomentanut Elina Koskelin ja Itä-Suomen Kielikeskuksen yliopistonlehtori Tommi Kakko sekä sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin yliopistosta.
 
Toimittajana on Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Thu, 8 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-21bc912a52e64bab92eb3331cae0a407.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Arkkitehtuuri ja arkkitehdit elokuvissa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73882226</link><guid isPermaLink="false">1-73882226</guid><description><![CDATA[Arkkitehtuuri ja elokuva ovat vaikuttaneet toisiinsa siitä lähtien, kun elokuva keksittiin. Mutta elokuvia tarkastelemalla voi myös tavoitella syvempää ymmärrystä arkkitehtuurista ja sen sosiaalisista vaikutuksista. Kulttuuriykkösen studiossa elokuvista ja arkkitehtuurista ovat keskustelemassa arkkitehdit Helmi Kajaste ja Juha Ilonen. Toimittajana on Jonni Roos.]]></description><pubDate>Wed, 7 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cd9078e90ed64ef0bfd3baa0534ae030.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-07T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sveitsin kulttuuripolitiikka]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73882136</link><guid isPermaLink="false">1-73882136</guid><description><![CDATA[Mikä ihme on Sveitsi? Sveitsi on monien ristiriitaisuuksien valtio. Se on konservatiivinen linnake keskellä Eurooppaa ja samalla vapaamielisyyden kehto. Sveitsi on kansainvälisen avoimuuden mallimaa, joka liittyi YK:iin vasta vuonna 2002. Monet eurooppalaisen kulttuurin ja taiteen suuntauksista ovat kehittyneet Sveitsissä. Siitä huolimatta Sveitsi pysyy mysteerinä eurooppalaisten kansallisvaltioiden joukossa. Toimittaja ja muusikko Jantso Jokelin kirjoitti Sveitsistä esseeteoksen, jossa ihmetellään niin Sveitsin tavallisuutta kuin ihmeellisyyttäkin. Toimituspäällikkö Sami Metelinen on kasvanut Sveitsissä ja on pitänyt Sveitsiä maana josta Suomenkin kannattaisi ottaa mallia. Euroopan historian professori Laura Kolbe kertoo miten Sveitsi eroaa Euroopan kansallisvaltioista (kaikessa).
Juontaja on Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Tue, 6 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9d6400c85f66462f87b727d10d889de9.mp3" type="audio/mp3" length="596544"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3107"/><itunes:duration>51:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa motivoiko veroale, Ylen toimitusjohtaja vaihtuu, Halla-aho-kuunnelman riskit, kesälomia lyhennettävä ja ruokalähettien sorto]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74215812</link><guid isPermaLink="false">1-74215812</guid><description><![CDATA[Mitä hyvätuloisten veroale kertoo ajastamme ja mitkä ovat sen vaikutukset lääkärien työmotivaation lisääntymiseen? 

Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila jää eläkkeelle; mitä hänen seuraajaltaan vaaditaan, ja mikä on suomalaisten suhde Yleen? 

Mikä on ruokalähettien tilanne, kun heiltä on evätty jopa pääsy ravintolan vessaan? Entä mikä on kesäloman merkitys suomalaisessa työelämässä: ovatko työuran mukaan pitenevät lomakertymät jo aikansa eläneet?

Keskustelu päättyy uuden Ylen audiodraamaan, joka kertoo perussuomalaisten johtohahmosta Jussi Halla-ahosta, ja audiodraaman eettisiin kysymyksiin. 

Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, ekonomisti Heikki Pursiainen ja toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri. 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. 
]]></description><pubDate>Fri, 2 May 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5f86c0ea2cac4866a18c9fb078454a03.mp3" type="audio/mp3" length="603072"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3141"/><itunes:duration>52:21</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millainen palvottu kulttuurin jättiläinen Elias Lönnrot oli oikeasti henkilönä? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74269143</link><guid isPermaLink="false">1-74269143</guid><description><![CDATA[Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot tunnetaan 1800-luvulla luodun ideaalikuvan kaltaisena: vaatimattomana ja ahkerana puurtajana, joka vaatimattomasta taustasta kohosi kansainvälisen tason merkkihenkilöksi. Emeritaprofessori Irma Sulkusen uusi kirja Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa tarkastelee Lönnrotin huonosti tunnettua yksityisempää puolta. Millainen kuva hänestä avautuu lähteiden valossa? Keskustelemassa ovat prof Irma Sulkunen, folkloristiikan professori Lotte Tarkka ja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Toimittajana on Jonni Roos.]]></description><pubDate>Wed, 30 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4a8e321f1dc54b05b16207f88fbde82d.mp3" type="audio/mp3" length="598656"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3118"/><itunes:duration>51:58</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sarjakuvan ja taiteen rajalla]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74268934</link><guid isPermaLink="false">1-74268934</guid><description><![CDATA[Yhä useammalla sarjakuvantekijällä on kuvataiteilijan koulutus ja he luovat uraa myös taidemaalareina. Missä kulkee nykysarjakuvan ja taiteen raja? Studiossa sarjakuvantekijät ja taidemaalarit Katja Tukiainen, Juliana Hyrri sekä tuore sarjakuva-Finlandian voittaja Eeva Meltio. Toimittajana Harto Hänninen]]></description><pubDate>Tue, 29 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-27b6b40d47694a66bf0b5f27c4b40feb.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-29T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mikä on White Lotus -sarjan suuren suosion takana?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73768937</link><guid isPermaLink="false">1-73768937</guid><description><![CDATA[White Lotus -sarjan kolmas kausi on kevään puheenaiheita. Etuoikeuksia, valtaa ja sosiaalista eriarvoisuutta käsittelevän hirtehinen suoratoistopalvelu HBO:n draama ylenpalttisen rikkaista ja heitä palvelevista ihmisistä on noussut suureen suosioon. Thaimaahan sijottuvalla kolmannella kaudella käsiteltiin myös yhtä kipeimmistä tabuista, insestiä. Miten White Lotus eroaa muista ökyelämän kuvauksista nykyviihteessä? 

Sarjasta keskustelemassa ovat kulttuuritoimittaja Anton Vanha-Majamaa, stand up -koomikko ja käsikirjoittaja Saana Peltola sekä näyttelijä Sanna Stellan. ]]></description><pubDate>Mon, 28 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f5ca62203be346b293873efb47a9c9a8.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-28T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa paaviko merkityksetön, Hitlerin karisma ja Trump, mediailmiö Puopolon kaksi puolta ja opintolainaurputukset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74129357</link><guid isPermaLink="false">1-74129357</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Raadissa ovat tällä kertaa professori Laura Kolbe, tutkija Jori Grym ja päätoimittaja Mirva Saukkola. Jonni Roos juontaa.

Tämän viikon Perjantaistudiossa pureudutaan viiteen ajankohtaiseen aiheeseen. Ensimmäisenä käsitellään paavi Franciscuksen poismenoa ja katolisen kirkon tulevaisuutta. Franciscus tunnettiin edistysmielisenä johtajana, mutta maailman konservatiivinen ilmapiiri voi ohjata kirkkoa vanhoillisen paavin valintaan. Raati pohtii, millaisia uudistuksia kirkko tarvitsee ja onko paavin linjauksilla mitään suurta merkitystä  globaalissa mittakaavassa.

Toisena aiheena keskustellaan Ivan Puopolosta ja journalismin tulevaisuudesta. Puopolo on jakanut mielipiteitä rohkeilla ja provosoivilla näkemyksillään mediasta, femismistä, vasemmistolaisuudesta ja tieteestä. Hänen toimintaansa on kritisoitu salaliittoteorioiden ja populismin ruokkimisesta, mutta osa pitää häntä tärkeänä sananvapauden puolestapuhujana. Onko journalismin tarkoitus edistää yhteistä ymmärrystä vai vahvistaa yleisön valmiita asenteita – ja mitä tämä tarkoittaa journalismin uskottavuuden kannalta? Millaista toisinajattelua tarvitaan? Palveleeko Puopolo Ylen ja Helsingin Sanomien unohtamaa yleisöä? 

Kolmantena teemana käsitellään opintolainoja ja koulutuksen merkitystä. Nykyisessä epävarmassa maailmassa opiskelijoiden suhtautuminen opintolainaan on muuttunut. Onko opintojen rahoittamisen alkuperäinen idea unohtunut? Raati pohtii, nähdäänkö opintotuki ja ilmainen koulutus ihmisoikeutena vai yhteiskuntasopimuksena, jossa myös opiskelijalla on vastuunsa.

Sitten sukelletaan Yle Areenan dokumenttisarjaan Hitler-todistajien äänet, joka avaa näkökulmia Hitlerin karismaan ja manipulointikeinoihin. Miten Hitler onnistui hurmaamaan ihmiset ja saamaan heidät puolelleen? Eikö hän näytä nykysilmin aivan koomiselta? Raati vertailee, käyttävätkö nykypopulistit samoja vaikutuskeinoja, ja pohtii, mitä voimme oppia menneisyydestä.

Lopuksi syvennytään hengellisyyden ja henkisyyden tarpeeseen suomalaisessa kulttuurissa. Miksi suomalainen älymystö vieroksuu hengellisiä pohdintoja, vaikka uskonto on monille keskeinen elämän osa? Voisiko hengellisyyteen liittyä edistysmielisiä arvoja, ja miksi uskonnolliset instituutiot ovat usein konservatiivien hallussa. Keskustelua herättävät myös uushenkisyys ja elämäntaitopuhe, jotka ovat nostaneet suosiotaan modernissa mediassa.]]></description><pubDate>Fri, 25 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-14690fcf556049f1afadc1739ec1cf04.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vastuullinen muoti - onko sellaista?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74128117</link><guid isPermaLink="false">1-74128117</guid><description><![CDATA[Vaatteen ympäristöjalanjälkeä ajatellen harkittujen hankintojen lisäksi väliä on myös sillä, kuinka monia käyttökertoja vaate saa elinkaarensa aikana. Miten sitä huolletaan? Mihin vaate päätyy käytön jälkeen? 

Laura Ström ja Linda Turunen kirjoittivat yhdessä kirjan Muodikasta vastuullisuutta, koska olivat molemmat pohtineet muodin ja vaatteiden elinkaarta. Miten viestinnän ammattilainen Laura Ström katsoo vaatemainoksia ja identiteetin ja ryhmään kuulumisen merkitystä kuluttajan valinnoille. Muodin tutkija ja vastuullisuuskonsultti Linda Turunen avaa kirjassa monien vuosien tutkimuksensa tuloksia.

Ström ja Turunen ottivat selvää miten kuluttaa kestävästi – ja onko se edes mahdollista? Riittäkö vihreämpien valintojen suosiminen, vai onko ostolakko ainoa keino? Kaksikko antaa neuvoja miten voi pidentää vaatteen käyttöikää tai lisätä käyttökertoja. Kirjassa analysoidaan muodin kuluttamista ja sitä ympäröivien rakennelmien kestävyyttä. 

Ohjelman vieraina ovat Laura Ström, Linda Turunen ja samalla viikolla vietettävien Fashion Revolution Weekiltä kiertotalouden asiantuntija Ida Urmas. 
Vaatevallankumous on maailmanlaajuisesti vietettävä muotiteollisuuden ongelmakohtiin pureutuva tapahtumaviikko. 

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola]]></description><pubDate>Thu, 24 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8277becf7fb046b7b68cd00bb2830442.mp3" type="audio/mp3" length="607872"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3166"/><itunes:duration>52:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Katujengit ja kännykkäkielto - Eduskunnan ja median harrastama huolipuhe yksinkertaistaa nuorison ongelmia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74129217</link><guid isPermaLink="false">1-74129217</guid><description><![CDATA[Timo Harrikari, Linda Määttä ja Essi Julin ovat tutkineet, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita on käsitelty eduskunnassa. Heidän tutkimuksensa "Sukupolvipolitiikkaa signaloimassa : Kansanedustajien lapsia, nuoria ja lapsiperheitä käsittelevät eduskuntaesitykset vuosina 1970–2020" mukaan 1990-luvun lopusta lähtien eduskunnassa on alettu puhua enemmän lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Miksi? Ja mitä poliitikot signaloivat tehdessään esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista, ja kenelle?

Lähetyksessä keskustellaan myös siitä, että Suomessa on alettu puhua lapsiperheköyhyyden lisäksi myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, on voimakkaasti käsitelty vastaavia aiheita mediassa jo 1980-luvulta alkaen. MIten tämä jatkuva negatiivinen uutisointi on vaikuttanut siihen, miten nuorisopolitiikkaa tehdään ja toteutetaan?

Vieraina ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari, Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 23 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5ace1ef5070b48e09e833b4205c702a0.mp3" type="audio/mp3" length="596928"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3109"/><itunes:duration>51:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Samuli Paulaharju oli aikansa kansatieteen superkerääjä - Suur-Suomen kannattaminen ei näy keräystyössä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73667043</link><guid isPermaLink="false">1-73667043</guid><description><![CDATA[Samuli Paulaharju oli aikanaan kansanperinteen “superkerääjä”. Hänen pitkät keruumatkansa ja monipuolinen kirjallinen tuotanto ovat muokanneet suomalaisten käsitystä Lapista. Viime vuosina kansanperinteen tutkijat ovat löytäneet Paulaharjun tuotannon uusista näkökulmista. Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju täyttää tänä keväänä 150 vuotta.
Vieraina ovat saamelaisen kulttuurin professori VEli-Pekka Lehtola, arkistotutkija Juha Nirkko ja kielitieteilijä Taarna Valtonen.
Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Tue, 22 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2fc84f7603a14021bcd3f8e85b8df107.mp3" type="audio/mp3" length="609216"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3173"/><itunes:duration>52:53</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sinivalkoiset soturit]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73939202</link><guid isPermaLink="false">1-73939202</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösessä pohditaan minkälainen on suomalainen sotilas. Miten suomalaissotilaan ihanne on muuttunut sadan vuoden aikana? Kysymme myös miten suomalaiset sotilaat vertautuvat muiden maiden sotilaisiin (esim. Ruotsi, Venäjä, Yhdysvallat)? Miten painotukset eroavat muiden maiden sotilaskoulutuksesta esim. oman aloitekyvyn käytön tai hierarkkisen komentoketjun orjallisen noudattamisen suhteen?

Vieraina ovat Sinivalkoisia sotureita -kirjan toimittanut Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta sekä kirjaan veteraaneista kirjoittanut palkittu historiantutkija Ville Kivimäki Suomen Kirjallisuuden Seurasta ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Wed, 16 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c56ce6095a21455baa9871365c5bb985.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Viihdekirjailijana pidetty Colette on nyt klassikko - Belle epoquen villiä boheemisuutta, transvestiitteja, homoja ja lesboja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73939081</link><guid isPermaLink="false">1-73939081</guid><description><![CDATA[Ranskalainen vuonna 1873 syntynyt kirjailija Colette on ajankohtainen uuden suomennoksen myötä. Poikamainen maalaistyttö Gabri, oikealta nimeltään Sidonie-Gabrielle Colette, varttui Bourgognen maaseudulla, Saint-Sauveur-en-Puisayen paikkakunnalla. Avioliiton myötä hän muutti 20-vuotiaana keskelle Belle Époque -kauden kiihkeintä Pariisia ja aloitti menestyksekkään kirjailijauransa. Nyt hänen radikaalista teoksestaan Le Pur et l’Impur on tehty suomennos.

Coletten Puhdas ja epäpuhdas -kirjassa kuvaamat transvestiittinaiset, jotka pukeutuivat miehen asuun, leimautuivat aikanaan vaarallisiksi. Housuja naiset saivat käyttää vain poliisilta anottavalla erikoisluvalla, jollainen myönnettiin vain ammatillisin perustein, kuten esimerkiksi näyttelijä Sarah Bernhardtille. Colette pukeutui merimiesasuun vieraillessaan Madame de Cavaillet’n salongissa. Mitä naiset viestittivät tällä pukeutumisellaan?

Colette kritisioi kuitenkin oman aikansa feministejä, joille hän suositti ruoskaa ja haaremia. Miksi hän kritisoi feminismiä, vaikka kirjoitti radikaalin teoksen? Colette kuitenkin edisti feminismin asiaa. Hän puhutteli lukijoita, niin teksteillään kuin omalla rohkeudellaankin. Ranskassa naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1944. Colette oli ensimmäinen nainen, jolle Ranskassa järjestettiin valtiolliset hautajaiset vuonna 1954.

Ohjelman vieraana on suomentaja Sampsa Laurinen. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 15 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c961159eadbb411d841360204c20fdaa.mp3" type="audio/mp3" length="602496"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3138"/><itunes:duration>52:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tarvitsemme ruutukasvoja!]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73938957</link><guid isPermaLink="false">1-73938957</guid><description><![CDATA[Mikä ruutukasvoissa on niin kiinnostavaa, että ilmiö säilyy vuosikymmenestä toiseen vaikka teknologiat muuttuvat? 
Viestinnän professori Pekka Isotalus on kirjoittanut kirjan Ruutukasvot, jossa hän analysoi 30 vuoden mittaan tapahtuneita muutoksia siinä, miten tv-juontajat esiintyvät yleisölle. Johtopäätökset yllättävät! Miten luodaan uskottavuus, mikä merkitys katseella on, ja mitä toiveita tai tarpeita katsojat heijastavat ruutukasvoon. Onko some-aika tubettamisineen jatkumoa televisiojuontajien perinteelle vai jonkin uuden alku? Studiossa prof. Pekka Isotalus, prof. Anu Koivunen ja toimittaja Ella Kanninen. Toimittajana on Jonni Roos.
]]></description><pubDate>Mon, 14 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c930768806184f85b79b030c42c53cd8.mp3" type="audio/mp3" length="583488"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3039"/><itunes:duration>50:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa globalisaation loppu ja Trump, Auer ja Oikeusmurha, kirjojen makulointi-skandaali, Kelan pääjohtajan nimityssotku ja keskeytysten filosofia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73929804</link><guid isPermaLink="false">1-73929804</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Vehka Kurjenmiekka, toimittaja, tietokirjailija Matti H. Virtanen ja toimittaja, tietokirjailija Matti Rämö.
Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Perjantaistudiossa pureudutaan tällä kertaa globalisaation loppuun, Anneli Auerin seksuaalirikosjutun kummallisuuksiin, poliittisiin virkanimityksiin ja kirjallisuuden makulointiin.

Ensimmäisenä aiheena on globalisaatio ja Trumpin aloittama kauppasota. 2000-luvun alussa globalisaatiokeskustelu oli optimistista, mutta nykyään globalisaatiokritiikki on siirtynyt vihervasemmistosta populistioikeistoon. Trumpin kauppasota herättää kysymyksen globalisaation loppumisesta ja globaalien tuotantoketjujen vähentämisestä. Tutkijat ovat pitkään todenneet, että populismi on globalisaatiossa hävinneiden liike, joka korostaa halpaa tavaraa ja liikkumismahdollisuuksia, mutta väheksyy työn merkitystä.

Seuraavaksi käsitellään Anneli Auerin seksuaalirikosjuttua. Rami Mäkisen ja Matti Rämön kirja Oikeusmurha paljastaa, että Auerin ja hänen entisen miesystävänsä saamat seksuaalirikossyytteet perustuivat johdatteleviin lasten haastatteluihin. Korkein oikeus kumosi tuomiot. Median rooli uuden tietokirjan käsittelyssä on ollut vaisua, eikä oikeuslaitoksen toimia ole käsitelty samalla kriittisyydellä kuin politiikan ja talouden rötöksiä. ]]></description><pubDate>Fri, 11 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-58ee4623cc184ac484a1496760ba9feb.mp3" type="audio/mp3" length="599040"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3120"/><itunes:duration>52:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Villi maa -tv-sarja kuvaa Utahin vuoden 1857 verilöylyä, jonka pahikset yllättävät]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73929690</link><guid isPermaLink="false">1-73929690</guid><description><![CDATA[Netflixin uusi Villi maa -sarja kuvaa uudisasukkaiden koettelemuksia Yhdysvalloissa ja sen keskeinen tapahtuma on Mountain Meadowsin verilöyly, joka tapahtui syyskuussa 1857 Utahin alueella. Verilöylyssä joukko mormonien miliisin jäseniä ja paikallisia alkuperäisasukkaita hyökkäsi vankkurikaravaanin kimppuun, joka koostui Arkansasista kotoisin olevista siirtolaisista. Karavaani oli matkalla Kaliforniaan ja oli pysähtynyt Mountain Meadowsissa lepäämään, kun se joutui hyökkäyksen kohteeksi. Noin 120 miestä, naista ja lasta surmattiin, ja vain muutama pieni lapsi säästettiin.

Villi maa -western esittää mormonit ja heidän johtajansa Brickham Youngin (1801-1877) valossa, joka sopii huonosti tämän hetken kuvaan lempeistä ja ystävällisistä mormoneista. 

Nykymormoneista on tehty myös humoristinen ja satiirinen menestysmusikaali "Book of Mormon", joka sai ensi-iltansa Broadwaylla vuonna 2011. South Parkin tekijöiden Trey Parkerin ja Matt Stonen useilla Tony-pysteillä palkittua luomusta esitetään edelleen.

Mikä aiheutti Mountain Meadowsin julman hyökkäyksen, millaisia ovat tämän päivän mormonit maallistuvassa ilmapiirissä, ja miten mormonit itse suhtautuvat siihen, millaisia stereotypioita heistä esitetään viihteessä?

Keskustelemassa ovat Pohjois-Amerikan tutkija, professori emeritus Markku Henriksson, filosofian maisteri ja mormoniseurakunnan jäsen Hannele Vaissi ja Marjaniemen seurakunnan piispa Matti Roto sekä Samuel Harjanne, jonka piti ohjata Book of Mormon Helsingin kaupunginteatteriin vuonna 2022. Musikaali laitettiin jäihin sen jouduttua rasismikohun keskelle. 

Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 10 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-947890e5289a48ca948baf5d11f40db0.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko kuolemansa jälkeen maineeseen noussut newyorkilaistaiteilija Iria Leino yhtä merkittävä kuin Hilma af Klint?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73929606</link><guid isPermaLink="false">1-73929606</guid><description><![CDATA[Iria Leino kuoli vuonna 2022 89-vuotiaana. Hänen abstraktia taidettaan esitellään parhaillaan Galerie Forsblomilla Helsingissä. Leino teki mallinuran Pariisissa Diorin ja Balmainin mallina. Hän opiskeli kuvataidetta Suomessa ja Pariisissa. Hänen kuolemansa jälkeen löytyi yli tuhat maalausta hänen New Yorkin kodistaan SoHossa.

Leinon maalauksissa on abstrakteja ja värikkäitä sommitelmia. Joissakin teoksissa on meditatiivisiä tutkielmia ja silmiä. Millä tavalla buddhalaisuus vaikutti hänen elämäntyyliinsä ja miten se näkyy hänen taiteessaan? Mitä hän haki askeettisuudesta? Miksi hän ei myynyt teoksiaan?

Iria Leino koki kaksi tragediaa elämänsä aikana. Hän oli vain 6-vuotias kun hänen äitinsä kuoli ja hän joutui itse vuonna 1968 vakavaan onnettomuuteen. Tämä johti siihen että hän hakeutui henkisyyden pariin. Buddhalaiset vaikutteet näkyvät erityisesti hänen Elefantti-sarjassaan. Teoksissa elefantti symboloi viisautta ja valaistuneisuutta.

Iria Leino Galerie Forsblom 28.3.-4.5.2025

Ohjelman vieraina ovat galleristi Kaj Forsblom,  ystävä, elokuvaohjaaja Eila Kaarresalo-Kasari, taiteilija Kari Walden, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kati Laakso ja ohjaaja Janna Kyllästinen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 9 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-274424022315450faf59279717e63ebb.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Trumpin kulttuuripolitiikka - vastareaktio woken ylilyönneille vai maolainen kulttuurivallankumous?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73929505</link><guid isPermaLink="false">1-73929505</guid><description><![CDATA[Kulttuurisodat ovat trumpilaisen politiikan keskiössä. Trump on ottanut erityiseen tarkkailuunsa yhdysvaltalaisia taide- ja tiedelaitoksia, mutta Trumpin politiikka tarkoittaa laajempaakin pyrkimystä hahmottaa uudelleen yhdysvaltalaista kulttuuria. Trumpin kulttuuripolitiikasta ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa aatehistorioitsija Markus Kantola, toimittaja Anu Partanen sekä Oregonin yliopiston kulttuuripolitiikan tutkija Eleonora Regaelli.
Juontajana on Pietari Kylmälä.
]]></description><pubDate>Tue, 8 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-12526e3a66ae4c31875dd91d633e068f.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko väliä miten tuotantoeläin elää lyhyen elämänsä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73929435</link><guid isPermaLink="false">1-73929435</guid><description><![CDATA[Mitä kaikkea on luvallista tehdä eläimille, kun tuotetaan ihmisille ruokaa? Koskevatko samat “säännöt” ihmisten lemmikkieläimiäkin? Ovatko kuluttajat - eli sinä - valmiita maksamaan korkeampia hintoja ruuastaan, mikäli tuotantoeläimille sallittaisiin enemmän lajityypillistä käyttäytymistä ja vapauksia? Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joita eläinfilosofiassa pohditaan.

Vieraina Kulttuuriykkösessä ovat eläin - ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola sekä kirjailija ja eläinoikeusaktivisti Laura Gustafsson. Molemmat ovat olleet perustamassa eläinjärjestöä nimeltään Eläinoikeusakatemia ja ovat sen hallituksen jäseniä. Keskustelussa ovat myös MTK:n toinen puheenjohtaja, karjalypsytilallinen Tero Lahti sekä Kennelliiton hallituksen ja Koirien hyvinvointityöryhmän jäsen, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Molli Nyman.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Mon, 7 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-70de43001b52444896344ac71f1421c2.mp3" type="audio/mp3" length="610560"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-07T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3180"/><itunes:duration>53:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa maamiinoja ja takinkääntöjä, Trump kielipoliisina, Lumikki ja 7 ongelmaa ja Gwyneth Paltrow´n seksikohtaus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73586054</link><guid isPermaLink="false">1-73586054</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Vakiraatilaisista ovat mukana professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren.

KORJAUS (7.4.2025 klo 8:40): Lähetyksessä keskusteltiin (kohdassa alkaen 33min:16) näyttelijä Gwyneth Paltrow'sta. Alustuksessaan Jarkko Tontti mainitsi Paltrow'n näytelleen Frendit-sarjassa Phoeben roolissa. Sarjassa Phoebea näytteli kuitenkin Lisa Kudrow. Paltrow tunnetaan mm. elokuvasta Shakespeare in love. 

Ensimmäisenä aiheena ovat jalkaväkimiinat ja Suomen mahdollinen irtautuminen Ottawan sopimuksesta. Keskustelu miinojen paluusta on herättänyt voimakkaita tunteita ja jakaa mielipiteitä. Onko miinakielto vain idealistista haihattelua nykymaailmassa, vai pitäisikö Suomen pyrkiä pitämään kiinni kansainvälisistä sopimuksista? 

Keskustelu siirtyy seuraavaksi koulutusmaksuihin. Sivistysala ry:n ehdotus toisen yliopistotutkinnon maksullisuudesta herättää kysymyksiä maksuttoman koulutuksen tulevaisuudesta Suomessa. Onko kyseessä Pandoran lipas, joka avaa tien maksulliselle korkeakoulujärjestelmälle? Vai onko aika ottaa "omaa vastuuta työmarkkinoilla", kuten järjestö esittää? 

Kolmas keskustelunaihe liittyy sananvapauteen ja sen rajoituksiin yliopistoissa. Trumpin hallinnon vaikutus tieteelliseen tutkimukseen, ja erityisesti Helsingin yliopiston Fulbright-stipendien tiedotteisiin kohdistunut sensuuri, herättää huolta. Miten sananvapauden rajoitukset Yhdysvalloissa vaikuttavat suomalaiseen tiedemaailmaan? Ja onko Trumpin hallinnon painostus vakavampi uhka kuin vasemmistolainen woke-ajattelu?

Neljänneksi keskustellaan elokuvamaailman normeista. Gwyneth Paltrow'n kieltäytyminen intiimikoordinaattoreista elokuvatuotannossa nostaa esiin kysymyksen, ovatko kyseiset koordinaattorit ylilyönti vai tarpeellinen muutos. Elokuvatuotannon eettiset käytännöt ovat nousseet keskusteluun metoo-liikkeen myötä, mutta missä kulkee raja ammattitaidon ja suojelun välillä? 

Viimeiseksi keskustellaan Temun kaltaisten halpisnettikauppojen vaikutuksesta kulutukseen, niissä shoppailun oikeutukseen ja uuden designin syntyyn.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.  ]]></description><pubDate>Fri, 4 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8c112a21aa4b42dc9f47237dd9ad33c7.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuinka todenmukainen on somekiusaamisesta ja incel-nuorista kertova tv-sarja Adolescence?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74281259</link><guid isPermaLink="false">1-74281259</guid><description><![CDATA[Adolescencen alussa nuori poika pidätetään koulutytön surmasta ja koko lähipiiri järkyttyy. Keskustelut psykologin ja toisaalta koulutovereiden kanssa paljastavat, että some yllyttää jotkut äärimmäisiin tekoihin. Kulttuuriykkösessä keskustellaan tämän hetken parhainta draama-antia edustavan sarjan suhteesta todellisuuteen. Keskustelemassa incel-kulttuuria tutkiva Emilia Lounela, psykologi Jukka Oksanen ja elokuvatoimittaja Anton Vanha-Majamaa. Toimittajana on Jonni Roos.]]></description><pubDate>Thu, 3 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7fec032e648444ef9c4c871cf7be6346.mp3" type="audio/mp3" length="602112"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3136"/><itunes:duration>52:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuinka todenmukainen on somekiusaamisesta ja incel-nuorista kertova tv-sarja Adolescence?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73585774</link><guid isPermaLink="false">1-73585774</guid><description><![CDATA[Adolescencen alussa nuori poika pidätetään koulutytön surmasta ja koko lähipiiri järkyttyy. Keskustelut psykologin ja toisaalta koulutovereiden kanssa paljastavat, että some yllyttää jotkut äärimmäisiin tekoihin. Kulttuuriykkösessä keskustellaan tämän hetken parhainta draama-antia edustavan sarjan suhteesta todellisuuteen. Keskustelemassa incel-kulttuuria tutkiva Emilia Lounela, psykologi Jukka Oksanen ja elokuvatoimittaja Anton Vanha-Majamaa. Toimittajana on Jonni Roos.]]></description><pubDate>Thu, 3 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-77ab6916efe6436e96c404cb829c9907.mp3" type="audio/mp3" length="602112"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3136"/><itunes:duration>52:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hitlerin murhayritys - Dietrich Bonhoeffer ja sankaritekojen moraali]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73585531</link><guid isPermaLink="false">1-73585531</guid><description><![CDATA[Dietrich Bonhoeffer ja sankaritekojen moraali
Esimerkkinä tuore elokuva pastori Dietrich Bonhoefferista, joka ryhtyi vastarintaan Hitleriä ja kansallissosialistista hallintoa kohtaan. Lopulta osallistuminen Hitlerin salamurhayritykseen maksoi Bonhoefferin hengen. Hänet teloitettiin Flossenburgin keskitysleirillä keväällä 1945.

Mikä sai Bonhoefferin ottamaan henkilökohtaisen riskin nousemalla paitsi omaa kirkkoaan, myös koko Saksan hallintoa vastaan? Mitä on sankaruus ja voidaanko B:ia pitää sankarina? 

Mitkä olivat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa natsihallinnon politiikkaan?
Entä mitä keinoja yksilöllä tänä päivänä on vaikuttaa, jos vaaleilla valittujen johtajien politiikka lähtee laittomuuksien ja epädemokratian tielle? 

Voidaanko Trumpin virkaanastujaisissa puhunutta piispa Mariann Edgar Buddea verrata Bonhoefferiin?

Mikä on kirkon suhde poliittiseen valtaan? Pitäisikö kirkon pitää enemmän ääntä omista arvoistaan ja yhteiskunnallisesta kehityksestä? (Tätä mieltä on esim. Mari Leppänen)

Toisaalta meillä on juuri nyt esimerkki siitä, mitä seuraa, kun uskonto ja politiikka sotkeutuvat tiiviisti toisiinsa (USA). Onko kirkossa epäselvyyttä sen omista arvoista?

Mikä oli Bonhoefferin rooli Hitlerin murhayrityksessä? Entä millä tavalla Hitlerin murhayritystä voitaisiin moraalisesti perustella? Entä jos ajatuksen siirtää nykyaikaan: Voisiko salamurhaa pitää tietyissä olosuhteissa hyväksyttävänä, jopa sankarillisena tekona? 
Vieraina ovat TT, kirkkohistorioitsija Mikko Ketola, TT, sosiaalieetikko Jaana Hallamaa
FT, filosofi Jaakko Hirvelä.]]></description><pubDate>Wed, 2 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-740a7320abe94b6b9672c212911acf5c.mp3" type="audio/mp3" length="608640"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3170"/><itunes:duration>52:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten vaarallista oli olla nainen 1600-luvulla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73585051</link><guid isPermaLink="false">1-73585051</guid><description><![CDATA[Ulla Raskin esikoisromaani Blanka, Itämeren tytär sijoittuu 1600-luvun Itämeren alueelle. Romaani avaa tuon ajan naiskuvaa ja mitä naiset joutuivat kokemaan omassa perheessään. Avioliitto syntyi usein taloudellisten syiden takia. Tyttäriä pakkonaitettiin sopivan miehen kanssa. Blanka naitetaan Lyypekissä. Kirja on romanttista historiallista fiktiota. Ulla Rask kirjoitti tämän romaanin, joka vie lukijan myös Tallinnaan ja Lyypekkiin, koska häntä kiinnosti millaista elämää hän itse olisi elänyt 1600-luvulla. Romaani kertoo myös 1600-luvun tapakulttuurista, ihmisten käytöstavoista ja pukeutumisesta. Mistä tutkimuslähteistä Rask on saanut tietoja tuon ajan ihmisten elämästä? Blanka, Itämerentytär on Kylmä meri -kirjasarjan ensimmäinen osa. Sarjan kolmessa osassa seurataan Blanka Berger von Wijkin elämää järkiavioliitossa ja sen rinnalla.

Ulla Rask on helsinkiläinen viestintäjohtaja. Kirjasarjaa varten hän on syventynyt 1500-1600-lukujen historiaan ja hansa-aikaan, tutustunut museoihin ja matkustellut romaanin tapahtumapaikoille, Tallinnaan ja Lyypekkiin. 1600-luku kiinnostaa häntä erityisesti siksi, että se on nykyisen maailmanjärjestyksemme syntyvuosisata, sotainen ja dramaattinen.
Miten tuon aikakauden haasteet ovat läsnä yhä tässä ajassa?

Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ulla Rask ja FT dosentti Tampereen yliopistosta Tiina Miettinen. Hän on tutkinut naisia 1600-luvulla ja tällä hetkellä hän on mukana Suomen akatemian rahoittamassa projektissa "Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa". 

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola
]]></description><pubDate>Tue, 1 Apr 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c252481082be4eac9f374d00b02f092e.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-01T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kirjoittajana haamu - haamukirjoittajien salat julki]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73584731</link><guid isPermaLink="false">1-73584731</guid><description><![CDATA[Mitä lukemiselle tapahtuu kun kirjan onkin kirjoittanut joku muu kuin kanteen merkitty tekijä? Haamukirjoittaja ei ole maailman vanhin ammatti, mutta haamukirjoittajia on ollut niin kauan kuin on kirjoitettu kirjoja, sanoo Tuomas Mattila joka on laatinut laajan teoksen haamukirjoittamisesta. Vieraana kirjailijia Tuomas Mattila, haamukirjailija Vilja Roihu ja haamusäveltäjä-sanoittaja Samuli Koivulehto. Toimittaja Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Mon, 31 Mar 2025 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1f381bf10ed543df8dcda227c2c3085c.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-31T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa signal-möhläys kaikkien aikojen skuuppina, kuka vihaa Yleä ja Hesaria, Trumpin muotokuva-gate ja Nälkäpelikö romantasiaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73919838</link><guid isPermaLink="false">1-73919838</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raatilaisina ovat Vehka Kurjenmiekka, Matti H. Virtanen ja Tiina Raevaara.

Yhdysvaltain puolustushallinnon sotasuunnitelmien vuoto eli Signal-gate. Miten toimia, kun törmää näin arkaluonteiseen tietoon ja jymyuutiseen? Mikä on yleisön oikeus tietää vs. kansallinen turvallisuus?
Luottamus mediaan: EVA:n raportin mukaan suomalaiset luottavat mediaan enemmän kuin ennen. Mutta mitä tämä kertoo yhteiskunnastamme? Onko luottamus avain vakauteen – vai kritiikittömyyteen? Miksi oikeisto ei luota Yleen ja Hesariin?

Suzanne Collinsin uusi Nälkäpeli-kirja Elokuun sarastus herättää kysymyksiä markkinoinnin ja kirjallisuuden välisestä ristiriidasta. Myykö markkinointi meille kuvaa romantasiasta, jota kirjailija itse kritisoi? Lahottaako fantasia ja scifi aivot?

Trumpin muotokuva-gate: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on närkästynyt Coloradon kongressitalon muotokuvastaan. Mitä ajattelemme tästä kulttuuristen kuvien hallinnasta – ja mitä odottaa Putinin lupaamalta “paremmalta” muotokuvalta?

Ovatko millenniaalit petetty sukupolvi? Onko 80- ja 90-luvulla syntyneiltä viety ne edut ja mahdollisuudet, jotka aiemmat sukupolvet saivat? Miten sukupolvien välinen eriarvoisuus vaikuttaa yhteiskuntaamme ja tulevaisuuden ilmapiiriin?]]></description><pubDate>Fri, 28 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6f7e56acbafa4e0ba1cea083d2c07564.mp3" type="audio/mp3" length="599040"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3120"/><itunes:duration>52:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Eveliina Talvitien Helga aloittaa Ompelija-trilogian, joka kertoo muodista ja käsityöläisistä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73919801</link><guid isPermaLink="false">1-73919801</guid><description><![CDATA[Helga tikkaa täkkejä ja ompelee vaatteita silkistä sarkaan. Maalaistalon vintillä hän toteuttaa pariisilaisen haute couturen inspiroimia vaatteita. Perhe ei hyväksy, että hän ei tee lainkaan kotitöitä tilalla. Miten uskovaiset suhtautuvat hänen ihailemaansa muotiin?

Helga elää sodanjälkeisessä Suomessa, Porissa, ja hän päättää jättää perheensä ja aloittaa oman kutsumuksensa toteuttamista muotiliikkeessä. Helga tutustuu naisyhdistykseen ja hän haluaa elää itsenäistä elämää. Helga on romaani muodin ja käsityön lähihistoriasta.

Millä tavalla vaatteet viestittävät ihmisen ja maailman suhteesta? Miten suhtautumisemme muotiin on muuttunut historian saatossa? Miksi Suomessa käsityön opiskelijat ovat edelleen naisia? Mikä on käsityön opetuksen asema tänään? Ovatko vaatteet meidän toinen ihomme? Mitä siitä kertoo tekstiilin ja vaatetuksen tutkimus?

Ohjelman vieraina ovat kirjailija Eveliina Talvitie ja tekstiilitaiteilija emeritaprofessori Päikki Priha.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 27 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-de694ae03c644bf5b357d18b95c521c6.mp3" type="audio/mp3" length="592704"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3087"/><itunes:duration>51:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Paavi Franciscus 1936-2025. Paavin istuimen ja katolisen maailman tilanne]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73706048</link><guid isPermaLink="false">1-73706048</guid><description><![CDATA[Paavin ja katolisen maailman tilannetta käsiteltiin Kulttuuriykkösessä maaliskuussa 2025, kun katolisessa maailmassa oli paljon huolta aiheuttanut 88-vuotiaan paavi Franciscuksen terveydentila. 

Spekulaatio on kiihtynyt onko uuden paavin valinta pian edessä. Arvellaan, että mikäli paavi tervehtyy, niin hän saattaa seurata edeltäjänsä esimerkkiä ja luopua virastaan. Millainen on Franciscuksen kausi ollut ja mitä katolista kirkkoa odottaa?

Miten totuudenmukaisesti ajankohtaiseksi tullut Conclave-elokuva kuvaa uuden paavin valintaa?

Katolisen kirkon tilasta keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola ja Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ohjelma on maaliskuulta 2025.]]></description><pubDate>Wed, 26 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6bb954b9b6324ac5a3ce07c9ad285ec4.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-26T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten maaseutuun liitetyt stereotypiat vastaavat todellisuutta?   ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73705982</link><guid isPermaLink="false">1-73705982</guid><description><![CDATA[On tyypillistä, että maaseutu nähdään mustavalkoisesti kurjistumisen paikkana tai nostalgisena idyllinä. Maaseutu siis kuihtuu kuihtumistaan, väestö ikääntyyy ja palveluihin on tolkuttoman pitkä matka. Toisaalta monelle maaseutu edustaa aitoa ja rehellistä elämäntapaa, jossa naapuria autetaan ja eletään yhteisöllisesti. Maaseutu on mielikuvissa helposti yhtä kuin maatilat, lehmät, pellot, maitolaituri ja järvenranta. 

Uutuusteos Monikerroksen maaseutu tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia stereotyyppisille käsityksille maaseudusta. Kirjassa tutkijat tarkastelevat kriittisesti kansallisen maaseutukuvaston rakentumista – sitä, millaisista aineksista käsityksemme ja mielikuvamme maaseudusta muodostuvat. 

Kulttuuriykkönen haluaa myös tarkastella maaseutua neutraalein silmin ja kysyy miten maaseutuun liitetyt stereotypiat vastaavat todellisuutta? Miten mielikuvat ovat syntyneet ja mitkä niistä ovat auttamatta vanhentuneita? Ja ennen kaikkea millainen nykyajan maaseutu on?  

Vieraana ovat Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti sekä Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Maarit Sireni. Lähetyksessä piipahtaa myös esikoiskirjailija Eevi Iisakkila, jolta on vastikään ilmestynyt maalaisromanttinen teos Majatalo omenapuiden katveessa. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Tue, 25 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ab9a881f0f3e479eb7c2f1ab6c10469f.mp3" type="audio/mp3" length="602304"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-25T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3137"/><itunes:duration>52:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Postikorttien oudot viesti yli sadan vuoden takaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-74276752</link><guid isPermaLink="false">1-74276752</guid><description><![CDATA[Mitä 1900-luvun alun postikorttien kuvat kertovat? Niillä viestitettiin poliittisia mielipiteitä ja propagandaa, arjen ylittävää fantasiaa ja hillitöntä huumoria. Kortit toimivat myös uutiskuvina, sillä lehdissä ei julkaistu vielä juurikaan valokuvia. Moni suomalainen sai vasta postikorttien välityksellä nähdä, miltä muualla maassamme tai ulkomailla näyttää. Studiossa kortteja tutkiskelevat Olavi Hankimo ja Harri Kalha, jotka ovat kirjoittaneet tietoteoksia korttien historiasta. Ohjelman toimittaa Harto Hänninen.]]></description><pubDate>Mon, 24 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-72d97939b4bd4dc88e9ccf6a49e3a5d6.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-24T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Postikorttien oudot viesti yli sadan vuoden takaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73705903</link><guid isPermaLink="false">1-73705903</guid><description><![CDATA[Mitä 1900-luvun alun postikorttien kuvat kertovat? Niillä viestitettiin poliittisia mielipiteitä ja propagandaa, arjen ylittävää fantasiaa ja hillitöntä huumoria. Kortit toimivat myös uutiskuvina, sillä lehdissä ei julkaistu vielä juurikaan valokuvia. Moni suomalainen sai vasta postikorttien välityksellä nähdä, miltä muualla maassamme tai ulkomailla näyttää. Studiossa kortteja tutkiskelevat Olavi Hankimo ja Harri Kalha, jotka ovat kirjoittaneet tietoteoksia korttien historiasta. Ohjelman toimittaa Harto Hänninen.]]></description><pubDate>Mon, 24 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8f2e3f347fb04440bd43f3699f9f80f1.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-24T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Suomiko muka onnellisin taas, Teemu Bergman ja metoon virhe, kesäloman älytön siirto ja robottilukijan palkitseminen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73688724</link><guid isPermaLink="false">1-73688724</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raatilaisina ovat Outi Hupaniittu, Jussi Turhala ja Matti Rämö.
Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Perjantaistudiossa mietityttää tällä kertaa, voidaanko periaatteessa kenen tahansa maine tuhota väärillä syytöksillä. Teemu Bergmanin elämä tuhottiin pukstoo-saitilla väärillä raiskaussyytöksillä, häneltä meni työt, ystävät ja maine. 

Pitäisikö poksauttaa shamppanjapullot, sillä Suomi on YK:n sponsoroiman The World Happiness -raportin mukaan jälleen maailman onnellisin maa? Suomi on kahdeksatta kertaa peräkkäin sijoittunut koettua onnellisuutta mittaavassa kyselyssä ensimmäiselle sijalle. Tosin onnellisusarvosana oli vain 7.7!  

Perjantaistudio ihmettelee myös STT:n ja Bauer Median viime viikolla saamaa suurta journalismipalkintoa. Se tuli tekoälyn valjastamisesta uutistenlukijaksi. Eikö luomuäänellä ole enää arvoa?

Raati kummastelee myös ideaa siirtää kesäloma myöhemmäksi sekä hallituksen kulttuurivihamielisyyttä. ]]></description><pubDate>Fri, 21 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8fc1e8203bc24a46ae5c818edcef9fc7.mp3" type="audio/mp3" length="602496"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3138"/><itunes:duration>52:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[ARTEK 90 vuotta - demokraattisesta designista tuli kallis statussymboli]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73647468</link><guid isPermaLink="false">1-73647468</guid><description><![CDATA[Artek on ollut merkittävä tekijä modernin muotoilun historiassa jo lähes vuosisadan ajan. Vuonna 1935 Helsingissä perustettu Artek on tunnettu erityisesti funktionaalisista huonekaluistaan, jotka yhdistävät kauneuden, käytännöllisyyden ja innovatiivisten materiaalien käytön. 

Nyt Artek täyttää 90 vuotta. 
Yrityksen perustajat, Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl, olivat visionäärejä, jotka halusivat luoda uudenlaista elinympäristöä, jossa taide ja teknologia yhdistyvät saumattomasti. Artekin nimi, joka on yhdistelmä sanoista "art", taide ja "tekniikka", kuvastaa heidän pyrkimystään integroida visuaalinen estetiikka ja käytännön ratkaisut.

Alvar Aalto, yksi modernismin johtavista arkkitehdeista, on Artekin tunnetuin suunnittelija. Hänen huonekalunsa, kuten lukuisilla palkinnoilla palkittu Paimio-tuoli ja kuuluisa kolmijalkainen jakkara, ovat edelleen keräilykohteita. 

Aallon suunnittelufilosofia korosti ihmisläheisyyttä ja luonnonmateriaalien käyttöä, mikä oli radikaali ajatus aikana, jolloin teollisuusmuotoilu oli vasta kehittymässä.

Artekin huonekalut ja valaisimet eivät ole vain esineitä; ne edustavat kokonaisvaltaista elämäntapaa. Kun tarkastelemme Artekin historiaa, näemme muutoksen voiman, joka muovasi modernia muotoilua ja asetti uuden standardin sille. Miten elinympäristömme voidaan rakentaa kauniiksi, toimivaksi ja inhimilliseksi? Mitä et tiennyt Artekista? Oliko Artek maamme ensimmäinen life style-brändi? Miten Artek vertautuu saksalaiseen Bauhausiin?

Ohjelman vieraina ovat Antti Tevajärvi, Artek 2nd Cyclestä, Alvar Aalto Museon johtaja Jukka Savolainen, näyttelyintendentti Mari Murtoniemi ja Laura Larres Artekista.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola]]></description><pubDate>Thu, 20 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b14b59d2ba0242628924f81712738668.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi rakkausreality viihdyttää, hävettää ja koukuttaa? Entä opettaako se jotain?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73647394</link><guid isPermaLink="false">1-73647394</guid><description><![CDATA[Yksi tosi-tv:n suosituimmista genreistä liittyy rakkauden etsimiseen. Rakkausreality on porskuttanut jo vuosikymmenet ja uusia formaatteja esitellään rakkauden nälkäiselle yleisölle tasaiseen tahtiin. Viime aikoina erityistä suosiota on nauttinut muun muassa Netflixin eri maissa toteutetut Love is Blind-ohjelman kaudet. 

Rakkausreality tarjoilee romanttista unelmaa, mutta toisaalta genre on myös kaupallista esitystä. Millä tavoin rakkaudesta syntyy tositelevisio-viihdettä? Millaiset lainalaisuudet genreä ohjaavat? Mihin tarpeeseen ihmiset katsovat Ensitreffejä alttarilla, Love Islandia, Naked Attractionia tai vaikka Bacheloria?    

Kulttuuriykkösen vieraana ovat tutkijatohtori Pauliina Tuomi, Tampereen yliopiston kirjallisuuden yliopistonlehtori ja satujen tutkija Hanna Samola sekä ihmissuhde- ja seksuaaliterapeutti Viivi Niinikangas, joka myös fanittaa rakkausrealitya. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Wed, 19 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-130ef191bc0f45558c6f5548e3647e98.mp3" type="audio/mp3" length="602496"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3138"/><itunes:duration>52:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Poliittinen teatteri arvostelee siirtotyöläisten luokatonta kohtelua Euroopassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73647290</link><guid isPermaLink="false">1-73647290</guid><description><![CDATA[Moldovalaisen teatterintekijä Nicoleta Esinencun suomeksi ilmestyvä näytelmä Edistyssinfonia luo rujon kuvan Euroopan eriarvoisuudesta itäeurooppalaisten siirtotyöläisten näkökulmasta. Eurooppalaisesta poliittisesta teatterista ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa näytelmän suomentaja, toimittaja Tuukka Tuomasjukka, kriitikko Maria Säkö ja Kansallisteatteriin Jumalat-näytelmän ohjannut Juhana von Bagh. Myös Jumalat-näytelmä kysyy, miltä Eurooppa näyttää teatterilavalta käsin.
Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.
]]></description><pubDate>Tue, 18 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-28560483154345cfa09ffc16c32baadb.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-18T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Koulujen avoimet oppimisympäristöt vastatuulessa - skandaali vai pieni virhe?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73647156</link><guid isPermaLink="false">1-73647156</guid><description><![CDATA[Helsingin kaupunki päätti lopettaa avoimeen tilaan perustuvien koulujen rakennuttamisen. Muualla niitä saatetaan vielä tehdä. Mistä avokouluideologia tuli, miksi sitä lobattiin, mitkä sen vaikutukset koulun oppilaille ja opettajille ovat, ja mitä tehdä uudehkoille, kalliille koulurakennuksille, jotka eivät toimikaan kuten luvattiin. Haastateltavana prof. Pauline von Bonsdorff, luokanopettaja Sanna Pirttinen, äidinkielen opettaja Juho Vehviläinen oppimisympäristöjen kehittäjä Markku Lang ja perusopetusjohtaja Ville Raatikainen.]]></description><pubDate>Mon, 17 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5f612914df0d42aba67d25814068a874.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-17T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa groteskien Nordmo-juttujen tulva, Bara Bada Bastu -ilmiö, ylikomisario Taponen ja poliitikot ja wokeko Trumpin suosion takana]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73646768</link><guid isPermaLink="false">1-73646768</guid><description><![CDATA[Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä ruoditaan Janne Puhakan surmaoikeudenkäynnin uutisointia, ylikomissaario Jari Taposen näyttävää irtisanoutumista Helsingin poliisista sekä sitä, saapuvatko trumpilaiset kulttuurisodat myös Suomeen ja sitä, missä vaiheessa meidän on syytä hellittää Venäjään kohdistuneista kulttuuriboikoteista, jos jonkinlainen rauhansopimus syntyy.

Ja tietysti läpi käytiin myös KAJ-huuma, joka tuntuu valtaavan ihmisiä sekä Ruotsissa että Suomessa.

Raadissa olivat kirjailija Tiina Raevaara, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Ville Talola toimitti.
]]></description><pubDate>Fri, 14 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-963306e9a7a248cdb5d8aa501e76c867.mp3" type="audio/mp3" length="596544"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3107"/><itunes:duration>51:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kulutuskulttuurin oravanpyörä: kuluttamisen syyt ja seuraukset ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73158033</link><guid isPermaLink="false">1-73158033</guid><description><![CDATA[Länsimainen elämäntapa pyörii pitkälti kuluttamisen ympärillä. Ihmisille kaupitellaan onnea materian muodossa ja uusia tarpeita synnytetään tehokkaasti. Muodin syklit ovat nopeita ja uusimpia villityksiä tulvii silmille varsinkin sosiaalisessa mediassa.  

Viimeisimpänä paljon puhuttaneena ilmiönä on ultrapikamuoti ja kiinalaisista verkkokaupoista, kuten Temusta, tilattava halpa krääsä. Esimerkiksi tulli on älähtänyt olevansa pulassa EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten määrän kanssa. Suomeen tilattiin viime vuonna 28,2 miljoonaa lähetystä ja kahdessa vuodessa määrä on 35-kertaistunut.   

Kulttuuriykkönen pohtii kulutuskulttuurin muutosta viime vuosikymmeninä. Millaisia mekanismeja kuluttamisen taustalla on? Mistä kulutustarpeet syntyvät? Miksi ostaminen ja omistaminen tekee meidät onnelliseksi? 

Entä millaisia seurauksia nykyisellä valtavalla erityisen halvan tavaran ostamisella on?. Lopetammeko ikinä ylenpalttista kuluttamista? Vastaliikehdintää on toki myös paljon ilmassa: Löytyykö esimerkiksi aktivismista apuja kestävämmän elämäntavan omaksumiseen? 

Vieraana ovat yliopistotutkija ja markkinoinnin dosentti Essi Pöyry, LUT-kauppakorkeakoulun markkinoinnin apulaisprofessori Jenni Sipilä, Eetti Ry:n toiminnanjohtaja Emma Mikkilä sekä väitöskirjatutkija Jannica Nyman. Toimittaja on Reetta Arvila.
]]></description><pubDate>Thu, 13 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e96e4ed0afa2449e8134d0eb10db148f.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vallankäytön julmaa historiaa - Vaimot vaihtoon Henrik VIII:n Susipalatsissa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73157482</link><guid isPermaLink="false">1-73157482</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösessä siirrytään Englannin Tudor -hallitsijasuvun 1500-luvun maailmaan ja Susipalatsin dramaattisiin tapahtumiin. Menestyssarja Susipalatsi, eli Wolf Hall, perustuu Hilary Mantelin palkittuun romaanitrilogiaan. Ensimmäinen kausi kattoi trilogian kaksi ensimmäistä osaa ja nyt Yle Areenaan ilmestynyt toinen tuotantokausi kattaa viimeisen kirjan. Susipalatsi kertoo kuningas Henrik VIII:n hovista hänen neuvonantajansa Thomas Cromwellin näkökulmasta. Cromwellina sarjassa nähdään Vakoojien sillasta Oscarin voittanut Mark Rylance. Henrik VIII haluaa epätoivoisesti miesperillisen ja on valmis menemään äärimmäisyyksiin saadakseen haluamansa.

Susipalatsin fanit ovat saaneet pitkään odottaa toista kautta - peräti yhdeksän vuotta - ja nyt se on katsottavissa Yle Areenassa.

Kulttuuriykkösessä siirrytään Englannin Tudoreiden 1500-luvun maailmaan ja Susipalatsin dramaattisiin tapahtumiin elokuvaasiantuntija ja kovan luokan Susipalatsi-fani Anna Möttölän, toimittaja ja elokuvakriitikko Leena Virtasen, kulttuurihistorioitsija Anu Korhosen sekä historian dosentti ja tietokirjailija Pekka Valtosen kanssa.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Wed, 12 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b4ed3379906e487c98953b59012f5847.mp3" type="audio/mp3" length="585216"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3048"/><itunes:duration>50:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten tekoäly muuttaa ihmisten välisiä suhteita?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73157407</link><guid isPermaLink="false">1-73157407</guid><description><![CDATA[Kysymykset tietoisuudesta, tunteista ja uskomuksista ovat nousseet tekoälykeskustelun kuumiksi aiheiksi. Milloin ja millä perusteella kone tai tietojärjestelmä on tietoinen toimija? Miten tätä asiaa voidaan mitata? Voimmeko toisaalta mitata tai määrittää edes ihmisten tietoisuutta?

Kysymys kääntyy tekoälyn tarkastelun kautta ihmisiin ja inhimillisen vuorovaikutuksen perusteisiiin. Miten inhimillinen vuorovaikutus muuttuu, kun arjessamme on mukana tekoälytoimija, joka muistuttaa yhä enemmän ja erottumattomasti ihmistä? Mikä ihmisyydessä on luovuttamatonta ja ainutlaatuista? Voiko kone koskaan tunnistaa esimerkiksi häpeää tai elämän rajallisuutta?

Lähetyksessä ovat mukana aihetta käsittelevän Ihmisyyden rajoilla -teoksen kirjoittajat Pekka Sauri ja Johanna Kukka, tekoälyn etiikkaan perehtynyt tutkijatohtori Taina Kalliokoski sekä tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Tue, 11 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1d85bb1feeef4e7db61c2170acfec7e4.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-11T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Rajojen rikkojat -näyttely nostaa esille 1800-luvun naistaiteilijoiden hankalan reitin ammattiin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73157159</link><guid isPermaLink="false">1-73157159</guid><description><![CDATA[Me tunnemme Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin ja Elin Danielson-Gambogin taidetta. Nyt menemme heidän edeltäjiensä pariin. Millä tavalla 1800-luvun suomalaiset naistaiteilijat rahoittivat ulkomaanmatkansa? Millä tavalla he toivat oppinsa muille maamme naistaiteilijoille? Tuona aikana naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Miten tämän ajan naistaiteilijat valitsivat aiheensa, näkyykö jo emansipaatio? Nämä taiteilijat opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla. 

Ateneum on profiloitunut taiteentutkimuksen edelläkävijänä. Rajojen rikkojat-näyttely on esimerkki korjaavasta kuratoinnista, jossa nostetaan esille naisia miehisen historiankirjoituksen varjosta.

Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny Churberg, Alexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg. Miten he eroavat näyttelyssä esillä olevista tanskalaisista ja ruotsalaisista taiteilijoista? Näyttelyssä on herkullisia potretteja joissa puvut ja korut ovat keskiössä. Toisissa teoksissa kuvataan pyhiinvaelluksia, hartaita hetkiä ja toipilaita. Kaikkein rohkeinta oli kun naistaiteilija maalasi miehistä muotokuvia. Mitkä olivat suotavia siveitä aiheita? Millä tavalla tämä rajoitti naistaiteilijoiden kehitystä?

Ohjelman vieraina ovat amanuenssit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, ja muotihistorioitsija Katri Pyysalo.

Rajojen rikkojat-näyttely tuo yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä, Ateneum 7.3.–24.8.2025. 

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola
]]></description><pubDate>Mon, 10 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8d1fbaead1b04ba696d483a43d952ea2.mp3" type="audio/mp3" length="598464"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-10T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3117"/><itunes:duration>51:57</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Anna-Leena Härkösen metoo-paljastus, Putinin arven ja Trumpin mustelman merkitys ja Anteeksi Pekka -huijaus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73156653</link><guid isPermaLink="false">1-73156653</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä.

Perjantaistudion keskustelijoina ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja mainosmies  Jussi Turhala ja kirjailija Tiina Raevaara.

Miksi julkisuuden henkilöiden ulkonäköä ja kehonkieltä analysoidaan niin innokkaasti mediassa? Mistä nämä jutut kumpuavat ja miksi ne ovat niin tyypillisiä juuri nyt? Keskustelussa pohditaan, missä menee analyysin ja arvailun raja. Viime päivinä on analysoitu muun muassa Trumpin käden mustelmaa, Vancen silmiä ja Zelenskyin vaatteita. Miten tällaiset analyysit vaikuttavat julkiseen keskusteluun, ja miksi ne kiinnostavat yleisöä niin paljon? Miksi journalisteilla on kiire kirjoittaa näistä aiheista, vaikka maailmassa on paljon tärkeämpiäkin uutisia.

Viime viikolla leviämään lähtenyt Anteeksi Pekka -kampanja osoittautui härskiksi huijaukseksi, jossa väitettiin Pekka-pojan kokeneen rajua koulukiusaamista ja päätyneen lopulta surmaamaan itsensä. Tarinan avulla huijarille lahjoitettiin 14 500 euroa. Miten tällaiset tunteisiin vetoavat huijaukset menevät yhä uudelleen läpi? Onko media- ja someympäristö liikaa painottunut tunteen mukana menemiseen? Keskustelemme myös siitä, mitkä kerronnan keinot ovat heti epäilyttäviä ja mistä pitäisi hälytyskellojen soida. Pohdimme, miksi tunne syrjäyttää järjen käytön ja miten netissä leviävät jutut muuttuvat todeksi, kun tarpeeksi moni niitä toistaa.

Kirjailija Anna-Leena Härkönen on paljastanut ohjaaja Mikko Niskasen asiattoman käytöksen heidän yhteisten elokuvaprojektiensa aikana. Onko seksuaalinen ahdistelu ja yleinen huono kohtelu sama asia? Pitäisikö olla tarkempi, kun puhutaan johtamismenetelmistä ja henkisestä väkivallasta? Härkönen kertoo myös Teatterikorkeakoulun Jouko Turkan järjestämistä nainti- ja runkkausharjoituksista, jotka eivät kuulosta viattomilta. Miksi vanhoja asioita käydään läpi ja mitä merkitystä näillä paljastuksilla on yhä? Onko oikein, että näitä asioita käsitellään vielä vuosikymmenien jälkeen?

Trumpin hallinnon vaikutus Yhdysvaltojen tieteeseen on ollut dramaattinen. Ilmastotutkijoita ei päästetä osallistumaan tärkeisiin kokouksiin, tieteen vapautta rajoitetaan ja tiettyjen sanojen käyttö on kielletty. Miten tämä vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen ja millaisia pitkäaikaisia seurauksia sillä on? Keskustelemme myös, miten Yhdysvaltojen toimet heijastuvat Suomeen ja muualle maailmaan. Voiko Kiina hyötyä tilanteesta ja mitä tapahtuu, kun yhdysvaltalaiset tutkijat palaavat takaisin Kiinaan? Miten tieteellinen tieto ja tutkimusresurssit jakautuvat globaalisti?

TÄSMENNYS kohtaan 38:40: "Miten Trump olisi hoitanut pandemian?" Sananvaihdossa ei muistuteta, että Trump levitti ensimmäisen kautensa aikana vaarallista disinformaatiota koronasta, vähätteli vaaraa ja viivästytti koronan vastaisia toimenpiteitä. 

Helena Ranta kertoo kansainvälisen naistenpäivän historiasta ja sen merkityksestä tänä päivänä. Onko naistenpäivä menettänyt poliittisen leimansa ja muuttunut vain huomaavaisuuden päiväksi? Tänä vuonna yli sadan järjestön jäsenet marssivat Helsingissä tasa-arvon ja rauhan puolesta. Maailmanlaajuisesti tasa-arvo on kokenut takapakkia, ja vaikka Suomessa tilanne on monia maita parempi, myös täällä on vielä parannettavaa. Keskustelemme, miksi tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta tarvitaan yhä taistelua ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan. Pohdimme myös, onko tasa-arvon vastainen puhe lisääntynyt Suomessa ja näkyykö se jollain konkreettisella tavalla.]]></description><pubDate>Fri, 7 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d0b12f7fd97c41e082d3250563a64d95.mp3" type="audio/mp3" length="600000"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3125"/><itunes:duration>52:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hannu Mäkelä ja runouden ylistys]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73156529</link><guid isPermaLink="false">1-73156529</guid><description><![CDATA[Hannu Mäkelän teos Runouden ylistys summaa hänen pitkää uraansa runouden parissa. Kirjassa käydään läpi suomalaisen runouden historiaa sekä kirjallisuuden ahkeran ammattilaisen että runouden ihailijan näkökulmasta.

Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Rentoa puhetta, kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet debatoitavina. Suorana maanantaista perjantaihin.
]]></description><pubDate>Thu, 6 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b66e5a4e29434a609aae5e556b786d83.mp3" type="audio/mp3" length="587904"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-06T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3062"/><itunes:duration>51:02</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lautasella ravintolakulttuuri: Mitä ravintola-alalle kuuluu ja miltä tuleva näyttää? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73156331</link><guid isPermaLink="false">1-73156331</guid><description><![CDATA[Suomalainen ravintolakulttuuri on ollut isossa muutoksessa, kun erilaisia paikkoja syntyy aivan eri tahtiin kuin aiempina vuosikymmeninä. Ihmiset ovat myös oppineet syömään ulkona useammin ja ravintoloista on tullut arkipäivän kohtaamispaikkoja, eritoten nuorille kaupunkilaisille. 

Ravintolaruokailu on kasvattanut suosiotaan muun muassa kaupungistumisen ja nykyihmisten elämyshakuiseen elämäntavan myötä. Vaikka viime vuodet ovat olleet tuulisia ravintola-alalla ja talousharmeja on riittänyt, viime kuukausina on nähty alalla myös piristymisen merkkejä. Toki kilpailu on kovaa ja konseptin täytyy olla kunnossa, jotta ravintola menestyy.

Millainen myllerrys ravintola-alalla on käynyt? Mikä tekee menestyneen ravintolan haastavalla alalla? Mikä on nyt muodissa ja miltä tuleva näyttää? 

Ravintolakulttuurista Kulttuuriykkösessä keskustelevat ravintola Nokan ravintoloitsija ja keittiöpäällikkö Ari Ruoho, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom ja Helsingin Sanomien toimittaja ja ravintolakriitikko Jouni K. Kemppainen. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Wed, 5 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-da081c45d2c7446584a0b5fb48d9cd06.mp3" type="audio/mp3" length="599424"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3122"/><itunes:duration>52:02</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pikku varpunen Édith Piaf lauloi rakkaudesta Pariisin kaduilla vaikka itse oli jäänyt sitä vaille lapsena]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73156259</link><guid isPermaLink="false">1-73156259</guid><description><![CDATA[Reija Wäre debytoi baletin Édith Piaf – La vie en rose koreografina. Miksi hän kiinnostui tästä ranskalaisesta legendaarisesta laulajasta, jolla oli traaginen elämä Pariisin kaduilla? Miten ilmaista intohimoa ja surua baletin muodossa? Piaf eli rakkaudettoman lapsuuden ja sokeutui hetkellisesti. Miten esityksessä luodaan sokeutumisen illuusio yleisölle?

Musiikkitoimittaja Jan Granberg avaa Édith Piafin uraa ja yksityiselämää. Mitä kaikkea uutta voimme oppia tutkimalla hänen taustojaan? Miten hänen erityinen äänensä kuvastaa? Mitä hänen rakkaussuhteistaan tiedetään? Piafin pieneen mutta vahvaan hahmoon mahtuu kaikki periranskalainen, nautinnot ja tuskat.
 
Jukka Nykäsen kokoamassa ja säveltämässä musiikissa on vaikutteita Piafin musiikista. Édith Piafin elämä jätti jälkeensä musiikillisen perinnön. Uutuusbalettia kuvaillaan olevan kuin kaleidoskooppinen muotokuva Piafin elämästä. Klassisen baletin liikekieleen pohjautuvassa koreografiassa on haettu vaikutteita Piafin omista eleistä ja tavasta liikkua. Millä tavalla tätä on tutkittu ja toteutettu lavalle? Miten pienikokoinen Piaf pukeutui ja miten pukusuunnittelija Erika Turunen on luonut oman visionsa taiteilijan erityisestä tyylistä?

Vieraina ovat koreografi Reija Wäre, teoksen puvut suunnitellut Erika Turunen, Piafia esittävä tähtitanssija Tiina Myllymäki ja musiikkitoimittaja Jan Granberg.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 4 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-397bd95694284e6e98fb61a202df7f4a.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kahvin matka munkin piristeestä kalliiksi trendi- ja terveysjuomaksi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73156062</link><guid isPermaLink="false">1-73156062</guid><description><![CDATA[Kahvi on usein mediassa toistuva puheenaihe. Onko kahvipavun viljely eettistä? Onko kahvi terveellistä? Ja miksi pidämme kahvin hintaa kalliina? Juommeko kahvia vain piristyäksemme vai onko kahvin maku se tärkein? Kuulet tässä ohjelmassa kahvin kiehtovasta historiasta ja saat viimeisimmät tiedot kahvitrendeistä. 

Legendan mukaan kahvipavut löydettiin 800-luvulla, kun etiopialainen paimen nimeltä Kaldi huomasi vuohensa olevan poikkeuksellisen energisiä syötyään tiettyjen pensaiden punaisia marjoja. Uteliaisuudesta Kaldi kokeili marjoja itse ja tunsi saman elinvoimaisuuden. Sana tästä ihmeellisestä hedelmästä levisi nopeasti, ja pian paikalliset munkit alkoivat käyttää sitä valmistaakseen juoman, joka auttoi heitä pysymään hereillä pitkien rukoushetkien aikana.

Lari Salomaa on matkustanut kahvin perässä Brasilian viidakkoon ja kirjoittanut teoksen Kahvivallankumous. Se on tarina kahvipavun matkasta tropiikista pohjoismaiseen kahvipannuun. Nykyisenkaltainen kahvinkulutus on tulossa tiensä päähän vuonna 2050. Mistä kahvintuotannon ongelmissa oikein on kyse? Miten kahvia voitaisiin nauttia myös tulevaisuudessa?

Helsingin vanhin kahvila on Café Ekberg, joka perustettiin 1852 ja toinen klassikko on Kluuvikadun Fazer, joka on palvellut asiakkaitaan vuodesta 1891. Onko kahviloilla ennen ollut vahva oma identiteetti, joka on houkutellut eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia asiakkaita? Satu Jaatinen on tutkinut suomalaista kahvilakulttuuria.

Ovatko tämän päivän kahvilat sitten profiloituneet jollakin muulla kuin yhteiskuntaluokkaa korostavalla tyylillä? Paahtimokahviloissa asiakas näkee kahvin kaikki valmistusvaiheet silmiensä edessä. Ensimmäinen kahvifestari järjestettiin Helsingin Suvilahden Kattilahallilla 2015 ja kävijöitä oli noin 3 500. Nykyään kävijämäärä on yli 10 000 ja tapahtuma järjestetään Kaapelitehtaalla 25.-27.4. Millä tavalla suomalaisten kahvimaku on muuttunut näiden kymmenen vuoden aikana?

Ohjelman vieraina ovat kahvin historiasta kirjoittanut tietokirjailija Satu Jaatinen, kahviasiantuntija Lari Salomaa ja 10 vuotta täyttävän Helsinki Coffee Festivalin perustaja Maija Kestilä.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola
]]></description><pubDate>Mon, 3 Mar 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-87e23c3ae63e4181ba62a57f69e3b6ef.mp3" type="audio/mp3" length="595200"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-03T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3100"/><itunes:duration>51:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Matti Nykänen väkivaltaisena, Itä-Karjalan keskitysleirit, kilttiä nykytaidetta ja vaikea Israel-Gaza -aihe]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73005125</link><guid isPermaLink="false">1-73005125</guid><description><![CDATA[Mieleni minun tekevi ja aivoni ajattelevi - ja siitä syntyy painavaa ja punnittua keskustelua Kulttuuriykkösen Perjantaistudioon. 

Viikon varrelta kuumimpia kulttuuri- ja mediailmiöitä sekä arvokysymyksiä ovat raadissa ruotimassa kriitikko Leena Virtanen, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka sekä tutkija Jori Grym. 

Toimittajana on Ville Talola.

Ensimmäiseksi pureudutaan Liisa Vuonokari-Bomströmin väitöstutkimukseen "Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944". Tutkimus tarkastelee suomalaisen sodanjohdon suunnitelmia Itä-Karjalan etnisen puhdistuksen ja keskitysleirien osalta. Suomessa etninen puhdistus? Keskustelussa pohditaan, miten Venäjän propagandistinen voi hyötyä itsekriittisestä nykykeskustelusta. Miten meidän tulisi käsitellä näitä historian kipeitä vaiheita?

Toisessa aiheessa analysoidaan uutta Matti Nykäsestä kertovaa dokumenttia, joka julkaistiin Yle Areenassa. Dokumentti tuo esiin Nykäsen elämän karut puolet, väkivaltaisuuden, holtittomuuden ja alkoholismin. Dokumentti herättää kysymyksiä julkisuuden vaikutuksesta ja siitä, miksi Nykästä ei pysäytetty ajoissa. Mitä Nykänen ilmiönä kertoo suomalaisesta kulttuurista ja julkisuuden armottomuudesta? Millainen vastuu oli Nykäs-lööppejä janoavalla yleisöllä?

Miksi konfliktiaiheista, kuten Israelin ja Gazan konflikteista, on niin haastavaa puhua? Pitäisikö  journalismin ottaa kantaa enemmän vai pitäisikö välttää aktivismia? 

Teemu Mäki esitti kritiikkiä suomalaisia taidemuseoita kohtaan nössöydestä. Mäki syyttää museoita varovaisuudesta ja rohkeuden puutteesta provosoivien aiheiden käsittelyssä. Pitääkö taiteen olla provompaa, rohkeampaa ja kantaaottavampaa? Onko provosointi taiteen ainoa tehtävä?

Tutkimuksen mukaan syntyvyyden lasku johtuu enemmän stabiilien parisuhteiden ja avioliittojen puutteesta kuin muista tekijöistä. Silläkö syntyvyys saadaan nousuun, että parisuhteet pidemmiksi ja avioliitto kunniaan?
]]></description><pubDate>Fri, 28 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-450784a4c70f4aea92619f6f14f73f15.mp3" type="audio/mp3" length="601920"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3135"/><itunes:duration>52:15</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Oscar-ehdokkaat syynissä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73004979</link><guid isPermaLink="false">1-73004979</guid><description><![CDATA[Elokuva-alan suurimmat palkinnot Oscarit jaetaan 2.3. sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa Los Angelesin Dolby-teatterissa. Yhdysvaltain elokuva-akatemia jakaa vuotuiset Oscar-palkinnot vuoden 2024 parhaille elokuville. Tämän vuoden Oscar-ehdokkaita ruotii Kulttuuriykkösen leffaraati, johon kuuluvat kriitikot Silja Sahlgren-Fodstad, Matti Rämö ja Olli Kangassalo.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kritiikin kohteena Paras elokuva -kategorian elokuvat:  

*Anora
*The Brutalist
*A Complete Unknown
*Conclave
*Dune: Part Two
*Emilia Pérez
*Nickel Boys
*Olen yhä täällä
*The Substance
*Wicked]]></description><pubDate>Thu, 27 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-61946d78490747cf8937c044b62e441a.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kleopatra kiehtoo viihteessä seksikkyydellä, vallalla ja juonittelulla - miksi hänestä on tullut identiteettipolitiikkaa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73625055</link><guid isPermaLink="false">1-73625055</guid><description><![CDATA[Kleopatra on inspiroinut ihmisiä antiikista nykypäivään saakka. Kleopatra on ollut suosittu hahmo taiteessa, kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa. Esitystavat ovat heijastaneet aina oman aikakautensa asenteita valtaa, sukupuolirooleja ja naiseutta kohtaan. 

Mutta kuten Jaakkojuhani Peltosen Kleopatra -  Viimeisen faaraon myytti-teos osoittaa, Kleopatran myyttiin liitetään ajasta riippumatta myös samoja teemoja: kohtalokas ja vaarallinen femme fatale -naishahmo ja toisaalta älykkään ja rohkean naisen pystyvä arkkityyppi. 

Peltonen kirjoittaa, että Kleopatra on ollut monen naisen ihailema roolimalli ja esikuva. Kleopatra on osoittanut, että nainenkin voi toteuttaa itseään sekä päästä valtaan.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä miten Kleopatra on esitetty eritoten populaarikulttuurissa. Millainen inspiraation lähde Kleopatra on? Millaista naisen mallia Kleopatra on tarjoillut esimerkiksi valkonkaalla? Pohjaavatko populaarikulttuurin tulkinnat faktoihin? Kleopatran ihonväri on ollut myös kulttuurisodan välikappaleena.   

Vieraana ovat Tampereen yliopiston historian dosentti Jaakkojuhani Peltonen, egyptologi ja Kauniit ja muumiot-podcastin toinen toimittaja Mia Meri sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. 

]]></description><pubDate>Wed, 26 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-353495f0b68b4d7a921c3e6cd5a22fec.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-26T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Oliko antiikin Kreikan ja Rooman kulttuuri sivilisaation poikkeuksellinen loistokausi?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-73004787</link><guid isPermaLink="false">1-73004787</guid><description><![CDATA[Miksi eri aikakauden kuvataiteilijat ja kuvanveistäjät, kuten sinisestä väristä tunnettu Yves Klein, ovat olleet kiinnostuneita Samothraken Nikestä? Miten hänen tarinansa liittyy Nike-urheilumerkkiin? Mikä hänen merkityksensä on symbolisella tasolla? Kuka hän oli?

Antiikin jumalat ovat vaikuttaneet kieleen ja kirjallisuuteen. Miksi puhumme Akilleen kantapäästä? Sinebrychoffin taidemuseo nostaa esille sankaritarinat. Näyttelyssä ovat esillä kreikkalaisen mytologian tunnetuimmat sankarit Herakles, Perseus, Akhilleus, Odysseus, Hektor ja Paris. Nämä hahmot löytyvät kreikkalais-roomalaisesta keramiikasta, veistoksista ja maalauksista. Miksi monet antiikin hahmot ovat olleet esikuvia ihmisille? Sankaritarinoista löytyy inhimillisyyttä, onnea ja tragiikkaa. Millä tavalla näyttely kuvaa antiikin sankarien epäonnistumisia?

Marke Ahonen, Mika Perälä & Ville Vuolanto ovat kirjoittaneet teoksen Antiikki ja me. Siinä kysytään, miksi antiikintutkimusta tarvitaan edelleen? Antiikki ja me avaa suomalaista antiikintutkimusta, joka on kansainvälisesti tunnustettua. Kirjoittajat nostavat esille, mitä tiedetään naisista antiikin ajan filosofiassa ja uskonnoissa ja millainen suhde roomalaisilla oli luontoon ja lääketieteeseen. Millä tavalla marmoriveistosten klassinen vartaloideaali on omaksuttu suomalaisessa taiteessa?

Ohjelman vieraina ovat kuraattori Claudia de Brün ja antiikintutkijat Marke Ahonen ja Ville Hakanen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Antiikin sankarit, Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki 10.8.2025 asti.]]></description><pubDate>Tue, 25 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cdd152f0247d4e8db7ebe8cb094b7cdf.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-25T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa kasvisruokariita leimahti taas, kansalaiskoe maahanmuuttajille, seksivajetta elokuvissa ja pasifismin tila]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72948637</link><guid isPermaLink="false">1-72948637</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa pureudutaan viikon ajankohtaisiin kulttuuri- ja mediailmiöihin. Studiossa keskustelemassa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola.

Mirva Saukkola avaa keskustelun Marttaliiton kasvisruokasitoumuksesta, joka on saanut aikaan kiivasta keskustelua. Marttaliitto ilmoitti tarjoavansa jatkossa vain kasvisruokaa omissa tilaisuuksissaan, mikä johti jäsenten eroaaltoon. Miksi kasvisruoka herättää näin voimakkaita tunteita?

Vehka Kurjenmiekka nostaa esiin kansainvälisen elokuvatutkimuksen, jonka mukaan seksikohtausten määrä elokuvissa on vähentynyt. Onko kyse uuden häveliäisyyden aallosta vai ovatko seksikohtaukset menettäneet shokkiarvonsa? Keskustelussa pohditaan myös suomalaisten suhdetta seksikohtauksiin ja eroottiseen kirjallisuuteen. Mikä vaikutus on nettipornolla ja iltapäivälehtien ja podcastien seksivinkkivyörytyksellä?  

Virpi Hämeen-Anttila puolestaan käsittelee kulttuuripolitiikkaa ja talouspuhetta. Onko talouspuheesta tullut liian synkistelevää ja miten se vaikuttaa kulttuurialan leikkauksiin? Hämeen-Anttila vertaa Suomen tilannetta Yhdysvaltojen ideologisiin leikkauksiin ja pohtii, miksi kulttuurista leikataan, vaikka sen taloudelliset vaikutukset ovat pienet. Keskustelussa pohditaan myös, miten keskitetty hallinto ja asiantuntijoiden valta vaikuttavat kulttuurialaan.

Lisäksi pohditaan rauhanaatetta vuoden 2025 näkökulmasta. Kolmen vuoden kuluttua Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, suurvaltojen rauhanneuvottelut ovat alkaneet - ilman Ukrainaa ja Eurooppaa. On pasifismilla enää mitään sijaa julmassa todellisuudessa?
]]></description><pubDate>Fri, 21 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6e70c18f839d471baf24d78e287881a0.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Homoseksuaalin täytyi olla 1990-luvun laman aikana miehekäs hetero]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72948430</link><guid isPermaLink="false">1-72948430</guid><description><![CDATA[Tutkijatohtori Kari Silvola teki 1990-luvun laman aikana mallin töitä. Työkeikkoja tuli, jos - ja kun - mies näytti klassiselta Hollywood-kasvolta, kuten vaikkapa Paul Newmanilta. Silvolan kannalta ongelma oli, että hän joutui jatkuvasti - kelvatakseen töihin - kätkemään homoseksuaalisen identiteettinsä ja teeksentelemään machoilevaa heteroa.

Nyt Silvola on tehnyt väitöskirjan, joka tuo esiin ajan kulttuuriset jännitteet, joita hallitsivat homofobiset asenteet, aids-epidemian leimaama pelon ilmapiiri ja maskuliinisuuden tiukat rajat. Miksi juuri lama-aika tarvitsi tiukkoja sukupuolinormeja ja -rooleja? Mitä oma aikamme puolestaan korostaa ja osaammeko nähdä sen asettamat rajoitteet ja vaietut normit?

Kari Silvolan kanssa lähetyksessä on keskustelijana Lapin yliopiston sukupuolen tutkimuksen professori Leena-Maija Rossi. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Thu, 20 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5c7f9859fed94bfebf582f5692c35a04.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko sarjakuvien Tarzanilla mitään tekemistä alkuperäisen Tarzanin kanssa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72948241</link><guid isPermaLink="false">1-72948241</guid><description><![CDATA[Tuoreimmat Tarzan -elokuvaversiot eivät ole olleet jymymenestyksiä. Kolonialismikritiikin kiihtyessä Edgar Rice Burroughsin 1900-luvun alussa luoma hahmo ja tarinamaailma ei ole helppo eikä muodikas. Nyt suomeksi julkaistuissa 1960-luvun Tarzan-sarjakuvissa sankari ei seikkaile mustien afrikkalaisten keskuudessa, vaan dinosaurusten kanssa fantasiamaailmoissa.

Onko Tarzanin hahmolla tulevaisuutta? Onko aika pyyhkinyt apinoiden kuninkaan yli?
Sony on ostanut elokuvaoikeudet alkuperäisiin Tarzan-kirjoihin vuonna 2022.
Voiko niistä nousta uutta hittiä, joka tekisi Tarzanista suositun myös z-sukupolvelle?

Tarzan-tietouttaan jakavat auliisti sarjakuvapiirtäjä ja Tarzan-kuvittaja Petri Hiltunen, äskettäin suomeksi ilmestyneiden Tarzan-sarjakuva-albumien toimittaja ja Tarzan-fani Petri Aarnio sekä Tarzanista tohtorinväitöskirjansa tehnyt kirjailija Paula Havaste.

Harto Hänninen toimittaa.
]]></description><pubDate>Wed, 19 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8289d412d619426086d6f8e3c801f413.mp3" type="audio/mp3" length="603072"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3141"/><itunes:duration>52:21</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vuoden nuori taiteilija Man Yau työstää rälläkällä kolonialismikritiikkiä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72947753</link><guid isPermaLink="false">1-72947753</guid><description><![CDATA[Elämme entistä visuaalisemmassa maailmassa, jossa sosiaalinen media tuo silmiemme eteen loputonta kuvavirtaa. Millainen teos saa meidät keskittymään ja pysähtymään? Miten Vuoden nuori taiteilija Man Yau ottaa kantaa taiteellaan henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla?

Hänen Dear Souvenir- teoksessaan kohtaavat kiinalaiset oopperanaamiot ja barokkityyliset kukkaornamentit. Teos viittaa myös chinoiserie-traditioon, joka sai alkunsa 1600-luvulla ja kukoisti erityisesti 1700-luvun Euroopassa. Chinoiseriessa yhdistyvät länsimaiset ja itämaiset elementit. Tyypillisiä piirteitä ovat kiinalaiset maisemat, pagodit, lohikäärmeet, kukka-aiheet ja eksoottiset eläimet, jotka yhdistyvät barokin ja rokokoon koristeellisuuteen. Usein nämä mielikuvat olivat romantisoituja ja stereotyyppisiä ja niiden kautta länsimaalaiset loivat oman, idealisoidun käsityksensä itämaisesta kulttuurista. Tämä eksoottisuus kiehtoi, mutta samalla se etäännytti todellisesta kulttuurisesta ymmärryksestä. 

Mitä Man Yau haluaa kertoa tämän teoksen kautta? Mistä chinoiserie on esimerkki syvemmällä tasolla? Chinoiserie on kaunista mutta muuttuuko kokemus kauneudesta kun tutkii sen historiaa?

Tällä hetkellä Yaun teoksiin voi tutustua Nykytaiteen museo Kiasmassa 14 helmikuuta avautuneessa ryhmänäyttelyssä. Kivi, paperi, sakset -näyttelyssä tarkastellaan nykytaiteen materiaalien moninaisia merkityksiä ja tekniikoita 1970-luvulta tähän päivään.

Ohjelman vieraina ovat Vuoden nuori taiteilija Man Yau, Taideyliopiston Kuvataideakatemian dekaani Leevi Haapala ja nykytaidekuraattori Ki Nurmenniemi.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola]]></description><pubDate>Tue, 18 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8aac381bdf5443849b7b75c60d99b910.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-18T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pitääkö kirjoissa olla kuvia?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72947855</link><guid isPermaLink="false">1-72947855</guid><description><![CDATA[Kuuluvatko kuvakirjat lapsille ja lapsenmielisille vai voisiko aikuisille suunnatuissa kirjoissa olla enemmän kuvia? Kultuuriykkösen vieraina on kaksi kuvittajaa, Sanna Pelliccioni ja Sari Airola sekä tietokirjailija ja kriitikko Ville Hänninen. 

Kuva ei tyhjenny sanoihin, ja kuva herättää erilaisia mielikuvia kuin teksti. Äänikirjan suosio eliminoi kuvat kokonaan, oli kyse sitten lasten tai aikuisen kirjallisuudesta. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Toinen iso asia on tekoäly, joka pahimmillaan uhkaa tehdä käsityön tarpeettomaksi. Miten kuvittajat näkevät oman työnsä merkityksen näiden muutosten äärellä? Ja millainen on kuvallinen ympäristömme tänä päivänä?

Toimittajana on Liisa Vihmanen]]></description><pubDate>Mon, 17 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0c21b6d4f7dd49e3bf77e34001c56615.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-17T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Ukrainan kova kohtalo, Aaltoloiden julkinen välirikko, salametsästäjä-veijarit ja klasarin rasvaiset äijät]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72946629</link><guid isPermaLink="false">1-72946629</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raadin käsittelyssä Ukrainan kohtalo ja moraali: Yhdysvallat ja Venäjä puuhaavat rauhaa Ukrainan pään yli. Jos tärkeimpään liittolaiseen USA:an ei voi luottaa, kun se tekee pään yli diilejä Putinin kanssa, niin mitä sitten, jos/kun Suomi on uhattuna?

Elisa ja Mika Aaltolalle tuli varsin julkinen välirikko Elisan julkaistua veljeään ankarasti arvostelevan viestin X:ssä. Mitä se kertoo ajan hengestä?
TÄSMENNYS kohtaan 42:30: Elisa Aaltola ei ole kuntavaalihdokkaana.
OIKAISU kohdassa 42:40 väitetään, että Eläinoikeusakatemia ry:n hallitus koostuu pääasiassa taiteilijoista, kun taas tutkijoita olisi vain pari. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallituksessa on neljä tutkijaa (kaksi dosenttia ja kaksi väitöskirjatutkijaa) sekä yksi taiteilija. Loput ovat markkinoinnin ammattilaisia. Lisäksi yhdistyksessä on 12 eri alojen tieteellistä neuvonantajaa. 
(Oikaisu tehty 17.2.2025 klo 18:10.)


Savon salametsästäjät ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa Whatsapp-ryhmässä nimeltä Veijarit. Poraudumme veijariuden syvimpään olemukseen. Onko veijari aina hyväntahtoinen ja väärinymmärretty, tekeekö veijari pahojaan, mutta saa kuitenkin kaiken hurmaavuuttaan anteeksi, sillä ei hän tosissaan tarkoittanut? Ovatko veijarit aina veijareita ja pojat poikia?

Google ja monet muutkin isot jenkkiyritykset ovat viime aikoina ottaneet isoja harppauksia taaksepäin vähemmistöjen ja syrjittyjen ihmisten oikeuksia koskevissa asioissa. Kysymme miksi ja mihin tämä voi johtaa?


Raatilaisina ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri sekä toimittaja/tietokirjailija Matti H. Virtanen.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Fri, 14 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-62381aa5662e460093cff3ae2acc745f.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Bridget Jones: ikoni ennen ja nyt – romanttinen komedia suurennuslasissa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72946393</link><guid isPermaLink="false">1-72946393</guid><description><![CDATA[Monet naiset hurmaantuivat samaistuttavaan, arkisen tavalliseen Bridget Jonesiin 2000-luvun alussa. Bridget joi punkkua, poltti tupakkaa, puhui homssuisena ohi suunsa hölmöjä ja oli vähän pulska (tosi asiassa ei ollut, vaan ihan tavallisen painoinen, jopa hoikka). Kuten tiedämme, Bridget halusi itselleen epätoivoisesti miehen ja tämän romanttiselle komedialle tyypillisen tarinan ympärille ensimmäinen elokuva rakentui. 

Bridget Jonesin kakkos- ja kolmasosa eivät saavuttaneet samanlaista suosiota, vaikka Bridgetin koheltaminen on kyllä tunnistettavissa jatko-osissakin. Ja kolmannen elokuvan lopussa Bridget meni vihdoin naimisiin Mark Darcyn kanssa.

Perjantaina 14.2. tulee ensi-iltaan uusi elokuva Bridget Jones: Mad about the boy ja tapaamme romanttisen komedian ikimuistoisen sankarittaren jälleen. Lähtötilanne elokuvassa on se, että Mark Darcy on kuollut ja Bridget on 9- ja 4-vuotiaiden lasten yksinhuoltaja. Ja Bridgetin lähipiiri on sitä mieltä, että Bridgetin tulisi avata elämänsä jälleen avoimeksi rakkaudelle…
  
Voimmeko nostaa maljan Bridgetille kuten ensimmäisen elokuvan kohtauksessa, jossa kaverit kippistävät Bridgetin kunniaksi ja toteavat, että “To Bridget… who we love… as she is”? Eli mitä vanhasta tutusta Bridgetistä on jäljellä ja mitä uutta on tullut tilalle? Millainen naiskuva piirtyy 2000-luvun alusta nykypäivään Bridgetin hahmon kautta? Miten romanttinen komedia genrenä voi? Pitäisikö aikaa kestäneen romanttisen komedian kaavaa purkaa?   

Kulttuuriykkösessä Bridget Jonesista ja romanttisesta komediasta ylipäätään ovat keskustelemassa elokuvakriitikko Tero Kartastenpää, kirjallisuuden tutkija Saija Isomaa sekä elokuvatutkimusta opiskellut leffafriikki Henna Seppälä. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Thu, 13 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-66a184029903428a859d3b6d8bc601d7.mp3" type="audio/mp3" length="601728"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3134"/><itunes:duration>52:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Reidar Särestöniemi oli oman aikansa kadehdittu julkkistaiteilija - nyt hänen taidettaan tulkitaan uudella tavalla]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72945820</link><guid isPermaLink="false">1-72945820</guid><description><![CDATA[Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta avautui Didrichsenillä 8. helmikuuta. Näyttely avaa Särestöniemen luontosuhdetta, jonka hän koki vahvana ja samaistui usein luonnon eri elementtien kanssa. Mistä hän pakeni luontoon? Millaisia uskomuksia hänellä oli luonnon suhteen? Miksi häntä kutsuttiin shamaaniksi? Mitä hän ajatteli ympäristön tilasta ja sen suojelemisesta? Oliko hän edelläkävijä luonnonsuojelun suhteen?

Reidar Särestöniemien värikkäät teokset olivat muotia 1960–1970-luvuilla ja niitä löytyvät tänään monesta yksityiskodista. Särestöniemi työskenteli ja asui Särestö-kotitilalla Kittilässä. Hän koki siellä yhteyttä tuntureihin ja samaistui välillä ilvekseen. Millä tavalla homoseksuaalisuus näkyi hänen taiteessaan? Särestöniemen aikana homoseksuaalisuus oli vielä rikos.

Teoksiaan näyttelyyn ovat lainanneet Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Fortumin Taidesäätiö, Heinon taidesäätiö, Kansan Arkisto, Nordean Taidesäätiö, Villa Gyllenberg ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva. Näyttelyssä on esillä teoksia myös Didrichsenin taidemuseon kokoelmasta sekä lukuisista yksityiskokoelmista.

Ohjelman vieraina ovat museonjohtajat Maria ja Peter Didrichsen, intendentti Otto Selén ja kirjailija-toimittaja Noora Vaarala.   

Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta, Didrichsenin taidemuseossa 1.6.2025 asti. 

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 12 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-91f6d8a1a37d4d10ba846b2dd1f01252.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ohittaako todellisuus kohta trillerien uhkakuvat? - Tapaus Helena Immosen Tulikettu ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72945580</link><guid isPermaLink="false">1-72945580</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen keskustelee siitä, miten ajankohtainen Suomen ja Itämeren alueen turvallisuustilanne heijastuu uuteen jännityskirjallisuuteen. Minkälainen turvallisuustilanne oikeasti on, ja mitä skenaarioita kirjailijat ovat siihen liittyen luoneet? Millaista on kirjoittaa niin läheisesti kuumiin ajankohtaisiin aiheisiin liittyen? Rajoittaako todellisuus fiktion kirjoittamista? Entä voiko fiktio vaikuttaa siihen, mitä lopulta tapahtuu todellisuudessa? Keskustelemassa kirjailija Helena Immonen, Helsingin Sanomien toimittaja, kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen sekä Ruumiin kulttuuri -lehden päätoimittaja Päivi Remes. Toimittajana on Jonni Roos.
]]></description><pubDate>Tue, 11 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-11732006884548e7876ca537d445b1f9.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-11T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun Suomi hävitti Pietarin scifiteoksissa - mistä kaikesta 100-200 vuotta sitten haaveiltiin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72945385</link><guid isPermaLink="false">1-72945385</guid><description><![CDATA[Harva kännykän käyttäjä tietää, että laite esiintyi tieteiskirjallisuuden seikkailuissa vuosikymmeniä ennen sen keksimistä. Yleisiä aiheita Suomen tieteiskirjallisuudessa olivat yhteiskunnalliset utopiat avaruus ja aikamatkailu, tekniikan keksinnöt ja tulevaisuuden aseet ja sodat. Suomalaisessa “jääkäriscifissä” nousi varsin kansallinen teema, eli suur-Suomi: tarinoissa kerrotaan, miten Suomi hävittää maan tasalle Leningradin ja työntää rajansa kauas itään.
Kuinka paljon scifi kertoo aikansa peloista ja toiveista? Ja mitä se kertoo meistä ihmisistä? Vieraina ovat Vesa Sisättö, joka syväsukeltaa scifitarinoiden maailmaan (yhdessä Jari Koposen kanssa kirjoittamassaan) kirjassaan Kuviteltu tulevaisuus, tieteiskirjallisuus Suomessa 1803 - 1944. Mukana on myös scifituntija Hannu Blommila. Etäyhteydellä Tampereelta keskusteluun osallistuu kirjallisuudentutkija, kriitikko ja tieteiskirjailija Markku Soikkeli.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke]]></description><pubDate>Mon, 10 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7dff55a2dc2248269945e5a8da80e6f2.mp3" type="audio/mp3" length="612672"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-10T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3191"/><itunes:duration>53:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa metsien väärin mitatut hiilinielut, tylsä Suomi-kuva, uusi kotirouvabuumi ja Gaimanin cancelointi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913338</link><guid isPermaLink="false">1-72913338</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa pohditaan mitä tehdä ikäville tutkimustuloksille, jos ne eivät miellytä poliitikkoja. Tästä on käyty keskustelua Luonnonvarakeskuksen yhteydessä, kun sen tutkimusten mukaan Suomen metsät ovatkin hiilipäästö eikä suinkaan nielu. Tämä ei ole ainoa poliitikot vastaan tiede -keissi. Miten käy riippumattoman tutkimuksen, jos kurjat tutkimustulokset johtavat siihen, että tutkijat potkitaan pellolle?

Puhetta riittää myös Suomi-brändistä maailmalla - sitäkin on tutkittu. Miksi Suomi-kuva on aina niin kliseinen ja tylsä?

Aiheina on myös kuinka yhä useampi nuori nainen kokee houkuttelevana urasuunnitelmana kotirouvan arjen, jota varakas puoliso rahoittaa. Onko ilmiö laaja ja todellinen?

Brittikirjailija Neil Gaimaniin kohdistuvat seksuaalirikossyytökset on otettu mediassa totena, vaikka näihin syytöksiin ei ole oikeuden päätöstä. Gaiman on käytännössä canceloitu, Netflix-sarja peruutettu ja kustannussopimus irtisanottu. Miten tällaisiin syytöksiin pitäisi reagoida? Voiko Sandmaneja yhä lukea hyvällä omalla tunnolla?

Ja luomme vielä katseen Grammy-gaalassa esiintyneen malli Bianca Censorin asuun, jos sellaista ylipäätään oli nähtävissä. Onko tämä nakupukutrendin huipentuma? Karla Sofia Gascon pääsi ensimmäisenä transnaisena Oscar-ehdokkaksi, mutta sitten paljastuikin että hän on pilkannut törkeästi vähemmistöjä. Näyttelijän teot uhkaavat johtaa ennakkosuosikielokuvan Emilia Perezin Oscar-mahdollisuuksien nuupahtamiseen. Ja raati ehtii myös kommentoida Pirkko Saison yhä nousevaa kirjailijan mainetta. Siintääkö tulevaisuudessa Nobel? 

Raadissa ovat päätoimittaja Mirva Saukkola, mainosmies Jussi Turhala sekä kirjailija Jarkko Tontti. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 7 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c7df6c223b234065b93298e004b6d280.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Alice Munro ja väkivallan varjo]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913333</link><guid isPermaLink="false">1-72913333</guid><description><![CDATA[Alice Munron kuoleman kynnyksellä hänen elämästään paljastui karmea puoli: kirjailija oli tiennyt, että hänen puolisonsa oli tehnyt seksuaalista väkivaltaa hänen tyttärelleen. Munro pysyi miehensä rinnalla vaikka tytär yritti saada kokemuksilleen huomiota. Millä tavalla paljastus vaikuttaa rakastetun kanadalaiskirjailijan lukemiseen vuosi hänen kuolemansa jälkeen? Keskustelemassa ovat kirjallisuudentutkija Riikka Pirinen ja kirjailija Ida Pimenoff.

Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.
]]></description><pubDate>Thu, 6 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-eecfcaba1b4141dda0c51bf53ff88c5e.mp3" type="audio/mp3" length="594432"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-06T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3096"/><itunes:duration>51:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uusi Bob Dylan-leffa herättää eloon maailmaa mullistaneen 1960-luvun]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913328</link><guid isPermaLink="false">1-72913328</guid><description><![CDATA[Dyyni-elokuvien myötä Hollywoodin eturiviin noussut Timothée Chalamet näyttelee nuorta, muusikon uraansa näyttelevää Bob Dylania perjantaina 7.2. ensi-iltaan tulevassa James Mangoldin ohjaamassa musiikkidraamassa A Complete Unknown.

Elokuvassa nuori 19-vuotias Dylan saapuu pennittömänä Minnesotasta New Yorkiin tapaamaan esikuvaansa folk-muusikko Woody Guthrieta. Guthrie ja toinen folk-legenda Pete Seeger vaikuttuvat Dylanin musiikista ja näin alkaa Dylanin matka kohti valtavaa suosiota. 

Muutaman vuoden päästä hän kuitenkin monien faniensa pettymykseksi ja järkytykseksi vaihtaa akustisen kitaran sähköisiin soittimiin ja bändiin ja saa petturin maineen. Haluttomuus mukautua ympäristön odotuksiin ja ennalta määriteltyyn muotoon onkin  leimannut koko Bob Dylanin monipolvista uraa. 

Elokuvan tarkastelujakso vuosien 1961-65 välillä luo pohjan ilmiölle nimeltä Bob Dylan, joka samalla muuttaa populaarikulttuurin perustan ja sitä kautta myös koko läntisen maailman olennaisesti toisenlaiseksi. Dylanin noususta kuuluisuuteen ja paikasta kulttuurin suurvaikuttajana keskustelevat ohjelmassa Dylan-tuntijat Jean Ramsay ja Jarkko S. Tuusvuori. Toimittajana on Ville Talola.
]]></description><pubDate>Wed, 5 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a6b1f22e4e594e55b1c2d8585c49cbab.mp3" type="audio/mp3" length="607680"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3165"/><itunes:duration>52:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Trauman käsite kärsii inflaatiosta: Mitä traumatisoitumisella oikeastaan tarkoitetaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913323</link><guid isPermaLink="false">1-72913323</guid><description><![CDATA[Nykyään traumoista puhutaan paljon, ja aika kevyeenkin sävyyn. Traumoja saatetaan nähdä sielläkin missä niitä ei ole ja siten traumatisoitumisen käsite on kärsinyt hieman inflaatiosta. 

Traumatisoitunut keho ja mieli kirjan kirjoittaja Marko Punkanen haluaa oikoa väärinkäsityksiä: esimerkiksi tietyt kokemukset eivät aina johda traumatisoitumiseen ja on syytä selventää mitä traumatisoitumisella oikeastaan tarkoitetaan. Tutkimusten mukaan ainakin noin viisi prosenttia ihmisistä kärsiii traumaperäisestä stressihäiriöstä jossakin vaiheessa elämäänsä. 

Millaisia väärinkäsityksiä traumoihin liittyy? Miten mediassa puhutaan traumoista ja miten se vaikuttaa traumoista käytävään puheeseen? Puhuvatko ihmisetkin liian herkästi traumoista, vaikka kyseessä on elämään kuuluvat “tavan” vaikeudet ja haasteet? Liittyykö terapiakulttuuri jotenkin ilmiöön? 

Kulttuuriykkösen vieraana ovat Traumatisoitunut keho ja mieli kirjan kirjoittaja, vaativan erityistason traumapsykoterapeutti, Marko Punkanen sekä kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio, jonka viimeisin kirja Mielenrauha sivuaa myös traumoja ja niistä parantumista. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Tue, 4 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e0e41a2274484231ae9dfecc524a8dc1.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Maija Lavosen suurnäyttely kertoo tekstiilitaiteen uudistajasta ja kansainvälisestä menestyjästä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72890166</link><guid isPermaLink="false">1-72890166</guid><description><![CDATA[Arkkitehtuuri- ja Designmuseossa avautuu vuoden 2025 päänäyttely, Maija Lavosen "Hiljaisia monumentteja". Maija Lavonen on suomalainen taiteilija, joka tunnetaan erityisesti innovatiivisista tekstiiliteoksistaan ja valotaiteestaan. 1980-luvun nousukaudella Suomessa rakennettiin paljon julkisia rakennuksia ja pankkien konttoreita - uudet isot tilat tarvitsivat isoja taideteoksia ja Lavonen oli isojen tekstiiliteosten kärkinimi. Maija Lavonen on syntynyt 1931 ja hän on jättänyt merkittävän jäljen Suomen taidekentälle pitkän uransa aikana. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä ja kehitti uransa aikana oman ainutlaatuisen ilmaisutapansa, jossa yhdistyvät perinteiset tekstiilitekniikat ja moderni teknologia. Mistä hän sai rohkeuden käyttää teknologiaa taiteessaan? Mistä hän haki oppinsa? 

Lavosen teokset ovat usein suurikokoisia ja vaikuttavia, ja niissä valo ja tekstiili luovat yhdessä kiehtovia visuaalisia kokemuksia. Hänen taiteensa on esillä useissa julkisissa tiloissa, kuten kirkoissa ja kulttuurikeskuksissa, ja hän on osallistunut lukuisiin näyttelyihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lavonen on saanut uransa aikana useita tunnustuksia ja palkintoja, jotka korostavat hänen merkitystään suomalaisen taiteen kentällä.

Maija Lavosen työssä korostuu materiaalin ja valon vuoropuhelu, ja hän on onnistunut luomaan teoksia, jotka eivät ainoastaan ole esteettisiä, vaan myös herättävät ajatuksia katsojassaan. Hänen innovatiivinen lähestymistapansa tekevät hänestä yhden merkittävimmistä suomalaisista tekstiilitaiteilijoista. Mikä hänen merkityksensä on taiteen innovoijana ja vaikuttajana aikamme  opiskelijoille? Lavonen uudisti suomalaisen ryijyperinteen - vielä juuri ennen kuolemaansa hän kehitti uusia tekniikoita, kuten valokuidun kutomisen osaksi teoksia.

Ohjelman vieraina ovat Arkkitehtuuri- ja Designmuseon kuraattori Harry Kivilinna,  tytär, dramaturgi Sussa Lavonen ja näyttelyintendentti Suvi Saloniemi.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Maija Lavonen – Hiljaisia monumentteja 31.1.–14.9.2025 Arkkitehtuuri- ja Designmuseo, Helsinki.

]]></description><pubDate>Mon, 3 Feb 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-df15cf7ce6b043f28e71aa94956929ba.mp3" type="audio/mp3" length="593664"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-03T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3092"/><itunes:duration>51:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Palander-kohu, DeepSeek ei yllätä, Auschwitzin varjo ja miksi kouluja ei ole tutkittu]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72886379</link><guid isPermaLink="false">1-72886379</guid><description><![CDATA[Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään viikon ajankohtaiset kulttuurin ja median ilmiöt ja arvokysymykset raadin kanssa. Mukana tällä kertaa kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Toimittaja on Reetta Arvila. 

Ensimmäisenä aiheena paneudutaan Kalle Palanderin Gämblers Cast -podcastissa esittämiin alatyylisiin ja seksuaalissävytteisiin kommentteihin naisurheilijoista. Palanderin ja Aleksi Valavuoren keskustelut naisurheilijasta herättivät kuluneella viikolla suurta huomiota ja kovaa arvostelua mediassa. Miten tällaiset puheet yhä edelleen löytävät tiensä julkisuuteen, ja mitä se kertoo kulttuuristamme? Palanderin Yle-kommenttaatorin ura päättyi siihen ja raati pohtii, oliko sanktio oikein mitoitettu.

Viikolla vietettiin Auschwitzin keskitysleirin vapautumisen 80-vuotismuistopäivää. Miten holokaustin muistaminen on muuttunut vuosikymmenten saatossa, ja miksi on tärkeää muistaa oikein? Keskustelussa käsitellään myös holokaustikasvatuksen merkitystä uusille sukupolville ja pohditaan, ovatko nämä opetukset menneet perille ja kauanko tätä opetusta tarvitaan. Elon Musk on kehottanut saksalaisia karistamaan menneisyyden painolastit ja siirtymään eteenpäin. Mitä vaaroja tällaisissa puheissa piilee, ja kuinka pitkälle muistimme riittää, kun holokaustin merkitystä yritetään vähätellä? 

Ekonomisti Heikki Pursiainen avaa keskustelun suomalaisten koulujen tulosten alamäestä. Miksi peruskouluista on niin vähän systemaattisesti kerättyä tietoa niiden merkitykseen nähden, ja kuinka tämä vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen? Eihän voi kehittää jos ei ole tietoja?  

Viime aikoina presidentti on edustanut Suomea muun muassa Tanskan pääministerin keittiössä, Itämeren Nato-maiden kokouksessa sekä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa. Onko Suomessa yhteistoimintakriisi, ja venyttääkö presidentti valtaoikeuksiaan? Millainen on lautaskiistan kulttuuri?

Kiinalainen startup-yhtiö on julkaissut tekoälysovelluksen, joka on suorituskyvyltään samalla tasolla kuin OpenAI:n ChatGPT, mutta huomattavasti halvemmalla. Millaisia vaikutuksia tällä on tekoälykehitykseen, pörssikursseihin ja maailman tekoälyherruuteen. Miksi ei yllätä jos tuoreempi tekoäly ei kuluta yhtä paljon energiaa ja on halvempi?]]></description><pubDate>Fri, 31 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f88e9b42d4664ca1863125881e59f93c.mp3" type="audio/mp3" length="614400"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-31T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3200"/><itunes:duration>53:20</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi romanttista viihdekirjallisuutta rakastetaan ja halveksitaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72885184</link><guid isPermaLink="false">1-72885184</guid><description><![CDATA[Romanttinen viihdekirjallisuus on monien rakastama ja joidenkin halveksuma kirjalllisuudenlaji. Miksi romantiikkaan suhtaudutaan niin ristiriitaisesti? Tähän vastaavat romanttisen viihdekirjallisuuden tekijät kirjailija Maija Kajanto sekä esikoiskirjailija ja booktokkaaja Ulla Onerva.

Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.
Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Thu, 30 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f20f812a897e4b7095baaa20d5af368e.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-30T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomea riivaa purkuvimma - Rakennusten purkaminen on useimmiten järjetöntä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72883439</link><guid isPermaLink="false">1-72883439</guid><description><![CDATA[Kaikki muistavat, että 1960-luvulla purettiin suuri osa suomalaisesta rakennusperinnöstä. Nyt on käynnissä vielä suurempi purkuaalto, ja se vain kiihtyy. Rakennusten purkaminen tulee kuitenkin lähes aina kalliimmaksi kuin vanhan korjaaminen, ja lisäksi purkaminen kiihdyttää jyrkästi ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumisongelmaa. Kulttuuriykkösen studiossa purkamisesta keskustelevat purkamista vastustavan liikeen perustaja Paula Homila, korjausrakentamiseen perehtynyt Pekka Saatsi, prof. Matti Kuittinen sekä Helsingin Vuosaaren uutta asemakaavaa valmistellut arkkitehti Petri Leppälä. Toimittajana on Jonni Roos.
]]></description><pubDate>Wed, 29 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-86f7560ffa474e049c069e2b21b16543.mp3" type="audio/mp3" length="592512"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-29T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3086"/><itunes:duration>51:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi lakkasimme lukemasta? - Pitääkö huolipuhe lukemisen vähenemisestä paikkaansa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72882526</link><guid isPermaLink="false">1-72882526</guid><description><![CDATA[Miksi lakkasimme lukemasta? Ketkä lukevat, ketkä eivät? Miksi kirjoja vieroksutaan? Sosiologi Riie Heikkilän uusi kirja tekee tulkintaa lukemisen muutoksesta Suomessa 1980-luvulta tähän päivään. Hän halusi tutkia niiden ihmisten asenteita, jotka eivät lue paljonkaan - tai ollenkaan. Leea Lakka taas vietti vuoden yläkoulun takarivissä ja kirjoitti lukemista välttelevistä koululaisista  väitöskirjan. Tutkimukseen perustuva tietokirja Kapina pulpetissa ilmestyy tammikuussa. 

Toimittaja Tuula Viitaniemen vetämässä keskustelussa lähdetään liikkeelle kirjoista, mutta päädytään puhumaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja suomalaisten eriävistä todellisuuksista. Lukeminen - ja lukemattomuus - on poliittista!
]]></description><pubDate>Tue, 28 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c980a33db5aa4598a167e7c9c14eed43.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Valvontakomissio Tornissa - näin alkoi rähmällään olon aika]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72881775</link><guid isPermaLink="false">1-72881775</guid><description><![CDATA[Suomen ja Neuvostoliiton solmiman, jatkosodan päättäneen välirauhan rauhanehtojen toteutumista valvoi Suomessa liittoutuneiden nimeämä valvontakomissio syksystä 1944 aina syyskuun 1947 loppuun. Valvontakomissiolla oli pääsy kaikkeen viranomaistieton Suomessa ja sen langettama varjo Suomen itsenäisyyden ja poliittisen kulttuurin ylle jatkui tavalla tai toisella Neuvostoliiton hajoamiseen asti.

Aika herätti suomalaisissa pelon neuvostomiehityksestä ja laajoista vangitsemisista, kuten oli tapahtunut etelänaapuri Virossa. Näiltä molemmilta Suomi kuitenkin säästy. Christer Pursiaisen viime syksyllä julkaistu kirja Zdanov Tornissa kuvailee valvontakomission aikaa Suomessa ja kuvailee suomalaisten vallanpitäjien ja valvontakomissiota johtaneen kenraalieversti Andrei Zdanovin keskinäisiä suhteita. Teos sai viime viikolla Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinnon.

Valvontakomission aikana Suomi määrättiin mm. mittaviin sotakorvauksiin sekä tuomitsemaan joukon valtakunnan eturivin poliitikkoja vankilaan sotasyyllisinä. Miten Suomi selvisi Zdanovin kurin alta? Onko nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa jotakin, joka muistuttaa tuosta ajasta? 

Keskustelijoina ohjelmassa ovat Christer Pursiainen ja historian professori Antero Holmila. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 27 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5417697151c44367bc7a58c3a9a5c7c1.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Trump vastaan DEI-koulutukset, Erika Vikmanin Ich komme ja lapset, USA vastaan Eurooppa ja hyvästi FB     ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72762465</link><guid isPermaLink="false">1-72762465</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa tärkeimmistä kulttuuri- ja media-aiheista ja arvokysymyksistä viikon varrelta ovat keskustelemassa tutkija Jori Grym, arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja professori Laura Kolbe. 

Aiheina mm. miten tekoäly muuttaa todellisuuttamme ja kielen oppimista. The Brutalist -elokuvassa on näyttelijän aksenttia paranneltu teloälyn avulla. Keskustelussa on myös Euroopan idea, onko Eurooppa väsynyt ja hukassa Trumpin uhon edessä ja Venäjän uhatessa idässä? Lähetyksessä käsitellään myös miksi työpaikkojen monimuotoisuuskoulutuksista on noussut kulttuurisota. Trump kielsi valtaan noustuaan liittovaltion DEI-hankkeet ja Yhdysvalloissa yritykset myös lakkauttavat koulutuksia.]]></description><pubDate>Fri, 24 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d99f5c9c6648444bafe382d9338480ad.mp3" type="audio/mp3" length="600000"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-24T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3125"/><itunes:duration>52:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Klaus Härön elokuva kertoo Suomen Schindleristä, joka yritti pelastaa Suomeen tulleita juutalaispakolaisia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72762243</link><guid isPermaLink="false">1-72762243</guid><description><![CDATA[Klaus Härön uutuuselokuva Ei koskaan yksin kertoo miten Suomi luovutti toisen maailmansodan aikaan Natsi-Saksaan juutalaisia. Suomen Schindleriksi kutsuttu Abraham Stiller yritti estää oman henkensä uhalla valtiollista poliisia salaa luovuttamasta pakolaisia keskitysleireihin. Suomessa uskottiin pitkään, että aseveljeydestä huolimatta Suomen juutalaisväestö oli turvassa Natsi-Saksalta (“Meillä ei ole juutalaiskysymystä”). Klaus Härö tutkailee elokuvassaan tätä Suomen historian kipupistettä. Ilman yhden ihmisen rohkeaa toimintaa, olisi Suomen juutalaisten kohtalo voinut olla karmaiseva.

Studiossa aiheesta keskustelevat ohjaaja Klaus Härö sekä dosentti Simo Muir, joka on tutkinut juutalaisten karkotuksia. 
Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
]]></description><pubDate>Thu, 23 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4617f37fb73743e1adac788ae1dc2736.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-23T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Maria Callas oli suuri oopperadiiva ja traaginen julkkis - miten uusi elokuva Maria onnistuu tulkitsemaan hänen elämäänsä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72897167</link><guid isPermaLink="false">1-72897167</guid><description><![CDATA[Oopperamaailman diivasta, Maria Callasista on tehty elokuva. Pablo Larraínin ohjaama elokuva "Maria" on intensiivinen ja visuaalisesti vaikuttava tutkielma oopperamaailman ikonin elämästä ja persoonasta. Larraín, tunnettu muun muassa elokuvistaan "Jackie" ja "Spencer", tuo esiin kykynsä vangita monimutkaisia ja ristiriitaisia hahmoja. Elokuva keskittyy Callasin elämän käännekohtiin ja henkilökohtaiseen kamppailuun avaten intiimin ja syvällisen katsauksen hänen julkisen loistonsa taakse kätkeytyvään yksityiseen maailmaan. Elokuva kertoo yksinäisestä tähdestä, kipeästä äitisuhteesta ja taiteilijana olemisen vaikeudesta.

Elokuvan keskiössä on Callasin jatkuva pyrkimys täydellisyyteen sekä hänen kamppailunsa yksityiselämänsä paineiden kanssa. Käsikirjoitus pureutuu hänen suhteisiinsa, niin ammatillisiin kuin henkilökohtaisiin, tuoden esille hänen monimutkaisen suhteensa esimerkiksi Aristoteles Onassisiin. Larraínin elokuva ei pelkästään kerro Callasin tarinaa, vaan myös tutkii laajempia teemoja kuten naiseuden, taiteen ja julkisuuden hinnan.

Visuaalisesti elokuva vangitsee aikakauden estetiikan, 1970-luvun muodin ja Callasin glamourin yksityiskohtaisesti. Musiikki, erityisesti Callasin ikoniset esitykset, on keskeisessä roolissa luoden emotionaalista syvyyttä ja autenttisuutta elokuvan kerrontaan. Larraín luo sekä historiallisen että henkilökohtaisen kertomuksen, joka puhuttelee niin oopperan ystäviä kuin laajempaa yleisöä. Mikä teki hänestä aikansa legendan? Maria Callasta esittävä Angelina Jolie on sanonut, että hänessä itsessään on myös samaa yksinäisyyttä kuin tähdessä.

Maria Callas, syntyjään Maria Anna Cecilia Sofia Kalogeropoulos, syntyi New Yorkissa vuonna 1923. Hän nousi maailmanmaineeseen 1900-luvun puolivälissä, tunnetuksi erityisesti rooleistaan klassisissa italialaisissa oopperoissa. Callasin kyky yhdistää tekninen taituruus ja syvä tunneilmaisu teki hänestä oopperan kiintotähden, ja hänen tulkintansa teoksista kuten "Norma", "Tosca" ja "La Traviata" ovat jääneet pysyvästi oopperan historiaan.

Ohjelman vieraina ovat musiikkitoimittaja Jan Granberg, elokuvatoimittaja Silja Sahlgren-Fodstad ja some-vaikuttaja ja kirjailija Eeva Kolu.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 22 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-64b7769fafcd485ca01f2d17b67abdbb.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sarjamurhaajien hirmuteoissa näkyy ritualistinen symboliikka]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72761948</link><guid isPermaLink="false">1-72761948</guid><description><![CDATA[Miksi sarjamurhaaja jättää jokaisen uhrinsa yhteyteen saman esineen tai miksi joku valikoi uhrikseen pelkästään neitsyitä? Symbolitutkija Liisa Väisänen on kirjoittanut tietokirjan sarjamurhaajista, joiden tekoihin liittyy ritualismia ja symboliikkaa.

Symboliikka ja siihen liittyvät on läsnä huomaamatta kaikessa arkisessa tekemisessämme lähtien vaikkapa kättelystä, mutta sen tarjoamat merkitykset ulottuvat myös ihmisen psyykeen syvimpiin varjoihin. On hyvä kysyä, hallitsemmeko me näitä symboleja vai hallitsevatko ne meitä? Miten ymmärrämme ihmismieltä paremmin - myös pahuutta itsessämme - jos tunnemme symbolien voiman ja vaikutuksen?

Symbolimurhista ja symbolien vallasta puhuvat tietokirjailija Liisa Väisäsen kanssa uskonnolliseen ja taiteen symboliikkaan perehtynyt kasvatuspedagogi Juha Luodeslampi sekä Suomen dekkariseuran julkaiseman Ruumiin kulttuuri-lehden päätoimittaja Päivi Remes. Toimittajana on Ville Talola.
]]></description><pubDate>Tue, 21 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9bc770507fba4b14a257b358de8a2ac1.mp3" type="audio/mp3" length="601728"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3134"/><itunes:duration>52:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten yhteiskunnan normit ja ihanteet ruokkivat anoreksiaa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72761737</link><guid isPermaLink="false">1-72761737</guid><description><![CDATA[Mielikuva luurankomaisesta teinitytöstä leimaa anoreksiaa, mutta täytyisi muistaa, että anoreksia on ennen kaikkea erittäin vakava mielisairaus, joka voi tulla kenelle tahansa iästä, taustasta tai sukupuolesta riippumatta. 

Syömishäiriöt ylipäätään myös lisääntyivät voimakkaasti etenkin korona-aikaan ja määrä kasvaa edelleen. Syömishäiriöt ovat alihoidettuja ja tilanne on erittäin huolestuttava. 

Anoreksiaan mielisairautena on löydettävissä monenlaisia syitä, niin kuin Eevi Sjöholm omakohtaisessa anoreksiasta kertovassa esikoiskirjassaan Vahva kirjoittaa: “Ne kasvavat sattumissa, luonteenpiirteissä ja geeneissä.” Osansa on myös kuitenkin ympäröivällä maailmalla ja yhteiskunnalla.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan anoreksiaan liitetyistä stereotypioista sekä puretaan sitä miten kulttuurimme ja yhteiskuntamme normit ja ihanteet vaikuttavat anoreksian sairastamiseen. Millä tavoin voisimme puuttua haitallisiin arvoihin ja odotuksiin? 

Keskustelemassa ovat kirjailija Eevi Sjöholm ja Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä. Vieraana piipahtaa myös toimittaja ja kirjailija Laura Juntunen. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Mon, 20 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5ccccf40fc55421d948959da3fb226b4.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa eduskunnan kokkelikestit, kansanedustajien töppäilyt, Lappland-sana muutettava ja Uusi juttu-median startti]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72896784</link><guid isPermaLink="false">1-72896784</guid><description><![CDATA[Perjantaistudion käsittelyssä ovat eduskunnan pikkujoulujen jäljiltä löytyneet huumejäämät sekä kansanedustajien viimeaikaiset edesottamukset vähemmän mairittelevissa yhteyksissä. Mistä nämä kertovat ja mitä meidän pitäisi niistä ajatella?

Keskiviikkona aloitti toimintansa mittavalla ennakkohypetyksellä uutismediamarkkinoiden tuore tulokas, eli Uusi juttu-verkkomedia. Miltä näyttävät joukkorahoituksella ja kannatusjäsenien tuella alkuun saatetun palvelun ensimmäiset askeleet? 

Elokuvaohjaaja Klaus Härön uutuuselokuva Ei koskaan enää kertoo Suomesta Natsi-Saksaan luovutetuista kahdeksasta juutalaisesta ja heidän suojelijastaan Abraham Stilleristä. Minkälainen puheenvuoro elokuva on nykyaikaan, jossa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tila on kuristettu entistä ahtaammalle?

Lopussa pohditaan myös onko termi Lappland muutettava, koska se on kolonialistinen. Tätä on esittänyt saamelaisaktivisti Petra Laiti.  

Perjantaistudiossa ovat raatilaisina oikeushammaslääkäri Helena Ranta, toimittaja Matti Virtanen sekä mainosmies Jussi Turhala. Toimittajana ja raadin puheenjohtajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 17 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-504d19f4f49f4eb7b246b55c0d34940e.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-17T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Naiset, rock ja tasa-arvo]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72760929</link><guid isPermaLink="false">1-72760929</guid><description><![CDATA[Onko musiikkiala yhä vain miesten oma hyvävelikerho, vai onko muillakin, esimerkiksi naisilla tasaveroinen mahdollisuus luoda musiikkiuraa Suomessa?
Tutkimusten mukaan naiset joutuvat musiikkialalla kohtaamaan vähättelyä, henkistä väkivaltaa ja nöyryyttämistä. Osittain siitä syystä vain 21% Suomen säveltäjistä ja sanoittajista on naisia.
Studiossa on kolme pitkän linjan muusikkoa, joilla on kanttia puhua: Aija Puurtinen, Liisa Akimof ja Maritta Kuula ovat työskennelleet musiikkialalla säveltäjinä ja sanoittajina jo 40 vuotta. He kertovat kohtaamistaan vaikeuksista ja siitä, mikä alalla on muuttunut.
Arvon leidit laativat myös raikkaan mimmisoittolistan kuulijoiden iloksi.

Lähetyksen toimittaa Harto Hänninen.

Soittolista:
Maritta Kuulan valinnat:
Rebekka Holi: Kukkaan
Rosita Luu: Äiti
Iiro Haarla Electric Ensemble: Deep in the Eye of The Whale

Aija Puurtisen valinnat:
Joni Mitchell: Both sides now (sekä 1969 että 2000 versiot)
Vilma Jää: Saatanan saalistaja
Josefina Vannesluoma: Mortal Lease -LP, esim The Moment came

Liisa Akimofin valinnat:
Rosita Luu: Rottanainen
Litku Klemetti: Jos olisin koira
Lyyti: Olen matkalla kaatamaan patsaita

Harto Hännisen valinnat:
Maritta Kuula: Mä putoon jaloilleni
Liisa Akimof: Apteekin edessä
Aija Puurtinen: Koko ajan tuulee]]></description><pubDate>Thu, 16 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c22d39adb2ac4b038a9188d09a1264e1.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-16T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Orwellin Eläinten vallankumous ja demokratian uhkakuvat nyt]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913318</link><guid isPermaLink="false">1-72913318</guid><description><![CDATA[Michael Baranin tulkinta tuo Kansallisteatteriin George Orwellin klassikon Eläinten vallankumous (1945), joka käsittelee vallan korruptiota ja totalitarismin syntyä. Tarinassa Jonesin maatilan eläimet kapinoivat, kukistavat ihmisisäntänsä ja perustavat Eläinten tilan, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia. Aluksi kaikki sujuu hyvin, mutta pian kohdataan ongelmia ja siat alkavat johtaa, muuttaen tasa-arvon periaatteita.

Brittikirjailija ja lehtimies Orwell (1903-1950) kirjoitti "Eläinten vallankumous" diktatuurisatiirinsa Espanjan sisällissodan ja Stalinin Neuvostoliiton innoittamana.

Filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut tutkija Timo Miettinen kirjoittaa tietokirjassaan Demokratian aika (Teos, 2024), että moderni demokratia on kehittynyt historian kriisien ja edistyksen ajatusten kautta. Mutta miltä näyttää demokratian tulevaisuus; opittiinko diktatuurien synnystä mitään?

Diktatuureista ja demokratian tulevaisuudesta taiteen ja tutkimuksen kautta ovat keskustelemassa ohjaaja Michael Baran ja akatemiatutkija, tietokirjailija Timo Miettinen.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Wed, 15 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9799eeee52f546bd951460d150478251.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-15T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Podcastien nousu: Onko Suomessakin meneillään podcastien voittokulku?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72760616</link><guid isPermaLink="false">1-72760616</guid><description><![CDATA[Vuonna 2003 päivänvalon näkivät ensimmäiset podcastit, kun bloggaajat nauhoittivat ajatuksiaan mp3-muotoon ja julkaisivat niitä. Ylekin kokeili podcastin tekoa jo vuonna 2007 musiikkialan kulisseihin kurkistaneen Pop-talk-ohjelman muodossa. Podcastaaminen ei kuitenkaan ottanut tulta alleen vielä 2000-luvulla vaan vasta vuoden 2014 vuoden lopulla. Amerikkalainen rikostarinaan pureutunut Serial-sarja räjäytti jättipotin ja pisti ison pyörän liikkeelle.

Sen jälkeen Nelonen media käynnisti Suplan ja Yle Areenassakin alettiin julkaista podcasteja entistä enemmän.

Loppu on historiaa: Nykyään kaikesta kuunneltavasta sisällöstä puhutaan iloisesti podcasteina. Radiolähetyskin muuttuu jälkikuuntelussa podcastiksi, kun sen laittaa nettiin.

Podcastien voittokulkua on juhlittu viime vuodet, mutta mikä on kasvun ja suosion mittakaava meillä Suomessa? Kuka kuuntelee podcasteja? Mitä kuunnellaan? Kuinka paljon potentiaalia kasvuun on ja millainen bisnes podcastit ovat? Miltä tulevaisuus näyttää?

Kulttuuriykkösen vieraina ovat podcast- ja äänikirjapalvelu Podimon sisältöpäällikkö Tipi Takala, juuri toimintansa lopettaneen podcastien tuotantoyhtiö Jaksomedian entinen toimitusjohtaja Olli Sulopuisto sekä Ylen vastaava tuottaja Aino Töllinen, joka vastaa Areenan podcastien kokonaisjulkaisusuunnittelusta. Toimittaja on Reetta Arvila.]]></description><pubDate>Tue, 14 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-72d2a49339d141518f46a44cd2f4046d.mp3" type="audio/mp3" length="601920"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3135"/><itunes:duration>52:15</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mihin Elon Musk vie Yhdysvallat - ja ehkä meidät muutkin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72760331</link><guid isPermaLink="false">1-72760331</guid><description><![CDATA[Yhdysvaltain toista kertaa virkaan astuva presidentti Donald Trump on nimittänyt teknomiljardööri Elon Muskin valtionhallinnon tehostamisviraston johtoon, mikä herättää kysymyksiä rahan vallasta Yhdysvaltain politiikassa ja myös siitä, mitä Elon Musk itse tavoittelee.

Miten Teslan, SpaceX:n ja X:n (entisen Twitterin) johtaja voi muokata USA:n hallintoa ja koko maailmaa? Onko Musk nerokas innovaattori vai vallanhimoinen uhka ihmiskunnalle? Käsittelyssä ovat myös kiistanalaisen teknologiagurun Muskin innovaatiot sähköautoista avaruusteknologiaan ja hänen roolinsa sosiaalisessa mediassa.

Studiossa vieraina ovat futuristi Perttu Pölönen, entinen startup-yrittäjä Sami Kuusela sekä politiikan tutkija Markus Kantola. Pauliina Grym toimittaa.

(Keskustelu on äänitetty 12.12.2024.)]]></description><pubDate>Mon, 13 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-71c59074c0154fde8c0c0259c0b9b186.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Hollywood palaa ja ilmastonmuutos, Afrikan tähti -kohu taas ja miljardöörejä ei saa pilkata]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72913313</link><guid isPermaLink="false">1-72913313</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemme median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä. Vieraina ovat vakiraatilaiset kulttuuritoimittaja Ville Hänninen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja toimittaja Leena Virtanen. 

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten Hollywoodin katastrofaaliset maastopalot lisäävät tietoutta ilmastonmuutoksesta? Raati pohtii ilmastokriisin talousvaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja, kuten kasvisruokavaliota ja hiilidioksidin varastointia. Menettääkö Kalifornia pian statuksensa haluttuna asuinpaikkana?  

Toisena aiheena on  Afrikan tähti -lautapeliin liittyvä kohu.Onko peli haitallisen kolonialistinen ja rasistinen vai pelkkää nostalgiaa? Pitäisikö peliin lisätä historiatietoa vai onko kyse ylireagoinnista? Montako kertaa tästä pitää keskustella?

Ville Hänninen nostaa esiin Washington Postin pilapiirtäjä Ann Telnaesin irtisanoutumisen sananvapauden puolesta, kun taas Heikki Pursiainen puhuu sosiaalisen median tulevaisuudesta vuonna 2025. Meta luopuu faktantarkistuksesta, mutta riittääkö yhteisöhuomautusjärjestelmä hillitsemään toksista menoa ja disinformaatiota. Leena Virtanen kysyy miksi Tiina Lymin Queen of Fucking Everything-tv-sarja kiinnostaa potentiaalisesti melkein kaikkia? Siksi että kerrankin suomalaiset onnistuu tai ainakin niin väitetään? Vai onko niin, että sarjan aihe, raha, yhdistää kansaa?
]]></description><pubDate>Fri, 10 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8b75362acb1242b68ba964a5a6dc754d.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-10T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lux Helsinki ja valotaiteen ihmeelliset mahdollisuudet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72759020</link><guid isPermaLink="false">1-72759020</guid><description><![CDATA[Lux Helsinkiä vietetään 8.-12.1.2025. Festivaalin 2025 teema on Tarinoita toisaalta. Mikä on valotaiteen suhde muihin taiteenlajeihin? Mitä erityistä valotaiteella voi ilmaista? Miten runoja voi tulkita valotaiteen muodossa? Mikä on valotaiteen merkitys näyttämöteoksissa ja miltä näyttää valotaiteen tulevaisuus? Mitkä kansainväliset teokset kannattaa nähdä?

Oululainen valotaiteilija Olivia Pohjola teki Lux Helsinkiin tilausteoksena Beings-nimisen valoteoksen Vanhaan kauppahalliin. Pohjola työskentelee valaistussuunnittelijana taiteiden parissa. Millä tavalla valolla voi muuttaa paikan henkeä?

Ohjelman vieraina ovat Lux Helsinki-tapahtuman taiteellinen johtaja Juha Rouhikoski, valotaiteilija Olivia Pohjola ja Runeberg-palkittu Olli-Pekka Tennilä, joka vierailee valotaiteen puolelle teoksellaan Apopteoosi I – fragmentteja ulkopuolelle.  

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 9 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-474b951832c648e39e79f28e2255e884.mp3" type="audio/mp3" length="593280"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-09T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3090"/><itunes:duration>51:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Saako sponsorin logo näkyä taideteoksessa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72850288</link><guid isPermaLink="false">1-72850288</guid><description><![CDATA[Suomen valokuvataiteen museossa oli joulukuussa esillä teos, jossa kuvan keskeisenä osana oli Valion soijajugurttipurkki. Kyse ei ollut kriittisestä tai ironisesta kommentoinnista, vaan kaupallisesta brändiyhteistyöstä. Jopa teoksen nimi oli sama kuin Valion brändikampanjalla. Tiettävästi tämä on ensimmäinen kerta, kun sponsori saa logonsa museonäyttelyssä olevaan teokseen Suomessa. Kulttuuriykkösessä keskustellaan tuotesijoittelun pelisäännöistä kuvataiteen kontekstissa.

Keskustelemassa Suomen valokuvataiteen museon johtaja Anna-Kaisa Rastenberger, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki, ekonomi, kuvataiteilija ja taidebloggari Terese Kühl sekä kuvajournalisti, kuvittaja ja tuottaja Klaus Welp.

Toimittajana on Jonni Roos.]]></description><pubDate>Wed, 8 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b2ac2194cfec4fc783f67f0c3a5445ea.mp3" type="audio/mp3" length="592896"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-08T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3088"/><itunes:duration>51:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko "woke" kuollut? - Ajan henki on jälleen saranakohdassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72758754</link><guid isPermaLink="false">1-72758754</guid><description><![CDATA[Republikaanien ehdokas Donald Trump voitti USA:n vaalit, ja moni näki tämän merkkinä siitä, että amerikkalaiset ovat kyllästyneet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vähemmistöjen tasa-arvon korostamiseen, niinsanottuun woke-ajatteluun, niin politiikassa, arjessa kuin viihteessäkin. 

Woken puolustajat karsastavat koko termiä, ja sanovat pyrkivänsä rakentamaan aidosti oikeudenmukaista ja yhdenvertaista maailmaa. Woken vastustajat taas syyttävät ideologiaa syrjiväksi, hiljentäväksi ja perimmiltään rasistiseksi. Suomessa jotkut woken kritisoijat ovat verranneet sitä taistolaisliikkeeseen.  

Onko tasa-arvoa korostava ideologia woke kuolemassa? Onko intersektionaalisen feminismin kritiikki ansaittua? Ja miten hyvin Yhdysvalloissa syntynyt woke-ideologia istuu Suomeen?

Keskustelemassa ovat historiantutkija ja dosentti Ari Helo, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi sekä Lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija Seida Sohrabi.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Tue, 7 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ac82898baa8e4dfb91c6b1d9358edca1.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa sotilas Lysanderin kuolema, Stubbin puheen analyysi ja hylkääkö koulukirjojen sukupuoliopetus biologian]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72492745</link><guid isPermaLink="false">1-72492745</guid><description><![CDATA[Vuoden 2025 ensimmäinen Perjantaistudio laittaa nippuun vuodenvaihteen ajan tärkeimmät kulttuurin ja median aiheet ja arvokysymykset. Pohdinnassa on muun muassa presidentti Alexander Stubbin ensimmäisen uudenvuodenpuhe, Helsingin Sanomien luettelo 2000-luvun sadasta parhaasta kirjasta, urheilijoiden runsas edustus politiikassa sekä sukupuolen binäärisen määrittelyn haastaminen peruskoulun oppikirjoissa.

Perjantaistudiossa puhutaan myös ammattisotilas Aleksi Lysanderista. Uutiset vuodenvaihteessa kertoivat hänen menehtymisestään taistelussa Itä-Ukrainassa.

Raatilaisista ovat mukana toimittaja Aino-Mari Tuuri, kosmologi Kari Enqvist sekä kirjailija Jarkko Tontti. Perjantaistudion toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 3 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d0994401209b4bcc88a9eca69a4508e0.mp3" type="audio/mp3" length="599040"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-03T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3120"/><itunes:duration>52:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sarjakuvavinkit - vuoden 2024 parhaat]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72492541</link><guid isPermaLink="false">1-72492541</guid><description><![CDATA[Vuosi 2024 oli rikas ja runsas sarjakuvavuosi niin kotimaisen kuin käännössarjakuvankin osalta. Studiossa on kolme sarjakuvan asiantuntijaa, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen, Sarjainfo-lehden päätoimittaja Aino Sutinen sekä Tähtivaeltaja-lehden päätoimittaja Toni Jerrman. Jokainen suosittelee kolmea suosikkiaan menneen vuoden sarjakuvista.

Suositellut sarjakuvat ovat:
Marjane Satrapin toimittama Nainen, elämä, vapaus -antologia, 
Jessi Jokelaisen Femokratia, 
Niko-Petteri Nivan Salome, 
Tim Probertin Lightfall 1: Viimeinen liekki, 
Sami Makkosen Sielujen kutoja, 
Jim Starlinin ja George Perezin Kostajat - Ikuisuuden rautahanska, 
Matti Hagelbergin Vajoava Ateneum, 
Kati Kovácsin Kaya, Hanneriina Moisseisen. 
E. L. Karhun Ajan rajalla 
sekä Tommi Musturin Future.
Ohjelman juontaa Harto Hänninen.]]></description><pubDate>Thu, 2 Jan 2025 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e867ffa3156149f59e63006bee461549.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-02T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nosferatu - Eggersin tuore näkemys Stokerin ja Murnaun kauhuikonista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72418082</link><guid isPermaLink="false">1-72418082</guid><description><![CDATA[Kreivi Dracula, tai oikeastaan Kreivi Orlok tulee taas! Alkuvuoden 2025 suurin kauhuelokuvatapaus herättää klassisen vampyyritarinan uudelleen henkiin.

Miten aikamme arvostetuin kauhuohjaaja Robert Eggers onnistuu tuomaan Bram Stokerin alkuperäistarinan ja vuoden 1922 F. W. Murnaun klassikkoelokuvan tähän aikaan? Miten Eggersin Nosferatu vertautuu vuoden 1979 Werner Herzogin Nosferatu tai vuoden 1992 Francis Ford Coppolan Dracula -adaptaatioiden kanssa? Kuinka hyvin uusi versio perustelee paikkansa Dracula-elokuvakaanonissa?

Miksi vampyyritarinat ja Kreivi Draculan myytti kiinnostaa meitä vuodesta toiseen, ja millaiset ovat vampyrismin juuret? 

Kulttuuriykkönen saa vieraakseen kauhukirjailija Tiina Raevaaran sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja-tietokirjailija Matti Rämön. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 23 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9cf7c5aa80274cbe8fcedd66c92f169d.mp3" type="audio/mp3" length="595008"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-23T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3099"/><itunes:duration>51:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa WOKE vs. MAGA, Lucia-kohu, säälimättömät sakset, tekoäly ja Taylor Swiftin menestys]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72746109</link><guid isPermaLink="false">1-72746109</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa perkaamme vuoden 2024 kiinnostavimmat ja kiistanalaisimmat kulttuuriaiheet.

Ensimmäisenä käsittelemme "woke" ja MAGA -kulttuurien taistelua USA:n presidentinvaalien yhteydessä. Jussi Turhala pohtii, kumpi kulttuuri on niskan päällä ja miten tämä vaikuttaa globaalisti ja Suomessa. Matti Virtanen tuo esille näkemyksiä siitä, miten Trumpin voitto voi heikentää identiteettipolitiikkaa ja mitä tämä tarkoittaa kulttuurikentällä.

Seuraavaksi puhumme Lucia-neidon valinnasta ja siihen liittyvistä rasistisista reaktioista. Puoliksi ghanalaisen Daniela Owusun valinta nostatti esiin ikäviä kommentteja. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo Suomen nykytilanteesta ja miten vastaavat reaktiot voidaan estää.

Lähetyksessä käsitellään myös hallituksen kulttuurileikkauksia ja niiden vaikutuksia suomalaiseen taiteeseen. Vastapainoksi puhutaan Taylor Swiftin tuottavasta maailmankiertueesta.

Vuodesta 2024 ei voi puhua ilman tekoälyä. Kelpaako sen tuottama sisältö kuluttajille? Viimeisenä aiheena on vuoden asennekysely, joka koskee miesten asenteita naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Tämä metodologisesti ongelmallinen kysely nostatti kysymyksiä median vastuusta.

Keskustelemassa ovat toimittaja Matti Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Puhetta johtaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 20 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c6770b12568b4e92b456abb5774d653a.mp3" type="audio/mp3" length="591168"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3079"/><itunes:duration>51:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millainen vaikutus somenäkyvyydellä on kirjan menestymiseen ja myyntiin? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72413665</link><guid isPermaLink="false">1-72413665</guid><description><![CDATA[Useimmat kirjailijat esittelevät nykyään työtään ja teoksiaan sosiaalisessa mediassa. Kirjakustantamoista tuumataan yksimielisesti, että kenenkään kirjailijan ei ole pakko olla aktiivinen somessa, mutta toki kirjailijoita kannustetaan enemmän kuin mielellään markkinoimaan itseään ja kirjojaan. Esimerkiksi Otava järjestää kirjailijoilleen koulutuksia aiheeseen liittyen. 

Somenäkyvyyttä kirjoille tarjoilevat paitsi itse kirjailijat, myös eri sosiaalisen median alustoilla liikkuvat kirjallisuuden harrastajat. Suositukset leviävät tehokkaasti, kun esimerkiksi instagramissa on nykyään pilvinpimein innokasta lukijakuntaa ja kirjagrammaajat esittelevät ja arvostelevat lukemiaan teoksia. Maailmalla syntyy suuria kirjailmiöitä tiktokin voimin ja myös Suomessa viimeisen vuoden aikana kirjatokkaajien määrä on lisääntynyt.     

Millainen painoarvo somenäkyvyydellä on kirjan menestymiseen? Keskustelua käyvät nuortenkirjailijat Annukka Salama ja Anne-Maija Aalto sekä Otavan viestintä- ja markkinointipäällikkö Jenni Lindvall. Vieraana piipahtaa myös kirjailija Iida Rauma, joka ei ole somessa ollenkaan. Toimittaja on Reetta Arvila. 
]]></description><pubDate>Thu, 19 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bacc2a5528434fb4931fe2100e6d15f4.mp3" type="audio/mp3" length="602304"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3137"/><itunes:duration>52:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Dingo-mania & Levoton tuhkimo -elokuva]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72630190</link><guid isPermaLink="false">1-72630190</guid><description><![CDATA[Loppuvuoden odotetuimpia kotimaisia elokuvia, Levoton tuhkimo kertoo 80-luvun suosituimman suomirock-yhtye Dingon alkuajan tarinaa ja kuvaa sen nostattamaa Suomessa ennennäkemätöntä fanimaniaa. 

Miksi porilaisbändistä tuli niin valtava ilmiö, ja millainen oli sen lähtölaukaus? Miten elokuva esittää ajankuvan ja koko bändin tarinan? Mistä jopa hysteerisiä piirteitä saanut fanitus Dingoa kohtaan kumpusi? Ja millainen on ollut Dingon vaikutus suomalaiselle pop- ja rock -musiikille sekä kulttuurille?

Kulttuuriykkönen saa vieraiksi elokuvan ohjaaja Mari Rantasilan sekä käsikirjoittaja Hanna Leivonniemen. Mukana myös Dingon alkuperäinen ja nykyinen kitaristi Jonttu Virta. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 18 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-80bdfd17053b4476be6246052f42e61a.mp3" type="audio/mp3" length="608640"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-18T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3170"/><itunes:duration>52:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Timo K. Mukka kirjoitti ja eli kiihkeästi ja paloi loppuun juorumedian ahdistamana ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72413494</link><guid isPermaLink="false">1-72413494</guid><description><![CDATA[Kirjailija Timo K. Mukka syntyi evakkomatkalla Ruotsissa 17.12.1944, tasan 80 vuotta sitten. Köyhän pellolaisen perheen poika kyseli jo 13-vuotiaana kustantamosta, otetaanko käsinkirjoitettuja kirjoja vastaan. Poikaa askarrutti, voiko köyhästä tulla kirjailija. Esikoisromaani Maa on syntinen laulu julkaistiin, kun Mukka oli 19-vuotias. Hänestä tuli saman tien tunnettu, kohuttu ja parjattu ihminen. 

Mukan Maa on syntinen laulu -romaani oli koti, uskonto ja isänmaa -Suomessa Hannu Salaman Juhannustanssin kaltainen ukkosenjohdatin. Mukka joutui kohtalokkaasti Hymy-lehden juorujournalismin vainoamaksi.  
 
Mukan kanssa samoilta seuduilta kotoisin oleva kirjailija Sini Silveri on kirjoittanut elämäkerran Miltä männystä tuntuu olla mänty - Timo K. Mukan elämä. Tuula Viitaniemi haastattelee.
]]></description><pubDate>Tue, 17 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-07d9a82aa4044696820af41984302f9e.mp3" type="audio/mp3" length="584832"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-17T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3046"/><itunes:duration>50:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarja vie 1800-luvun lopun ihmisten kohtaloiden äärelle]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72413354</link><guid isPermaLink="false">1-72413354</guid><description><![CDATA[1920-luvun väkivaltainen ja syntinen Helsinki herää henkiin Virpi Hämeen-Anttilan kirjoittamassa Björk -dekkarisarjassa. Nyt kirjailija on suunnannut katseensa kauemmaksi. Taiteellisia kullankeltaisia maisemia, tuttuja kansallistaiteestamme, vie lukijan uusimmassa Synnyinmaa-sarjassa vielä kauemmaksi Suomen historiassa. Sarastus on sarjan ensimmäinen osa. Romaanin nimi symboloi myös uuden ajan alkua. Kirjassa kohtaamme köyhän torpan pojan ja hänen rakkautensa, vauraan talon tyttären, Briitan. Briitta on kiinnostava henkilö, hän on yllättävän moderni ja vapautunut tuon ajan naiseksi, miksi Hämeen-Anttila halusi luoda hänestä noin empansipoituneen? Onko tämä uutta että annetaan vahvempi ääni tänään myös historian naisille fiktiossa? 

Aikakausi on 1850-luku ja Häme. Mikä tässä ajassa kiinnosti Virpi Hämeen-Anttilaa juuri nyt? Kirjan loppusanoissa hän pyytää anteeksi paikkakunnan asukkailta, hän on viettänyt 23 vuotta kirjan seuduilla. Mikä merkitys Hämeellä on kirjailijalle?

Miten Hämeen-Anttila kuvailee 1800-luvun lopun sääty-yhteiskuntaa? Millainen maamme oli sillon Venäjän vallan aikana? Romaanin ensimmäisessä osassa hän kuvaa Krimin sodan vaikutusta suomalaisiin. Virpi Hämeen-Anttila kuvaa myös miten Suomi muuttuu, rautatietä aloitetaan suunnittelemaan ja Cygnaeus lähtee ulkomaille tutustumaan kansakoululaitokseen. Oliko tämä uuden sivistysmaan syntyaikoja? Toisessa osassa Myöhäinen kevät kirjailija kuvaa ankaraa talvea ja kovia katovuosia. Kuvaukset Helsingistä ja sen älymystöstä ja eliitistä kertovat ajasta josta Suomi ponnisti ylöspäin.

Ohjelman vieraana on kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 16 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-750cc3c7c32b444ba1fdf443a5e7fc88.mp3" type="audio/mp3" length="596544"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-16T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3107"/><itunes:duration>51:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Mika Waltarin sadismi, journalismi Olga Temosen syövästä ja avioliittoinstituution romahdus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72306747</link><guid isPermaLink="false">1-72306747</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemme median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä. Vieraina ovat vakiraatilaiset kulttuuritoimittaja Ville Hänninen, Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen ja Antiikki ja Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola.
Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ensimmäisenä aiheena ovat Mika Waltarin yllättävät kirjeet rakastetulleen, jotka Helsingin Sanomien toimittaja Venla Rossi löysi Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta. Paljastukset sisältävät myös pornografisen ja sadistisen runoelman käsikirjoituksen, joka on saanut tutkijat pohtimaan kirjailijan pimeää puolta. Ville Hänninen tuo esille, että vaikka juttu on uutinen, se ei välttämättä mullista Waltari-kuvaa, sillä 1900-luvun alun runoudessa oli runsaasti erotiikkaa ja sadismia.

Toisena aiheena käsitellään vaihtoehtoisten syöpähoitojen uutisointia. Näyttelijä Olga Temonen sairastui vakavaan aivokasvaimeen ja kävi Saksassa vaihtoehtoisissa hoidoissa. Tämä artikkeli on herättänyt kritiikkiä, sillä professori Hanna Meretoja ja tutkija Astrid Joutseno ovat huolissaan sankaritarinoiden rakentamisesta, jossa julkinen terveydenhuolto asemoidaan vastustajaksi. Keskustelussa pohditaan, puffataanko artikkelissa hoitomuotoa ilman lääketieteellistä pohjaa ja onko tässä kritiikkiä suomalaisia syöpähoitoja kohtaan.

Annu Kemppainen nostaa esille pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin, jota on kritisoitu liian vaikeaksi ja ankeaksi. Taiteilija Antti Nylénin tummanpuhuva tyyli herättää kysymyksiä siitä, miten joulun perinnettä saa uudistaa ja tavoitellaanko tällä nuorempaa yleisöä.

Mirva Saukkola pohtii, miksi emme enää mene naimisiin. Onko avioliittoinstituutio romahtamassa? Keskustelussa käsitellään avioliiton ja avoliiton eroja sekä hääbisneksessä tapahtuneita muutoksia. 
Lopuksi palataan Linnan juhliin ja Lucia-perinteen uudistamiseen. Vuoden Lucia, Daniela Owasu, haluaa näyttää, että kuka tahansa voi olla Lucia.Onko tämä parasta lääkettä kaamosmasennukseen?

Tervetuloa mukaan kuuntelemaan Kulttuuriykkösen Perjantaistudiota!]]></description><pubDate>Fri, 13 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f3a49eb96c744c8ca7ffad0cf0b6f912.mp3" type="audio/mp3" length="599424"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3122"/><itunes:duration>52:02</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sinuhe Egyptiläinen arkeologin silmin ja uuden Waltari-skandaalin valossa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72306219</link><guid isPermaLink="false">1-72306219</guid><description><![CDATA[Mika Waltarin Sinuhe egyptiläistä kehuttiin aivan hämmästyttävästä historiallisesta osumatarkkuudesta sen ilmestyttyä vuonna 1945. Pyyhkeitä kirjailija sai lähinnä erämaan hiekkakirpuista, joita erään hyönteistutkijan mukaan oli tullut alueelle 2000 vuotta myöhemmin. Vuoden 1945 jälkeen on tullut paljon uutta tietoa faaraoiden Egyptistä ja Lähi-idästä. Arkeologi Minna Silver tarkastelee kirjassaan Sinuhe egyptiläisen maailma — Arkeologin silmin luku luvulta miten hyvin Sinuhen maailma pitää paikkansa. Miten Mika Waltari on voinut tietää joitakin muinaisia asioita niin yksityiskohtaisesti - ja missä asioissa on kirjailija mennyt metsään?

Vieraina ovat dosentti Minna Silver, joka on Lähi-idän ja Välimeren arkeologian ja historian sekä maailman kulttuuriperinnön asiantuntija, jolla on vuosikymmenten kokemus kenttätyöstä Lähi-idässä sekä professori emeritus ja Waltari-asiantuntija Panu Rajala.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
]]></description><pubDate>Thu, 12 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cfbe0b81b1a64cddb8a633119a4327c4.mp3" type="audio/mp3" length="601728"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3134"/><itunes:duration>52:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Taru sormusten herrasta: Rohirrimin sota & Tolkien-vuosi 2024]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72495714</link><guid isPermaLink="false">1-72495714</guid><description><![CDATA[Kuluva vuosi 2024 on ollut kiinnostava fantasiakirjailija J. R. R. Tolkienin perinnön suhteen. Sen lisäksi, että ensimmäinen kirja Sormuksen ritarit julkaistiin 70 vuotta sitten, on Tampereen teatterin suurin menestys on ollut Taru Sormusten Herrasta -näytelmä. Lisäksi suoratoistopalvelu Amazon Prime julkaisi syksyllä toisen kauden Mahtisormus-tv-sarjasta, ja nyt Rohirrimin sota -niminen animaatioelokuva tulee ensi-iltaan elokuvateattereissa.

Elokuvan on ohjannut anime-elokuvantekijä Kenji Kamijama, ja se vie katsojat seuraamaan Rohanin kuninkaan ja hänen tyttärensä kohtaloa lähes 200 vuotta ennen päätrilogian tapahtumia. 

Dunlendingin lordi Wulfin kostonhimoinen hyökkäys pakottaa kuningas Helm Vasarakäden soturitytär Héran ryhtymään viimeiseen, uhkarohkeaan kamppailuun muinaisessa Hornburgin linnakkeessa, joka tullaan myöhemmin tuntemaan Helmin syvänteenä. 

Millaisesta elokuvasta on kyse? Miten japanilainen animaatio elokuvamuotona palvelee Tolkienin maailmaa? Millainen maailma Tolkienin ympärillä on avautunut kuluneen vuoden aikana, ja mihin suuntaan modernin fantasian isänä pidetyn kirjailijan perintöä ollaan viemässä?

Kulttuuriykkönen saa vieraikseen fantasiakirjailija Vehka Kurjenmiekan sekä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 11 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fb747367c65d4c5eb273c046e9eae3f7.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-11T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millaista taidekritiikin pitäisi olla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72305867</link><guid isPermaLink="false">1-72305867</guid><description><![CDATA[Kulttuurikritiikki on vähentynyt ja yhä harvempi teos päätyy ammattimaisen arvostelijan analysoitavaksi. Bloggarit kehuvat esityksiä, koska heidän seuraava vapaalippunsa riippuu siitä, kuinka paljon he kehuvat. Systemaattisen kulttuurikritiikin katoaminen tarkoittaisi myös kulttuurin kuluttajansuojan heikkenemistä. Jonkun on katsottava teoksia 'sillä silmällä', vaikka tekijöistä voikin toisinaan tuntua, ettei heitä ymmärretä.

Onko kulttuurikritiikki pelkkä mielipide vai yleispätevä arvio teoksesta? Mitä kritiikiltä voi odottaa ja mikä siihen ei kuulu? Milloin kritiikki pilaa itse taidekokemuksen? Saako tekijöitä haukkua nimeltä?

Ja kenelle kritiikin ovat ensijassa suunnattuja - tekijöille tai yleisölle?

Miten kriitikko osaa katsoa kaapin päälle nostettuja tekijöitä tai muodissa olevia aiheita? Tekipä arvostettu taiteilija xx mitä tahansa, aina kehutaan? Jos teoksessa käsitellään esim. rodullisuutta tai muita muodissa olevia aiheita, onko se silloin aina hyvä?

Entä onko kriitikko itseasiassa wannabe-taiteilija, joka purkaa turhautumistaan arvostelemalla muita?

Vieraina teatteri- ja tanssikriitikko Maria Säkö, kulttuuritoimittaja ja kriitikko Matti Tuomela, Kulttuurijournalismin valtionpalkinnon saanut Kare Eskola sekä viulisti Eriikka Maalismaa.

Ohjelman toimittajana on Liisa Vihmanen.]]></description><pubDate>Tue, 10 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d936b203206c4a1f9909ba8e36f4de9a.mp3" type="audio/mp3" length="595584"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-10T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3102"/><itunes:duration>51:42</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Joulun symbolit ja niiden selitykset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72305588</link><guid isPermaLink="false">1-72305588</guid><description><![CDATA[Symbolitutkija Liisa Väisänen on tutkinut jo aikaisemmin symboleiden syntyä alkemiasta kabbalaan. Uudessa kirjassaan Symbolien joulu hän avaa kulttuurihistoriamme kansainvälisiä juuria. Miksi laitamme rusetin joululahjan päälle, miten kärpässieni liittyy jouluun? Miten joulun väreiksi valikoitui vihreä, punainen ja kulta ja mitä nämä värit merkitsevät?

Nyt uudempi joulukoriste meidän pohjoisissa kodeissa on puinen pähkinänsärkijänukke. Tämä itse pähkinänsärkijä, keittiövälineenä on keksitty jo 1600-luvulla, mutta kuuluisaksi se tuli Tšaikovskin Pähkinänsärkijä-baletista, jonka ensi-ilta oli Pietarin Mariinski-teatterissa vuonna 1892. Miksi pähkinänsärkijästä tuli näin suosittu joulukoriste? Mitä tämä sotilas symboloi? Onko tässä vedenjakaja, ei kristillisestä symbolista tulee uudenlainen maallisempi joulukoriste? 

Ohjelman vieraana on symbolitutkija Liisa Väisänen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 9 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1b2a4c61d2c74c9fbcb4a74a05e9f126.mp3" type="audio/mp3" length="598464"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-09T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3117"/><itunes:duration>51:57</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nykynoituus ja noitavainot]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72462604</link><guid isPermaLink="false">1-72462604</guid><description><![CDATA[Noituus ei ole kadonnut Suomesta mihinkään. Tänä päivänä noituuteen liittyy mm. vahvaa feminististä filosofiaa, uskoa muinaisiin kansanparannuskonsteihin sekä pyrkimys muuttaa ihmisen luontosuhdetta. Nykynoita on usein myös kybernoita, joka ammentaa ja välittää noituuttaan sosiaalisen median ja muiden sähköisten foorumien välityksellä. Nykynoidat eivät ole mikään yhtenäinen uskomusten harjoittajaryhmä, vaan heidän välillä on keskinäistä kitkaa ja näkemyseroja. 

Millaisia kirjouksia ja loitsuja nykynoidan työkalupakkiin kuuluu, ja missä määrin kyseessä on itsensä kehittämisen muoto ja self-help -suuntaus, missä määrin todellista taikuuden etsimistä ja käyttämistä? 

Mitä nykynoidat tavoittelevat, miksi noituus tuntuu elävän uutta nousukauttaan ajassamme ja kuinka varteenotettavasta ilmiöstä todellisuudessa on kyse? Millaisen kuvan populaarikulttuuri on meille noituudesta antanut, ja onko kuvaan tullut muutos uusien elokuvien, tv-sarjojen ja pakanallisuudesta ammentavan musiikin myötä? 

Millaisia olivat historian noitavainot, ja mihin ne oikeasti perustuivat?

Kulttuuriykkönen saa vieraakseen nykynoita-tietokirjailija Kupariketun, hyvinvointivalmentaja-tietokirjailija Eeva Maria Leinon sekä väitöskirjatutkija-tietokirjailija Aleksi Peuran. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 5 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-53f9e2a73b0c40e682271535c7981843.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[The Penguin on klassikkoainesta - enemmän gangsterifiktio kuin osa Batman-saagaa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72178344</link><guid isPermaLink="false">1-72178344</guid><description><![CDATA[Suoratoistopalvelu Maxin suoratoistosarja The Penguin on spin-off Matt Reevesin ohjaamalle vuoden 2022 The Batman -elokuvalle, jossa Robert Pattinson näytteli Batmania. Uusi The Penguin -sarja keskittyy Oswald Cobblepotin eli Pingviinin hahmoon, jota esittää tunnistamattomaksi maskeerattu ja täysin uudet maneerit omaksunut Colin Farrell. Farrell esitti samaa hahmoa myös The Batman -elokuvassa.

Sarjassa alkujaan mafiaperheen autokuskina ja luottohenkilönä toiminut, linkaten kävelevä Oswald Cobblepot pyrkii nousemaan Gotham Cityn rikollismaailman huipulle.

Onko The Penguin -sarja jo enemmän mafiakuvaus kuin supersankarisarja? Miten pitkälle Batman-maailmaa voi venyttää ilman Batmania? Olisiko jo aika tunnustaa, että Gotham City on New York City? Ja millainen olisi Batman ilman Pingviiniä?

Keskustelemassa ovat sarjakuva-asiantuntija Sini Eloranta, elokuvantekijä Pekka Lehtosaari ja elokuvakriitikko Tarmo Poussu.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 4 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-568b7b52fc44496db06fe4c11a7f632b.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Linnan juhlien klassikot ja uudet luomukset muodin asiantuntijoiden analysoitavina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72178196</link><guid isPermaLink="false">1-72178196</guid><description><![CDATA[Perjantaina seuraamme Suomen suosituinta tv-lähetystä Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa Presidentin linnasta. Minkälainen on suomalaisten juhlapukeutuminen? Kuinka kriittinen saa olla kommenteissaan? Onko maailman synkkä tilanne vaikuttanut ihmisten pukuvalintoihin? Onko Linnan juhlista tullut suomalaisen muodin näyttämö? Mitä Suzanne Innes-Stubb kertoo pukeutumisellaan? Millaisia juhlapukuja maamme presidentin rouvat ovat suosineet?

Keskustelemme juhlamuodin uusista trendeistä meillä ja maailmalla. Teemu Muurimäki on suunnitellut useita juhlapukuja Linnan juhliin ja vaatteita myös kansainvälisille muotitaloille, Giorgio Armanille ja Dolce & Gabbanalle. Millaisia hänen uusimmat juhlapukunsa ovat? Kuulemme vieraiden mielipiteitä klassikoista, kankaista, väreistä ja vintage juhlapuvuista. 

Kulttuuriykkösen studiossa tapaan kolme muodin kärkinimeä vintagemuodin asiantuntija Arja Könösen, muotisuunnittelija Teemu Muurimäen ja Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkolan.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 3 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1dfe8fb65c2e45d2a061c0e8186e604e.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-03T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nuoret väkivaltaiset miehet - mitä tutkimus aiheesta todella kertoo ja mihin media tarttuu?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72177999</link><guid isPermaLink="false">1-72177999</guid><description><![CDATA[Naisjärjestöjen yhteisjärjestö Nytkis ry julkaisi pari viikkoa sitten tilaamansa kyselyn tulokset miesten naisia kohtaan harjoittaman väkivallan suhteen. Tulokset aiheuttivat myrskyn mediassa, sillä niiden perusteella voitiin päätellä joka neljännen nuoren ajattelevan, että naiset itse ansaitsevat joutua väkivallan kohteeksi.

Kun kyselyn tuloksiin perehdyttiin tarkemmin, sen sisältä löytyi ristiriitaisia tuloksia ja sen kysymyksenasettelua kritisoitiin. Nytkis ry itse hyväksyy tulosten kritisoinnin ja pitää tärkeänä sitä, että itse aihe - miesten väkivalta - on nostettu valokeilaan.

Mutta mitä miesten väkivaltaisuudesta lopulta kysely kertoo? Minkälaisella kysymyksenasettelulla miesten asenteita väkivaltaan voidaan tarkemmin selvittää? Miksi media tarttui sille tarjoiltuun otsikkoon eikä perehtynyt tarkemmin kyselyn tuloksiin? Oliko kyselyllä jokin muu tarkoitus kuin tutkitun tiedon välittäminen?

Aiheesta keskustelevat Tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi, käyttäytymistaloustieteilijä Jori Grym, väkivaltatutkija Henna Attila sekä mielipidetutkija Juho Rahkonen. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 2 Dec 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d720e0db13404465be02274bb97546b0.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-02T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa ravitsemussuosituksesta leikkeleraivo, seksioppaasta kulttuurisota ja mitä kuolema kertoo meistä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72477326</link><guid isPermaLink="false">1-72477326</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä! 

Ruodittavana Finlandia-voittajien puheet, kansalliset kuolintilastot ja mitä ne kertovat kulttuuristamme, uusien ravintosuositusten herättämät reaktiot, Respektiä – seksikirja pojille nostattama julkinen keskustelu, Olympiakomitean tulevaisuus ja merkitys suomalaiselle urheilulle sekä World of Warcraftin kaltaisten addiktoivien, mutta sosiaalisesti arvokkaiden verkkopelien vaikutus.

Keskustelemassa vakiraatilaisista kirjailija Tiina Raevaara, liikemies Sami Kuusela sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 29 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-34bbbe8782ff41c4a43f362c11a66e57.mp3" type="audio/mp3" length="611520"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-29T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3185"/><itunes:duration>53:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Gladiator II puhuttaa: historialliset virheet vai taiteellinen vapaus?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72033914</link><guid isPermaLink="false">1-72033914</guid><description><![CDATA[Onko Gladiator II:n maailma täysin tuulesta temmattu? Ohjaaja Ridley Scottin antiikin Roomaan sijoittuvaa elokuvaa on arvosteltu historiallisesta epätarkkuudesta. Ohjaajaa itseään nämä syytökset tuntuvat ärsyttävän kovasti ja hän onkin haukkunut arvostelijat. Gladiator II on jatko-osa Scottin 24 vuotta sitten ohjaamalle ja viisi Oscaria voittaneelle Russel Crowen tähdittämälle Gladiatorille.

Lähetyksessä otamme selvää kuinka pieleen menee Ridley Scottin versio antiikin Roomasta. Vieraina ovat arkeologian professori Arja Karivieri Tukholman yliopistosta, lukuisia tietokirjoja Roomasta kirjoittanut Pekka Tuomisto sekä KAVIn entinen erikoistutkija Jari Sedergren

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Thu, 28 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fa1728c4d74249de8243e3e9d5bb5bfc.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sony Playstation 30 vuotta — Nintendon oharit synnyttivät sen pahimman kilpailijan, joka mullisti pelimaailman]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72033766</link><guid isPermaLink="false">1-72033766</guid><description><![CDATA[Miten Pleikkarista tuli synonyymi konsolipelaamiselle?

Sonyn voittokulku digipelaamisen jättiläisenä alkoi joulukuussa 1994 Japanista, kun ensimmäinen Playstation-pelikone julkaistiin. Korvalappustereoista ja cd-levystä parhaiten tunnettu firma lähti yhteistyöhön Nintendon kanssa suunnittelemaan uutta pelikonetta Super Nintendon jatkajaksi.
Kyseessä oli prototyyppivaiheeseen edennyt projekti, joka tyssäsi Nintendon päätökseen yllättäen lopettaa yhteistyö Sonyn kanssa. Niin ikään hedelmättömät neuvottelut yhteistyöstä Nintendon pahimman kilpakumppani Segan kanssa sai audiojätin sisuuntumaan ja lähtemään konsolipelimarkkinoille oman pelikoneen kanssa.

Tähän päivään mennessä perinteisiä Playstation-pelikonsoleita on julkaistu eri pelaajasukupolville jo viisi kappaletta, mistä viimeisin PS5 Pro näki päivänvalonsa juuri. Hintava ja toistaiseksi vähän pelejä koneen ominaisuuksille tarjoava laite on saanut hyvin vaihtelevan vastaanoton.

Playstation on ollut pitkään videopelien markkinajohtaja ja saanut taaksensa merkittävimmät pelikehittäjät, lunastanut agressiivisen markkinoinnin ja laajan sekä laadukkaan pelikannan kautta ison fanikunnan sekä ollut lähes aina laitekehityksen kärjessä sekä tarpeeksi innovatiivinen. Mutta nämä asiat eivät välttämättä yksin riitä selittämään, miksi Playstationista tuli suurimpia kilpailijoitaan, Microsoftin Xboxeja tai Nintendon uuden sukupolven laitteita isompi ilmiö, ja jokaisen suomalaisen kodin pelikone numero yksi.

Mikä on ollut Playstationin menestyksen salaisuus, ja ovatko Microsoftin, Sonyn ja Nintendon väliset konsolisodat tulossa päätökseen? Miltä Pleikkarin tulevaisuus näyttää? Tuleeko joku muu pelialusta viemään parrasvalot Playstationilta, aivan kuten Sony vei sen 30 vuotta sitten muilta ja mullisti pelialan?

Kulttuuriykkönen saa vieraaksi pelitoimittajat Johannes Valkolan ja Mikko Heinosen sekä pelitutkija Essi Tainon. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 27 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f7ed174599d947ac91e323f4fe6ba71e.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[L. M. Montgomeryn syntymästä tulee 150 vuotta - Vihervaaran Anne ja Runotyttö-kirjat yhdistävät monta sukupolvea]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72033735</link><guid isPermaLink="false">1-72033735</guid><description><![CDATA[L. M. Montgomeryn syntymästä tulee marraskuussa 150 vuotta. Nyt on ilmestynyt uusi käännös Anne of Green Gablesista, nimellä Vihervaaran Anne. Teos ilmestyi suomeksi nyt ensimmäisen kerran  suoraan englannista käännettynä ja lyhentämättömänä, aiempi käännös vuodelta 1920 on tehty ruotsista. Runotyttöjen uudet suomennokset on tehnyt Kaisa Ranta.

Montgomery on poikkeuksellisen luettu kirjailija ja yhdistää useita lukijasukupolvia. Montgomerylle ominainen kaksoisvalotus eli nuoren tytön maailma ja aikuinen kertoja tulee aiempaa selkeämmin esiin Rannan uusissa Runotyttö-suomennoksissa. Aiempia suomennoksia on lastenkirjaistettu ja aikuinen, kirjoittava minäkertoja on jäänyt niissä enemmän varjoon. 

Miten tulkita autofiktion käsitteen kautta Montgomerya? Miten Montgomeryn oma traaginen elämä näkyy teoksissa? Miksi hän ei pitänyt romanttisista kuvauksista mutta gotiikka kiinnosti? Anne ja Emily ovat vieläkin suosittuja tyttöhahmoja. Miksi tyttökirjaklassikot ovat vuosikymmenien mittaan pitäneet pintansa niin paljon paremmin kuin poikakirjaklassikot? Ja mikä tekee klassikon?

Vieraina ovat filosofian tohtori Vappu Kannas joka väitteli L. M. Montgomeryn päiväkirjoista vuonna 2016, filosofian tohtori ja tutkija Laura Leden ja Runotyttöjen kääntäjä Kaisa Ranta.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 26 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0f43698a4e64410a9bd73a63aada7469.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-26T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Jari Sinkkonen arvostelee terapiakulttuuria]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72033596</link><guid isPermaLink="false">1-72033596</guid><description><![CDATA[Terapiaa toivotaan ja määrätään silloinkin, kun siitä ei ole apua, kirjoittaa yli neljänkymmentä vuotta kliinikkona ja psykoterapeuttina työskennellyt lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen uudessa teoksessaan Psykoterapiat – Huteja ja osumia (Duodecim, 2024). 

Nykyisessä hallitusohjelmassa terapiatakuu (eli oikeus keskustelutukeen kuukauden sisällä silloin, jos kärsii mielenterveyden häiriöstä) on kirjattu toteutettavaksi alle 23-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tämä on uutta Suomessa. Ylipäätään suhtautuminen terapiaan onkin 1980-luvulta muuttunut huomattavasti myönteisemmäksi. Terapiasta on tullut arkisempaa ja vääräleuat puhuvat ivalliseen sävyyn jo “terapiayhteiskunnasta”. Odotetaanko terapialta jo liikoja?

Miksi lapset ja nuoret voivat henkisesti jatkuvasti huonommin, ja milloin ratkaisu löytyy psykoterapiasta?

Haastateltavina ovat lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen, neuropsykologi Kaisu Paulanto ja Mieli ry:n johtava asiantuntija, psykiatri Kristian Wahlbeck.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
]]></description><pubDate>Mon, 25 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c40242c3c3d84fa39984d5cb1396f04c.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-25T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Sinkkonen ja liiallinen terapiainnostus, Trump ja woken loppu, homofobiaa ja Coca-Colan outo tekoälymainos]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72477393</link><guid isPermaLink="false">1-72477393</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset elokuvatutkija Jari Sedergrenin, kirjailija Jarkko Tontin ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle.  

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten terapiakulttuuri vaikuttaa nuorten mielenterveyteen? Onko yhteiskuntamme liiallisen suojelun ansa? Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkosen puheenvuoro herättää keskustelua terapiakulttuurin vaikutuksista nuorten kykyyn kohdata vastoinkäymisiä. Pitäisikö vanhempien opettaa lapsilleen enemmän sitkeyttä ja sisua? Lisäksi keskustellaan ADHD-diagnoosien yleistymisestä ja siitä, pitäisikö perheiden arkea tukea enemmän ennen diagnoosien tekoa.

Lisäksi raati paneutuu woke-aatteen vaikutuksiin ja sen mahdolliseen hiipumiseen. Kolumnisti Oskari Onnisen analyysi Trumpin voiton vaikutuksista vasemmistolaisen ajattelun radikalisoitumiseen herättää vilkasta keskustelua. Onko woke-aatteen aika todella ohi, ja miten se näkyy Suomessa?

Kolmantena aiheena käsittelemme Coca-Colan uutta AI:lla tehtyä melko geneeristä ja hengetöntä   joulurekkamainosta, joka herättää kysymyksiä perinteiden ja modernin teknologian yhteensovittamisesta. Miksi pukki on jätetty pois mainoksesta ja mitä tämä kertoo mainonnan trendeistä?

Jarkko Tontti nostaa esiin Berliinin poliisipäällikön kommentit siitä, että juutalaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat eivät ole turvassa kaikilla alueilla. Mitä tämä ennakoi Suomen tilanteesta, ja miten muslimiväestön kasvu voisi vaikuttaa homofobian ja antisemitismin lisääntymiseen?

Lopuksi elokuvatutkija Jari Sedergren käsittelee Paavo Raution kolumnia (Helsingin Sanomissa), jossa pohditaan maailman turtumista pahaan ja valehtelun normalisoitumista. Onko syytä pessimismiin, ja miten tämä näkyy maailmanlaajuisissa ilmiöissä kuten koko ihmiskuntaa koettelevan ilmastonmuutoksen torjumisessa?]]></description><pubDate>Fri, 22 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a2ca6fe836e14b14ad7a4f22183b9204.mp3" type="audio/mp3" length="601152"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3131"/><itunes:duration>52:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kaukopartiot uudessa valossa — Tiedustelijat peilaa näyttelijä Joonas Saartamon isoisän menneisyyttä ja ylisukupolvista traumaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72016783</link><guid isPermaLink="false">1-72016783</guid><description><![CDATA[Dokumenttielokuva Tiedustelijat menee toisen maailmansodan Suomen armeijan erikoisjoukkojen, kaukopartiotoiminnan ytimeen näyttelijä Joonas Saartamon isoisän kokemusten kautta. Hän toimi kaukopartioupseerina jatkosodan aikana, ja johti suomalaisjoukkoja neuvostolinjojen selustaan tiedustelu- sekä tuhoamisoperaatioihin.

Millainen menneisyys dokumentin kautta avautuu? Mitä uutta se tarjoaa toisen maailmansodan todellisuudesta? Miten ylisukupolviset sotatraumat vaikuttavat jälkipolviin ajassamme, ja millaista psyykkistä tuhoa sotatilat voivat aiheuttaa vielä vuosikymmeniä myöhemmin ihmisissä, jotka eivät ole joutuneet kokemaan sodan kauheuksia ensikädessä?

Vieraina Joonas Saartamon lisäksi Tiedustelijat-elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Ari Matikainen sekä elokuvan toinen käsikirjoittaja, tietokirjailija Mikko Porvali. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 21 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-978da2a8bd414a0ea5ab17b3db507d3e.mp3" type="audio/mp3" length="603072"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3141"/><itunes:duration>52:21</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nauretaan Kekkoselle!]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72016635</link><guid isPermaLink="false">1-72016635</guid><description><![CDATA[Nauretaan Kekkoselle! Miksi edesmennyt presidentti Urho Kekkonen on niin houkuttava poliittisen satiirin aihe edelleen? 1960-luvun hampaattomista Kekkoskaskuista on edetty tekoälyavusteisiin nettivideoihin, joissa Kekkosen suusta pääsee ruma sanakin. Kekkoshuumorista keskustelemassa tuoreen UKK-musikaalin tekijä, kirjailija Sirpa Kähkönen, Kekkonen-sarjakuvan tekijä Matti Hagelberg sekä tubettaja Jani "Paakkelsi" Paakala, jonka Kekkos-videot villitsevät yleisöä Youtubessa. Toimittajana studiossa Harto Hänninen.]]></description><pubDate>Wed, 20 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ea9c5b9c0bac4a2cb7b98d021f9824e9.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hallitsijat fiktiona: Pirkko Saision Stalin, Nina Honkasen Putin ja Yle Areena -podcastin Sanna Marin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72016487</link><guid isPermaLink="false">1-72016487</guid><description><![CDATA[Neuvostoliiton ja Venäjän hallitsijoista on kirjoitettu tänä vuonna kaksi verevää ja vetävää romaania. Sanna Marinista tehty viihteellinen podcast on ollut hitti Yle Areenassa. 

Pirkko Saisio kirjoittaa romaanissaan Suliko (Siltala, 2024) Josif Stalinin tien maailmanparantajasta julmaksi despootiksi ja miljoonien murhaajaksi.

Nina Honkanen kirjoittaa romaanissaan Rakkaani, Vladimir (Into, 2024) itänaapurimme johtajasta fiktiivisen rakkaustarinan kautta.

Miira Karhulan, Risto Karhulan, Johanna Hartikaisen ja Simo Ritarin käsikirjoittama Sanna Marin ーmiljoonat seuraa -podcast (Yle, 2024) kertoo Marinin noususta pääministeriksi, ottaen myös taiteellisia vapauksia. 

Milloin ja miten saa mennä toisen ihmisen pään sisään, ja kirjoittaa tälle motiiveja ja tunteita? Saako hirmuhallitsijaa inhimillistää, entä miten voi selittää suomalaisen poliitikon tekoja, parisuhdettakin? 

Kirjailijoita Pirkko Saisioita ja Nina Honkasta sekä Sanna Marin ー miljoonat seuraa -podcastin käsikirjoittajaa ja ohjaajaa Miira Karhulaa haastattelee Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Tue, 19 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2aa2bbdf82924ce18f6c43a50c377700.mp3" type="audio/mp3" length="590976"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3078"/><itunes:duration>51:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nobel-palkittu eteläkorealainen Han Kang kuvaa taitavasti Korean historian traumoja ja naisen kapinaa ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72016352</link><guid isPermaLink="false">1-72016352</guid><description><![CDATA[Kääntäjä Taru Salminen tuntee korealaisen kulttuurin ja historian  ja sitä kautta teosten taustoittamisen.  Miten hän kuvailisi sitä historiaa, johon Han Kangin teokset Ihmisen teot ja Älä jätä hyvästejä liittyvät. Häntä kiehtoo se että viimeisimmän teoksensa syntyprosessissa, Han Kang on oikeasti nähnyt samanlaisen unen, jolla Älä jätä hyvästejä-romaani alkaa ja hänen ystävälleen on käynyt samanlainen onnettomuus kuin teoksen Inseonille. Mitä tämä kertoo Han Kangin suhteesta todellisuuteen ja tarinaan?
Han Kangin esiintyminen Pariisin kirjamessuilla estettiin vuonna 2016, presidentti kieltäytyi onnittelemasta häntä Man Booker International-palkinnon johdosta. Mistä tämä kertoo?
Keskustelemme myös lumen merkityksestä hänen teoksissaan. 

“Romaani on kauhea. Silti ajattelen: Se on ehkä paras tänä vuonna lukemani romaani. Haluan, että monet muut lukevat sen, eivätkä pidä sitä rangaistuksena, vaan palkintona. Jos joku kysyisi minulta, kenen pitäisi saada Nobelin kirjallisuuspalkinto vastaan ​​Han Kang". Näin Pia Ingström kirjoitti Hufvudstadsbladetissa muutama päivä ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistamista.

Vieraina ovat kirjallisuustoimittaja Pia Ingström ja kääntäjä Taru Salminen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 18 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9f4d7bb6aea64e59872566bb6ab41b3c.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-18T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Aalto-yliopiston porno-opetus, väkivaltaiset miehet, uskontoa vai kulttuuria sekä Souri ja OnlyFans]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71900879</link><guid isPermaLink="false">1-71900879</guid><description><![CDATA[Aalto-yliopistossa taiteilija, luennoitsija Aku Meriläinen näytti luennoillaan itse itsestään tekemiään pornovideoita. Hänen mukaansa kyseessä on keskustelu taiteen keinoin vammaisten ihmisten tuottaman pornografian tabuista. Mutta missä kulkee taiteen ja provokaation raja?

Viikon shokkiuutinen kertoi jopa neljäsosan nuorista miehistä pitävän naisia itse syyllisenä heihin kohdistettuun väkivaltaan. Tieto on peräisin kyselytutukimuksesta, jonka on teettänyt naisten syrjintää ja sukupuolten tasa-arvoa ajava Nytkis ry. Mitä tästä tutkimuksesta ja sen tuloksista tulisi ajatella? 

Kuluneella viikolla puhututti myös kirkkonummelaisessa koulussa peruttu barokkimusiikkikonsertti, koska koulu katsoi sen mahdollisesti sisältävän uskonnollisia elementtejä. Viikolla on myös julkaistu tutkimus siitä, miten suomalaiset luottavat tieteeseen ja tutkimukseen. Keskusteluaiheena on myös eroottisen ja pornografisen sisällön tuottamisen ikärajat, jotka taiteilija Katariina Souri nosti esiin esseessään Helsingin Sanomissa.

Nämä puheenaiheet perkaavat raadissa Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistojohtaja Outi Hupaniittu, professori Laura Kolbe sekä elokuvan ja television historian asiantuntija dosentti Jari Sedergren. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 15 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7f77f3a347134f8894f928443404d654.mp3" type="audio/mp3" length="597888"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-15T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3114"/><itunes:duration>51:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuka saa esiintyä vähemmistön nimissä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72416873</link><guid isPermaLink="false">1-72416873</guid><description><![CDATA[Kuka saa esittää vähemmistöryhmään kuuluvaa, tai tehdä taidetta heidän elämästään? Pitääkö olla homo voidakseen näytellä homoa? Onko oltava maahanmuuttaja, jotta voi taideteoksessaan puhua maahanmuuttajien äänellä? Onko meille kehittymässä pelon kulttuuri, jossa kukaan ei kohta uskalla enää sanoa mitään? Kulttuuriykkösessä keskustellaan representaation kysymyksistä. Keskustelemassa kuvataiteilija Anu Pennanen, representaatiokonsultti, näyttelijä Miiko Toiviainen, sensitiivisyyslukija Sophia Wekesa ja mediatutkija Tiina Räisä.]]></description><pubDate>Thu, 14 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c5f8ff06b622481590130ad5dbb5dbc1.mp3" type="audio/mp3" length="588672"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-14T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3066"/><itunes:duration>51:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tove Jansson taisi niin fantasialla unelmoivat seinämaalaukset kuin terävät poliittiset pilapiirroksetkin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71900694</link><guid isPermaLink="false">1-71900694</guid><description><![CDATA[HAM esittelee Tove Janssonin julkisiin tiloihin maalaamia tilaustöitä, joissa taiteilijan päämääränä oli tuottaa ympärilleen kauneutta ja elämäniloa sodanjälkeiseen Suomeen. Näyttelyssä on esillä yli 180 teosta ja esinettä ja vasta löydettyjä luonnoksia. 

Tove Jansson oli tunnettu myös kuvituksista, jotka kommentoivat yhteiskuntaa. Niitä julkaistiin satiirisessa aikakauslehdessä Garmissa- Jansson kuvitti lehteen noin sata kantta ja pilakuvaa, jotka käsittelivät sota-ajan tragedioita. Toisen maailmansodan aikana Jansson oli Garmin johtava piirtäjä, ja tuolloin hän kritisoi vihollisvaltioita ja poliittisia johtajia jopa omalla nimellään. 
Moomin Characters viettää 80-vuotis juhlavuotta ensi vuonna. Muumit ovat alkaneet tehdä hyväntekeväisyyttä ja ovat muumit myös suunnannäyttäjiä uudessa johtamistavassa, jossa anteliaisuus on avainsana.

Ohjelman vieraina ovat amanuenssi Heli Harni, tietokirjailija Ville Hänninen ja johtamisen professori Janne Tienari.

Juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 13 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-82068e2a4b1b48d5a3df4ae6457dcb6f.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-13T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Shadowland-dokumentti kuvasi kataarien salatieteitä ja löysi pahiksen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71900538</link><guid isPermaLink="false">1-71900538</guid><description><![CDATA[Suomen ensi-iltansa saa marraskuussa dokumenttielokuva Shadowland. Dokumentissa mennään lounais-Ranskaan verisesti hävitetyn kataari-lahkon entisille asuinsijoille Montséguriin, joka tunnetaan siitä, että sinne kerrotaan aikanaan kataarien piilottaneen ihmeitä tekevän Graalin maljan. Kun on sellainen tarina alueella, niin ei voi juuri ihmetellä, että Montséguriin on asettunut ihmisiä, jotka etsivät merkitystä ja tarkoitusta elämäänsä salatieteistä. Shadowland seuraa näitä ihmisiä, ja on samalla malliesimerkki dokumentista jonka tekoaikana pitää reagoida tapahtumiin ja muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa radikaalisti. Dokumentti herättää monta kysymystä lahkojen ja niiden johtohahmojen toimintatavoista ja manipuloinnista.

Vieraina ovat Shadowlandin ohjaaja Otso Tiainen sekä Shadowlandin käsikirjoittaja ja tuottaja Kalle Kinnunen. Paikalla on myös psykologian tohtori Manne Laukkanen, joka on perehtynyt kulttien maailmaan.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.]]></description><pubDate>Tue, 12 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-eb19a9158e6d4f6d98dd52f72a336fae.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-12T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Oliko Itäkeskuksen pukeutumisohjebanderolli musliminaisille hurskas toive vai esimerkki varjoyhteiskunnasta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71900398</link><guid isPermaLink="false">1-71900398</guid><description><![CDATA[Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalle lokakuun lopussa ilmestynyt suurikokoinen kyltti antoi pukeutumisohjeita musliminaisille, kehottaen pukeutumaan koko vartalon peittäviin kaapuihin.
Kyltissä esitettiin "hyväksytyt" ja "sopimattomat" vaatteet. Sen pystyttänyt mies kertoi Helsingin Sanomille tarkoituksenaan olleen muistuttaa Koraanin säädyllisyysvaatimuksista, ei määrätä ketään.

Mistä itähelsinkiläisen kauppakeskuksen ohjekyltti kertoo? Miten vapaita muslimimaista Suomeen saapuneet naiset ovat päättämään pukeutumisestaan, ja omasta elämästään? Jakavatko ankarien muslimiyhteisöjen maahanmuuttajanaiset saman todellisuuden ja oikeudet niinsanottujen kantasuomalaisten naisten kanssa?

Keskustelemassa ovat iranilaistaustainen maahanmuutto- ja kotoutumispalveluiden asiantuntija Bahar Mozaffari, Irakissa pakolaisleirillä syntynyt kurditaustainen lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija ja kokoomuksen Helsingin kaupungin varavaltuutettu Seida Sohrabi, Iranissa syntynyt kurdiaktivisti ja sairaanhoitaja Rojin Birzoi ja irakilaistaustainen kirjailija ja aktivisti Sara Al Husaini, joka kirjoitti kunniakulttuurista ja omasta pakkoavioliitostaan romaanissaan Huono tyttö (Like, 2023). 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 11 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-85eb1fb1eb6d4ab68c284d5b9e75c53d.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-11T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Trumpia fanittavat nuoret miehet, ranskalainen talvisota, tappajasudet ja koventunut kriminaalipolitiikka]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71841182</link><guid isPermaLink="false">1-71841182</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa vakiraatilaisemme, kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. 

Mikä vetää nuoria amerikkalaismiehiä Donald Trumpin kannattajiks ja mistä nuorten miesten kääntyminen oikealle kertoo, kysyy kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. 

Finlandia-ehdokkaat on julkistettu. Mitä trendejä ja teemoja tämän vuoden ehdokkaat tuovat esille ja miten paljon palkinto ohjaa kirjamarkkinoita?

Ranskalaiskirjailija Olivier Norekin menestysromaani talvisodasta on noussut hitiksi Ranskassa.
Ville Hänninen pohtii, mitä tämä kertoo Suomesta kansainvälisessä kontekstissa ja miten suomalaisia eksotisoidaan. Onko tämä uusi tapa käsitellä Suomen historiaa?

Suomessa susien määrä on kasvanut, ja se herättää kysymyksiä tasapainosta luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Jarkko Tontti kysyy, onko Suomessa liikaa susia ja raati pohtii, miten keskustelu susien suojelemisesta ja sietämisestä vaikuttaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välisiin suhteisiin.

Lopuksi pureudutaan Suomen kriminaalipolitiikkaan ja siihen, miksi asenteet rikollisia kohtaan ovat koventuneet. Onko rangaistusten tiukentaminen oikea tapa vähentää rikollisuutta?

Toimittajana on Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Fri, 8 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-95a50a04ba75495fb76eb35a3eff9a49.mp3" type="audio/mp3" length="602304"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-08T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3137"/><itunes:duration>52:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tuleeko ihastellusta ja paheksutusta uusjugend-arkkitehtuurista asuinrakentamisen suunnannäyttäjä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71841032</link><guid isPermaLink="false">1-71841032</guid><description><![CDATA[Nykyasukkaat kaipaavat lisää vaihtoehtoja arkkitehtuurin ilmeeseen - olisiko jugendista apua? Helsingin Kruunuvuorenrantaan on suunnitteilla taloja, jotka muistuttavat vanhoja jugendtaloja. Mutta mitä ovat asuntoarkkitehtuurin nykyiset haasteet, ja kuinka jugendin keinovalikoima sopii niiden ratkaisemiseen? Samaan aikaan uusi tutkimus täydentää käsitystämme siitä, mitä 1900-luvun vaihteen jugend oli. Studiossa keskustelemassa Kruunuvuoren uusjugendtaloja suunnitteleva arkkitehti Risto Huttunen,1900-luvun alun tuotteliaasta jugendarkkitehdista, Gustaf Estlanderista kirjan tehnyt arkkitehti ja tutkija Eero Okkonen ja uudemman arkkitehtuuriteorian asiantuntija Anni Vartola..]]></description><pubDate>Thu, 7 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3517b445f8784e08865750fe6cc01a25.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-07T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[ Maailmalla Allah voittaa Jeesuksen, Suomessa kirkko menettää työikäisiä jäseniään]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72269288</link><guid isPermaLink="false">1-72269288</guid><description><![CDATA[Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskus julkaisi nelivuotiskertomuksensa viime viikolla. Siinä kuvaillaan kattavasti uskontojen tilaa ja sen kehitystä kuluneen neljän vuoden ajanjaksolla niin Suomessa kuin maailmallakin. 

Globaalisti suuria havaintoja on islamin kasvanut asema suhteessa kristinuskoon. Kehityksen näin jatkuessa islam on 2040-luvulla maailman suurin uskonto. Toisena isona muutoksena on uskonnon ja nationalistisen ajattelun tiivistynyt liitto. On tunnettua, että Venäjällä ortodoksinen kirkko on siunannut pyhänä sotana Putinin hyökkäystä Ukrainan kimppuun. Mutta sama ilmiö on toteutunut jo pitkään esimerkiksi Intiassa, jossa hindunationalistinen liike seisoo vallanpitäjien tukena. 

Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkon rooli on edelleen vähentynyt. Suomalaiset arvostavat uskonnonvapautta ennen kaikkea oikeutena itse määritellä oma katsomuksensa. Kirkko menettää erityisesti asemiaan työelämään siirtyneiden, yli 30-vuotiaiden parissa. Kehitys merkitsee kirkolle myös suurta taloudellista haastetta. Kirkkoon kuuluu yhä yli 60% suomalaisista, mutta tehdyssä kyselyssä ensimmäistä kertaa itsensä kristityiksi kokevat mieltävät olevansa yhteiskunnassa vähemmistö. 

Kirkon ja uskontojen tilasta ja tulevaisuudesta keskustelevat Kirkon tutkimus ja koulutus-yksikön  tutkija Jyri Komulainen, uskontotieteilijä Teemu Taira sekä Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Wed, 6 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-73b4aaf3e957408aa9d3f6f72fa203c6.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-06T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Annelin aika -elokuva kertoo rohkeasta ja eroottisesta Anneli Saulista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71840830</link><guid isPermaLink="false">1-71840830</guid><description><![CDATA[Anneli Sauli syntyi 1932 Pyhäjoella. Hän tuli tunnetuksi suurelle yleisölle elokuvasta Hilja - maitotyttö. Anneli Saulin pitkäaikainen ystävä Saara Cantell on käsikirjoittanut Saulista kertovan dokumenttielokuvan. Tämä henkilökuva sisältää haastatteluja ja arkistomateriaalia. Annelin aika valottaa Saulin elokuvauraa Suomi-elokuvan kulta-ajoista, Saksassa kuvattuun tuotantoon Ann Savo-nimisenä ja viimeisimpiin rooleihin. Millaisia vastoinkäymisiä Anneli Sauli koki elämässään ja urallaan? Mistä hän sai rohkeutta ja voimaa muuttaa perinteistä naiskuvaa? Millaisiin kansainvälisiin filmitähtiin häntä voi verrata? Mistä hänen valovoimansa koostuu? Millaisia rooleja hän on pitkän uransa aikana näytellyt? 

Rohkean näyttelijän Anneli Saulin elämästä kertovan Annelin aika -elokuvan ensi-ilta on 8.11.

Ohjelman vieraina ovat elokuvan ohjannut Saara Cantell ja elokuvatutkijat Antti Alanen ja Sisko Rytkönen, joka on kirjoittanut teoksen Ihanat naiset kankaalla : filmitähtiä suomalaisen elokuvan kultakaudelta.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Tue, 5 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-014ca52796af4810adfbb044451d5cb5.mp3" type="audio/mp3" length="608832"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-05T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3171"/><itunes:duration>52:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millainen on kiltteyden pimeä puoli?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71840686</link><guid isPermaLink="false">1-71840686</guid><description><![CDATA[Antti Rönkä kirjoittaa uudessa romaanissaan Kiltti poika (Gummerus, 2024) siitä, miten nuori mies päättää lopettaa kaikkeen suostumisen ja muiden miellyttämisen. Sosiaali- ja kulttuuriantropologi Johanna Pohjolan kirja Vapaaksi miellyttämisestä - Toipumiskirja hyväksynnän hakijoille (Gummerus, 2024) pohtii, miten vahingollisesta pakonomaisesta hyväksynnän hakemisesta voisi päästä eroon.

Mutta millaisena näyttäytyy nykyajan yksilökeskeisessä kulttuurissa Robert Walserin (1878–1956) vuonna 1909 ilmestynyt klassikkoromaani Jakob von Gunten (Teos, 2024), jossa kuvataan salaperäistä palvelijakoulua, tottelemista ja kapinointia? Keitä tottelevaisuus ja miellyttäminen palvelevat, ja miten eri aikakaudet määrittelevät kiltteyden?

Haastateltavana ovat kirjailija Antti Rönkä, sosiaali- ja kulttuuriantropologi Johanna Pohjola ja Jakob von Guntenin suomentanut Erkki Vainikkala.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Mon, 4 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a542743efdae4aadbb8b03557628b41c.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-04T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa musliminaisten ahdistavat asuohjeet, USA:n kohtalonvaalit, museoviraston ovela taktiikka ja terveyspuhetta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71835058</link><guid isPermaLink="false">1-71835058</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa raadissa ovat toimittaja Aino-Mari Tuuri, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Toimittajana on Ville Talola.

Pohdimme myös Itä-Helsingissä Hansasillalla jaettuja pukeutumisohjeita musliminaisille. Esillä ollut banderolli kehotti miehiä valvomaan puolisoidensa oikeaa pukeutumista. Tasa-arvonäkökulmasta ohjeet olivat häiritseviä. Oliko tämä turhaa älämölöä yhden hörhön touhuista vai esimerkki muslimien piirissä esiintyvästä laajemmasta ongelmasta, kuten Ujuni Ahmed on todennut julkisuudessa.

Ensi viikon tiistaina Yhdysvalloissa kansalaiset käyvät uurnille valitsemaan seuraavaa presidenttiä. Puhutaan kohtalonvaaleista, joiden tulos saattaa vaikuttaa mullistavalla tavalla koko maailman tulevaisuuteen. Jaossa on myös maailman merkittävimmän arvojohtajan virka. Mitä uhkia vaaliin sisältyy? Loppuuko Ukrainan tuki, voittaako Putin, syttyykö kauppasota tai kolmas maailmansota ja unohtuuko ilmastonmuutoksen hidastaminen?

Kotimaassa Museoviraston uhkaus sulkea neljä museota kansalaisltaan on herättänyt joukon jatkokysymyksiä sekä esityksen lisärahoitukselle valtion budjettiin. Säikäyttikö sulku-uhka leikkauspolitiikkaa ajavan ministeriön? Oliko tämä museovirastolta loistava taktinen muuvi?

Perjantaistudiossa puhetta myös kunniottavasta keskustelusta Erätauko-menetelmän parissa sekä siitä, että mikä tahansa asia tulee nykyisin markkinoida sen hyvillä vaikutuksilla ihmisten terveydelle. 

]]></description><pubDate>Fri, 1 Nov 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e98b643f389f4c95b03a53ad18d04b30.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-01T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syksyn kuvataidevinkit]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72255578</link><guid isPermaLink="false">1-72255578</guid><description><![CDATA[Vieraina kuvataiteilija Minna Henriksson, kuvataiteilija Jenni Toikka, kuvataiteilija Tuomo Manninen, Kaikilla on oma näyttely tänä syksynä, mutta puhutaan totuttuun tapaan pääasiassa heidän näyttelyvinkeistään:
1. Larissa Sansour, Amos Rex, Helsinki
2. Maaria Wirkkala - Edes takaisin, Sara Hildénin taidemuseo, Tampere
3. Riiko Sakkinen, Los moimoi de Fuengirola, Serlachius Pääkonttori, Mänttä
4. Salla Tykkä & Jaana Kokko, Places we look at, Galerie Anhava, Helsinki
5. Olli Keränen, Kuumaa tiiltä, SIC, Helsinki
6. Man Yau & Eetu Sihvonen, Saline Binds, Galleria Temnikova & Kasela, Tallinna  
7. Social Form, Kohta-galleria, Helsinki
8. Matti Aikio, Maa-Tila Project Space, Helsinki 
9. The Other Side - Sidewalk 1st edition, Galleria K, Vantaa

Toimittajana on Jonni Roos.]]></description><pubDate>Thu, 31 Oct 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bfa19b369d934686926f8210dca1463e.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-31T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[T.S. Eliotista Ahmatovaan - Miksi klassikkorunoja käännetään uudestaan? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71835108</link><guid isPermaLink="false">1-71835108</guid><description><![CDATA[Uusia käännöksiä klassikon asemaan nousseilta runoilijoilta, kuten T.S. Eliot, Dylan Thomas, Anna Ahmatova, Pedro Calderón de la Barca...  

Käännöslyriikka eli runouden kääntäminen vierailta kieliltä suomenkieliseen asuun, ei ole ihan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään voisi ajatella. Mutta ei se ole myöskään mahdotonta.
Jotta maailmankirjallisuuden mestariteoksia tai modernia kansainvälistä nykylyriikkaa saataisiin suomenkielisten lukijoiden ulottuville, tarvitaan kääntäjiä ja kustantajia.
Runouden kääntämisen ja käännöslyriikan kustantamisen asioista ovat keskustelemassa 
kääntäjät Juha Silvo ja Marja-Leena Mikkola ja runoilija ja kustantaja Tommi Parkko Kustannusliike Parkosta.

Harto Hänninen toimittaa.
]]></description><pubDate>Wed, 30 Oct 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-49899fef7dc74df7a814eff5632d6564.mp3" type="audio/mp3" length="593280"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-30T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3090"/><itunes:duration>51:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko lihan syöminen eettisesti väärin ja karjatalous eläinten kidutusta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72032739</link><guid isPermaLink="false">1-72032739</guid><description><![CDATA[Pavel Tahkovuori ja Benjamin Pitkänen käsittelevät kotimaista ruoantuotantoa uudessa kirjassaan Rakkaat eläimet, joita syömme (Into 2024).

Kirjan mukaan mielikuva kotimaisesta eläintuotannosta on jämähtänyt menneisyyteen eivätkä useimmat suomalaiset ole perillä nykytuotannon ongelmista. Kirjassa esimerkkejä kaltoinkohtelusta antavat nimettöminä esiintyvät eläintenhoitajat sekä eläintenlääkäri- ja eläintenhoitajaopiskelijat.

Mutta miten tuotantoeläimet voivat Suomessa ja miten tuotantoeläinten pitoa valvotaan? Minkälaisia rangaistuksia laiminlyönneistä määrätään? Atria Nauta -ketjun eläinlääkäri Tuomas Herva ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö vastaavat.

Lisäksi keskustellaan ruoan yhteydestä identitettipolitiikkaan: historiallisen yltäkylläisyyden Suomessa keskustelu ruoasta on aikaisempaa tunteellisempaa ja myös poliittista. Itsekäs lihansyöjä-setämies on pilkan kohde, mutta niin ovat myös nillittävät vegaanit. Miten ruoasta tulisi puhua ja mitä sen tuotannosta tietää? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia syömiseen liittyy?

Keskustelemassa ovat Viral Vegans -eläinoikeusjärjestön aktivistit Pavel Tahkovuori ja Benjamin Pitkänen, eläinlääkäri Tuomas Herva ja maanviljelijä ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Tue, 29 Oct 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e339fcae0a314d31898fa8fa85c181ab.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-29T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[FIX-näyttely suuntaa huomiomme korjaamiseen - kuka tekee ne työt jotka pitävät esineet ja tilat kauniina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71834928</link><guid isPermaLink="false">1-71834928</guid><description><![CDATA[Arkkitehtuuri- ja designmuseon yhteisnäyttely FIX: Huolla ja korjaa nostaa esille korjaamiseen. Miten ylläpidetään esineiden ja tilojen kauneus ja eheys?  Miten ajan kuluminen vaikuttaa arkkitehtuuriin ja muotoiluun? Millaiset kulumiset ovat vain kiinnostavaa patinaa? Millaiset tilat ovat liian steriilejä? Ilmastonmuutos ja liiallinen kulutus ahdistaa monia. Oliko tämä myös yksi syy nostaa esille korjaaminen, joka ylläpitää sitä mitä jo on tehty ja tuotettu? 

Miten suomalainen maku ja tyyli eroaa eurooppalaisten vanhojen kulttuurimaiden suhtautumisesta kolhuihin ja patinaan? Ranskalaisilla on hyvin kuvaava sanonta sopivasti laiminlyöty. Millaisten esineiden ja asioiden korjaamiseen käytämme aikaa ja rahaa? Mitä jää huolenpidon ulkopuolelle ja miksi? Keskustelemme myös vaatteiden korjaamisesta ja kintsugista, joka on japanilainen tekniikka ja taidemuoto, jossa esineen halkeamia tuodaan esiin kullalla.

Ohjelman vieraina ovat arkkitehti Kaisa Karvinen, oppimisen asiantuntija, yleisötyövastaava Hanna Kapanen ja muotisuunnittelija Sofia Ilmonen. 

FIX: Huolla ja korjaa- näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä 05.01.2025 asti.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
]]></description><pubDate>Mon, 28 Oct 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-194bdfcac9484797b0c7413fa49f5759.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Sanna Marin -kirjakohu, väestöennuste ja suomen kielen taito, Seurasaari suljettu ja hampaaton YK]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71710881</link><guid isPermaLink="false">1-71710881</guid><description><![CDATA[Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa.

Aihekimaran kimpussa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Jarkko Tontti sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuurialan säästöjen ja Museoviraston yt-neuvottelujen lopputulemana suljetaan ainakin seuraavat suositut museokohteet: Helsingin Seurasaari, joka tunnetaan Suomen Skanssenina, Eliel Saarisen ja kumppaneiden itselleen suunnittelema erämaa ateljé Hvitträsk Kirkkonummella, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa sekä Mannerheimin synnyinpaikka Louhisaaren kartanolinna Maskussa. Onko tässä mitään järkeä?

Suomessa suomen kielen taitoa vaaditaan tai ollaan vaatimatta suomea osaamattomilta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen statuksen perusteella. Tätä teoriaa tukee vahvasti kielitieteilijä Janne Saarikivi viikonlopun Hesarin-kolumnissaan. Onko raati samaa mieltä? Ja miten suomalaiset sopeutuvat voimakkaaseen maahanmuuttoon, joka on tilastokeskuksen ennusteen perusteella tulevaisuuden linja? 

Turismin vastaiset tavallisten ihmisten protestit yleistyvät Euroopassa, kun asuntojen hinnat nousevat ja voitot valuvat toisiin taskuihin. Onko turismi ajautumassa umpikujaan?

Tällä viikolla vietettiin YK:n päivää, järjestö täyttää 79 vuotta. Sen uudistamisesta erityisesti turvallisuusneuvoston osalta on keskusteltu vuosikausia. Viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus on "tehokkaasti" estänyt humanitaarisen Intervention kriisitilanteissa. Järjestöä on syytetty tehottomaksi ja hampaattomaksi. Mitä ajattelee raati?

Lauri Nurmen Sanna Marin -henkilökuvakirjasta syntyi kiistaa Marinin ja kirjoittajan välille. Raati pohtii onko auktorisoimaton elämäkertakirja kuitenkin parempi ja kiinnostavampi kuin kiltti ja hampaaton auktorisoitu kirja.

Muodin uusi trendi on “Old money”. Nuoret matkivat pukeutumisellaan vanhaa USA:n itärannikon yläluokan ja Harvard-porukan tyyliä. Onko tämä konservatiivisuutta vai ironiaa? 
]]></description><pubDate>Fri, 25 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-35e6e7bbb36345c6b70cc15cddb068d8.mp3" type="audio/mp3" length="608256"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3168"/><itunes:duration>52:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syksyn kuumimmat kirjavinkit asiantuntijaraadin valitsemina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71710686</link><guid isPermaLink="false">1-71710686</guid><description><![CDATA[Kirjoja paljon lukevat asiantuntijat kokoontuvat kertomaan omista viidestä parhaasta tämän syksyn lukukokemuksestaan. Onko joitakin trendejä havaittavissa? Onko kirjallisuus enemmän läsnä vaikeissa ajoissa vai vievätkö kirjat pois lukijan ahdistavasta maailmasta? Millä tavalla fantasiakirjallisuus ja runous näkevät maailman nyt?

Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Ylen kulttuuritoimittaja Pietari Kylmälä, kirjailija Vehka Kurjenmiekka ja Kirsi Book Club -blogin Kirsi Ranin.

Raadin kirjavinkit:

Veera Antsalo: Nimettömästä
Linda Bondestam: Hopi hopi
Anne Carson: Punaisen omaelämäkerta
Sini Helminen: Kunnes kuolen
R. F. Kuang: Yellowface
Sami Oskari Lahtinen: Dinosaureeni
Markku Mantila ja Jouni Mölsä: Valehtelua, vakoilua ja valtiollista vaikuttamista
Oona Pohjolainen: Äkkimakea
Sally Rooney: Intermezzo
Antti Rönkä: Kiltti poika
Adania Shibli: Sivuseikka
Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä
Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa
Emil Santtu Uuttu: Huomioita nimestä

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 24 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8135ce28f45943a59210885c6717e44f.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Somen pimeä puoli on lähempänä kuin luulemmekaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71710606</link><guid isPermaLink="false">1-71710606</guid><description><![CDATA[Sometohtorina tunnettu sosiaalipsykologi Suvi Uski on kirjoittanut tuoreen tietoteoksen Mitä some tekee meille. Kirjassa Uski osoittaa monin esimerkein, kuinka sosiaalisen median alustoilla algoritmit rakentavat riippuvuuksia ja voivat houkutella rikollisuuteen. Uski itse tekee töitä muun muassa perustamassaan verkkohäirinnän ensiapuyksikkö Someturvassa.

Usein ajatellaan, että sosiaalisen median koukutus ja houkutus on nuorten ongelma. Keskustelua on  hallinnut lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja lähinnä on päädytty kiistelemään kännyköiden kieltämisestä koulussa. Tosiasiassa sosiaalisen median vaarat koskevat kaikenikäisiä. Ylipäätään käsitys, että some olisi jokin erillinen elämänalue, jonne välillä voi mennä, on monin tavoin vanhentunut ajatus. 

Mihin kaikkeen me huomaamattamme sosiaalisen median alustolla kiinnitymme? Kulttuuriykkösen vieraana on tietokirjailija Suvi Uski, nuorisolääketieteen dosentti, tutkimusjohtaja Silja Kosola, kognitiotieteiden dosentti Anna-Mari Wallenberg sekä peliriippuvuudesta väitöskirjan tehnyt johtava tutkija Niko Männikkö OAMK:sta. Toimittajana on Ville Talola.
]]></description><pubDate>Wed, 23 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dab606992a2d4af58a8830fd1b8aa0cf.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Euroopan esoteerinen historia – Varjotaival on matkakertomus eurooppalaisen salatieteen sydänmaille]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-72176815</link><guid isPermaLink="false">1-72176815</guid><description><![CDATA[Rikhard Larvannon tuore tietokirja Varjotaival (Salakirjat) vie eurooppalaisen okkultistisen historian sydänmaille. Tietokirjan lisäksi kyseessä on myös matkakertomus historiallisille rituaalipaikoille, myyttisimpiin ja legendaarisimpiin esoterian harjoitusalueille sekä tarinoihin ja uskomuksiin, jotka riivasivat ja siunasivat eurooppalaisia totuuden etsijöitä vuosisadoista toiseen. Millaisia ajatuksia ja maailmanselityksiä niistä kumpusi, ja miksi tietyistä paikoista tuli keskeisiä esoterian kannalta, ja millaisina paikat näyttäytyvät tässä ajassa?

Kirjassa kolutaan niin mithralaiset maanalaiset rituaalikammiot, juhlavat vapaamuuraritemppelit kuin Sintran hermeettinen puutarha ja jopa Jean Sibeliuksen Ainola. Miten esoteria on vaikuttanut eurooppalaisen ja myös suomalaisen kulttuurin kehitykseen, ja millaisia ajatusmalleja sekä filosofioita aikaamme kumpusi salatieteiden harjoittajilta?

Vieraana Varjotaival-teoksen kirjoittaja Rikhard Larvanto sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 22 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1667eb29920a49a8af782192d4d15cf9.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Asko Sahlbergin uusi romaani kuvaa Gnaeus Pompeiuksen verisen tien antiikin Rooman huipulle ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71710343</link><guid isPermaLink="false">1-71710343</guid><description><![CDATA[Antiikin aika on kiinnostanut kirjailija Asko Sahlbergia teini-iästä lähtien. Hänen uusin romaaninsa Pompeius (Otava, 2024) kuvaa Rooman Gnaeus Pompeiuksen nousua vallan huipulle. Pompeiusta uhkaavat monet kilpakumppanit, joista Gaius Julius Caesarin kanssa hän ajautuu lopulta pitkään hivutustaisteluun. 

Nojatuolimatkalle Rooman juonittelujen, myrkkymaljojen ja hurmeisten miekkojen maailmaan vievä Pompeius romaani herättää antiikin Rooman loistossaan. Mikä antiikin Roomassa kiehtoo sukupolvesta toiseen ja mtä voimme oppia antiikin tapahtumista?

Asko Sahlbergia haastattelee Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Mon, 21 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8892016131ef483aa11a8c984dfd8133.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-21T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Janne Puhakan tapaus ja rikosjournalismin tulva, syntyvyyden romahdus, Liam Paynen kuolema ja tietokirjat]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71709273</link><guid isPermaLink="false">1-71709273</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset toimittaja Leena Virtasen, kosmologi Kari Enqvistin ja tietokirjailija Matti Virtasen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden sekä arvokysymysten äärelle.

Raati keskustelee rikosjournalismista. Janne Puhakan kuolema on käynnistänyt poikkeuksellisen juttuvyöryn. Syitä on monia, yksi niistä digitaalisuus, joka panee mediat suoltamaan juttua jutun perään tyyliin Coldplayn konsertti, mutta menikö median into mauttomaksi ja sensaatiomaiseksi, Mikä on lukija vastuu klikkailussa ja uteliaisuudessa? Miksi juuri tämä rikos kiinnosti niin paljon?

Kari Enqvistiä vaivaa huolestunut keskustelu syntyvyyden romahduksesta. Vauvojen tekemistä perustellaan tulevaisuuden huoltosuhteen vinoutumiselle - onko vauvan arvo siis vain välineellinen? Jos kyse on vain taloudesta, miksei huoltosuhteen takia hankita maahanmuuttajia ja makseta heille rahaa maassa pysymisestä? 

Hesari teki jutun tyytymättömistä tietokirjailijoista, jotka valittavat kustannustoimittamisen huonoudesta. Matti Virtanen pitää otosta liian pienenä ilmiön todistamiseksi. Raadissa on kolme tietokirjailijaa, joilla on paljon kokemusta alasta. Onko tietokirjatoimittaminen rappiolla? 

Raati kertoo myös kenen liian varhain kuolleen kuuluisuuden poismeno harmittaa eniten. Liam Payne, Marilyn vai Hendrix? Vai kenties Lennon?

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Fri, 18 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-6f31b0adc360403aad7818660f0b34cd.mp3" type="audio/mp3" length="600384"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3127"/><itunes:duration>52:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[The Apprentice -elokuva Trumpista sai ensi-iltansa vaalien alla, vaan vaikuttaako se äänestäjiin?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71946965</link><guid isPermaLink="false">1-71946965</guid><description><![CDATA[Elokuva "The Apprentice" kertoo nuoresta Donald Trumpista 1970- ja 80-lukujen New Yorkissa. Se maalaa republikaanien presidenttiehdokkaasta kaikkea muuta kuin imartelevan kuva, ja Trumpin kampanjatiimi onkin vastustanut elokuvaa voimakkaasti.

Sebastian Stan näyttelee Trumpia ja Jeremy Strong hänen mentoriaan Roy Cohniä. Los Angeles Times kuvaa elokuvan Trumpin "julmaksi pyrkyriksi". Elokuvan ohjaajan, iranilais-tanskalaisen Ali Abbasin mukaan elokuva ei ole ”poliittinen hyökkäys” vaan ennemminkin "peili" Yhdysvalloista.

Abbasi tunnetaan etenkin Iraniin sijoittuneesta naisten kurjaa asemaa kritisoineesta yhteiskunnallisesta trilleristä Holy Spider (2022).

Millaisen kuvan elokuva Trumpista maalaa ja mitä sen vastaanotto kertoo Yhdysvaltain poliittisesta ilmapiiristä? Voiko elokuva vaikuttaa äänestäjiin? Ja mitkä ovat elokuvan taiteelliset ansiot?

Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tutkija Maria Lindén, kristillisen LCC International Universityn poliittisen historian professori ja Trumpin Amerikka — Yhdysvallat kulttuurisotien taistelukenttänä -kirjan kirjoittaja Markku Ruotsila ja poliittisen historian tohtori, Helsingin Yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren.
 
Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 17 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-638f947f34ac48e3822a96f4534ce39b.mp3" type="audio/mp3" length="593472"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3091"/><itunes:duration>51:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kutsukaa paikalle pelastaja Lauri Ratia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71709030</link><guid isPermaLink="false">1-71709030</guid><description><![CDATA[Teollisuusneuvos Lauri Ratia teki pitkän uran Nokian palveluksessa ja ryhtyi eläköidyttyään vuonna 2006 hallitusammattilaiseksi. Ratian lähdön jälkeen Nokia upposi, mutta sen sijaan kriisiyhtiöt, kuten Turun telakka ja Terrafame, joiden hallitukseen hän oli tullut saivat uutta tuulta siipien alle. Ratia sai yritysten ihmepelastajan maineen. 

Lauri Ratia on työuransa ohella tunnettu myös laajasta kulttuuriharrstuneisuudestaan.Olisiko hänellä neuvoja siihen, miten suomalaisen kulttuurin asema ja rahoitus turvataan?

Ratian tuore elämäkerta on juuri julkaistu. Sen kirjoittaja, viestintäyhtiö Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa on myös eri rooleissa pohtinut suomalaisen kulttuurin tilaa. Sekä Lauri Ratia että Saukkomaa ovat Kulttuuriykkösen vieraina. Lähetyksen toimittaa Ville Talola.
]]></description><pubDate>Wed, 16 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8f482e44045640328bce27e7b96d3daf.mp3" type="audio/mp3" length="605760"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3155"/><itunes:duration>52:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Saatanallinen moraalipaniikki — millainen vaikutus satanismilla on kulttuuriimme?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71708833</link><guid isPermaLink="false">1-71708833</guid><description><![CDATA[Katri Ylisen uutuuskirja Saatanallinen paniikki (Kosmos) on syväsukellus 1990-luvun lama-ajan Suomeen. Tarina alkaa Nokialta, kun Katrin isä ja veli ovat ensimmäisten joukossa löytämässä Markku Mallatin ruumista metsästä. Pian oli yleistä tietoa, että saatananpalvojat olisivat tappaneet Mallatin, mutta miten tapaus todellisuudessa meni? 

Mistä saatananpalvontapaniikissa oli kyse, ja millainen suurempi ilmiö sen takaa avautuu? Mistä saatanallinen panikki alkoi, kenen etua ilmiö ajoi, ketkä olivat sen uhreja ja minne saatananpalvojat oikein katosivat? Miten satanismi vaikuttavat edelleen nykyajassa, ja millaisia muotoja se on saanut?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta tietokirjailija Katri Ylisen lisäksi Perkeleen temppelin harhaanjohtaja Henri Hiljanderin, uskontotieilijä Tuomas Äystön sekä teologian tohtori Merja Hermosen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 15 Oct 2024 17:05:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7d532d08d8634ba9ae6e8d57fc700b98.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-15T17:05:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ateneumin kansainvälistä huomiota herättänyt Gothic Modern -näyttely perustuu uuteen henkisempään taidetulkintaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71708626</link><guid isPermaLink="false">1-71708626</guid><description><![CDATA[Katedraaleja, munkkeja, nuoria laulavia tyttöjä ja pääkalloja. Voimaa ja herkkyyttä. Ihmisen rajallisen elämän tutkimista, Van Goghin, Hugo Simbergin, Marianne Stokesin ja lukuisten kansainvälisten taiteilijoiden kautta. Ateneumin näyttely Gothic Modern – pimeydestä valoon avaa henkisemmän näkökulman moderniin taiteeseen. Kotona viihtyvä Marcel Proust jopa poistui kodistaan kiehtovien taidenäyttelyjen takia. Näyttelyn taiteilijat elivät kiihkeässä maailmassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja hakivat henkisyyttä keskiajan taiteesta. Elettiin dekadenssin ja fin de sièclen aikakautta, jota leimasi yhteiskunnalliset mullistukset, sodat ja uudet keksinnöt, lentoliikenne ja radium. Levottomuus ja teknologian kehitys ajoivat taiteilijat sielun ja ruumiin äärelle. Taiteilijat pohtivat teoksissaan kuolemantanssia, luonnon uudistumiskykyä kukkien muodossa ja luostarielämää.

Taiteilijat etsivät keskiajan ja varhaisrenessanssin taiteesta keinoja ilmaista modernia ja hämmentävää kokemustaan ajastaan, individualismista ja seksuaalisuudesta. Mitä kaikkea he kätkivät näihin teoksiin? Näyttely perustuu kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen, jonka Ateneum käynnisti vuonna 2018 yhdessä professori Juliet Simpsonin kanssa.

Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, joka on tutkinut aihetta ja kuratoinut näyttelyn sekä Marja Lahelma, joka on ollut mukana kirjoittamassa näyttelyyn liittyvää julkaisua.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Gothic Modern 26.1.2025 asti Ateneumissa.

]]></description><pubDate>Mon, 14 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f57fef18c03746c8893d5d0873f54dd2.mp3" type="audio/mp3" length="596544"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3107"/><itunes:duration>51:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Sanna Marin -kuunnelmakohu, oppikirjojen sensurointi, Sirpa Selänne ja Nobel-palkinto]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71637476</link><guid isPermaLink="false">1-71637476</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio sukeltaa taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin ja arvokysymyksiin. 

Ylen Sanna Marin -kuunnelma on kohauttanut, koska siinä tuntuvat faktat ja fiktio sekoittuvan. Onko tositapahtumiin perustuva sepite vaarallinen tuote, joka sotkee ihmisten käsitystä poliittisesta historiasta? 

Jääkiekkovaimo Sirpa Selänne puolestaan kohautti kuluneella viikolla poliittisilla näkemyksillään, kun hän kertoi äänestävänsä republikaaneja ja kyseenalaisti suomalaisen verotuksen. Mutta oliko some-älämölö suhteessa siihen, mitä Sirpa Selänne lopulta sanoi? Ja synnyttivätkö kommentit laadukasta käsittelyä mediassa?

Perussuomalaiset haluavat kumittaa lukion yhteiskuntaopin kirjasta itseään koskevan kuvauksen populistipuolueena. Pitäisikö kaikkien poliittisten puolueiden saada itse määrätä, miten heistä oppikirjoista kirjoitetaan? Oliko kuvailu puolueellinen? 

Espoossa puolestaan on otettu käyttöön pelkästään naisille tarkoitetut uimahallivuorot. Kyseessä on kädenojennus maahanmuuttajanaisille, mutta onko asiassa periaatteellisia ongelmia? 

Etelä-korealainen Han Kang sai torstaina Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Mutta prosessi, jolla Ruotsin Akatemiassa palkinnonsaajaehdokkaita listataan, ja se, miten voittajasta spekuloidaan, on suoranaista salatiedettä. 

Vakioraatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 11 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-580fbd9dec294312898f97619172881a.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syksyn teatterivinkkejä: Angels in America, Tiranan sydän, Minna Craucher ja muut helmet ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71637245</link><guid isPermaLink="false">1-71637245</guid><description><![CDATA[Syyskauden näytelmähelmistä ovat keskustelemassa Paljon melua teatterista -bloggaaja Katri Leikola, Voima-lehden kustantaja Tuomas Rantanen ja toimittaja Tuija Veirto (Yle Lahti).

Lisäksi Suomen teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo lähetyksessä, miten hallituksen päättämät kulttuurialan leikkaukset tulevat vaikuttamaan teatterikenttään. 

Lähetyksessä käsitellyt esitykset: 

Kansallisteatterin Angels in America
Kansallisteatterin Veljelleni 
Turun kaupunginteatterin Tiranan sydän 
Takomo-teatterin Jumppatytöt-kiertue
&-teatterin Minna Craucher
Tampereen teatterin Peltienkelit 
Tampereen Työväen Teatterin Eichmann 
Helsinki 98 ryhmän Sinkkipojat Vuosaaren vanhassa lukiossa
Lahden kaupunginteatterin The Black Rider  
Lahden kaupunginteatterin Tiitiäisen satupuu
Teatteri Vanha Jukon Veriruusut 
Lilla Teaternin Dancer In The Dark
Orimattilan teatterin syyskauhunäytelmä Talo Jätinpesän kesäteatterissa]]></description><pubDate>Thu, 10 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dbb7a12e6e444d78bf30d211e74cf2c9.mp3" type="audio/mp3" length="609024"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3172"/><itunes:duration>52:52</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Murhamies, agentti, seikkailija, fanaatikko - kuka oli Jaalan pyöveli?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71637039</link><guid isPermaLink="false">1-71637039</guid><description><![CDATA[Keväällä 1918 kymenlaaksolainen Jaalan kirkonkylä joutui sisällissodan kurimukseen. Kolme ihmistä kuoli punaisten ollessa vallassa. Kostotoimet olivat moninkertaiset. Valkoiset jäljiltä menetti henkensä 53 tai jopa 70 ihmistä eri lähteistä riippuen. Kostotoimia johti lentävän osaston nuori päällikkö Sulo Nykänen. Tämä oli kuitenkin vasta alkua Nykäsen värikkäille ja verisille vaiheille, joihin kuului mm. agenttitoimintaa Arkangelissa, vakoilua Tukholmassa, sotimista Puolassa ja Virossa jo ennen kuin Nykänen innostui Hitlerin aatteista. 

Kuka oli Sulo Nykänen? Millainen aika, millaiset olosuhteet synnyttävät väkivaltaan turvautuvia fanaatikkoja?

Vieraina Jaalan pyöveli -kirjan kirjoittanut historiantutkija Aleksi Mainio ja Kapina tehtailla -kirjastaan Tieto-Finlandian voittanut historiantutkija Seppo Aalto.]]></description><pubDate>Wed, 9 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-04dda345a86b40c9b9ec3c364af82177.mp3" type="audio/mp3" length="610560"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3180"/><itunes:duration>53:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syksyn 2024 leffavinkit – Joker: Folie à Deux, Megalopolis, Perhoset, The Apprentice, The Substance ja monet muut]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71636968</link><guid isPermaLink="false">1-71636968</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen sukeltaa ajankohtaisimpiin ja merkittävimpiin uusiin ja tuleviin elokuviin ja perkaa kiinnostavimmat katsottavat leffasyksystä 2024. Mitkä ovat varteenotettavimmat elokuvat, ja mitä leffoja loppuvuodesta kannattaa odottaa?

Käsittelyssä Joaquin Phoenixin ja Lady Gagan tähdittämä Joker-jatko-osa Folie à Deux, Francis Ford Coppolan testamentti ja 40 vuotta työn alla ollut sci-fi-eepos Megalopolis, Donald Trumpin kasvutarina The Apprentice, Seinäjoen Tangomarkkinoiden ympärille punoutuva Anna Brotkinin ja Jenni Toivoniemen komedia Perhoset, Demi Mooren tähdittämä kauneusihanteita ja showbisnestä satiirin ja kehokauhun voimin kritisoiva The Substance sekä Tanskan Oscar-ehdokas – groteskin naturalistinen kuvaus The Girls with a Needle. Tulevista elokuvista käsittelyssä Robert Eggersin Nosferatu, Dingosta kertova Levoton tuhkimo sekä Gladiator 2.

Mukana keskustelussa elokuvatoimittajat Silja Sahlgren-Fodstad, Matti Rämö ja tuottaja Olli Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 8 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dba7099cb15041eeb1f20bff0c3c68cb.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomen kuningattaret ja keisarinnat eivät kaikki olleet onnellisia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71636761</link><guid isPermaLink="false">1-71636761</guid><description><![CDATA[1300-luvulta 1900-luvulle asti Suomella on ollut kolmekymmentäyksi kuningatarta ja keisarinnaa. Millaisia nämä henkilöt olivat ja miten he selvisivät vaativasta tehtävästään? Kaikki eivät eläneet onnellisina elämänsä loppuun asti. Suurin osa kuningattaristamme oli syntynyt Saksassa. Millä tavalla he toivat oman kulttuurinsa vaikutuksen maahamme? Mikä oli yleensä 22-vuotiaana kuningattaren silkkiseen pukuun pukeutuneen naisen tehtävä? Millainen oli kuningattaren avioliitto ja äitiys? Millä tavalla hän hallitsi vai oliko hän vain rekvisiittaa? 

Satu Jaatisen tietokirja Suomen Kuningattaret avaa Ruotsin vallan sekä Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kuningattarien ja keisarinnojen elämää, vallan ja tragedioidenkin kulisseissa. Kuka oli maamme ensimmäinen kuningatar Blanka? Millainen hallitsija Isabella Itävaltalainen oli? Miksi Badenin Fredrika ajettiin maanpakoon? Miksi Aleksandra Fjodorovnasta tuli traaginen viimeinen keisarinna?

Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Satu Jaatinen ja väitöskirjatutkija Pihla Pekonen, joka teki maisteritutkielman kuningatar Kristiinasta ja tutkii nyt Kristiinan ajan hovielämää.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 7 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8fea3a289ef145ff9804f0d13bc8d332.mp3" type="audio/mp3" length="597696"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-07T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3113"/><itunes:duration>51:53</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa maahanmuuttajalasten heikon lukutaidon seuraukset, ikärasismi, Substance ja kolonialistiset lastenkirjat]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71538478</link><guid isPermaLink="false">1-71538478</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa kulunut viikko laitetaan pakettiin kulttuuri-, media- ja arvokysymysten osalta. 

Aiheina maahanmuuttajataustaisten lasten heikko lukutaito ja koulumenestys, uudet Journalistin ohjeet ja journalismin luotettavuus, kuinka saadaan toivo ja ilo takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun joka nykyään on kovin pessimismin kyllästämää. Aiheena myös ikäsyrjintä ja ulkonäköpaineet uuden Hollywoodin kauhuleffan The Substance ja juuri edesmenneen vanhusnäyttelijä Dame Maggie Smithin kautta tarkasteltuna. Raatia puhuttaa myös kolonialismin ja rasismin esiintyminen vanhassa kotimaisessa lastenkirjallisuudessa. 

Perjantaistudion raadissa ovat professori Laura Kolbe, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen ja uutis- ja ajankohtaistoimittaja Matti Virtanen. 

OIKAISU ma 7.10 klo 10:09: 
Podcastin kohdassa 14.30 sanotaan, että uusien Journalistin ohjeiden mukaan ulkopuolisesta rahoituksesta pitää kertoa. Tämä pitää paikkansa mutta vain silloin, kun rahoittaja vaikuttaa aihepiirin valintaan.

”Ohje 17. Toimituksellisella työllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja. Rahoittaja on tuotava esiin, mikäli se vaikuttaa aihepiirin valintaan. Journalistista sisältöä koskevat ratkaisut on aina tehtävä toimituksessa rahoittajasta riippumatta.”

Kohdassa 15.05 sanotaan, että toimittajalla olisi velvollisuus ohjeistaa yleisöä (onnettomuus)paikalla, miten vältetään vaaraa. Tässä on väärinkäsitys. Tässä viitataan ohjeiden kohtaan 28. Kyseisellä kohdalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tiedotusvälineen palstoilla pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta.

”Ohje 28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan turvallisuutta vaarantamatta.
Ohje 29. Erityisen huolellinen tulee olla tilanteissa, joista uutisoiminen voi vaarantaa jonkun henkeä tai terveyttä.”

Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.]]></description><pubDate>Fri, 4 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c582f5fa3dfb407c95c9ca0375f92071.mp3" type="audio/mp3" length="600960"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3130"/><itunes:duration>52:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hanna Kuuselan Syytös: miten demokratiaa tallotaan ja yliopistojen sivistys romutetaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71538281</link><guid isPermaLink="false">1-71538281</guid><description><![CDATA[Esseistiikaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä Syytös on paitsi kirjoittajansa, "kattilanhakkaajan", omakuva, myös syytekirjelmä yliopistoille, jotka ovat ajautuneet jahtaamaan innovaatioita, kaupallisia sovelluksia ja niin kutsuttua huippututkimusta. Aiemmin Tampereen ja nykyään Jyväskylän yliopistossa toimivan Hanna Kuuselan kirja on kuvaus hupenevasta demokratiasta ja sivistyksen alasajosta. Samalla se on väkevää kirjallisuutta, joka asettuu samaan linjaan klassisten syytöskirjelmien, puolustuspuheiden ja tilitysten kanssa. 

Kuuselan kirja alkaa kuvauksella sankarista, tai "hysteerisestä naisesta", joka on tullut sairaalan päivystykseen rytmihäiriöiden takia. Toinen tutkija Janne Saarikivi kirjoitti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Hankalat sanat, miten hän huomasi potevansa monien yliopistolaisten tunnistamaa uupumusta. “Uupuminen ei ole yksilön vaan yhteiskunnan sairaus” hän kirjoittaa. Mikä uuvuttaa ja ajaa nurkkaan maan terävimmät ajattelijat? 

Hanna Kuusela ja Janne Saarikivi ovat JP Pulkkisen vieraina Kulttuuriykkösessä.]]></description><pubDate>Thu, 3 Oct 2024 15:02:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-00d60dc1145d456f81081e0ee3767666.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-03T15:02:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mestari Jacopo Bassanon renessanssitaidetta Roomasta ja Firenzestä esillä ensimmäistä kertaa Italian ulkopuolella]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71537896</link><guid isPermaLink="false">1-71537896</guid><description><![CDATA[Jacopo Bassano eli 1500-luvulla ja hän kuuluu Venetsian renessanssin kuuluisten taiteilijoiden Tintoreton ja Tizianin seuraan. Bassanon vahvuuksiin kuuluvat eläinten hellyyttävät kuvaukset ja uskonnollisten maalausten rohkea uudistaminen. Mitä Bassano oikeastaan kuvasi eläinten, kuten lampaiden ja koirien kautta? Mistä hän sai rohkeuden uudistaa hartauskuvia? Mitä hän pastoraalimaalauksillaan halusi välittää katsojille? 

Jacopo Bassano työskenteli isänsä työhuoneella. Millaisia oppeja hän sai omalta isältään? Millaisia väripigmenttejä renessanssitaiteessa käytettiin? Jacopo Bassano seurasi maalaustaiteen uusimpia tuulia, miten se näkyi hänen teoksissaan? 

Kansallisgallerian erikoistutkija Hanne Tikkala vastasi Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvien kahden Bassanon teoksen materiaalitutkimuksesta. Johannes Kastaja kerää kukkia vanhemmilleen -teoksen materiaalitutkimus paljasti, että teoksessa alun perin käytetty sininen väri oli haalistunut ajan kuluessa kokonaan pois. Tikkala kertoo materiaalitutkimuksesta yleisemmin sekä tätä näyttelyä varten tehdyn tutkimuksen löydöistä. Kansallisgallerian johtava konservaattori Kirsi Hiltunen kertoo kyseisen teoksen konservoinnista tarkemmin ja laajemmin myös konservoinnista yleisesti. 

Ohjelman vieraina ovat Jacopo Bassanoa tutkinut museonjohtaja Kirsi Eskelinen, Kansallisgallerian erikoistutkija Hanne Tikkala ja konservaattori Kirsi Hiltunen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jacopo Bassano - Venetsian renessanssimestari 
Sinebrychoffin taidemuseo
12.1.2025 asti.]]></description><pubDate>Tue, 1 Oct 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a0289cf78afe4364842cd8989d3ad4b3.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-01T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Teksasin moottorisahamurhat 50 vuotta – hillbilly-kauhun klassikko ja murhaaja Ed Geinin vaikutus kauhuelokuviin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71537698</link><guid isPermaLink="false">1-71537698</guid><description><![CDATA[Vuonna 1974 julkaistu kauhuelokuvaklassikko Teksasin moottorisahamurhat kertoo syrjäiselle paikkakunnalle eksyvistä nuorista, joiden kimppuun hyökkää Leatherface-niminen tappaja. Ihmisnahasta valmistetulla naamiolla, teurastajan esiliinalla ja moottorisahalla varustautuneen surmaajan esikuvana toimi oikea sarjamurhaaja Ed Gein, joka ryösti hautoja ja teki mm. uhriensa luista ja ihosta asusteita ja huonekaluja. 

Elokuvaa pidettiin aikanaan niin shokeeravana, että sen esittäminen kiellettiin Suomessa vuoteen 1996 asti. Teksasin moottorisahamurhat on poikinut franchisen, joka koostuu yhteensä kuudesta eri elokuvasta, joista viimeisin on julkaistu vuonna 2022. 

Miksi kaikista kauhuelokuvista juuri Teksasin moottorisahamurhat sain niin pahamaineisen leiman, ja miten elokuvan shokkiarvolle on käynyt viidessä vuosikymmenessä? Mitä elokuvan edustama hillbilly-kauhu oikein on, ja miksi se on myös slasher-elokuvien pioneeri? Miksi ja miten Teksasin moottorisahamurhat kuvaa syrjäseutujen asukkaiden sekä modernien kaupunkilaisten yhteentörmäystä? 

Lisäksi paneudutaan, miksi juuri Ed Geinin hirmuteot ovat vaikuttaneet moniin kauhuelokuviin aina Psykosta Uhrilampaisiin asti.

Kulttuuriykkönen tutkii aihetta Night Visions -festivaalijohtaja Mikko Aromaan, Outo Laakso -kauhupodcastin tekijän toimittaja Sofia Tawastin sekä sarjamurhaajiin erikoistuneen kirjailija Ville Mäkipellon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa. ]]></description><pubDate>Mon, 30 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-358b0491e81140d8981ad98e2932f146.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Eduskuntatalon töhrimisen moraali, stoppi etätöille, tekoälykö toimittajaksi ja yliopiston alamäki]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71536607</link><guid isPermaLink="false">1-71536607</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. 

Tämän kertaisia aiheita Eduskuntatalon töhriminen, stoppi etätöille ja pakollinen paluu työpaikalle, tekoälyn tunkeutuminen toimittajien työhön, Hanna Kuuselan uusi romaani "Syytös" ja yliopiston tuhoaminen tehokkuusvaatimuksilla sekä Francis Coppolan uutuuselokuva Megalopolis ja jättisuuret intohimoprojektit joissa ei ole "mitään järkeä". 

Vieraina ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Suomen kirjallisuusseuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sekä toimittaja, elokuvakriitikko Matti Rämö. Toimittajana on Vesa Kytöoja.]]></description><pubDate>Fri, 27 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0b3f34e0448d4272989be4bcc59cbed1.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-27T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uutuusmusikaali Moulin Rouge kimmeltää, mutta millainen oli todellinen Punainen mylly?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71536414</link><guid isPermaLink="false">1-71536414</guid><description><![CDATA[Helsingin Kaupunginteatteri toi ohjelmistoonsa pohjoismaista yhteistuotantona värikylläisen musikaalin Moulin Rougen. Se perustuu samannimiseen Baz Luhrmannin ohjaamaan menestyselokuvaan vuodelta 2001. 

Mutta miksi juuri vuonna 1889 perustetusta Moulin Rouge -kabareeteatterista on tullut legendaarinen? Ja millainen oli kabareen maailma ja Montmartre 1800- ja 1900-lukujen taitteessa? 

Moulin Rougen -tarinan sankaritar Satinen tausta on köyhä, eikä hänellä ole varaa antaa sydämensä valita. Naisen asema oli ankea, jos niin oli kyllä köyhän miehenkin. 

Euroopan kulta-aika "Belle Époque" ei todellisuudessakaan ollut kaikille kaunista ja ihanaa aikaa. Kabareessa sääntöjä rikottiin: alaluokkaan kuuluvalla tanssijattarella oli halutessaan oikeus potkaista silinteri yleisössä istuvan yläluokkaan kuuluvan miehen päästä, ja tälle hurrattiin riemulla.  

Keskustelemassa ovat Moulin Rougen apulaisohjaaja Kirsi Karlenius, historiantutkija Laura Kolbe ja Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Thu, 26 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dde4a3b7d43b4c4384180962cfc60a6c.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-26T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Valta, kirjoittaminen, Ingmar Bergman -  Anna-Kaari Hakkaraisen Marraseliö ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71536236</link><guid isPermaLink="false">1-71536236</guid><description><![CDATA[Vuonna 1960 Ingmar Bergman haki kuvauspaikkaa seuraavalle elokuvalleen Såsom i en spegel (Kuin kuvastimessa), jonka oli määrä tapahtua saarella. Orkney oli liian kallis, Bergmanille ehdotettiin pientä Fårön saarta Gotlannin kyljessä. Elokuva kuvattiin siellä, niin myös useat ikonisimmista Bergman-elokuvista, myös Persona (1966). Ohjaaja muutti saarelle.

Anna-Kaari Hakkaraisen romaanissa Marraseliö kertoja näkee Personan: "Mikä oli tämä kummallinen elokuva ja miksi se kertoi minusta?" Kertojalla on suomalaisen taiteilijan kanssa suhde, joka rakkaussuhteen sijaan onkin valtasuhde. Suuri Taiteilija määrittää kaiken ympärillään.

Tästä avautuu romaani, joka uppoaa syvälle kaksinapaisen maailman asetelmiin: mies-nainen, kirjailija-lukija, täsmällinen-epämääräinen, viettely-hylkääminen, musta-valkoinen. Miten kieli on kytkeytynyt hierarkkisiin valta-asetelmiin? Miksi tarina on äärimmäinen luokittelun muoto, jota kannattaa paeta ja joka pitää purkaa? Onko Persona itse asiassa kuin kuratoitu Instagram-feedi? Mitä marraseliö syö?

Kulttuuriykkösessä kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen on JP Pulkkisen vieraana.]]></description><pubDate>Wed, 25 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-15654b03ace5466e8c7719abed1486a1.mp3" type="audio/mp3" length="608064"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3167"/><itunes:duration>52:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onko meillä uusia muotoilun maestroja jotka menestyvät maailmalla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71535852</link><guid isPermaLink="false">1-71535852</guid><description><![CDATA[Suomalaisen muotoilun kulta-aika alkoi 1950-luvulla kun suuret nimet voittivat Milanon triennaalien palkintoja. Alvar Aalto, Kaj Franck ja Tapio Wirkkala loivat Suomi-kuvaa selkeän arkkitehtuurin, demokraattisen astiaston ja jäisten Ultima Thule- lasien kautta New Yorkin lennoilla. Myöhemmin Suomi-kuvaa rikastuttivat Timo Sarpaneva, Oiva Toikka, Björn Weckström ja Eero Aarnio. Onko maestrojen aika ohi?

Ei ole jos katsotaan muotoilija Antrei Hartikaisen uraa. Hän oli palkittavana Pariisissa Maison&Objet-messuilla syyskuun alussa. Hän saa inspiraationsa Tapio Wirkkalasta ja metsästä. Hän on kysytty muotoilija maailmalla ja valitsee eettiset yhteistyökumppanit.

Milla Vaahtera on muotoilija, joka yhdistää värikästä lasia klassiseen messinkiin. Hänen voimavaransa on usko spontaanisuuteen työprosessissa, jossa epäonnistumiset eivät pelota. Milla Vaahteran uniikit lasiesineet ovat löytäneet tiensä kaukaisiin maihin ja sheikkien koteihin. 

Valokuvaaja Katja Hagelstam on seurannut aitiopaikalta Lokal Galleriastaan suomalaista muotoilua. Millaisia havaintoja hän on tehnyt nykymuotoilijoiden materiaalivalinnoista ja muotokielestä? Mikä on ominaista suomalaiselle muotoilulle nyt? Olemmeko saavuttamassa taas aseman uuden muotoilun maana ulkomailla? 

Onko kansainvälistyminen myytti? Onko nykymuotoilu tradition muokkailua? Millaisia esineitä maailma ei enää tarvitse?

Ohjelman vieraina ovat valokuvaaja Katja Hagelstam, muotoilijat Antrei Hartikainen ja Milla Vaahtera.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 23 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ab481eadb632425bb29691dbe862e064.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa räjähtävät piipparit ja James Bond, lottoko ainoa rikastumisen keino ja viinit ruokakauppoihin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71894846</link><guid isPermaLink="false">1-71894846</guid><description><![CDATA[Kulunut viikko laitetaan kulttuuri-, media- ja arvokysymysten osalta pakettiin. 

Puhutaan muun muassa Mossadin operaatiosta, jossa hakulaitteet ja radiopuhelimet räjähtivät hizbollah-terroristien käsissä, suomalaisista lottovoiton haaveiljoina, Netflixin Emily in Paris-suosikkisarjasta ja siitä, pitäisikö meidän voida ostaa jokaviikkoinen bordeaux-viinimme lähimmästä kyläkaupasta.

Perjantaistudion raadissa ovat päätoimittaja Mirva Saukkola, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Fri, 20 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-430a2a140ef541b1a53a42bbed7fa389.mp3" type="audio/mp3" length="599424"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-20T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3122"/><itunes:duration>52:02</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sotajournalismia Niklas Meltion ja Antti Kurosen silmin — Miten Kate Winsletin tähdittämä Lee kuvaa aihetta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71534204</link><guid isPermaLink="false">1-71534204</guid><description><![CDATA[Vuoden suurimpiin elämänkertaelokuviin lukeutuu Oscar-voittaja Kate Winsletin ja ruotsalaisen Alexander Skarsgårdin tähdittämä Lee, joka pohjautuu mm. Voguen mallina sekä lehden kirjeenvaihtajana toisen maailmasodan aikana toimineen yhdysvaltalaisen valokuvaaja Lee Millerin (1907-1977) elämään. Elokuvan on ohjannut mm. Tahraton mieli -elokuvasta tunnettu Ellen Kuras.

Miller oli seikkailunhaluinen renessanssinainen. Diiva ja seurapiirien suosikki, joka asui elämänsä aikana yhtä vaivattomasti sekä New Yorkissa, Egyptissä, Pariisissa kuin Lontoossakin ja ystävystyi monien vaikutusvaltaisten ja silmäätekevien kanssa. Hän pääsi aikansa surrealistisiin taidepiireihin ja tutustui mm. Picassoon, josta tuli hänen hyvä ystävänsä. Miller oli rohkea, ennakkoluuloton ja taitava valokuvaaja, jonka raportit käsittelivät niin kulttuurijournalismia kuin sodan totalitärismiä. 

Millaista oli päästä etulinjoihin todistamaan sodan kauheuksia liittoutuneiden joukkojen mukana sekä ensimmäisten joukoissa kuvaamaan mm. Dachaun keskitysleirien epäinhimillisiä jälkiä ja ihmiskohtaloita? Miten Miller päätyi huippumallista sotakirjeenvaihtajaksi ja edelleen maailman kuulluksi kulinaristiksi? Miten hänen sukupuolensa vaikutti asemaan sotajournalistina, ja miten hän pystyi luovimaan tiensä ikonisiin kuviin miehisessä maailmassa? Millaisia analogioita Lee-elokuva tarjoaa tämän ajan konfliktijournalismista ja siitä, miten mediassa sotaa kuvataan?

Sotajournalismista, sotakuvauksesta, Lee Milleristä ja uudesta elokuvasta keskustellaan kuvajournalisti Niklas Meltion, ulkomaantoimittaja Antti Kurosen sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergrenin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 19 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5990fbd3060c45a3b6c1a21e119d2bce.mp3" type="audio/mp3" length="595968"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3104"/><itunes:duration>51:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ville Ranta - taiteilija, journalisti ja hovinarri?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71534026</link><guid isPermaLink="false">1-71534026</guid><description><![CDATA[Sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja pilapiirtäjä Ville Rannan monivaiheinen urapolku on tuonut hänet Iltalehden kautta Helsingin Sanomiin poliittiseksi pilapiirtäjäksi. Vuoden 2023 journalistpalkinnon pokannut Ranta kertoo ohjelmassa, mitä työ pilapiirtäjänä maan näkyvimmällä paikalla häneltä edellyttää. Ja mitä Hesari edellyttää häneltä.

Ville Rantaa on pitänyt kiireisenä myös vastikään julkaistu sarjakuva-albumi Viininjuojat. Omaelämäkerrallinen, yli 200-sivuinen teos palaa aikaan vuonna 2006, jolloin Ranta kulttuurilehti Kaltion piirtäjänä joutui kohun keskelle. Ranta otti piirroksillaan kantaa Tanskassa tuolloin nousseeseen kohuun profeetta Muhammedia esittävistä piirroksista. Tämän seurauksena lehden päätoimittaja sai potkut ja lehden verkkoversio suljettiin.

Näiden ohella Ville Ranta kertoo uransa vaiheista sarjakuvataiteilijana ja pohtii suomalaisen nykysarjakuvan tilaa ja asemaa kulttuurikentässä. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Wed, 18 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ef08f8046a8f42539ae7e5fa891efa14.mp3" type="audio/mp3" length="595200"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3100"/><itunes:duration>51:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miki Liukkosen käsikirjoittamaton elämä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71533959</link><guid isPermaLink="false">1-71533959</guid><description><![CDATA[Miki Liukkonen muistetaan poikkeuksellisen  lahjakkaana ja tuotteliaana kirjailijana, mutta usein hänet nähtiin myös taidepiirejä ärsyttäneenä provokaattorina. Mikin työtoveri Minna von Reiche aloitti kuvaamaan dokumenttielokuvaa kirjailija Miki Liukkosesta, mutta kaikki muuttui kesällä 2023, kun Liukkonen teki itsemurhan 33-vuotiaana.
 
Mitä et minusta vielä tiennyt -dokumentti tehtiin myöhemmin kuitenkin valmiiksi ja se saa ensi-iltansa tällä viikolla Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla. Elokuva esitetään tuonnempana myös Ylessä. Elokuvassa Miki Liukkosen läheiset kertovat kirjailijan yksityisemmästä elämästä julkisuuskuvan takana. 

Kulttuuriykkösessä Miki Liukkosen tuotannosta ja sen jättämästä jäljestä keskustelevat kaikki Mikin kirjat kustannustoimittanut  toimittaja, kirjoittaja Samuli Knuuti sekä Mikin lähipiiriin kuulunut kirjailija, toimittaja Esa Mäkijärvi. Mikin isä, Esa Liukkonen kertoo ennakkoon tehdyssä haastattelussa siitä turhautumisesta, mitä läheiset kokivat, kun Miki ei saanut tarvitsemaansa hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Haastattelussa on myös Mikin ystävä Rebekka Naatus. Toimittajana on Leena Peltokangas.
]]></description><pubDate>Tue, 17 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e60e51ec49b2424aa1f6554a7edb096c.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suosikki-lehti oli vuosikymmenet nuorison ikkuna maailmaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71533780</link><guid isPermaLink="false">1-71533780</guid><description><![CDATA[Vuosina 1961-2012 ilmestynyt Suosikki-lehti välitti kotimaan ja ulkomaan populaarikulttuurin uutisia useamman sukupolven nuorille. Se oli varsinki alkuaikoinaan käytännössä ainoa kanava, jota kautta nuoret lukijat saivat tietoa idoleistaan ja maailman nuorisokulttuurin ilmiöistä. Nyt Suosikki-lehden historia on kirjoitettu tuoreeseen tietoteokseen.

Vaikka pääosassa lehden sisällössä oli musiikki, sen yhteydessä julkaistiin muun muassa elokuva- ja tv-juttuja ja henkilökuvia suosituista urheilijoista. Monet lukijat muistavat Suosikista myös Eki-sedän lääkäripalstan sekä Mauri Kunnaksen piirtämän underground-henkisen Nyrok City-sarjakuvan. Lehden keskiaukeamallla julkaistut julisteet olivat vuosikymmenet teinien omien huoneiden tapettina.

Kulkttuuriykkösessä muistellaan omana aikanaan ainutlaatuista Suosikki-lehteä ja sen yhteydessä myös lehden päätoimittajana yli kolme vuosikymmentä toiminutta legendaa, Jyrki Hämäläistä. Muisteloissa ovat mukana Kultaturbo - Suosikki-lehden tarina-teoksen toinen kirjoittaja Mikko Mattlar, lehden pitkäaikainen toimitussihteeri Elina Syrjä, toimittaja Markku Veijalainen sekä lehden entinen päätoimittaja Katja Ståhl ja Nyrok City-sarjakuvaa lehteen piirtänyt Mauri Kunnas.

Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 16 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-728b44fcb2234439acc3363e3dcfe85f.mp3" type="audio/mp3" length="602496"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3138"/><itunes:duration>52:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa arabiankieliset uutiset ja keskisormi, Taylor Swift vastaan Trump, julkiset biiffit sekä Ultra Bran paluu]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71483442</link><guid isPermaLink="false">1-71483442</guid><description><![CDATA[Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa.

Aihekimaran kimpussa toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Parlamentaarinen työryhmä julkisti Yleen kohdistuvat rajut leikkaukset torstaina. Erityisesti persussuomalaiset ovat vaatineet vieläkin rajumpaa leikkausta. Samana päivänä Yle ilmoitti aloittavansa somalin ja arabiankieliset uutiset. Meppi Sebastian Tynkkynen (ps) kommentoi, että  "Ylen kohukesän loppuhuipennuksena ajetaan vielä suoraan päin seinää. Nyt Yle meni tekemään kyllä ison virheen, josta tulemme laittamaan sen vastuuseen." kansanedustaja Jani Mäkjelä (ps) piti uusia vähemmistöille suunnattuja uutisia keskisormen näyttämisenä. Mitä raati ajattelee sekä Ylen leikkauksista, uusista vähemmistöuutisista että persujen voimakkaaista reaktioista? 

Bisnesmies Jethron ja koomikko Iikka Kiven mahdollisesta nyrkkeilymatsista on uhottu somessa jo monta pävää. Mistä tämä machouhoilu kertoo, onko aikamme toksinen? ihmettelee raatilainen Kuusela. 

Supertähti Taylor Swift kertoi USA:n pressavaaliväittelyn jälkeen asettuvansa ehdokas Kamala Harrisin leiriin, ja tätä on jo pidetty sellaisena eleenä, että Trumpin on vaikea saada tarpeeksi ääniä, jos miljoonat swifteessit eli Taylor Swift -fanit asettuvat myös Harrisin taakse. Toisaalta Trumpin kannattajaksi on ilmoittautunut mm. maailman rikkain mies Elon Musk, joka omistaa myös (entisen Twitterin nykyisen) X:n ja jolla on enemmän seuraajia somessa kuin kellään muulla sekä suora äänitorvi omille ajatuksilleen ja mielipiteilleen. Kuinka suuri rooli näillä politiikan ulkopuolelta nousevilla ns. supervaikuttajilla tulee olemaan sen suhteen, kuka pääsee Valkoisen talon valtiaaksi marraskuun alussa?

"Onko paperikirja kuningas?" Kari Enqvistin pöydälle tuoma aihe liittyy osin HS:n Esa Mäkisen kolumniin, jossa vastaus on Ei. Asia kiertyy toisaalta digikirjoihin (ts. sähkö/ääni) mutta myös striimauspalveluihin tyyliin Bookbeat ja Storytel, jotka ovat eräänlaisia kirjojen Spotifyita. Toisaalta mm. Markus Leikola on huomauttanut, että striimauspalvelut ovat hyvin suomalainen ilmiö. Kirjailijoita nämä trendit eivät miellytä. Mitä ajattelee raati? Onko paperikirjan alamäki pysäytettävissä vielä?

Mistä tarve comebackeihin (PMMP, Ultra Bra & Oasis) ja nostalgiaan johtuu? Onko Venäjän hyökkäyssodan takia kiinni menneen rajan ja isojen artistien virran tyrehtymisen myötä tänne Suomeenkin tullut tarve kotimaiselle musiikille? Ja nyt sitä tarjotaan nostalgian muodossa? Ja nostalgia toimii myös isojen tuotantoyhtiöiden ja tapahtumajärjestäjien tapana pysyä hengissä houkuttelemalla vuosikymmenten takaa isoja bändejä takaisin lavoille? ]]></description><pubDate>Fri, 13 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-077f8874d6ed4da2b4aa9b37c1a80fee.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kirjailija Anni Kytömäen luonto - Eikö vahvin voitakaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71483245</link><guid isPermaLink="false">1-71483245</guid><description><![CDATA[Miksi ihminen kuvittelee edelleen olevansa luomakunnan huipulla? Onko ihmislajilla liian hyvä itsetunto ja mitä siitä seuraa?

Kirjailija Anni Kytömäen uusin teos Mirabilis on oikeastaan koukuttava seikkailukertomus, mutta samalla jälleen vahva puheenvuoro ihmisen ja muiden lajien suhteesta. Myös meidän ihmisten luonnosta, sen tuhovoimasta ja samalla myös hauraudesta.

Mirabilis kuljettaa lukijansa 1860-luvun nälkävuosista Venäjän Kaukoitään Amurinmaalle siirtolaisten yhteisöön ja takaisin. Historia, kehitys, luokkakysymykset ja naisen asema risteilevät suuremman kehyksen sisällä. Samalla kun hyväksikäytämme ja tuhoamme muita lajeja, Kytömäen teos näyttää, kuinka haavoittuva ihminen on paitsi lajina, niin myös yksilönä. 

Kytömäen tuotannossa luonto totisesti puhuu ihmiselle - joskus kuoreensa sulkeutuneen raakun hiljaisuudella tai tapettavan turkishylkeen tuskan huudoilla. Kirjailijan työn lisäksi Anni Kytömäki on myös pitkän linjan luonnonsuojelija ja tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana Pentti Linkolan perustamassa Luonnonperintösäätiössä.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan kirjailija Anni Kytömäen kanssa ihmislajin moraalista ja myös siitä surusta, jota jotkut meistä tuntevat omasta erillisyydestämme suhteessa muihin lajeihin. Puhumme myös kaunokirjallisuuden keinoista tavoittaa luontoa meissä ja perkaamme lisäksi erityiseksi väitettyä suomalaisten luontosuhdetta sekä sen käytännön toteutuksia luontokadon, avohakkuiden ja raakkujen tuhonnan kaltaisten uutisten keskellä. Kulttuuriykkösen toimittajana on Leena Peltokangas.]]></description><pubDate>Thu, 12 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3c8db24e256e4dedbef3314cf080214a.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lavatansseja ja iskelmätähtihaaveita - Matti Rönkä kirjoitti Onnen kaukoranta -romaaninsa nostalgiaa kaihtamatta ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71775296</link><guid isPermaLink="false">1-71775296</guid><description><![CDATA[Matti Röngän uusi romaani "Onnen kaukoranta" vie lukijan 1970-1980-luvun iskelmä-Suomeen, keskittyen tanssilavakulttuuriin ja viihdealan kulisseihin.

Kirjassa seurataan savolaispojan, Rissasen Ramin, matkaa maalaiskylästä pääkaupunkiseudulle ammattimuusikoksi. Rönkä taltioi menneen maailman Suomea, pienimpiä yksityiskohtia myöten, ja kirjoittaa samalla tarkasti laulamisen anatomiasta ja ihmisäänen kauneudesta soittimena.

Pitkään Ylen uutisissa työskennellyt ja TV-uutisankkurin työstä vuoden 2024 alussa eläköitynyt Matti Rönkä kommentoi toimittajan pyynnöstä myös Ylen rahoituskohua ja keskustelua Ylen DEI-yhdenvertaisuuskoulutuksista, tuoden samalla esiin näkemyksiään media-alan nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 11 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c1717fa4ed1b4f5883010511ed939ef8.mp3" type="audio/mp3" length="595968"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3104"/><itunes:duration>51:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Oiva Toikan elämäkerta avaa barokkihenkisen taiteilijan tietä - 2-vuotiaasta piirtäjästä maailmanluokan lasitaiteilijaksi ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71482838</link><guid isPermaLink="false">1-71482838</guid><description><![CDATA[Oiva Toikan eriväriset lasilinnut, kukista inspiroituneet lasiastiat Flora, Kastehelmi ja Pioni löytyvät monesta suomalaisesta kodista. Kuva iloisesta ja kansainvälisesti palkitusta ja arvostetusta taiteilijasta saa nyt syvemmän sävyn Jutta Ylä-Monosen kirjoittamassa elämäkerrassa, Oiva Toikka - Taiteilijan elämä. Kirjassa avataan Oiva Toikan persoonaa, miten jo 2-vuotiaana tuvan lattialla piirtävästä lapsesta tuli maamme designin kaanonin yksi merkittävin ja omaperäisin muotoilija. Mistä Oiva Toikka inspiroitui, miksi Italia veti puoleensa ja miten karjalaisen maalaispojan luonne istui suomalaisen designin pelkistettyyn ja ankaraan tyyliin? 

Oiva Toikka oli Nuutajärven lasitaiteilija ja siellä hän ystävystyi Kaj Franckin kanssa. Millä tavalla Franck vaikutti Toikan tyyliin? Millaista Oiva Toikan elämä ja ura oli Nuutajärvellä ja miten se näkyy vielä siellä tänään? Miten 1960-luvun lopussa alkanut ura lavastus- ja pukusuunnittelijana oopperassa kertoo Toikan persoonasta?

Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen ja Oiva Toikan poika Jussi Toikka.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 9 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0150371777ce4ee18b8cf1d9b0ded4e3.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa syyttömänä kouluampujaksi leimattu, therian-moraalipaniikki, sairaat koirarodut ja kulttuurivihaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71756728</link><guid isPermaLink="false">1-71756728</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa raati keskustelee kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Tällä kertaa raadissa istuvat kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen toimittaa Vesa Kytöoja.

Syyttömästä tehtiin somessa ja keskusteluryhmissä kouluampuja - virkavallan harhautusta vai valeuutisointia? Koirarotujen jalostus on sairasta kulttuuria ja monet koirarodut syntyvät kärsivinä. Miksi jalostusta ei saada kuriin? TV-sarjatko vain pelkkää ajanhukkaa? Kulttuurin leikkaukset versus persujen kulttuuri-isänmaallisuus, siinäpä paradoksi. Ja therian-ilmiö eli lasten ja nuorten halu samaistua eläimiksi raivostuttaa osaa  vanhemmista. Pitäisikö teinien eläinleikit kieltää kouluissa ja mistä näissä identiteettileikeissä on kyse?]]></description><pubDate>Fri, 6 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f0e31d548060467c80c7c386c0f58049.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tim Burtonin synkän kiehtova satumaailma — ohjaajasuuruuden ura Batmanista Beetlejuice Beetlejuiceen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71481782</link><guid isPermaLink="false">1-71481782</guid><description><![CDATA[Yksi aikamme omaleimaisimpia Hollywood-ohjaajia, yhdysvaltalainen Tim Burton on luonut valkokankaalle tunnistettavan, mutta vaikeasti jäljiteltävän synkän oudon satumaailman. Siihen mahtuu niin Batmanin, Dumbon, Liisa Ihmemaassa kuin Päättömän ratsumiehen kaltaisia klassikkokertomuksia sekä alkuperäistarinoita kuten Painajainen ennen joulua, Saksikäsi Edward ja Beetlejuice, mistä on myös kasvanut populaarikulttuurikuvaston klassikoita. 

Uusin elokuva Beetlejuice Beetlejuice herättää yli 35 vuotta sitten nousseen tarinan henkiin alkuperäisen elokuvan keskeisten näyttelijöiden, Winona Ryderin, Michael Keatonin sekä Catherine O’Haran tähdittämänä. Elokuva esittelee kaikkea sitä, mistä Burton on tullut tunnetuksi: burleskia kauhukuvastoa, gotiikkaa, mustaa huumoria, pop-kulttuurireferenssejä, musikaalielementtejä sekä stop-motion -animaatiota. 

Miten Burtonin taika on kestänyt aikaa, ja mistä elementeistä hänen tummanpuhuvan kummallinen, mutta lähestyttävän kiehtova elokuvamaailma oikein koostuu? Mitkä nousevat hänen suurimmiksi merkkiteoksiksi, ja mitkä ovat olleet hänen uransa heikoimpia lenkkejä? Miten hänen elokuvansa ovat vaikuttaneet kulttuuriimme, ja minkä takia?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta käsikirjoittaja Ilja Rautsin sekä elokuvatoimittajien, Kaisu Tervosen ja Ira Hurskaisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 5 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b69648d9e09e470e8856e30629cffeb7.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-05T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kadonnutta järkeä metsästämässä - Anna Kontula on väsynyt politiikoilta vaadittavaan tunneperformanssiin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71481615</link><guid isPermaLink="false">1-71481615</guid><description><![CDATA[“Vasemmistopiireissä kuulee tuon tuosta, että on aika luopua länsimaisen ajattelun binäärisistä jaoista ja siirtyä korostamaan tunteita järjen kustannuksella, kun aikaisemmin tehtiin päinvastoin. Ei ole tavatonta, että (omasta mielestäni) mukavasti alkanut väittely keskeytyy, kun joku ilmoittaa ilmapiirin ikäväksi ja vaatii turvallista tilaa. Kaverusten tilityksiä fiiliksistään on alettu kutsua yhteiskunnalliseksi keskusteluksi,“ kirjoittaa kansanedustaja Anna Kontula (vas) uudessa esseekokoelmassaan Kadonneen järjen metsästys (Into, 2024).

Sosiologi, kirjailija ja vasemmistoliiton aluevaltuutettu ja kansanedustaja Kontula kritisoi esseissään ylenpalttista tunnepuhetta ja “terapiayhteiskunnan” kielen valumista politiikkaan ja sitä, miten tunteiden ilmaisu on noussut järkiperäisen keskustelun edelle. 

Kontula ja toimittaja Pauliina Grym keskustelevat tunteiden valtakauden lisäksi myös empatian haitoista ja siitä, riittävätkö demokratian työkalut ympäristökriisin ratkaisuun vai pitäisikö parlamentarismista jopa luopua. Lisäksi selviää, miksi Kontula päätyi kirjoittamaan monikymmensivuisen esseen kissojen ulkoiluttamisesta.

Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 4 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-225419aafd1b4a45bad3dc3738b45b6f.mp3" type="audio/mp3" length="600000"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3125"/><itunes:duration>52:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuolemattomuuden lyhyt historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71481429</link><guid isPermaLink="false">1-71481429</guid><description><![CDATA[Ikuisen elämän markkinointi on ollut aikaisemmin kirkon hommia. Mutta kun seuraamme ympärillämme keskustelun sävyjä niin viranomaisten kuin markkinahenkilöidenkin suusta, oikea ruokavalion, riittävä liikunnan ja terveiden elintapojen voisi luulla tähtäävään samaan asiaan. Ihminen voi valinnoillaan vältellä väistämätöntä kohtaloaan - ei ehkä ikuisesti, mutta niin pitkään, että kehon rapistuminen ja kuolema ei näihin puheisiin juuri päädy.

Toisaalta tiede harppoo eteenpäin valtavaa vauhtia. Tutkimus yrittää selvittää vanhenemisen syitä tarkoituksenaan puuttua niihin. Lääketiede kehittyy ja uusia hoitoja ilmestyy kaiken aikaa sairauksiin, jotka ennen merkitsivät varmaa matkaa ruumishuoneelle. 

Ikuinen elämä on yhtä vanha haave kuin mitä ihmiskunta on. Löydetäänkö lääketieteen ja solubiologian parista lopulta ikuisen nuoruuden lähde? Yhtä tärkeä kysymys kuitenkin on, onko tämä tavoiteltavaa. Kuolemaa pidetään kulttuurissamme tabuna, mutta onko kuitenkin niin, että vain hyvä, ajallaan saapuva kuolema on tabu?

Tietokirjailija, biologi ja filosofian tohtori Tiina Raevaara on kirjoittanut teoksen Ikuisen elämän lyhyt historia, joka pohtii pyrkimyksiä päättymättömään elämään. Raevaaran kanssa studiossa ovat keskustelemassa uskontotieteilijä Maija Butters sekä toimittaja, kirjailija, pastori Hilkka Olkinuora. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 3 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bd0e1e00109d46e48ecd41c45bfc2008.mp3" type="audio/mp3" length="592512"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3086"/><itunes:duration>51:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Raakut, yritysvastuu ja mainehaitta - bisneksen ja luonnon vaikea suhde]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71481249</link><guid isPermaLink="false">1-71481249</guid><description><![CDATA[Stora Enson hakkuutyömaan aiheuttama luontotuho Suomussalmella on nostanut esiin kysymyksiä niin yritysten vastuusta ja ympäristöosaamisesta kuin tuotetusta vahingosta, sekä yritykselle että ennen kaikkea luonnolle.

Jo pitkään on ollut vallalla trendi, että liike-elämä markkinoi itseään vihreänä ja luontoarvoja kunniottavana. Yritykset hakevat kilpaa toiminnalleen luontosertifikaatteja ja julistavat ympäristöohjelmiaan. Mutta kuinka aidosta ponnistelusta on kyse? Hyvää puhetta mahtuu maailmaan, mutta ihmisen ja muun luonnon suhde on monin tavoin kompleksinen. Kompleksisuus näkyy tavallisissa arkipäivän valinnoissa.

Kokonaan oma tarinansa on, minkälaisen haitan raakkujen tuhoaminen on aiheuttanut Stora Ensolle ja miten yhtiö voi korvata luonnolle koituneiden vaurioiden ohessa omalle maineelleen syntyneen haitan. Raakkujen tuho on nostanut esiin ennenäkemättömän laajan paheksunnan yhtiötä kohtaan.

Ihmisen, bisneksen ja luonnon monimutkaisesta ja monin tavoin hankalasta suhteesta ohjelmassa keskustelevar kaksi tuoretta tietokirjailijaa. Mainostoimisto Hasanin toimitusjohtaja Riku Vassinen on kirjoittanut tietokirjan Viherpesutalous, jossa arvioidaan talouselämän pyrkimyksiä hallita mainettaan esittämällä toimintansa ekologisena ja ympäristöä suojelevana. Tietokirjailija Annamari Huovinen on puolestaan kirjoittanut teoksen Hankala eläin, jossa pohditaan ihmisen ja eläinten usein ristiriitaista suhdetta toisiinsa. 

Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 2 Sep 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-88f010353b0342ad881d142d66d03277.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa ministerit rasismikoulutuksessa, Pirkka-kirjat, Oasiksen paluu ja holokaustin kieltämisen kriminalisointi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70944208</link><guid isPermaLink="false">1-70944208</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa ovat ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä keskustelemassa yrittäjä Sami Kuusela, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö.

Tällä viikolla uutisoitiin, että Petteri Orpon hallituksen ministerit joutuvat pakolliseen rasismikoulutukseen. Juuret ulottuvat viime kesän rasismikohuun, kun perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset aiheuttivat hallituskriisin. Siitä selvittyään hallitus lupasi yhteistuumin edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä vähentää rasismia. 

Tiistaina pääministeri Petteri Orpo esittelemä ”Me puhumme teoin” -kampanjan on yksi hallituksen 23:sta yhdenvertaisuustoimenpiteestä. Perussuomalaiset ilmoittivat, etteivät osallistu kampanjaan. "Perussuomalaiset vetivät maton rasisminvastaisen kampanjan lanseeranneen pääministerin alta", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Matti Koivisto. Miksi juuri rasismi hiertää hallituspuolueiden välejä?

HSL:n kampanja väärennetyillä lipuilla matkustamisen estämiseksi herätti kohua, kun tummaihoisten somevaikuttajien Ibrahim Manzan ja Abdirahman Keinaanin mukanaolo aiheutti syytöksiä rasismista. HSL poisti mainokset palautteen vuoksi, mutta Manza ja Keinaan kritisoivat päätöstä. Somalialaistaustaisen aktivistin Ujuni Ahmedin mukaan kaikki mikä tuntuu rasismilta, ei aina ole rasismia. Hän kirjoitti LinkedInissä, että jatkuva toiseuttaminen voi ylläpitää haitallisia mielikuvia, joita nuoret eivät välttämättä enää jaa. Näemmekö rasismia myös siellä, missä sitä ei ole?

Kansansuosikki Kari Hotakaisen uuden “Pirkka-kirjan” eli tuoreen Helmi-romaanin lanseeraus on aiheuttanut närää. Onko kirjan myyminen yksinoikeudella Keskon kautta eli käytännössä superemarketeissa tämä uusi tapa tuoda kirjallisuus suuren yleisön saataville vai vaarantaako se perinteisten kirjakauppojen elinvoimaisuuden? 

Brittirock-yhtye Oasis palaa keikkalavoille 16 vuoden tauon jälkeen. Mikä saa riitaisat Gallagherin veljekset palaamaan yhteen? Onko kyse rahasta, nostalgiasta vai jostain muusta? Sukellamme myös Oasiksen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja siihen, miksi heidän paluutaan odotetaan niin kovasti.

Musikaalit ovat nousseet valtavaan suosioon, ja Helsingin kaupunginteatterin Moulin Rouge -musikaali myi lähes kaikki lippunsa jo ennen ensi-iltaa. Miksi musikaalit vetävät niin hyvin väkeä? Onko kyse eskapismista vai kulttuurimakumme keventymisestä? Pohdimme myös, onko musikaalien tulevaisuus käännöksissä ja elokuva-adaptaatioissa vai voisiko suomalainen alkuperäisidea nousta jymymenestykseksi.

Lähetyksen päätteeksi keskustelemme Ruotsissa kuohuttavasta aloitteesta kieltää morsiamen luovuttaminen hääkirkossa. Onko tämä patriarkaalinen perinne aikansa elänyt vai voiko sen säilyttää nykyaikaisella tavalla? 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 30 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-aabd2c3c34d543b9bdb7427b3cbc4cf8.mp3" type="audio/mp3" length="605184"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3152"/><itunes:duration>52:32</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Aila Meriluoto oli pioneeri naisen himon kuvaamisessa - oliko hän seksi- vai rakastumisaddikti?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70944000</link><guid isPermaLink="false">1-70944000</guid><description><![CDATA[Teatteri Avoimien Ovien näytelmä, Tältä kohtaa, Aila,  nostaa esille rohkean ja avoimen kirjailijan, Aila Meriluodon persoonan. Aila Meriluodon (1924–2019) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Hän on tunnettu runoistaan, romaaneistaan ja avoimista päiväkirjoistaan. Ella Pyhältö ja Virpi Haatainen esiintyvät tässä näytelmässä, jossa halutaan nostaa esille Aila Meriluodon avoimuutta omasta vanhenevan naisen rohkeasta seksuaalisuudesta. Miksi hän halusi avata omaa seksuaalisuuttaan lukijoille? Millaisia rakkaussuhteita hänellä oli? Miten hänen runoutensa eroaa hänen romaaneistaan? Tästä aiheesta on myös kirjoittanut toimittaja Anna-Liisa Haavikko Meriluodon päiväkirjojen avulla. Vieraana on myös dosentti Maarit Leskelä-Kärki, joka avaa Aila Meriluodon merkitystä kirjallisuutemme kaanonissa.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Thu, 29 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7fe73f22a284467ba7b9e95db8de1fec.mp3" type="audio/mp3" length="584832"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-29T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3046"/><itunes:duration>50:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pakolaiset hädässä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla - Agnieszka Hollandin elokuva tarttui kiperään aiheeseen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70943821</link><guid isPermaLink="false">1-70943821</guid><description><![CDATA[Puolalaisen veteraaniohjaaja Agnieszka Hollandin tositapahtumiin perustuva elokuva Green Border on kuvaus Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuvasta pakolaistilanteesta, jossa turvapaikkaa hakevat ihmiset joutuvat poliittisiksi pelinappuloiksi. 

Miten Puolan oikeistohallituksen suututtanut, mutta maailmalla paljon suitsutusta saanut teos kertoo konfliktista ja sen osapuolista sekä Venäjän vaikutusvallasta, hybridisodankäynnistä ja Euroopan rajapolitiikasta? Millaista uhkakuvaa se maalaa Suomen käännytyslaki- ja välineellistetyn maahantulon kysymyksiin?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Saila Heinikosken, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja sekä Tampereen yliopiston tutkija Sanna Valtosen sekä kulttuuritoimittaja Harri Römpötin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 28 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d871aa676d4046efa0749a41fb701db3.mp3" type="audio/mp3" length="596544"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-28T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3107"/><itunes:duration>51:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Aatteiden Yhdysvallat -teos nostaa esiin vaikuttajat suurvallan politiikan ja presidenttien takana]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70943627</link><guid isPermaLink="false">1-70943627</guid><description><![CDATA[Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkijan Markus Kantolan uusi tietokirja Aatteiden Yhdysvallat: Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan (Gaudeamus, 2024) avaa teoksessaan Yhdysvaltojen poliittisen ajattelun kehitystä viimeisen sadan vuoden ajalta. Kantola tarkastelee teoksessaan, miten älymystön ideat ovat muokanneet maan politiikkaa ja vaikuttaneet jopa presidenttien päätöksiin.

Kirja käsittelee laajasti erilaisia teemoja kapitalismikritiikistä kansalaisoikeusliikkeisiin ja uusliberalismiin. Kantolan mukaan yhdysvaltalaiset intellektuellit keskittyvät enemmän oman aatteellisen ryhmänsä ylläpitoon kuin laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Myös aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helon vuoden 2022 tietokirja Amerikan Yhdysvaltojen historia käsitteli Yhdysvaltoja aatehistoriallisesta näkökulmasta. Suurvaltaa voi ymmärtää paremmin, jos muistaa että Yhdysvallat perustettiin tasavallaksi eikä demokratiaksi, antiikin maailmasta ja Rooman tasavallasta mallia hakien. 

Miten tasavaltalaisuus ohjaa Yhdysvaltain nykypolitiikkaa? Miten aatteiden kehitys on muovannut maailman vaikutusvaltaisinta valtiota, ja mihin suuntaan se on menossa? Ketkä älymystöstä ovat olleet USA:n peräsimessä, ja ketkä ovat tämän päivän yhdysvaltalaisintellektuellit?

Keskustelemassa ovat teologi, Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkija Markus Kantola ja aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. ]]></description><pubDate>Tue, 27 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ea47afc3004c4a98bf1484916d1113a9.mp3" type="audio/mp3" length="595776"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-27T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3103"/><itunes:duration>51:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Musiikkivideo - mitä sille käy?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70943441</link><guid isPermaLink="false">1-70943441</guid><description><![CDATA[Oulussa järjestetään maailman vanhinta musiikkivideofestivaalia, ja viikonloppuna siellä nähtiin, miltä musiikkivideon kuuluu näyttää juuri nyt. Kotimaisten videoiden parhaat palkittiin, mutta millaisia ne ovat, kenelle niitä tehdään, miksi ja millä rahoilla?

Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Music Television loi populaaria yhtenäiskulttuuria jakelemalla musiikkivideoita kaikille. Somen lyhytvideot, musiikkiteollisuuden rahavirtojen muutokset ja halvan tuotantotekniikan yleistyminen haastavat perinteisen musiikkivideon, mutta tarjoavat mahdollisuuksia. Uusin tutkimus osoittaa, että yhä edelleen liikkuva kuva voi ladata musiikin täyteen merkitystä. Ja kenties entistä saavutettavampi tuotanto nostaa entistäkin paremmin esiin uusia tyylejä ja tekijöitä?

Kulttuuriykkösen studioon saapuvat Eleonoora Riihinen, joka Pumpeligaalan tuomarina katsoi viikonloppuna liikaa musiikkivideoita, sekä Tommi E. Virtanen, joka on katsonut niitä monta vuotta jakaakseen niille tukea MESin AV-toimikunnassa. Tekijänäkökulmaa tarjoavat Pumpeligaalan menestyjät. Lähetyksen toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Mon, 26 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f7d53f68f49a40a8a835416617e16faf.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-26T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa raakku-tragedian symboliikka, marjanpoimija-gate, palautetut kallot ja woke sekä kotiseututurismin laimeus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70933295</link><guid isPermaLink="false">1-70933295</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset professori Laura Kolben, kirjailija Jarkko Tontin ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden äärelle.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Fri, 23 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8c56f5a2573d49559a2ae1814ec72bb1.mp3" type="audio/mp3" length="606336"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3158"/><itunes:duration>52:38</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vammaisvihamielinen Suomi — uutuuskirja paljastaa hyvinvointivaltion kääntöpuolen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71660200</link><guid isPermaLink="false">1-71660200</guid><description><![CDATA[Uusi omakohtainen tietokirja Suuri valhe vammaisuudesta (Tammi) pyrkii purkamaan vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja ja vammaisvihaan liittyviä ongelmia. Teoksen takana ovat cp-vammainen yhteiskunta-alan ammattilainen Riikka Leinonen sekä vammaisen lapsen äiti ja toimittaja Sofia Tawast, joiden tavoite on viihdyttävällä tavalla tuoda esiin vammaisten kohtaamia ongelmia ja asenteita sekä arkielämässä että kulttuurissamme.

Kulttuuriykkönen sivuaa myös taannoista DEI-yhtenvertaisuuskoulutuksiin liittyvää kohua, jonka yhdeksi osapuoleksi päätyi myös Sofia Tawast YleX-kanavan toimittajille vetämänsä koulutuksensa tiimoilta.

Vieraina tietokirjailijat Riikka Leinonen ja Sofia Tawast sekä sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.]]></description><pubDate>Thu, 22 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d3e0e693f3d64609ac15c06d1544a0d2.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kristillisessä sionismissa odotetaan maailmanloppua ja kannatetaan Israelin oikeistoa - Terhi Törmälehdon romaani syksyn tapaus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70933067</link><guid isPermaLink="false">1-70933067</guid><description><![CDATA[Terhi Törmälehdon uusi romaani He ovat suolaa ja valoa (Otava, 2024) avaa meille ikkunan vähemmän tunnettuun maailmaan, suomalaiseen kristilliseen sionismiin.

Törmälehdon kolmas romaani sijoittuu maaliskuuhun 2023 Israelissa ja Länsirannalla. Se seuraa kahden suomalaisen naisen, lääkäri Susannan ja opettaja Anun, matkaa ja kokemuksia Pyhällä maalla. 

Romaani kuvaa paitsi Israelin ja Palestiinan konfliktia myös näyttää länsimaalaisten kristittyjen, mukaan lukien suomalaisten, roolia monimutkaisessa tilanteessa. Törmälehto oli itse Israelissa ja Länsirannalla kirjan tapahtuma-aikaan.

Uskostaan luopunut kirjailija Törmälehto, joka on taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä opettajankouluttaja, kertoo teoksen olevan myös henkilökohtainen tutkielma siitä, millainen aikuinen hänestä itsestään olisi voinut kasvaa. 

Poliittisen historian valtiotieteiden tohtori, Ulkopoliittisen insituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart kirjoitti suomalaisista sionisteista tietokirjassaan Luvatun maan lumo: Israelin kristityt ystävät Suomessa (Gaudeamus, 2022).

Terhi Törmälehtoa ja Timo R. Stewartia haastattelee Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 21 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b721688a0982480198549bc69f153e65.mp3" type="audio/mp3" length="590976"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-21T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3078"/><itunes:duration>51:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Valeuutisia on entistä vaikeampi tunnistaa ja torjua - onko peli menetetty?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70932865</link><guid isPermaLink="false">1-70932865</guid><description><![CDATA[Kolmen lapsen puukotus heinäkuun lopussa Iso-Britanniassa Southportissa järkytti ympäri Eurooppaa. Sen sivuseurauksena saarivaltakunnan kadut täyttyivät mielenosoittajista, jotka syyttivät tapauksesta muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Vaikka tekijä tosiasiassa oli afrikkalaistaustainen kristitty, mikään ei pysäyttänyt väärän tiedon tulvaa ja yllytystä marssia kadulla ääriryhmien väkivaltaisissa mielenosoituksissa.

Miksi disinformaatio levisi niin tehokkaasti, vaikka viranomaiset, poliitikot ja media jakoivat asiasta runsaasti oikeaa tietoa? Kuka väärää tietoa masinoi? Johtavatko tämänkin syntyneen kaaoksen jäljet Kremlin keittokirjan sivuille?

Disinformaatio laajemmin on modernien yhteiskuntien vakavimpia turvallisuusuhkia. Miten sitä synnytetään, levitetään ja hyödynnetään? Minkälainen rooli tekoälyllä on disinformaation synnyttämisessä? Entä miten disinformaatiota torjutaan? Miten se tunnistetaan ja voiko tekoäly toimia tässä myös hyvien asioiden puolesta? Mikä on median rooli tässä kokonaisuudessa?

Keskustelemassa ovat toimittaja Matti Virtanen, tutkijat Niko Pyrhönen ja Henna Paakki sekä kansanedustaja Jarno Limnéll. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 20 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-56649902fe624910a860eeddfd82d6b2.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-20T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millaisesta elämästä Hangon historiallisten huviloiden tarinat kertovat?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70932671</link><guid isPermaLink="false">1-70932671</guid><description><![CDATA[Millaista elämä oli Hangossa kun kylpylä eli kukoistuskauttaan? Miltä tuntui tyhjentää huvila talvisodan jälkeen ja jättää kesäkoti kun Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle ja miltä kaupunki näytti kun sinne palattiin takaisin? Millaista elämää huviloissa vietetään nyt? Millaisia uusia jännittäviä tarinoita löytyi huviloita tutkiessa? Ihmiskohtalot olivat koskettavimpia kuin uskoisikaan ja huviloilla on ollut kukoistus- ja rappiokausia.
 
Kirjassa Huvilaelämää-Hangon huviloiden historiaa kerrotaan yleisesti huvilakulttuurista ja 150 vuotta täyttävän Hangon ja sen huviloiden historiasta. Kirjassa keskitytään kahdeksan huvilan huvilaelämäkertoihin. Kirjassa huviloita käsitellään niin arkkitehtuurin, sisustuksen kuin huviloissa vietetyn elämäntavan, sekä muutosten ja jatkumon näkökulmasta. Samalla kerrotaan huvilassa asuneiden perheiden tarinat ensimmäisestä omistajasta viimeiseen. Miten huviloita tulisi vaalia? Miksi nykyaikana halutaan sisustaa huvilamaisesti? Millainen on huvilasisustaminen? Kirjan huvilat on valokuvannut valokuvaaja Vanessa Forstén. 

Ohjelman vieraina ovat filosofian tohtori ja historioitsija Katja Weiland-Särmälä ja Avotakan päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Hangon huviloista ja huvilakulttuurista. 


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 19 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-32dfad1627c34601aa1b2e183f39c716.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Lönnrotin väitetty Kalevala-rosvous, Puopolo-Ukkola-Yle-gaten anatomia ja ulkonäön pikamuodit    ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71652622</link><guid isPermaLink="false">1-71652622</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa keskustellaan kiihkeätsi kesän ajankohtaisista kulttuuri- ja mediailmiöistä sekä arvokysymyksistä. Mukana Perjantaistudion raadissa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola juontaa.

Karjalaisista aktivisteista koostuvan Ruškiemustu-kollektiivin mukaan Elias Lönnrot oli kolonialisti ja sortui kulttuuriseen omimiseen kootessaan Kalevalaa. Ja me suomalaiset olemme varastaneet tämän kulttuuriperinnön omaksemme. Tästä syystä he katsoivat tarpeelliseksi kirjoittaa Elias Lönnrotin patsaaseen spraymaalilla sanan kolonialisti. Nyt selvitetään, oliko Lönnrot tosiaan kolonialisti ja karjalaisten kulttuurin varastaja.

Kesällä käytiin vilkasta keskustelua Ylen journalismista ja DEI-koulutuksista. Toimittajat Sanna Ukkola ja Ivan Puopolo kritisoivat Yleä ideologisesta doktrinaatiosta ja poliittisesta korrektisuudesta, mikä herätti laajaa huomiota erityisesti X:ssä mutta mediaan aiheesta valui vain pieni osa. Keskustelussa pohditaan nyt, säilyttääkö Yle journalistisen integriteettinsä, ja minkä verran DEI-koulutukset vaikuttavat sen toimintaan. Miten raati arvioi Puopolon ja Ukkolan väitteet? Mikä on Heikki Pursiaisen mielestä isompi ongelma Ylen kaltaisessa isossa mediatalossa? 

USA:n presidentinvaaleissa on ehditty nähdä jänittäviä vaiheita Trumpin murhayrityksestä Bidenin luopumiseen. Nyt huomion kiinnittää Harrisin varapresidenttiehdokasvalinta Tim Walz, joka ehti jo kunnostautua uudella  retorisella lyömäaseella "outoa!". Outoja käänteitä riittää ja nyt raati niitä pohtii. 

Miten nuorten julkisiin kannanoittoihin pitäisi suhtautua? Nuoruudesta huomauttelu on nähty epäasiallisena kuten sukupuolen tai etnisyyden. Greta Thunbergin ja Patrick Itäniemen tapaukset osoittavat, että nuoria suojellaan kritiikiltä, mutta nuoruus ei saisi olla kritiikin kohde. Itäniemen tuloeroja puolustaviin mielipiteisiin vastataan usein opettajamaisesti. Nettikommentit ovat myrkyllisiä, ja nuoria kohdellaan samoin kuin aikuisia, mikä herättää kysymyksiä argumentoinnin tasosta.
Onko meillä vaikeuksia puhua nuorelle asia-argumentein?

Psykoterapeutti Katarina Meskanen ja lihavuus- ja kehotutkija tutkija Hannele Harjunen varoittavat HS:n artikkelissa otsikoltaan Kehopikamuoti (14.8) kehoihanteista, jotka voivat muuttua entistä epärealistisemmiksi, vaikeammin saavutettaviksi ja ahdistaviksi. Artikkeli käsittelee kehonkuva- ja kauneusihanteiden jatkuvaa ja nopeaa muutosta, joka muistuttaa pikamuodin kiertokulkua. Aiemmin kehopositiivisuus nosti esiin kaikenlaisten kehojen hyväksymisen, mutta nyt laihuuden ihannointi on tehnyt paluun, erityisesti sosiaalisen median ja tekoälyn vaikutuksesta. Tämä trendi korostaa ulkonäön merkitystä, mikä voi luoda paineita erityisesti nuorille ja heikentää itsetuntoa. Miksi ulkonäkö on niin kipeä asia?
]]></description><pubDate>Fri, 16 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-f0b8459237de4364a4f1eea28f1eb6ce.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Alien — 45 vuotta tieteiskauhun klassikosta! Miten sarjan uusi elokuva Romulus puraisee?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70930598</link><guid isPermaLink="false">1-70930598</guid><description><![CDATA[Alien — Kahdeksas matkustaja (1979) sekä Aliens — Paluu (1986) ovat kauhu- ja sci-fi-klassikoita, jotka viimeistään nostivat ohjaajat Ridley Scottin ja James Cameronin sekä näyttelijä Sigourney Weaverin ja taiteilija H. R. Gigerin maailmankuuluiksi. Weaverin näyttelemästä Ripleystä kuoriutui yksi merkittävimpiä naispuolisia kauhu- ja toimintaelokuvasankareita, sveitsiläisestä taiteilija H. R. Gigerin biomekaanisesta taiteesta keskeinen osa kauhuelokuvien kuvastoa ja ohjaaja Scottista sekä Cameronista aikamme arvostetuimpia elokuvantekijöitä.

Ensimmäinen Disneyn tuottama Alien-elokuva Romulus saa ensi-iltansa elokuussa 2024, ja se on järjestyksessään jo saagan yhdeksäs osa. Urugualaislähtöisen kauhuohjaaja Fede Alvarezin (Evil Dead [2013], Don't Breathe...) Romulus jatkaa elokuvasarjan 45-vuotista historiaa aikomuksenaan palauttaa sen alkuperäisiin uomiin klaustrofobiseen selviytymiskauhuun avaruudessa. Odotukset ovat kovat, kun elokuvan yhtenä tuottajana toimii itse Ridley Scott.

Miksi Alienin synnytys oli niin vaikea ja sattumanvarainen prosessi alun alkaen? Millainen vaikutus H. P. Lovecraftilla sekä hyönteispelolla oli lopputulokseen? Miten toinen kuuluisa hirviö Predator — Saalistaja mahtuu samaan tarinauniversumiin Alienin kanssa? Miksi Alienista tuli yksi aikamme merkittävimpiä hirviöitä ja millaisia analogioita ja kysymyksiä ihmiskunnan tuhoamiseen kehitetty täydellinen organismi herättää?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta biologi-kirjailija Tiina Raevaaran sekä elokuviin ja sci-fiin erikoistuneen toimittaja-tuottaja Olli Kangassalon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 15 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-be86b105e37848a5ab7bbbc38947a7b7.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Risto Isomäen uutuudessa ilmastonmuutos on ratkaistu mutta komeetat uhkaavat maapalloa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70930417</link><guid isPermaLink="false">1-70930417</guid><description><![CDATA[Risto Isomäen tieteisseikkailu Pimeää jäätä (Into, 2024) vie meidät takaisin Pimeän pilven ritarit (Into, 1997) -kirjan kosmiseen maailmaan, mutta tällä kertaa panokset ovat entistäkin korkeammalla. Ihmiskunta on suuremman uhan edessä kuin koskaan aiemmin: luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on huomattavasti enemmän kuin aiemmin on luultu.

Tarinassa suomalainen teknologia nousee avainasemaan. Sen juoni rakentuu vahvasti sähköpurje- eli plasmapurjeteknologian ympärille. Tämä Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pekka Janhusen kehittämä konsepti on tehokkain ihmisen keksimä avaruusalusten käyttövoiman lähde pitkille matkoille.

Romaanissa Johnny Kororo lähtee retkikuntineen sähköpurjealus Arsinoella kohti tuntematonta kappaletta, joka on suistanut komeetat radoiltaan.

Romaanissaan Isomäki paitsi ylistää ihmisen teknistä kekseliäisyyttä myös pohtii turvallisuushakuista ajatteluamme, joka estää meitä ratkaisemasta maailmaamme uhkaavia, ihmisestä johtuvia ongelmia. Ja miten suuri uhka asteroidit ja komeetat todellisuudessa ovat ihmiskunnalle? Mihin sähköpurjetta todellisuudessa tarvitaan ja onko tulevaisuutemme avaruudessa?

Vieraina ovat kirjailija Risto Isomäki ja Ilmatieteenlaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen. Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 14 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-43cc4df3fa6449bc826e0630b61bd441.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kosmos - satavuotiaan perheyrityksen tarina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70930225</link><guid isPermaLink="false">1-70930225</guid><description><![CDATA[Helsingin Wladimirinkadulla eli nykyisellä Kalevankadulla avasi elokuussa 1924 ovensa ravintolaliike. Elettiin kieltolain aikaa, joten sen tarkoitus oli, niin kuin ravintoloitsija Yrjö Lindfors maaherralle lähettämässään anomuksessa toteaa, harjoittaa "pääasiallisesti ruoan, kahvin, teen ynnä virvokkeiden tarjoilua". Ravintola Kosmos toimii yhä samoissa tiloissa, ja sen vetäjinä on edelleen 30-luvun alussa nimensä Hepolammeksi muuttanut perhe, vastuuhenkilöinä ja suunnannäyttäjinä nimenomaan sen naispuoliset jäsenet.

Laura Kolben tuore kirja Kosmos - ravintola ja perhe 1924-2024 kertoo muutosten ja pysyvyyden kanssa taiteilleesta ravintolasta, jonka alkuvuodet olivat "oppikirjaesimerkki itsenäisyyden varhaisvuosien perhe- ja pienyrittäjyyden karikoista ja suvanteista". Se kertoo kaksinaismoralismista, johon kieltolaki ja sittemmin Alkon pikkutarkka sääntelyvimma ajoivat. Se on tarina legendaarisesta taiteilijaravintolasta, jossa matriarkaatti suvaitsi boheemien miespiirien ilonpidon ja murheiden hukuttamisen, kunhan toleranssia ei liikaa koeteltu.

Kulttuuriykkösessä on vieraana historioitsija Laura Kolbe. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.]]></description><pubDate>Tue, 13 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3416c7c76e294019aa9b11dcbd46e052.mp3" type="audio/mp3" length="600384"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3127"/><itunes:duration>52:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kännykät pois koululaisilta vai mikä neuvoksi peruskoulun kriisin ratkaisemisessa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70930029</link><guid isPermaLink="false">1-70930029</guid><description><![CDATA[Valtaosassa Suomea peruskoulujen syyslukukausi käynnistyi viime viikolla ja loputkin aloittelevat työn tänään tai huomenna. Mutta minkälaisessa koulussa oppilaat opiskelevat vuosikymmenen lopulla?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuoden 2024 alussa kattavan työn suomalaisen peruskoulun tulevaisuutta koskien. Työlle on tilausta, sillä useat tutkimukset peruskoulua koskien ovat surullista luettavaa. Oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa sakanneet, opettajat ovat ylikuormittuneita ja oppilaiden viihtyvyys koulussa on huonontunut.

Peruskoulussa on monia käytännöllisiä kysymyksiä, joita täytyy ratkaista, yhtenä esimerkkinä kerätäänkö oppilailta puhelimet koulupäivän ajaksi pois. Kaikkien näiden päätösten taustaklsi tarvitaan kuitenkin kokonaisempi visio peruskoulusta. Mitä varten koulu on olemassa? Minkälaisia valmiuksia sen halutaan tarjota oppilaille? Minkälaiseen maailmaan koulu oppilaita valmistaa?

Visiota tulevaisuuden koulusta etsitään nyt laajalla joukolla. Aisaa kysytään myös kansalaisilta. Mihin menet suomalainen peruskoulu? Aiheesta keskustelevat OKM:n Tulevaisuuden peruskoulu-hanketyöryhmän puheenjohtaja, psykologian tohtori Katri Saarikivi, hankkeen koordinaattori Venla Bernelius, Helsingin normaalikoulun lehtori Reetta Niemi sekä kasvatustieteen apulaisprofessori Pekka Mertala. Toimittajana on Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 12 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9ac10d627f784f26899c970d12d62c77.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Christopher Lee: Draculasta Scaramangaan ja Sarumaniin — Suomea fanittaneen pahisnäyttelijän kiehtova elämä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70871548</link><guid isPermaLink="false">1-70871548</guid><description><![CDATA[Tuore dokumenttielokuva The Life and Deaths of Christopher Lee kertoo brittinäyttelijä Sir Christopher Leen (1922-2015) elämästä sekä hänen lähes 70-vuotisesta taiteilijaurastaan. Majesteettiseksi ja karismaattiseksi luonnehdittu näyttelijä muistetaan parhaiten joko hirviön (mm. Kreivi Dracula) tai pahiksen (mm. Scaramanga, Saruman, Kreivi Dooku) rooleista, vaikka hänen näyttelijärepertoaariin kuului paljon muunlaisiakin hahmoja. Mistä Leelle langennut antagonistin leima johtuu, ja olisiko hän halunnut tai voinut valita toisin? 

Lee palveli toisen maailmansodan aikaan brittijoukoissa mm. Etelä- ja Pohjois-Afrikassa, minkä jälkeen hän päätyi jäljittämään sotarikoksista syytettyjä natseja. Ohjaaja John Landisin mukaan Lee olisi toiminut mm. vakoojana, sabotöörinä sekä salamurhaajana. 

Lee käväisi myös Suomessa osallistumassa vapaaehtoisena talvisotaan. Maamme jäi Leen mieleen vahvasti koko loppuelämäksi, ja hän vieraili Suomessa useaan otteeseen vielä 2000-luvullakin. 

Millainen vaikutus Leellä ja hänen näyttelemillään hahmoilla on ollut populaarikulttuuriin sekä kauhukuvastoon? Millainen henkilö näyttelijän takaa paljastuu, ja millaisiin kokemuksiin hänen uransa näyttelijänä perustuu? Millaisia paljastuksia tuore dokumentti tarjoaa, ja olisiko hänestä voinut tulle vielä isompi ja tunnetumpi näyttelijä, jos asiat olisivat menneet toisin?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvatoimittaja-tietokirjailijoiden Lauri Lehtisen sekä Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 8 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1c24ecf858954f848e2fa36d77ad3fd8.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tuleeko telkkarista tänään mitään? Uusi tietokirja valottaa 1970- ja 1980-luvun television maailmaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70871320</link><guid isPermaLink="false">1-70871320</guid><description><![CDATA[Television vuodet 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin piirtyvät monen muistissa YYA-Suomen kautta ja suomettumisen kautta. Elokuussa julkaistavan Anu Koivusen, Janne Zareffin, Laura Saarenmaan ja Mari Pajalan kirjoittamassa tietokirjassa Kulttuuritelevision aika 1975-1985 aikakauden televisiosta piirtyy kuitenkin huomattavasti moniulotteisempi kuva.

Televisiolla oli oma roolinsa ulkopoliittisten linjausten vahvistajana, mutta voimakkaimmin televisio hahmottuu ohjelmapolitiikan kokonaisuuden kautta, jossa näkyy suunnitelmallinen pyrkimys monipuoliseen sisistävään, viihdyttävään ja kasvattavaan sisältöön. Usein kaupalliseksi mielletty Mainos-tv liittyi omalta osaltaan tähän samaan linjaukseen.

Nykykatsannossa on ehkäpä vaikea hahmottaa television suurta valtaa mediavälineenä. Ihmisten totuttua jo vuosikymmenten ajan siihen, että ohjelmia voi tallentaa ja nykyisen suoratoiston maailmassa katsoa ylipäätään silloin kun huvittaa, helposti unohtuu, että lineaarisessa ohjelmavirrassa ohjelmat tulivat ja menivät, eikä näkemättä jäänyttä alkua tai loppua voinut mistään katsoa uudelleen. Ohjelmiston suunnitteluun ja koordinointiin käytettiin runsaasti aikaa ja vaivaa.

Kulttuuritelevision ajasta kaikkineen ovat keskustelemassa tutkijat Anu Koivunen, Mari Pajala sekä Janne Zareff. Ville Talola on toimittajana.]]></description><pubDate>Tue, 6 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-778f9152e2b64c79bb0cc321e11c0076.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Omavaratalous ja ekologinen elämä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70871148</link><guid isPermaLink="false">1-70871148</guid><description><![CDATA[Pohjois-Karjalassa Valtimolla on Omavaraopisto, joka kouluttaa omavaratalouteen ja ekologisen elämään. Kurssien käyneillä on valmiudet perustaa omia kollektiivejä, joissa eletään mahdollisimman omavaraisesti. Kursseille saa valtion myöntämän opintotuen. 

Opetettavat pääaineet opistolla ovat puutarhaviljely, keräily & säilöntä, polttopuuhuolto (puunkaadosta ja uitosta alkaen), ekologinen rakentaminen (ilman koneita, savirappaamisineen) ja käsityöt (sisältäen kudonnan, kehräämisen, huovutuksen, lautanauhan kudonnan).

Millaista on elo omavarayhteisössä? Millaisille ihmisille tällainen soveltuu? Pitäisikö koko yhteiskunnan muuttua omavaratalouteen?

Vieraina omavarayhteisössä Hämeessä elävät Tuomas Juutilainen (pianisti) ja Arttu Lindroth (nykyisin muurari, entinen pappi ja balettitanssija) sekä Omavaraopistoa vetävät Lasse Nordlund (luonnontieteilijä) ja Maria Dorff (käsityönopettaja) ja metsäpuutarhan kasvatusta opettava Joel Rosenberg (erä- ja luonto-opas, ympäristötaiteen maisteri).

Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.
]]></description><pubDate>Mon, 5 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-87c6b42220d14dbc9787856feabf6073.mp3" type="audio/mp3" length="588480"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-05T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3065"/><itunes:duration>51:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sarjamurhaajat herättävät kauhua, mutta miksi haluamme kuulla heistä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70869350</link><guid isPermaLink="false">1-70869350</guid><description><![CDATA[Kaikista henkirikoksista vain murto-osa voidaan määritellä sarjamurhaajan tekemiksi. Mutta miten puolestaan määritellään henkilö sarjamurhaajaksi? Henkirikosten lukumäärä ei yksinään tähän riitä. 
Tosielämän sarjamurhat ovat painajaismaisia kertomuksia, fiktiossa niistä tulee viihdettä. Suunnattomaan suosioon noussut true crime-ilmiö yhdistää näitä molempia. Miksi meitä kiinnostaa niin oikeat kuin keksitytkin hirvittävät rikokset ja niiden tekijät?

Kenestä voi tulla sarjamurhaaja? Yhdistääkö tekotapa, motiivit tai ympäristötekijät jollakin tavoin useampia sarjamurhaajia? Voiko fiktio toimia innoituksena tosielämän kauheuksille? Mitä meidän tulisi ajatella siitä, jos koemme sympatiaa tai ymmärrystä henkirikoksiin syyllistynetä kohtaan?

Studiossa sarjamurhista ja murhaajista ovat keskustelemassa tietokirjailija Ville Mäkipelto, oikeuspsykologi Tom Pakkanen sekä Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri-lehden päätoimittaja Päivi Remes. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 1 Aug 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-07e99fc9456c4cdf9e563f145b574cbe.mp3" type="audio/mp3" length="597312"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-01T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3111"/><itunes:duration>51:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuka poimii Espanjan halvat tomaatit ja millä hinnalla?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70869192</link><guid isPermaLink="false">1-70869192</guid><description><![CDATA[Espanjan suuret vihannestarhat tarvitsevat satokaudella kymmeniätuhansia poimijoita. Keitä nämä Almerian ja Huelvan kasvihuoneissa ahertavat ihmiset ovat ja millaisia tarinoita heidän elämäänsä sisältyy?

Suurin osa poimijoista tulee Marokosta, laillisesti tai laittomasti. Naisille pääsy Espanjaan poimimaan marjoja on toiveiden täyttymys. Kuitenkin se, mitä nämä usein lukutaidottomat naiset Espanjassa kohtaavat, on usein järkytys. 

Suurin ongelma ovat asunnot, koska niitä ei ole. Ihmiset ovat rakentaneet kasvihuoneiden läheisyyteen monenkirjavia majoja, ja alueet ovat muuttuneet slummeiksi. Niissä on omat ongelmansa ja erityisesti naiset ovat jatkuvassa vaarassa. 

Toisaalta, myös suomalaisilla marja- ja tomaattitiloilla on ollut räikeitä ihmiskauppatapauksia. Mikä siis neuvoksi kuluttajalle, joka miettii marketin hevi-hyllyllä ostaako kotimaisia vai espanjalaisia tomaatteja?

Kulttuuriykkösen vieraina ovat Katkerat puutarhat -tietokirjan tehneet Kaisa Beltran ja Johanna Erjonsalo. Ohjelman toimittaa Liisa Vihmanen.]]></description><pubDate>Wed, 31 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e1069dfa8fad441bb9e4599ab36051c1.mp3" type="audio/mp3" length="598656"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-31T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3118"/><itunes:duration>51:58</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Marvel ja supersankarit alamäessä — kääntääkö Deadpool & Wolverine suunnan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71480489</link><guid isPermaLink="false">1-71480489</guid><description><![CDATA[Marvel-supersankariuniversumi on maailman suosituinta viihdettä. Sen sarjakuviin pohjautuvat elokuvat ovat olleet läpi 2000-luvun tuottoisimpia toimintaspektaakkeleita ja efektipläjäyksiä. 

Disneyn omistuksessa Marvelin tahti on kiihtynyt entisestään ja mukaan ovat tulleet myös useat tv-sarjat, jotka ovat laajentaneet tuotteiden ja tarinoiden määrää valtavasti. Tämän myötä keskustelu Marvelin ylikuumenemisesta ja fanien mielenkiinnon hiipumisesta on kummunnut samalla tavalla kuin Star Wars -franchisen suhteenkin. Ongleman on jopa julkisesti myöntänyt Disneyn toimitusjohta Robert Iger.

Marvel ei tästä huolimatta ole pakotetulla tauolla, vaan uutta elokuvaa pusketaan ulos. Kesän 2024 odotetuin toimintarymistely perustuu ehkä aikamme suosituimpien superantisankarien Deadpoolin ja Wolverinen yhteisseikkailuun. Elokuva oli avausviikonloppuna kassamenestys ja nousi kymmenen kaikkien aikojen parhaiten ensi-iltaviikonloppuna tuottaneiden elokuvien joukkoon. 

Millainen elokuva Deadpool & Wolverine on, miksi nämä kaksi supersankaria ovat nousseet ajassamme Marvelin keskeisimmiksi hahmoiksi ja onnistuuko Ryan Reynoldsin ja Hugh Jackmanin tähdittämä elokuva puhaltamaan uutta intoa kyllästyneiden fanien sieluihin sekä pudistamaan Marvel-universumia sitä vaivaavasta pöhöttyneisyydestä?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen, fantasiakirjailija Vehka Kurjenmiekan sekä Supernörtit-podcastia vetävän dj-tuottaja Johannes Naumasen kanssa. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa. ]]></description><pubDate>Tue, 30 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c20482b4fd504a29884cd2e42537c49c.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaistiimi Suuren Bregenzin huippufestarin johtoon! ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70868971</link><guid isPermaLink="false">1-70868971</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen vierailee Euroopan suurimmalla saksankielisellä oopperajuhlilla, Bregenzin Festivaalilla, jonne on valittu uusi suomalainen taiteellinen johtotiimi. Uutena taiteellisena johtajana aloittaa syksyllä Lilli Paasikivi ja uutena taiteellisen tuotannon johtajana aloitti jo keväällä Jaakko Kortekangas.

Bodenseen rannalla, neljän valtion - Itävallan, Sveitsin, Saksan ja Lichtesteinin risteyksessä sijaitseva Bregenz on Bayreuthiakin saksalaisempi festivaali. Sen valtavasta yli 200.000 päisestä yleisöstä 97% on saksankielisiä. 

Festari tunnetaan suuresta järvessä kelluvasta näyttämöstä, huipputeknisestä äänentoistosta ja valtavasta 7000 hengen ulkoilmakatsomosta. James Bond leffa Quantum of Solace toi vuonna 2008 tämän Wienin Sinfonikkojen jo vuonna 1946 perustuman festivaalin koko maailman tietoisuuteen.

Millainen on Bregenzin Festivaali? Mitä siellä esitetään? Millaisia ihmisiä siellä käy? Kuinka festivaali rahoitetaan? Miten valtavan suuren ulkoilmanäyttämön tekniikka ja äänentoisto toimivat? Miksi ja miten sinne valittiin suomalaiset johtoon?

Haastattelussa Lilli Paasikivi, Jaakko Kortekangas ja jo 20 vuotta festivaaleilla työskennyt näyttämömestari Sami Kyllönen. 

Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.]]></description><pubDate>Mon, 29 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-d9089194ec044ddcbfc673639c17da2d.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-29T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Larppaus on “kaikista vaikuttavin taidemuoto” ja Suomessa sitä toteutetaan maailman huipulla]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70822971</link><guid isPermaLink="false">1-70822971</guid><description><![CDATA[Lyhenne LARP tulee englannin kielen sanoista Live Action Role Playing, eli liveroolipelaaminen. Suomessa järjestetään kansainvälisesti todella korkeatasoisia larppeja, joissa pelaajat eläytyvät kaikin tavoin ja aistein roolipelimaailmoihin. Maastamme löytyy eläväinen, kansainvälinen ja perinteikäs liveroolipeliskene, joka panostaa pelien puitteisiin ja laatuun intensiivisesti. Tästä esimerkkinä kesällä 2024 toteutettu Odysseus-larp, jossa helsinkiläinen peruskoulu muutettiin avaruusalukseksi vapaaehtoisvoimin noin 200 000 euron budjetilla. 

Mistä intohimo ja rahoitus tällaisiin projekteihin tulee, ja millaisesta kulttuurinmuodosta liveroolipelaamisessa on oikein kyse? 

Vieraina pitkäaikaiset roolipelaajat ja larppien suunnittelijat, toimittaja-tietokirjailija Maria Pettersson, Odysseuksen tuottaja Laura Kröger sekä tietokirjaa liveroolipeleistä tekevä Kaisa Kangas. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 25 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-0fb5300c59c3458babf77f9240568c3d.mp3" type="audio/mp3" length="607680"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3165"/><itunes:duration>52:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Oletko nilkki? - Filosofi Timo Airaksinen kehottaa kaikkia itsetutkiskeluun]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70822806</link><guid isPermaLink="false">1-70822806</guid><description><![CDATA[“Moraali ei ole relativistista” 

Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen, 77, kääntelee kirjassaan “Filosofiaa raakana – johdatus ajattelun arvoituksiin” moraalia, psykologiaa, vapautta ja yhteiskuntaa.

Airaksisen mukaan jokainen meistä pitää sosiaalista maskia yllä, eikä kukaan meistä ole oikeasti vapaa, vaan olemme kaikki lannistettuina kahleissa. Hän kannustaa kaikkia tutkimaan itseään ja tarkastelemaan missä määrin kukin meistä on paskamainen, vittumainen tai nilkki. 

Moraalin ja yhteiskunnan suhteen Airaksinen ajattelee etiikalla ja oikeudenmukaisuudella olevan rajansa, mutta samalla toteaa, että “turvallisuus on fetissi, jolla perustellaan kaikenlaisia ratkaisuja”. 

Airaksinen hylkää kirjassaan ajatuksen moraalirelativismista. Hän uskoo, että esimerkiksi moraalijärjestelmä voidaan arvioida ja asettaa järjestykseen.  “Se, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia on minusta moraalinen totuus”.

Kulttuuriykkösessä vieraana Timo Airaksinen. Lähetyksen toimittaa Tuukka Pasanen. Ohjelma on nauhoitettu ennakkoon 28.6.2024. ]]></description><pubDate>Wed, 24 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-c6daa78c1d9e41cf9fef93b7cbdba110.mp3" type="audio/mp3" length="605760"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3155"/><itunes:duration>52:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Antisemitismin historiaa ja nykytilanne Suomessa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70822740</link><guid isPermaLink="false">1-70822740</guid><description><![CDATA[Suomessa asuu melko pieni juutalaisvähemmistö, joka ei juuri erotu valtaväestöstä. Suomeen on kuitenkin asettunut antisemitismiä, eli juutalaisvihaa ja -vastaisuutta, pitkälti tuontitavarana. Millainen on antisemitismin historia Suomessa? Millaisia juutalaisiin kytkeytyviä salaliittoteorioita on viljelty täällä?

Ihmisoikeuskeskus ja oikeusministeriö julkaisivat toukokuussa kyselytutkimuksen, jonka tulos huolestuttaa. Sen mukaan 83 prosenttia Suomessa asuvista juutalaisista kokee, että antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Lähetyksessä keskustellaan mitä syitä juutalaisten kohtaaman kasvavan vihamielisyyden takaa löytyy ja mitkä tahot heitä uhkaavat.

Nicklas Wancken vieraina ovat Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik sekä antisemitismiä tutkinut teologian tohtori Paavo Ahonen Helsingin yliopistosta.

KORJAUS: Toisin kuin Yaron Nadbornik, väitti kohdassa 36:00, Israelin parlamentti, knesset, on vastustanut palestiinalaisen valtion muodostamista: heinäkuussa Israelin parlamentti äänesti ylivoimaisesti palestiinalaisvaltion perustamista vastaan. Päätöslauselma vastustaa palestiinalaisvaltion perustamista Jordan-joen länsipuolelle, millä viitataan Israelin miehittämiin Länsirantaan ja Gazan kaistaan. Knessetin hyväksymässä lauselmassa väitetään, että valtio päätyisi Hamasin haltuun ja siitä tulisi Israelin tuhoon pyrkivä terroristien tukikohta. Oslon rauhanprosessin yhteydessä 1990-luvulla Israel ja palestiinalaisjohto solmivat sopimuksen, jonka oli tarkoitus johtaa palestiinalaisvaltion perustamiseen alueelle.]]></description><pubDate>Tue, 23 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-50ada76f79c04df5ad25bc05e9b2c1e4.mp3" type="audio/mp3" length="609792"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3176"/><itunes:duration>52:56</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Rituaalit ja riitit ovat huomaamatta läsnä arjen tekemisissä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70822568</link><guid isPermaLink="false">1-70822568</guid><description><![CDATA[Rituaalit ja riitit jäsentävät elämäämme monin tavoin, ja niiden väitetään tekevän näkyväksi yhteiskunnan syväarvoja. Median ja somen myötä syntyy myös uusia rituaaleja. Populaarikulttuurissa massatapahtumat ja urheilutapahtumat sisältävät ritualistisia elementtejä. Voimmeko tietoisesti luoda uusia rituaaleja, ja mitkä ovat niiden keskeiset elementit? 

Mitä rituaalit merkitsevät meille? Mistä rituaalit rakentuvat? Miten yhteisölliset rituaalit selviävät yhteiskunnassa, joka on yhä yksilökeskeisempi?

Tänä vuonna julkaistu tietokirja Riitit ja rituaalit avaa portin uskontojen, vapaamuurareiden, antiikin ihmisten ja nykypäivän yhteiskunnan yksilöllisiin ja kollektiivisiin rituaaleihin ja riitteihin.

Kirjoittajat Ari Haasio ja Elisa Kannasto ovat keskustelemassa lähetyksessä. Toimittaja on Ville Talola.
]]></description><pubDate>Mon, 22 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-97cfed1c41c24651b4c5a217172546ff.mp3" type="audio/mp3" length="588672"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3066"/><itunes:duration>51:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Karin Collins kuvaa romaanitrilogiassaan hankolaisten elämää toisen maailmansodan vuosina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70821688</link><guid isPermaLink="false">1-70821688</guid><description><![CDATA[Kirjailija Karin Collinsin Hanko-trilogia kertoo hankolaisten elämästä toisessa maailmansodassa. 
Suomeksi on ilmestynyt trilogian kaksi ensimmäistä osaa, Säilyt sydämessäin ja Sun luonas kaipuuni on. 

Avausosa alkaa kesästä 1939, joka oli Hangon viimeinen kesä kylpyläkaupunkina. Kakkososa jatkaa tarinaa kesästä 1940, kun Hanko on vuokrattu Neuvostoliitolle 30 vuodeksi, ja kaupungin asukkaat ovat joutuneet lähtemään evakkoon. 

Suomenruotsalainen Karin Collins kertoo, mitä kaupungille ja tavallisille hankolaisille tapahtui sotavuosina, ja millainen tutkimusmatka kotikaupungin historiaan romaanitrilogian kirjoittaminen on ollut.

Kulttuuriykkösen toimittaa Tuula Viitaniemi.]]></description><pubDate>Thu, 18 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-94618103c24e4362a51a7ee16ae6e829.mp3" type="audio/mp3" length="586560"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3055"/><itunes:duration>50:55</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Salome-romaanissa mies rakastuu tekoälyyn ja haluaa tehdä sen kanssa vauvan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71197880</link><guid isPermaLink="false">1-71197880</guid><description><![CDATA[Kirjailija Anu Holopaisen uudessa tieteisromaanissa Salome liki neljäkymppinen valkokaulustyöntekijä Santeri haluaa tehdä vauvan rakkaansa kanssa. Paha vain, että tuo rakas, Salome, on paitsi unelmien tyttöystävä myös kone. Tai siis tarkemmin tekoälyllä varustettu ihmisenkaltainen robotti.  

Onko kaikkitietävästä “aipista” äidiksi, ja miksi Santerin vanhemmat eivät hyväksy suhdetta ja poikansa suunnitelmia? Ystävistäkin moni paheksuu, eikä Santeri kehtaa liikkua Salomen kanssa ulkona yhdessä.

Salome-romaani herättelee pohtimaan tulevaisuuden älykkäiden palvelurobottien käyttöä ja tekoälyn kehittämisen eettisiä pulmia. Ja voiko koneeseen rakastua? Ja voiko se rakastaa takaisin? 

Keskustelemassa ovat kirjailija Anu Holopainen ja kognitiotieteen tohtori ja dosentti Michael Laakasuo, joka keskittyy työssään tutkimaan ihmisten ja teknologioiden välisiä moraalisia suhteita.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 17 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4bb97b98a4fa43b2bd32fa5d4ad7787b.mp3" type="audio/mp3" length="592704"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3087"/><itunes:duration>51:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Avantgarde-kirjallisuutta maailmanlopun näkökulmasta - haastattelussa Maria Matinmikko ja Klaus Maunuksela]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70821352</link><guid isPermaLink="false">1-70821352</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösessä tavataan kaksi kirjailijaa, joiden teokset laajentavat sitä, mitä kirjalla ymmärretään. Klaus Maunukselan romaani Prosessi on kertomus teknoklubilla bilettävistä ihmisistä. Se kuitenkin laajenee analyysiksi ihmisen osasta nykyisessä ajassa, joka tuntuu olevan saranakohdassa. Maria Matinmikon teos Valohämy on runoa, proosaa, valokuvia ja maalauksia yhdistävä hybridi. Valohämyssä matkataan tulevaisuuteen toisenlaiselle planeetalle. Rakkaus yhdistyy maailmanlopun kuviin.

Sekä Prosessista että Valohämystä on julkaistu myös kunnianhimoiset äänikirjat. Samalla kun suomalaiset kirjailijat laajemmin kipuilevat äänikirjojen ja digitaalisen alustatalouden ikeessä, suomalainen avantgarde-kirjallisuus tuntuu - ainakin näiden teosten valossa -  yrittävän keksiä uudelleen kirjan merkitystä.

Lähetyksen toimittaa Pietari Kylmälä.]]></description><pubDate>Tue, 16 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8e38da0caa24415db4fabf8d55735490.mp3" type="audio/mp3" length="596160"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3105"/><itunes:duration>51:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kirjailija Satu Rämö - miten menestys on muuttanut sinua?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70821180</link><guid isPermaLink="false">1-70821180</guid><description><![CDATA[Suomalais-islantilainen kirjailija Satu Rämö oli kaksi vuotta sitten Kulttuuriykkösen haastateltavana tuoreena esikoisdekkarikirjailijana. Jo tuolloin oli näkyvissä merkkejä poikkeuksellisesta suosiosta ja suoranaisesta ilmiöstä. Tänä päivänä Satu Rämön Hildur-sarjassa on ilmestynyt jo kolme kirjaa, joiden myynti on yhteen laskettuna ylittänyt puolen miljoonan myydyn teoksen rajan.

Mistä aineksista huima menestys lopulta on syntynyt? Mitä Satu Rämö ajattelee e-kirjoista ja äänikirjoista, joiden myynti on ylittänyt painetun kirjan moninkertaisesti? 

Hildur-sarja saa neljännen jatko-osan marrakuussa. Samoihin aikoihin saa ensi-iltansa ensimmäisesti Hildur-kirjasta tehty näyttämösovitus Turun Kaupunginteatterissa. Mikä mahdollistaa Satu Rämölle näin tiiviin työtahdin? Ja tietysti selvitämme, onko Islannin kesän keskelle satanut jo ensilumi. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 15 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fedf26f2991c42249f2defc614a4fd5b.mp3" type="audio/mp3" length="579264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3017"/><itunes:duration>50:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mitä Kevin Costner haluaa kertoa Yhdysvaltojen historiasta länkkärimammutillaan Horizon?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70718957</link><guid isPermaLink="false">1-70718957</guid><description><![CDATA[Vankkurit vierivät länteen ja apassit hyökkäävät Kevin Costnerin uudessa lännenelokuvassa Horizon, an American Saga, Chapter One. Kyseessä on harvinaisen suuri satsaus: Costner suunnittelee tekevänsä neljän elokuvan sarjan lännen valloituksesta. Costner on pistänyt likoon paljon omaa rahaansa intohimoprojektiinsa. Onko Costnerista tullut suuruudenhullu vai haluaako hän luoda elokuvallisen eepoksen joka tavoittelee amerikkalaisuuden syvimmän olemuksen? Horizonia on arvosteltu aiheen laajuuden tähden ja on sanottu, että se sopisi muodoltaan paremmin tv-sarjaksi.

Nicklas Wancke keskustelee Kulttuuriykkösessä Costnerin Horizon-elokuvasta yhdessä elokuvakriitikko Veli-Pekka Lehtosen sekä Yhdysvaltain tuntijan Markku Ruotsilan kanssa.]]></description><pubDate>Thu, 11 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a19f42a98f5240698cf101c887d9a25d.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten uudet käännöskirjat kertovat ulkopuolisuudesta Japanissa? ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71325148</link><guid isPermaLink="false">1-71325148</guid><description><![CDATA[Ei kotia, ei perhettä, ei paikkaa yhteiskunnassa - uudet kirjat kertovat ulkopuolisuudesta Japanissa

Viime vuosina suomennetut romaanit Uenon asema, Tyhjyyspäiväkirja ja Maan asukit avaavat Japaniin näkökulmia, joista kuulemme harvoin (ja (jotka haastavat stereotypioita). Kuinka japanilainen yhteiskunta kohtelee heitä, jotka syrjäytyvät tai eivät halua sopeutua normeihin? Onko pakko hankkia perhe ja harrastaa seksiä? Entä jos tuntee olevansa avaruusolio muiden puurtaessa elämäänsä Tehtaan hyväksi?

”Aiemmin meilläkin oli perheet. Kukaan ei syntymästään saakka asusta sinisestä pressusta kyhätyssä hökkelissä, eikä kukaan halua kodittomaksi.” - Yū Miri: Uenon asema (suom. Raisa Porrasmaa

”Oli saatava aikaan kohtuullisen kokoinen kumpu, joka ei toisaalta saanut vaikuttaa liioitellulta. Pyyhkeistä ei ensinnäkään ollut mihinkään.” - Emi Yagi: Tyhjyyspäiväkirja (suom. Raisa Porrasmaa)

”Vaimoni sanoo, että toisinaan haluaisi Tehtaan aivopesevän hänet jotta hän voisi jatkaa eloaan Maan asukkina, mutta minun laitani on toisin. Minä nimenomaan haluan varjella avaruusolion silmiäni.” - Sayaka Murata: Maan asukit (suom. Raisa Porrasmaa)

Lähetyksessä keskustellaan myös, millaisia edeltäjiä uusilla teoksilla on: miten japanilaiset kirjailijat kuten Ozamu Dazai ja Yukio Mishima ovat kuvanneet vieraantumista ja ulkopuolisuutta aiempina vuosikymmeninä.

Keskustelijoina suomentaja Raisa Porrasmaa, Japanin kielen ja kulttuurin asiantuntija sekä Unien kelluva silta -blogin kirjoittaja Pirjo-Riitta Kuusikko ja japanilaista kirjallisuutta fanittava toimittaja Tuija Siltamäki.

Ohjelmassa mainitut teokset:

Yū Miri: Uenon asema
Durian Sukegawa: Tokuen resepti
Emi Yagi: Tyhjyyspäiväkirja
Kikuko Tsumura: Unelma helposta työstä
Sayaka Murata: Maan asukit ja Lähikaupan nainen 
(yllämainitut suom. Raisa Porrasmaa)

Yukio Mishima: Kultainen temppeli (suom. Sirpa Kauppinen)
Yukio Mishima: Sun and Steel
Osamu Dazai: Ei enää ihminen (suom. Aapo Junkola)
Mieko Kawakami: Breasts and Eggs
Keigo Higashino: Pahan asialla (julkaisu syksyllä 2024; suom. Raisa Porrasmaa)

Hannamari Hoikkala toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 10 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-dafcb64bc050408796b276e2475a7a93.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Star Wars: The Acolyte — miten Disney välttää inflaation tarinauniversumin paisuessa moneen suuntaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70718744</link><guid isPermaLink="false">1-70718744</guid><description><![CDATA[Disneyn uusin Star Wars -tv-sarja, The Acolyte on jakanut mielipiteitä –  kahdeksanosainen teos on saanut sekä ylistäviä että murskaavia arvioita. Sarjan keskiössä ovat yliluonnollisia kykyjä omaavat jedi-ritarit, jotka tutkivat kollegansa murhaa. Taustat johtavat jälleen voiman pimeälle puolelle sekä kyseenalaistavat oikeamielisiksi miellettyjen jedien toimintatavat ja motiivit. Tarina sijoittuu sata vuotta ennen saagan ensimmäisten elokuvien tarinoita, pahan Imperiumin syntymistä ja Skywalkereiden jedi-perhettä.

Disneyn aikakaudella Star Wars on keskittynyt uuden elokuvatrilogian jälkeen pääosin pelkästään tv-sarjoihin. Vuonna 2019 alkoi kiitelty The Mandalorian -sarja, jota seurasi parjattu The Book of Boba Fett sekä Ewan McGregorin tähdittämä Obi Wan Kenobi. Näiden jälkeen julkaistiin Rogue One -spinoff-elokuvan taustatapahtumiin sijoittuva Andor, Pedro Pascalin tähdittämän The Mandalorianin kolmas kausi sekä Rosario Dawnsonin näyttelemä Ahsoka, mitkä ovat kaikki olleet kelvollisia jatkeita Star Wars -avaruusoopperauniversumille. 

Silti Star Wars mielletään entistä pöhöttyneemmäksi kokonaisuudeksi. Sen alkuperäinen lumo on hiipunut useimpien silmissä yhä laajenevien tuotteiden ja tarinoiden myötä, ja koko franchise on kärsinyt tämän takia monien mielestä inflaatiota. Millainen lisä The Acolyte on, ja onnistuuko se kääntämään nuivat asenteet Star Warsia kohtaan kiinnostavan tarinan ja suomalaisen Joonas Suotamon näyttelemän wookie-jedin voimalla?

Kulttuuriykkösessä keskustellaan aiheesta kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin, Star Wars -bloggaaja Aki Jörgensenin sekä Star Wars -harrastaja Linnea Peurakosken voimin. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 9 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a095fa8b1a17431797092f4a0750370b.mp3" type="audio/mp3" length="605568"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3154"/><itunes:duration>52:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Yleisnerona pidetty "geodeettisten kupolien isä" Buckminster Fuller olikin huijari, väittää tuore kotimainen väitös]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70718572</link><guid isPermaLink="false">1-70718572</guid><description><![CDATA[Aalto-yliopistossa tehty väitöstutkimus kyseenalaistaa yhden 1900-luvun tunnetuimmista ja arvostetuimmista keksijöistä, R. Buckminster Fullerin maineen. Yhdysvaltalaista Fulleria on pidetty yleisnerona ja jopa verrattu Leonardo da Vinciin.

Arkkitehti Pasi Toiviainen on väitöskirjassaan tutkinut Fullerin elämää ja teoksia uudesta näkökulmasta. Hänen tutkimuksensa esittää yllättävän väitteen: tämä maailmankuulu visionääri olisikin ollut huijari.

Fuller tunnetaan erityisesti geodeettisista kupoleistaan ja häntä on pidetty ekologisen suunnittelun edelläkävijänä. Hänelle on myönnetty lukuisia kunnianosoituksia, patentteja ja palkintoja. 

Toiviaisen mukaan Fullerin ura perustui pääasiassa sepittämiseen, anastamiseen ja näennäistieteeseen. Tutkimus selittää Fullerin toimintaa hänen persoonallisuudellaan ja lapsuuden traumoilla.

Tämä paljastus voi järisyttää monia tieteenaloja, sillä Fullerin töitä on tutkittu ja arvostettu vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeenkin. Voimmeko siis puhua yhdestä modernin ajan menestyneimmistä huijareista? Ja mikä on Fullerin perintö uusien tietojen valossa?

Haastateltavana on arkkitehti Pasi Toiviainen, Aalto-yliopiston professori emeritus Yrjö Sotamaa ja kaupunki- ja kiinteistökehittäjänä työskentelevä Henna Helander.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 8 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-1fc714811c6949cfb173c014c3d7907d.mp3" type="audio/mp3" length="602304"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3137"/><itunes:duration>52:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Meillä on ollut liian synkkä kuva sotaveteraanien sielunelämästä, kirjoittaa Jenni Kirves uudessa tietokirjassaan ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70717630</link><guid isPermaLink="false">1-70717630</guid><description><![CDATA[Historioitsija ja tietokirjailija Jenni Kirves haastaa uudessa tietokirjassaan He selvisivät sodasta (WSOY, 2024) yleisen käsityksen traumatisoituneista ja väkivaltaisista sotaveteraaneista. Kirves esittää, että valtaosa sodasta palanneista miehistä pystyi jatkamaan elämäänsä ja toimimaan hyvinä isinä ja kunnon kansalaisina, huolimatta kokemistaan kauhuista.

He selvisivät sodasta -teos kertoo sodan raakuudesta, mutta myös sen keskellä löytyneestä inhimillisyydestä. Se kuvaa sodan jälkeisiä painajaisia, mutta myös toivoa ja toipumista.

Erityisen mielenkiintoista on Kirveen havainto siitä, että jälleenrakennusajan Suomessa osattiin yllättävän hyvin käsitellä sotilaiden traumoja. 

Kenttärovasti ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija Janne Aalto kertoo, miten modernin sodankäynnin aiheuttamiin mielenterveyden haasteisiin varaudutaan tänä päivänä. 

Jenni Kirvestä ja Janne Aaltoa haastattelee Pauliina Grym.
]]></description><pubDate>Thu, 4 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ace1945477864ad8b888aa9120698427.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kauhua kesämökin rauhaan! Marko Hautalan ja Melina Marraksen kirjoissa Vaasa ja Lohjansaari huokuvat pimeää]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70717470</link><guid isPermaLink="false">1-70717470</guid><description><![CDATA[Hylätty huvila pilkottaa rantametsän takaa kerrostaloalueen laidalla Vaasassa, Lohjansaaressa seisoo monisatavuotinen, monumentaalinen ja palvottu Paavolan tammi. Mikä todellisissa, tutuissa paikoissa inspiroi kauhukirjailijoita, ja miten he ammentavat historiasta kehittäessään värisyttäviä lukukokemuksia? Keskustelijoina kirjailijat Marko Hautala ja Melina Marras. Haastateltavana myös argentiinalainen kirjailija Mariana Enriquez. 

Marko Hautala on kirjoittanut lukuisia Vaasan seudulle sijoittuvia teoksia, kuten urbaania legendaa rantametsissä väijyvästä surmaajasta hyödyntävä Musta kieli (2023) ja Kuokkamummo (2014). Leväluhta-romaanin (2018) tapahtumat ammentavat Isonkyrön samannimisestä, arvoituksellisesta rautakautisesta suohaudasta. 

Melina Marraksen suomalaisesta kansanperinteestä ammentava esikoisromaani Para (2024) kertoo Lohjansaaresta. Novellikokoelman Hitonhauta ja muita puolielävien kohtaloita (2020) tarinat pelottelevat lukijoita Jyväskylän seudun järvimaisemissa.

Paikat kantavat mukanaan muistoa menneestä, minkä voi aistia tunnelmana, tai se voi ottaa aaveen muodon, sanoo argentiinalainen Mariana Enriquez, laajasti julkaissut ja palkittu kirjailija, joka on noussut viime vuosina kansainväliseksi ilmiöksi. Kirjailijaa on kutsuttu goottisen realismin kuningattareksi ja poliittisen kauhun mestariksi. Romaaneissaan ja novelleissaan hän kirjoittaa kauhun keinoin ja mustaa huumoria viljellen Argentiinan sotilasdiktatuuriajasta, Buenos Airesin sivukujista, rock-kulttuurista ja feminismistä. Enriqueziltä on suomennettu novellikokoelmat Sängyssä tupakoimisen vaarat (2024) sekä Mitä liekit meiltä veivät (2021) ja romaani Yö kuuluu meille (2021). Lähetyksessä kuultava Enriquezin haastattelu on nauhoitettu toukokuussa 2024, kun hän vieraili Suomessa Helsinki Lit -tapahtumassa.

Toimittajana Hannamari Hoikkala.]]></description><pubDate>Wed, 3 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-658b98eb57124ab0bf7480a826664880.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun taistolaisuus tuli akatemiaan ja kulttuuripiireihin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71175969</link><guid isPermaLink="false">1-71175969</guid><description><![CDATA[Suomalaisen kulttuurivasemmistolaisuuden suurimpia vaikuttajia 1970-luvulla oli yhteiskuntatieteiden tohtori Seppo Toiviainen. Toiviainen oli Suomen kommunistisen puolueen vähemmistön, ns. taistolaisuuden aatteellinen pääideologi ja omaksui tutkijana marxilais-leninistisen maailmankatsomuksen, jonka mukaiseksi pyrki myös ohjaamaan tieteellisen tutkimuksen metodiikkaa. Tietokirjailija Lauri Hokkanen on kirjoittanut Toiviaisen elämäkerran.

Lauri Hokkanen vaikutti itse taistolaisuuden sisäpiirissä ja on kertonut kriittisesti omista kokemuksistaan politiikassa aiemmassa kirjassaan Kenen joukoissa seisoin. Toiviasen elämäkerrassa hän kuvaa paitsi Toiviasen taistolaisen kulttuuriälymystön vaikuttajana, myös sitä kuinka Toiviaisen elämä lopulta sortui alkoholismiin ja aatteen hiipumiseen.

Mikä taistolaisuudessa huumasi ja hurmasi suomalaiset tiede- ja kulttuuripiirit? Kuinka tosissaan aatteen kanssa oltiin vai oliko kyse opportunismista? Seppo Toiviaisen elämäkerran kautta asiaa pohtivat tietokirjailija Lauri Hokkanen sekä Nuorisotutkimusverkoston tutkijaprofessori, itse myös nuorena taistolaisuudessa vaikuttanut Tommi Hoikkala. Ville Talola toimittaa. ]]></description><pubDate>Tue, 2 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-674437168deb4f98aab9c0faffd7d99d.mp3" type="audio/mp3" length="578688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3014"/><itunes:duration>50:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Fantasiakirjallisuus on yksi suosituimmista kirjallisuudenlajeista - nämä uudet suomalaiset fantasiakirjat kannattaa lukea]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70717253</link><guid isPermaLink="false">1-70717253</guid><description><![CDATA[Fantasiakirjallisuus on yksi kaikkein suosituimmista kirjallisuudenlajeista ja sitä julkaistaan Suomessakin paljon. Kulttuuriykkösessä tavataan esikoisfantasiakirjailijat Vehka Kurjenmiekka ja Niilo Sevänen, jotka korjaavat käsitystä siitä, että fantasia olisi vain eskapistista pakoa maailmasta. Fantasiakirjojen kautta voi käsitellä monenlaisia asioita.

Vehka Kurjenmiekan teos Kellopelisydän on kertomus salamurhaajista, joilla on mekaaninen sydän. Sydän pysähtyy jos murhaaja lakkaa murhaamasta. Väkivaltaisesta aiheesta huolimatta teos on kodikas ja lohdullinenkin kuvaus yhteisöstä, muistamisesta ja toivosta.

Niilo Seväsen esikoisteos Ikitalven polku sijoittuu tuhannen vuoden taakse menneisyyteen kuvitteelliseen Bysanttiin. Euroopassa on ikuisen tuntuinen talvi, joka on pystänyt maailmankirjat laajemminkin sekaisin. Niilo Sevänen on Insomnium-hevibändin jäsen ja romaanin tarinan muistumia löytyy myös bändin musiikista.

Lähetyksessä tavataan myös Susanna Hynynen, jonka Dess Terentjevan kanssa kirjoittaman Neonkaupunki-fantasiakirjasarjan viimeinen osa on ilmestynyt. Neonkaupunki edustaa urbaania kauhufantasiaa, joka käsittelee identiteettejä kulttuurien välissä.

Toimittaja on Pietari Kylmälä]]></description><pubDate>Mon, 1 Jul 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4ce3587de5c14cb0860d200da4c4b37a.mp3" type="audio/mp3" length="606528"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-01T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3159"/><itunes:duration>52:39</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tilannekatsaus: Naisten tasa-arvo ja turvallisuus kesällä 2024 — miksi nyt puhutaan "gender apartheidista"?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70715444</link><guid isPermaLink="false">1-70715444</guid><description><![CDATA[Salakuvaajat vaanivat naisia kauppojen irtokarkkihyllyillä – Ylilaudalla jaetaan kuvia naisten takapuolista, uutisoi Yle tiistaina 25.6.2024. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tasa-arvostaan tunnetussa Suomessa ei kaikki ole vielä kohdallaan.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisnaisesta on kokenut seksuaalista häirintää elämänsä aikana. Erityisen alttiita häirinnälle ovat alle 35-vuotiaat naiset sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat.

Häirintä voi yltyä väkivaltaiseksi ja johtaa jopa kuolemaan. Toukokuun 2024 lopussa poliisi pidätti 2005 syntyneen valkeakoskelaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä 15-vuotiaan tytön taposta ja törkeästä raiskauksesta. Ennen tytön ruumiin löytymistä epäilty oli fantasioinut naisen kuristamisesta naisvihastaan tunnetulla Ylilauta-nettialustalla.

Tyttöjen ja naisten kokemasta väkivallasta kyllä puhutaan ja kirjoitetaankin aiempaa enemmän: Fatim Diarran ja Iida Tynin toimittama Lupa olla tyttö (Into, 2024) antaa äänen seksuaalista häirintää lapsina ja aikuisina kokeneille suomalaisnaisille. Yksi kirjaan kirjoittajista on irakilaistaustainen Sara Al Husaini, jonka esikoisteos Huono tyttö (Like, 2023) kertoo Husainin oman tarinan, jossa yhteisön odotukset naiselle kulminoituivat Husainin pakkoavioliittoon.

Naisvihasta ja naisten turvallisuudesta keskustellaan muuallakin maailmalla. Huolestuneimmat väittävät, että käynnissä on “gender apartheid”, sukupuoleen perustuva naisten systemaattinen sorto. Iso-Britanniassa parlamentaarinen ryhmä on lobannut hallitusta, että “gender apartheid” määriteltäisiin maassa rikokseksi. Toisaalta kirjailija JK Rowling syytti vastikään The Times -lehdessä kannattamaansa työväenpuoluetta siitä, että se on hylännyt naiset sukupuolipolitiikassaan. Nuoret brittimiehet ovat löytäneet esikuvakseen somevaikuttajan ja entisen potkunyrkkeilijän Andrew Taten, joka tarjoaa nuorille miehille erittäin misogyynista maailmankuvaa ja sovinistisia ajatuksia.

Naisten oikeuksien toteutumisesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa ovat kirjailija Sara Al Husaini, väitöskirjatutkija Emilia Lounela, YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 27 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4a52e571e16445b8b4fde9d1d8abc7fe.mp3" type="audio/mp3" length="611136"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-27T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3183"/><itunes:duration>53:03</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lukuvinkkejä Espanjasta - espanjalaisia kirjoja kesään]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70715268</link><guid isPermaLink="false">1-70715268</guid><description><![CDATA[Kirjavinkkejä kesään Espanjasta! Espanjalaista kirjallisuutta lukevat ja tuntevat vieraat kertovat omia vinkkejään ja keskustelevat suosikkikirjoista. Bestsellereitä ja harvinaisempia helmiä, huumoria, historiaa, ystävyyttä, rikoksia. Millaisia näkökulmia nykykirjat avaavat Espanjaan?

Keskustelijoina espanjankielisen kirjallisuuden suomentaja Emmi Ketonen, Barcelonasta käsin kirjailija Saara Turunen ja Espanjassa asunut kirjafani Hanna Huovari. Haastateltavana myös kansainväliseksi ilmiöksi nousseen, hiljattain suomeksi ilmestyneen Pilvipeitto-romaanin kääntäjä Sari Selander. Toimittajana Hannamari Hoikkala.

Vinkatut teokset:

Emmi Ketonen:

Juan Jacinto Muñoz Rengel: Luulosairas palkkamurhaaja (suom. Satu Ekman)
Jesús Carrasco: Taivasalla (suom. Laura Vesanto)
Carmen Laforet: Nada

Saara Turunen:

Mercè Rodoreda: Timanttiaukio (suom. Jyrki Lappi-Seppälä)
Irene Vallejo: Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (suom. Taina Helkamo)
Montserrat Roig: Tiempo de cerezas (katalaaninkielinen alkuteos El temps de las cireres)

Hanna Huovari:
Fernando Aramburu: Tervapääskyt (suom. Sari Selander)
Arturo Pérez-Reverte: Etelän kuningatar (suom. Satu Ekman)
Eduardo Mendoza: Tres enigmas para la Organización

Hannamari Hoikkala:

Rita Dahl (suom. & toim.): Villielämää : nuoren galicialaisen runouden antologia
Ibrahim Balde & Arzallus Amets: Pikkuveli (suom. Emmi Ketonen)]]></description><pubDate>Wed, 26 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-31f240af20414381a1578cd7ad3d369c.mp3" type="audio/mp3" length="588672"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-26T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3066"/><itunes:duration>51:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Eeva Kilven luonto]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70715227</link><guid isPermaLink="false">1-70715227</guid><description><![CDATA["Olen metsässä. Olen yksin. On kesä." Näin kuvailee kirjailija Eeva Kilpi ympäristöä, joka on ollut hänen työskentelylleen tyypillinen ja myös välttämätön.

Kirjailija Eeva Kilpi on ollut luonnon puolustajana aivan etujoukoissa. Miten luonto vaikuttaa Kilven teoksissa ja millainen on hänen kuvaamansa luonto? Millainen merkitys Eeva Kilven rakkaalla kesäpaikalla Piskolalla tai lapsuuden Karjalalla on hänen kirjoissaan? 96-vuotiaan kirjailijan rohkeat kannanotot yhtäältä ympäristönsuojelun ja toisaalta naisen vapauden puolesta ovat avanneet tietä monille.

Eeva Kilven luonnosta keskustellaan Kulttuuriykkösessä keväällä ilmestyneen Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä -kirjan kirjoittajan Anna-Riikka Carlsonin ja kirjailija, biologi Juha Kauppisen kanssa. Toimittajana on Leena Peltokangas.]]></description><pubDate>Tue, 25 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-eadaa788fcf94f959a4c4960a5037fc9.mp3" type="audio/mp3" length="601152"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3131"/><itunes:duration>52:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Moona Laakso kirjoitti kirjan naisista jotka etsivät suurta tulta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70715041</link><guid isPermaLink="false">1-70715041</guid><description><![CDATA[Moona Laakso kirjoitti kirjan Naisia jotka etsivät suurta tulta, joka kertoo 1900-luvulla eläneistä naisista, jotka halusivat tulla nähdyksi. Hän nostaa esille arkkitehti Elissa Aallon, joka joutui piirtämään salaa. Kuvataiteilija Greta Hällfors-Sipilä maalasi taideteoksia mielisairaalassa. Millainen oli Leevi Madetojan puoliso ja Eino Leinon henkinen ystävä Hilja Onerva Lehtinen? Olivatko nämä naiset eksentrisiä? Millä tavalla se oma tuli sai heidät murtamaan rajoja? Mikä synnytti heissä tämän pakottavan tarpeen? Millaisia esteitä he kohtasivat?

Moona Laakson kirja ammentaa näiden naisten päiväkirjamerkinnöistä ja kirjeistä uutta tietoa siitä millaista oli olla nainen 1900-luvun alussa. Kirja avaa muunmuassa Tove Janssonin elämänkumppanin Tuulikki Pietilän ajatusmaailmaa, Saimi Järnefeltin elämää, Tyko Sallisen puolison Helmi Vartiaisen ja Kirsti Gallen-Kallelan elämänpolkuja. Tyko Sallisen vaimo, lahjakas kuvataiteilija “Mirri”, Helmi Vartiainen joutui miehensä nujertamaksi, miksi?


Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija, filosofian tohtori Tuula Karjalainen ja kirjailija Moona Laakso.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 24 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9756877709b34927b98f3f6809f06970.mp3" type="audio/mp3" length="594816"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3098"/><itunes:duration>51:38</itunes:duration></item><item><title><![CDATA["Etulinjassa naisia housuissa, tilanne tukala" - punaisten joukoissa taisteli sisällissodassa 2500 naissotilasta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70713775</link><guid isPermaLink="false">1-70713775</guid><description><![CDATA[Marjo Ahlstenin tietokirja Naiskaarti 1918 (Into, 2024) valottaa Valkeakosken naiskaartin dramaattista tarinaa Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kirja perustuu laajaan arkisto- ja muistitietoaineistoon. Se kuvaa Valkeakosken naiskomppanian syntymisen, taistelut ja lopulta sen jäsenten traagisen kohtalon teloitusrivissä.

Naiskaarti 1918 ei ole perinteinen historiallinen tietokirja. Teoksessaan Ahlsten tarkastelee henkilökohtaisella otteella myös rohkeuden ja elämän merkityksellisyyttä omasta näkökulmastaan, parantumattomasti sairastuneen kirjailijan silmin. 

Sisällissodan naisia käsiteltiin myös Reetta Laitisen toimittamassa, Sarjakuva-Finlandialla palkitussa Sisaret 1918 -albumissa (Arktinen Banaani, 2018). Laitinen valitsi Kansan Arkistosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista kymmenen suomalaisnaisten tositarinaa, jotka sarjakuvapiirtäjät kuvittivat teokseen. 

Keskustelemassa ovat tietokirjailija Marjo Ahlsten ja sarjakuvaneuvos ja Kansan Arkiston tutkija Reetta Laitinen. Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 20 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9e60ecf4ccd44fc2a9f7d6621f68cf89.mp3" type="audio/mp3" length="602304"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-20T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3137"/><itunes:duration>52:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kesän parhaat kuvataidevinkit koko Suomesta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-71129660</link><guid isPermaLink="false">1-71129660</guid><description><![CDATA[Mitä tapahtuu suomalaisen kuvataiteen kentällä tänä kesänä? Gallerioiden ja museoiden tarjonnan lisäksi käymme läpi kiinnostavia kesänäyttelyitä. Minne kuvataiteen ystävien kannattaisi suunnata tänä kesänä reissuillaan? Millaisen Suomen ja maailman näemme tämän kesän kuvataidenäyttelyiden kautta?

Vinkkaajina Kiasman museonjohtajana kesäkuussa aloittanut Kiira Miesmaa, kuvataiteeseen erikoistunut kulttuuritoimittaja Tina Cavén ja taideasiantuntija ja galleristi Veikko Halmetoja.Toimittajana Leena Peltokangas
]]></description><pubDate>Wed, 19 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8e2790acc43e40cc8774dde829eb57ed.mp3" type="audio/mp3" length="603264"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3142"/><itunes:duration>52:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pirjo Tuominen - viihdekirjailijan vuosikymmenet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70713543</link><guid isPermaLink="false">1-70713543</guid><description><![CDATA[Kirjailija Pirjo Tuomisen esikoisromaani Mariaana, Vantaan tytär julkaistiin vuonna 1978. Tänä vuonna Tuominen julkaisi viimeisen romaaninsa nimeltä Kurtturuusut. Noiden kahden kirjan väliin mahtuu yli 50 teosta - pääosin historiallisia romaaneja, lisäksi elämäkertoja, dekkareita, yrityshistoriikkeja. 

Vuonna 1939 syntynyt Tuominen on koulutukseltaan ekonomi, eikä hän ole laajasta tuotannostaan huolimatta jättänyt muuta työelämää - hän on muun muassa vetänyt omaa postimyyntiyritystä, toiminut tiedottajana ja paikallisradion toimitusjohtajana. Kirjoittamista hän ei ikinä ole osannut pitää työnä. 

Toimittaja Tuula Viitaniemen haastattelussa Pirjo Tuominen kertoo pitkästä urastaan ja elämästään - ja kirjoistaan. Pääosassa Tuomisen tuotannossa ovat historialliset lukuromaanit, joita yhdistävät vahvat naispäähenkilöt, perusteelliseen taustatutkimukseen pohjaava ajankuvaus - ja rakkaus. Viimeinen romaani Kurtturuusut on poikkeuksellinen teos siksi, että se kuvaa neljää ikääntynyttä naista, jotka elävät täysillä tätä päivää. ]]></description><pubDate>Tue, 18 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-48cdf13021bc46a980e4eaef75267a9b.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Jane Austenista uusi tutkielma ja kuunnelma]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70713352</link><guid isPermaLink="false">1-70713352</guid><description><![CDATA[Filosofian tohtori Sanna Nyqvistin uusi tietokirja "Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren" tutkii kirjailijoiden suhdetta vesielementtiin. Sanna Nyqvist lähtee siinä rantaretkille viiden kirjailijan kanssa, joista Jane Austen on ensimmäinen. Kirjailija tutkii kirjassaan sitä, miten rannoista on tullut meille tunnemaastoa ja miten rantojen kuvaukset ovat muuttuneet aikojen saatossa. Mitä vesi symboloi Jane Austenin sankarittarille?

Jane Austen (1775-1817) on yksi maailman suosituimpia kirjailijoita. Hänen teoksissaan kuvaillaan englantilaista yhteiskuntaa pilke silmäkulmassa. Miksi aikamme lukijoita vetää puoleensa teenjuonti hienoissa leningeissä ja hankalien ihmissuhteiden analysointi. Onko Jane Austenin romaanit naistenlehtien keittiöpsykologisten artikkelien esikuva? Millaisia ratkaisumalleja Jane Austenin teokset tarjoavat lukijalleen?

Northanger Abbey (1818, suomennos Neito vanhassa linnassa) on Jane Austenin todennäköisesti ensimmäinen valmistunut romaani, joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Millä tavalla tämä teos parodioi Austenin ajan goottilaista kirjallisuutta?

Kirja kertoo pienen kylän nuoresta Catherine Morlandista, joka saa kutsun lähteä naapuriensa kanssa kylpyläkaupunki Bathiin. Catherine esitellään seurapiireille ja siellä hänen on aluksi vaikea noudattaa etikettisääntöjä. Hän vierailee Henry Tilneyn sukukartanossa Northanger Abbeyssa, jossa hän oppii kuuntelemaan omaa sydäntään.

Laura Jaakkola on tuottanut Kauhua ja kihlauksia-nimisen kuunnelman Yleisradiolle. Sarja koostuu 10 jaksosta ja perustuu Jane Austenin romaanin pohjalta BBC:lle (2016) tehtyyn dramatisointiin. Kersti Juva on suomentanut sarjan Yleisradiolle. Ohjauksesta vastasi Sini Pesonen.

Ohjelman vieraina ovat Laura Jaakkola, Kersti Juva ja Sanna Nyqvist.


Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 17 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-048e08a803564315bdf4a4efb2f792f7.mp3" type="audio/mp3" length="601728"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3134"/><itunes:duration>52:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Li Andersson -jytky vrt. Sanna Marin, alkoholiuudistuksen vaarat ja hyötyjät ja gallupien suurmoka]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70448228</link><guid isPermaLink="false">1-70448228</guid><description><![CDATA[Kulttuurin ja median ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset jälleen syynissä vakiraatilaisten voimin! 
Tällä kertaa mukana eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Tiina Raevaara, eläköitynyt elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.


Uusi alkoholiuudistus toi entistä vahvemmat alkoholijuomat kauppojen hyllyille. Vapauttaako se kansaa asteen verran valtion holhouksesta, parantaako se ruokakauppojen menekkiä ja luo vaurautta vai syventääkö se entisestään kansanterveydellistä pommia ja väkivaltaista käyttäytymistä, mikä johtuu alkoholin liikakäytöstä? Suomalaiset juovat tilastollisesti vähemmän kuin monet muut EU-maat, mutta silti meidän alkoholinkäyttökulttuuria pidetään primitiivisenä ja humalanhakuisena. Miksi näin on?



Eurovaalien todellisen jytkyn teki vasemmistoliiton Li Andersson, joka keräsi uuden ääniennättyksen lähes 250 000 äänellä. Mistä Anderssonin menestys kertoo? Liittyykö se pelkästään henkilöön, ja mistä syystä juuri hänen takseen asetuttiin niin sankoin joukoin? Sisältääkö menestys siemenen suomen vasemmiston tuhosta, kun tähtipoliitikot siirtyvät kansainvälisille areenoille Marinia myöten?


Mielipidemittaukset ja gallupit ovat olleet arvostelun kohteena vaalien jälkeen, koska ne eivät osanneet lainkaan ennustaa perussuomalaisten tappiota ja vasemmiston nousua eurovaaleissa. Onko mielipidemittauksiin luottamista, ja ohjailevatko ne liikaa meidän käyttäytymistä? Millaisia asioita niiden tulkitsemisessa pitää ottaa huomioon, ja pitäisikö asettaa ennen vaaleja mielipidemittauskarensseja?



Useiden kansalaisjärjestöjen valtiontukia leikataan hallituksen säästökuurilla, mutta mitä se meinaa kansalaisyhteiskunnalle sekä kolmannen sektorin toimijoille, jotka ovat perinteisesti paikanneet julkisten palveluiden sokeita kohtia ja auttaneet ymmärtämään palveluiden todellisen tarpeen ja laajuuden. Onko kansalaisjärjestöjen tarkoituskin toimia lähinnä vapaaehtoispohjalta vai olisiko ammattimainen kansalaisjärjestötoiminta turvattava kansalaisyhteiskunnan nimissä?



Pitäisikö kirjastosta saada lainattua juhlapuvun tai traktorin? Nykyajan kirjastot ovat ottaneet palvelulistalleen paljon muitakin lainauskohteita kuin kirjat, levyt ja elokuvat. Kirjastoista saa lainattua käyttö- ja harrastustavaraa soutuveneistä porakoneisiin ja sauvakävelysauvoihin. Polkeeko kiertotalouden suosiminen jo yksityisyrittäjien oikeuksia ja kuinka uussosialistisesta hankkeesta onkaan modernien kirjastojen kohdalla kyse?
]]></description><pubDate>Fri, 14 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-74b75a3841554956ab3f480574d303fd.mp3" type="audio/mp3" length="607296"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3163"/><itunes:duration>52:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaiset Espanjassa - taiteilija Riiko Sakkinen arvostelee suomalaisia turisteja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70448018</link><guid isPermaLink="false">1-70448018</guid><description><![CDATA[Espanjalaistuneen kuvataiteilija Riiko Sakkisen Los moimoi de Fuengirola on näyttely ja tutkimusprojekti, jossa taiteilija käsittelee suomalaista identiteettiä.

Serlachius Pääkonttori -museossa 15.6.2024 avautuva näyttely kuvaa Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa ja sen ympäristön noin 30 000 suomalaisen yhteisöä, jonka jäsenet eivät välitä opiskella paikallista kieltä tai tapoja.

Kaikki espanjalaiset eivät ole pelkästään iloisia siitä, että maalla on vetovoimaa, ja että sinne matkataan sanoin joukoin lyhyemmillekin lomille. Tänä keväänä onkin uutisoitu siitä, miten espanjalaiset ovat tympääntyneet turistivirtoihin, ja järjestäneet mielenosoituksia.

Kulttuuriykkönen käsittelee suomalaisten ja suomalaisturistien suhdetta Espanjaan, ja kertaa Espanjan-matkailun historian, ehkäpä arvaa jotain tulevaisuudestakin.

Vieraina ovat taiteilija Riiko Sakkinen, Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta, tietokirjailija Liisa Väisänen ja Aurinkomatkojen asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Heli Lehtinen.

Pauliina Grym toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 13 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-cb1160f779df411bacd0d689258cbb77.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kotipuutarhojen historiat ja nykytrendit ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70447838</link><guid isPermaLink="false">1-70447838</guid><description><![CDATA[Puutarhaharrastus jatkaa kasvuaan ja moni löytää elämälleen merkitystä kotipihan vaalimisesta, viljelypalstoilta tai vaikka parvekkeen ruukkuviljelmistä. Ajatus puutarhanhoidon hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta ei ole mitenkään uusi, sen ihmiset ovat oivaltaneet ainakin antiikin ajoista asti. 

Millainen on suomalaisten kotipuutarhojen historia? Entä millainen on tämän päivän kotipuutarhan ideaali ja millaisia puutarhamme oikeasti ovat? Ajeltuja nurmikoita, kuorikatetta ja tuijarivistöjä vai luonnonmukaisia niittypihoja ja hyötykasveja? Jo monen vuoden ajan on Suomessakin  pyritty ekologiseen puutarhanhoitoon ja pölyttäjiä suosivien kasvien kasvattamiseen. Enää ei puhuta rytöpesistä, villiintyminenkin on suotavaa.

Kulttuuriykkösessä perataan kotipuutarhojen kulttuurihistoriaa ja tämän päivän trendejä.
Keskustelemassa ovat puutarhojen historiaan erikoistunut filosofian tohtori, Sibeliuksen kotimuseon Ainolan johtaja Julia Donner, Kotipuutarhalehden päätoimittaja Minna Siltala ja puutarhuri, puutarhasuunnittelija Lea Rauta. Otamme myös yhteyden Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, ylipuutarhuri Simo Laine kertoo kotipuutarhojen ekologisesta merkityksestä, pölyttäjätilanteesta sekä kuuman ja kuivan kevään vaikutuksista kasveihin. Toimittajana on Leena Peltokangas.
]]></description><pubDate>Wed, 12 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2a52861cff8840c9af45fca040adf868.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Korealaisen pop-kulttuurin takaa paljastuu yhteiskunta, jossa kauneusleikkaukset ja itsemurhat ovat yleisimpiä maailmassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70447627</link><guid isPermaLink="false">1-70447627</guid><description><![CDATA[Eteläkorealaisen pop-kulttuurin aalto, hallyu on valtion satsaama ja alullepaneva sekä määrätietoisesti tukema valtava bisnes, jonka tuottoja mitataan vuosittain useissa miljardeissa euroissa. K-pop -musiikki, korealaiset saippuasarjat sekä elokuvat ovat pehmeän kulttuurivallan ja vientitalouden keino, jolla Etelä-Korea on onnistunut ihastuttamaan koko maailman ja erityisesti itäisen Aasian. 

Korealaista draamaa tv-sarjoista elokuviin tuotetaan ja ostetaan miljardeilla euroilla suoratoistopalvelu Netflixiä myöten. Squid Gamen tai Parasiten kaltaiset länsimaissakin läpimurron tehneet teokset eivät ole syntyneet tyhjästä.

Useiden supersuosittujen k-pop -tähtien takana ovat isot viihdeyhtiöt, jotka käytännössä omistavat bändien tuotannon sekä sanelevat usein tähtien julkisen elämän. K-pop -maailmaa järkytti muutaman vuoden takaiset tyttö- ja poikabändien jäsenten itsemurhat, joiden taustasyyt voi jäljittää kilpailuyhteiskunnan armottomuuteen ja mielenterveysongelmien stigmatisointiin. 

Millaisessa painekattilassa pitkälle markkinointikonseptoidut pop-tuotteet toteutetaan, ja miten tähdet pärjäävät suurten fanilaumojen ja tulosodotusten ristipaineessa? Millaisessa todellisuudessa Etelä-Koreassa eletään, ja miten dynaamisen ja äärimmilleen viritetyn modernin maan todellisuutta fiktiossa peilataan? Toisaalta, mikä on korealaisen pop-kulttuurin lumo, ja millainen yhteiskunta tämän kaiken takaa todellisuudessa paljastuu?

Kulttuuriykkösen vieraina autofiktiivisen tietokirjan, Korean syndrooma – matka k-popin ja k-draaman kääntöpuolelle (Gummerrus) kirjoittanut journalisti Fanni Koliseva sekä diplomaattinakin toiminut Korea- ja Japani-asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 11 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4ce2f3418a38418b9bf2a275b9e38028.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pornon historiaa kirjoissa ja elokuvassa käsitellään kahdessa uudessa kirjassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70447432</link><guid isPermaLink="false">1-70447432</guid><description><![CDATA[Tietokirjailijat Juri Nummelin ja Markku Soikkeli ovat kirjottaneet tahoillaan erotiikan ja pornon historiasta. Molemmissa teoksissa puretaan tapoja kuvata intohimoja eri aikoina sekä lajityypissä tapahtuneita muutoksia historian saatossa.

Pornografia on maailmanhistorian suosituinta kerrontaa, mutta se on ollut lähes kaikissa kulttuureissa, muutamin poikkeuksin, kiellettyä ja torjuttua. Sen kyljessä kulkee jatkuvasti keskustelu sen hyödyistä ja haitoista. Tarvitseeko pornografia maineenpalautuksen vai vieläkin kriittisempää kohtelua yhteiskunnassa?

Juri Nummelin ja Markku Soikkeli ovat Kulttuuriykkösen vieraina studiossa. Keskusteluun osallistuu myös pornoa tutkinut Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen. Ville Talola juontaa.]]></description><pubDate>Mon, 10 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8396b41d2a384553bdc7ba8b12924e56.mp3" type="audio/mp3" length="597312"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3111"/><itunes:duration>51:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa koulujen pornokasvatus, Sanna Ukkolan mediakritiikki, Suomen jättävä eliitti ja klasarin ärsyttävyys]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359968</link><guid isPermaLink="false">1-70359968</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, historian professori Laura Kolbe ja filosofi Tuomas Nevanlinna. 

Perjantaistudio aloittaa arkaluontoisella kysymyksellä siitä, pitäisikö kouluissa antaa pornokasvatusta. Opettajat ovat havahtuneet siihen, että lapset ja nuoret törmäävät pornoon yhä nuorempina. Osa asiantuntijoista vaatii asiaan puuttumista ja seksuaalikasvatuksen päivittämistä. Mutta miten tämä käytännössä tehtäisiin? 

Pornon ohella sivuamme myös lapsipornon ja yksityisyydensuojan dilemmaa. EU haluaisi purkaa viestinnän salausta tilanteissa, joissa epäillään lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Suomi on asiassa myötämielinen, mutta toisaalta yksityisyyden suojan rikkominen herättää huolia. Uhraammeko salauksen lasten suojelemiseksi?

Toinen aihe liittyy mediakritiikkiin. Toimittaja Sanna Ukkola väitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla yleisön luottamuksen mediaan laskeneen ja arvosteli median naisistumista ja vihertymistä ja toimittajien ottavan aktivistien asenteen. Palkittu toimittaja Olli Seuri puolestaan syytti Ukkolan kirjoitusta vääristelystä ja sensaatiohakuisuudesta. Lisäksi puidaan Ylen pyrkimystä lisätä moninaisuutta sisällöissään ja tavoittaa “ei-korkeakoulutettuja”. 

EU-äänestäminen ei tunnu kiinnostavan suomalaisia. Filosofi Tuomas Nevanlinna pohtii, miten EU:sta pitäisi puhua, jotta instituutio tuntuisi tärkeämmältä, ja ymmärrettävämmältä.

Historioitsija Laura Kolbe puolestaan ruotii sitä, miksi menestyneet suomalaiset parjaavat Suomea ja miksi kotimaansa arvostelijat kuuluvat usein eliittiin ja älymystöön. Mihin on kadonnut terve kansallisylpeys? 

Lopuksi pohdimme klassisen musiikin käyttöä nuorisokarkottimena Kari Enqvistin johdolla. Mitä klassinen musiikki edustaa vuonna 2024, ja miksi se ärsyttää? 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 7 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e036b8416ea64c8689fbfecbab82ac02.mp3" type="audio/mp3" length="602688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-07T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3139"/><itunes:duration>52:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Moottoripyöräilijälegenda Jarno Saarinen ja 70-luvun värit]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359767</link><guid isPermaLink="false">1-70359767</guid><description><![CDATA[Ensimmäinen ja ainoa suomalainen moottoripyöräilyn rata-ajon soololuokkien maailmanmestari Jarno Saarinen kuoli onnettomuudessa Italian Monzan radalla toukokuussa 1973 vain 27-vuotiaana. Ylellä parhaillaan esitettävä tositapahtumiin perustuva Jarno ja minä -draamasarja kertoo idoliksi nousseen urheilusankarin traagisesta kohtalosta ja samalla myös kahden nuoren, Jarnon ja Soilin rakkaustarinan. Jarnon vaimo Soili oli tärkeässä osassa Jarnon kisauralla ja Soili Karme on myös ollut tiiviisti mukana myös tv-sarjan taustalla.

Draamasarja onnistuu tavoittamaan 1960-70 -lukujen taitteen tunnelman ja vie katsojansa kälyisiltä leirintäalueilta Grand prix -kisojen huumaan. Ilmapiiri sähköistyi ja suuri maailma oli hetken läsnä, kun “Continental Circus” ja kansainväliset kuljettajatähdet saapuivat vaikkapa Imatralle.Tupakkamainoksia, nahka-asuja, polttoaineen käryä, vauhtia, vaaroja ja nuorta uskoa kuolemattomuuteen.

Miten kehuttu draama iskee sellaiseen tajuntaan, joka ei moottoriurheilusta juuri innostu? Miksi Jarno Saarisesta tuli legenda, jota muistetaan edelleen? Miten kansainvälinen sarja syntyi ja miten sen ajankuva toteutettiin? Millainen oli naisen paikka moottoriurheilun maailmassa?Jarno Saarisen puoliso Soili Karme kertoo Kulttuuriykkösessä todellisen elämän tapahtumista, tv-sarjan maailmaa avaa käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälä ja aikakauden väreihin sukeltaa musiikkitoimittaja Pekka Laine. Toimittajana on Leena Peltokangas. 


]]></description><pubDate>Thu, 6 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-51a386970f7c464b8ef6f45a6cbea68e.mp3" type="audio/mp3" length="602688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3139"/><itunes:duration>52:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Puolan eliittiä vuonna 2010 surmannut Smolenskin lentoturma oli onnettomuus eikä Venäjän attentaatti, kirjoittaa Faktabaari]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359588</link><guid isPermaLink="false">1-70359588</guid><description><![CDATA[“Jessikka Aro väittää kirjassaan, että vuoden 2010 lentoturman syynä oli Venäjän pommi-isku, jota Puolan hallitus peitteli. Kaksi Puolassa suoritettua onnettomuustutkintaa ja yhdysvaltalaisen laboratorion tutkimukset osoittavat kuitenkin selkeästi, että maan presidenttiä ja sotilasjohtoa kuljettanut kone tuhoutui osuttuaan puihin, ei räjähdysten takia”, kirjoitti suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari 27. toukokuuta 2024 julkaistussa kirjoituksessaan.

Toukokuun alussa kirjansa Putinin sota - Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) julkaissut Aro kertoi teoriasta, jossa koneen pudotti Venäjän koneeseen asentamat räjähteet, Kulttuuriykkösen lähetyksessä 6. toukokuuta 2024.

Tässä lähetyksessä Jessikka Aro vastaa Faktabaarin kritiikkiin kuukausi kirjan julkaisun jälkeen. 

Keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija ja Faktabaarin toimittaja Joonas Pörsti, joka avaa Faktabaarin tuoretta selvitystä ja tietokirjailija Jessikka Aro.

Puolan sisäpoliittista tilannetta ja lähihistoriaa, johon Smolenskin turman ympärille kasvaneet teoriat liittyvät, selittää Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 5 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-36dd57475f454c7584f2a639d7314b7c.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-05T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Cervantesin Don Quijote - miten yli 1000-sivuista, yli 400 vuotta vanhaa romaania kannattaa lukea?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359382</link><guid isPermaLink="false">1-70359382</guid><description><![CDATA[Cervantesin Don Quijote - miten yli 1000-sivuista, yli 400 vuotta vanhaa romaania kannattaa lukea? 

Tänä kesänä Ryhmäteatteri tekee Miguel de Cervantesin klassikosta uuden tulkinnan. Juha Kukkonen on ohjannut ja sovittanut romaanista esityksen, joka on saanut nimen Don Quijote - tragikoomillinen tranformaatio. Kukkonen kertoo, mikä sai hänet tarttumaan tarinaan. Pääosaa näyttelevää Robin Svartströmiä puhuttelee erityisesti Don Quijoten - ja meidän jokaisen - pohjimmainen yksinäisyys. Toimittaja Tuula Viitaniemi vieraili Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeessa Ryhmäteatterin harjoituksissa. 

Kulttuuriykkösen vieraina ovat Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori Hannu K. Riikonen ja Don Quijoten suomentaja Jyrki Lappi-Seppälä. Seppälän suomennos teoksesta julkaistiin vuonna 2013, ja se on ollut jo pitkään loppuunmyyty. Tänä vuonna suomennoksesta julkaistaan uusi painos. Riikonen ja Lappi-Seppälä kertovat, millaisessa ajassa ja maisemassa Cervantes eli ja loi romaanin, jota on sanottu maailman ensimmäiseksi romaaniksi. Miten yli 1000-sivuista teosta kannattaa lähestyä?

Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.]]></description><pubDate>Tue, 4 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-320a266c883f4d0d8fd0cf678cd3c6c4.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mobiilipeliyhtiöt pyrkivät koukuttamaan pelaajia, mutta yrittävätkö ne myös vakoilla lasten toimintaa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70359195</link><guid isPermaLink="false">1-70359195</guid><description><![CDATA[Älylaitteilla toimivat mobiilipelit ovat nykyään suurin digipelaamisen muoto. Suomen suurin pelitalo Supercell julkaisi juuri ensimmäisen pelinsä viiteen vuoteen. Globaalin levityksen saanut Squad Busters kokoaa mm. Clash of Clansin, Hay Dayn ja muiden pelitalon menestyspelien hahmot samaan seikkailuun. Peliä kohtaan on valtavat odotukset, eikä se ole menestystuote, jos sen tuotot eivät yllä miljarditasolle.

Millaisten paineiden alla kilpailulla alalla suunnitellaan pelejä? Miten Suomesta tuli "maailman paras mobiilipelimaa" ja miten se voi ylläpitää mainettaan tulevaisuudessakin? Millaisia ongelmallisuuksia addiktoiviksi suunniteltujen “ilmaispelien” pelaamiseen ja monetisointiin liittyy? Millaiset paineet ja odotukset hartaasti lanseeratuilla mobiilipeleillä on, ja miten niiden suunnittelu ja anatomia eroaa konsolilaitteiden tai tietokoneiden massiivisista uutuuspeleistä?

Vieraina pelitutkija Kati Alha sekä pelisuunnittelijat Karoliina Korppoo ja Touko Tahkokallio. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 3 Jun 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-78be88c6ab4e4ef589f51550feb36904.mp3" type="audio/mp3" length="608448"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3169"/><itunes:duration>52:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Valkeakosken raiskaussurma ja mies-karhu-meemit, läähättävät äijät ja mistä tunnistaa naisen teoksen?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70234833</link><guid isPermaLink="false">1-70234833</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä  vakiovieraiden seurassa. Vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja, myös elokuvan historiaa tutkinut Outi Hupaniittu, elokuva-tutkija Jari Sedergren ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Juontaja Vesa Kytöoja.

Tällä viikolla otsikoihin nousi 15-vuotiaan tytön raiskaus ja henkirikos Valkeakoskella. Teosta epäiltynä on vangittu 18 -vuotias nuori mies. 

Iltalehden Ville Ranta teki Valkeakosken traagisesta tapahtumasta pilapiirroksen (28.5),  jossa karhu himoitsee kieli pitkällä nuorta tyttöä met- sässä. Kuvassa tyttö hihkaisee törmätessä karhuun:  “Huh, pelästyin että siellä on mies!” Seuraavana päivänä YK:n Naisten Suomen osasto julkaisi Instagram päivityksen: ”Jos valkeakoskelainen 15-vuotias tyttö olisi kohdannut metsässä karhun, hän olisi todennäköisesti elossa” 

Karhu vai mies -meemi on ollut netissä äärimmäisen suosittu ja leviävä aihe. 

Raati pohtii miehillä yleisen naisvihan syitä, Ylilauta-keskusteluforuumin kulttuuria ja toisaalta johdattiko tragedian meemittäminen keskustelun sivuraiteille. 

Ja mistä kertoo se, että nuori 20-vuotias nainen saa ison määrän miesten läähätys-viestejä someensa julkisen esiintymisen jälkeen? 

Tunnetusti kesällä Suomen niemen asukkaat eivät nuukahda, vaan kiertävät maita ja mantu-
ja kesäkekkereissä, joita kyllä on riittänyt. Vaan onko nyt raja tullut vastaan, sillä uuti-
sointia festivaalien suosion hiipumisesta on havaittu? Paitsi niiden järjestäminen,
myös lippujen hinnat ovat taivaissa. Valitusta olen kuullut myös festivaalien sisällä:
hintataso pöyristyttää. Hotellien ja muun majoituksen hinnat ovat nekin kovia,
useita satoja euroja. Miten käy kesätapahtumien? 

Raati keskustelee naisten tekemästä taiteesta. Onko naisten näkymättömyyden esiintuominen muuttanut tapaa, jolla katsotte taidetta tai elokuvaa? Millaiselta uusi, monipuolisempi taide näyttäytyy verrattuna vanhempaan? Miten tekijän sukupuoli vaikuttaa sisältöön?

Nuorisolle suunnattu printtimedia on kuolemassa sukupuuttoon, niin NYT-liite kuin ylioppilaslehdet. Miksi nuorille suunnattuja sisältöjä on kohdannut tällainen kato? Voiko ”some-aika” olla ainoa syy? Ja mitä sen seurauksena menetetään, kun esimerkiksi nuoret intellektuellit eivät saa ensimmäistä harjoituskenttäänsä?]]></description><pubDate>Fri, 31 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-790c342462e54b059f05baf46c943350.mp3" type="audio/mp3" length="601920"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-31T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3135"/><itunes:duration>52:15</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Englannin kuningatar Charlotte on hittisarja Bridgertonissa tummaihoinen - hyvää kehitystä vai historian vääristelyä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70234613</link><guid isPermaLink="false">1-70234613</guid><description><![CDATA[Netflixin hittisarja Bridgerton on 1800-luvun Englantiin sijoittuva leikkisä ja rohkea epookki, jossa valtaa monella tasolla käyttää kuningatar Charlotte, alkujaan saksalainen prinsessa, josta tuli Yrjö III:n puolisona Englannin ja Irlannin kuningatar. Bridgerton-sarjassa hän on tummaihoinen, mitä hän ei perintötietojen mukaan ollut. 

Yhdysvaltalaisen Julia Quinnin vuosituhannen alun kahdeksanosaiseen romaanisarjaan perustuva Bridgerton eli ole ainoa tuotanto, jossa historiaa muokataan moninaisuuden nimissä. Osa yleisöstä tervehtii tulkintoja riemulla, osa suhtautuu niihin penseästi.

Historian uusista tulkinnoista ovat keskustelemassa näyttelijä ja aktivisti Laura Eklund Nhaga, taiteilijafilosofi Maija Kalikwela Baijukya, historiantutkija Laura Kolbe ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 30 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a4f03c15f113401cb2635b5f5df1d730.mp3" type="audio/mp3" length="596928"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3109"/><itunes:duration>51:49</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vinkit kaikkien aikojen musiikkifestarikesään]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70234399</link><guid isPermaLink="false">1-70234399</guid><description><![CDATA[Musiikkifestivaalikesä käynnistyy ensi viikolla, mutta lippuhinnat ovat jyrkässä nousussa ja julkisuutta on viime aikoina tullut peruutuksista ja sekoiluista enemmän kuin musiikkielämyksistä.  Silti Suomi on yhä kesäisten musiikkifestivaalien luvattu maa.

Mille festarille mennä kuumana festarikesänä 2024 ja miksi? Mikä musiikki ja mikä ympäristö toimii nyt ja mikä toimii aina? Miten löytää valtavirran ulkopuoliset festarihelmet?

Kulttuuriykkösessä musiikkifestivaalivinkkejä antavat toimittaja Ilkka Mattila Helsingin Sanomista, toimittaja-valokuvaaja Anu Jormalainen sekä tuottaja-festariluuta Paula Susitaival. Ohjelman juontaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Wed, 29 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5c391cb322c74395b05b0f1967a9f4ea.mp3" type="audio/mp3" length="591744"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-29T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3082"/><itunes:duration>51:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mad Max – 45 vuotta pakokaasunkatkuista dystopiatoimintaa australialaisittain]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70234180</link><guid isPermaLink="false">1-70234180</guid><description><![CDATA[Loputtomia hiekka-aavikoita, taistelua polttoaineesta ja muista välttämättömistä resursseista, hurjia takaa-ajokohtauksia sekä brutaalia väkivaltaa tribalistisessa post-apokalyptisessä maailmassa, jossa veden, polttoaineen ja luotien haltija on joutomaan hallitsija. Tätä ovat Mad Max -elokuvat tiivistettynä.

Australialaisohjaaja George Miller julkaisi ensimmäisen Mad Max -elokuvansa vuonna 1979. Viimeistään jatko-osa, Asfalttisoturi betonoi kyseisen elokuvasarjan dystopiaelokuvien kaanoniin ja nosti maamiehensä Mel Gibsonin yhdeksi aikansa merkittävimmäksi toimintanäyttelijäksi. 

2010-luvulle tultaessa Gibson sai väistyä kolmen elokuvan jälkeen pääroolista Tom Hardyn ja Charlize Theronin tieltä, kun yksi modernin ajan parhaaksi toimintaelokuvaksi kehuttu Mad Max: Fury Road julkaistiin. Nyt ensi-iltansa on saanut Millerin viides Mad Max -ohjaus Furiosa: A Mad Max Saga.

Millaisen jäljen Mad Max -elokuvat ovat jättäneet populaarikulttuuriin, ja miten ne otettiin aikoinaan vastaan? Miksi Mad Max nostetaan usein keskeisimmäksi dystopiaelokuvakuvaukseksi, ja millainen sen romurallia, luonnonvaroista taistelemista ja kostoa tihkuva maailma oikein kumpuaa?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta teatteriohjaaja-muusikko Liila Jokelinin sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 28 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-69d1fabe1b90438eabf0394fa1fed397.mp3" type="audio/mp3" length="610752"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-28T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3181"/><itunes:duration>53:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Millaista on elää historian keskellä Firenzessä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70233970</link><guid isPermaLink="false">1-70233970</guid><description><![CDATA[Taidehistorioitsija ja Kansallisoopperassa työskennellyt laulaja, Salla Leponiemi kirjoitti kirjan nykyisestä kotikaupungistaan Firenzestä. Firenzeläiset elämät kertoo yhteisestä eurooppalaisesta kulttuurista ja sivistyksestä. Millä tavalla Medicin mahtisuku 1200-luvulta näkyy italialaisen turistikaupungin katukuvassa, arkkitehtuurissa ja muodissa? Millaista elämää entisajan palatseissa eletään tänään? Keskustelemme Firenzestä ja sen historiasta, kulttuurista ja kuulemme vinkkejä matkailijalle. Kaupunki on tunnettu kuvataiteesta, joka saattaa aiheuttaa Stendhalin syndrooman. 

Ohjelman vieraana on Salla Leponiemi. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Mon, 27 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-38f5777914474d0ea43020a84a0fb3c6.mp3" type="audio/mp3" length="594240"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-27T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3095"/><itunes:duration>51:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa lemmikeillekö Kela-korvaus, ahdistaako Suvirsi, Raisin kuolemalla ilakointia ja mainettaan parempi E-kirjasto]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70192707</link><guid isPermaLink="false">1-70192707</guid><description><![CDATA[Viikon kulttuuri- , media- ja arvopuheenaiheet tarjoavat Kulttuuriykkösen Perjantaistudion käsittelyyn monta kiperää kysymystä.

Onko lemmikkieläimistä tullut vauvoja vauvojen tilalle, ja pitäisikö eläinlääkärikuluja korvata julkisista varoista? Saako Iranin tyrannipresidentin kuolemasta ilakoida? Minkälainen palvelu on vastikään avautunut valtakunnallinen e-kirjasto? Mistä nousee vanhojen rakennusten purkuvimma, ja mitä ilmiöstä kertoo se, että moniin purettaviin kohteisiin on syntynyt tilataidetta, joihin ihmiset jonottavat? Ja lopuksi, jo joutui armas aika ja nuorisobarometrin tulokset, jotka kertovat nuorten suhtautuvan suvaitsevaisesti uskontoon ja Suvivirren laulamiseen. Onko uskonnollisuuden kelkka kääntymässä takaisin perinteisiin arvoihin.

Kriitikko Leena Virtanen, SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sekä elokuvatutkija Jari Sedergren ovat raatilaisina. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 24 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5134357d81c040788d9cc3be4235991e.mp3" type="audio/mp3" length="604416"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3148"/><itunes:duration>52:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten rakastua Saksaan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70192497</link><guid isPermaLink="false">1-70192497</guid><description><![CDATA[Saksa on yksille läpikulkumaa, toisille päämäärä. Saksa on iso maa, jota voi katsoa monenlaisten linssien läpi ja aina se näyttää vähän erilaiselta. Eurovaalien ja Saksassa järjestettävien jalkapallon EM-kisojen kynnyksellä eurooppalaista identiteettiä kannattaa tarkastella saksalaisen prisman lävitse. Anglosaksisten kulttuurivirtausten aikana ei kannata unohtaa, että suomalainen kulttuuri, valtiomuoto ja ajattelu on vakaasti saksalaista juurta. Ja usein konemaiseksi moitittu saksalainen jalkapallo on itse asiassa vanhan mantereen värikkäintä, vauhdikkainta ja viihdyttävintä.

Kulttuuriykkösessä J.P. Pulkkisen seurassa on kaksi Saksaan retkahtanutta ja Saksasta kirjoittanutta. Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa ilmestyi tänä keväänä ja Jukka Koskelaisen Viisi matkaa Saksan sieluun viime vuonna.

Toimittajana on J.P. Pulkkinen.]]></description><pubDate>Thu, 23 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-fa8507c10453481fad7046cf80330f67.mp3" type="audio/mp3" length="601920"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3135"/><itunes:duration>52:15</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Black metal on Norjan suurin kulttuurivientituote — mikä pahamaineisessa ja tabuja rikkovassa musiikkityylissä kiehtoo?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70192218</link><guid isPermaLink="false">1-70192218</guid><description><![CDATA[Norjalaisen black metal -musiikkityylin merkkiteos, Mayhem-yhtyeen debyyttialbumi De Mysteriis Dom Sathanas julkaistiin 30 vuotta sitten. Eepos on maailmanlaajuisesti merkittävä levy, joka on löytänyt aitiopaikkansa jopa Norjan kansallismuseosta.

Pahamaineinen musiikkityyli sekä tabuja rikkova alakulttuuri, joka yhdistyi etenkin 90-luvulla mm. saatananpalvontaan, murhiin ja kirkonpolttoihin on noussut Norjan suurimmaksi kulttuurivientituotteeksi. Miksi kyseinen estetiikka mustavalkoisine kasvomaskeineen, panosvöineen, mustine nahkavaatteineen, sianverineen, viiltelyineen sekä väärinpäinristeineen iski niin moneen nuoreen, ja on edelleen yksi suosituimmista äärimetallin muodoista? 

Millaisia muotoja black metal on saanut Suomessa? Miksi nykyajan black metal yhdistyy usein edelleen mm. natsismiin? Mitä on black metalin tavoittelema pahuus ja saatanallisuus tässä ajassa? Millaisia tabuja se pyrkii nykyään rikkomaan? Millaista luomisvoimaa pakanallisuudesta ja ihmismielen pimeiltä puolilta ammentavasta kirskuvan diskanttisesta ja kylmästä musiikkityylistä löytyy?

Vieraina black metalia tutkinut folkloristi Aila Mustamo, musiikkitoimittaja-muusikko Mervi Vuorela sekä Loputon Gehenna liekki -dokumentin ohjannut muusikko ja levyjen julkaisija Sami Kettunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 22 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8f712018a9864664892e735aa8ab270d.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-22T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mikä yhdistää skeittareita ja Alvar Aaltoa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70191994</link><guid isPermaLink="false">1-70191994</guid><description><![CDATA[Harva tietää, että rullalautailun eli skeittauksen syntyyn oli vaikuttamassa arkkitehti Alvar Aalto suunnittelemallaan Villa Mairean uima-altaalla. Altaan vapaa muoto päätyi Yhdysvaltoihin, ja kun Kaliforniassa kärsittiin vesipulasta, tyhjennettyihin uima-altaisiin löysivät tiensä skeittarit.

Jyväskylän Aalto2-museossa on avattu usean skeittiaiheisen näyttelyn kokonaisuus The Pool. Näyttelyissä valotetaan skeittikulttuurin moninaisuutta ja lajin leikkauskohtia mm. arkkitehtuuriin, valokuvaukseen, elokuvaan ja musiikkiin.

Millainen on ollut rullalautailun tie takapihoilta ja joutomailta olympialajiksi? Millaisena skeittikulttuuri elää tänä päivänä ja miten tämä poikkitaiteellinen laji on säilyttänyt katukulttuureille ominaisen kapinallisuutensa? Millaista sitkeyttä lajin harrastaminen vaatii Suomen kaltaisessa kylmässä maassa?

Kulttuuriykkösessä tavataan kaikkien aikojen menestynein suomalainen skeittari Arto Saari, joka piipahti Havaijilta avaamaan valokuvanäyttelynsä Jyväskylässä. Keskustelussa ovat mukana Aalloilta asfaltille -näyttelyn kuraattori Juho Haavisto, HELride kollektiivin puheenjohtaja Anssi Paukkunen sekä Tampereen skeittiskenessä vaikuttava skeittari Heini Luotola. Toimittajana on Leena Peltokangas.
]]></description><pubDate>Tue, 21 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3ebc00d603bd43ab9ec92c315d5c822f.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-21T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lännen kouluttamat naiset unelmoivat vapaudesta Talibanin johtamassa Afganistanissa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70191789</link><guid isPermaLink="false">1-70191789</guid><description><![CDATA[Vuonna 2021 Yhdysvallat ja Nato-joukot vetäytyivät Afganistanista 20 vuoden sotatoimien jälkeen. Vallan kaappasi takaisin ääri-islamistinen Taliban, joka oli pitänyt maassa yllä varjohallintoaan vuosia. 
Vaikka Taliban lupasi aluksi kansainväliselle yhteisölle naisten oikeuksien jonkinasteisen kunnioittamisen, on tilanne todellisuudessa muuttunut päinvastaiseksi. 

Naiset on käytännössä suljettu pois julkisesta elämästä - töistä, hallinnosta, kouluista ja yliopistoista. Heidät on pakotettu koteihin pelkiksi äideiksi ja tyttäriksi. Ja vieläkin pahempaa: mielivaltainen väkivalta lisääntyy, ja otteet kovenevat jatkuvasti.

Miksi Taliban-hallinto sortaa Afganistanin naiset unelmoivat ja millaista vastarintaa he voivat harjoittaa?

Vieraina studiossa ovat Meitä ette murra -kirjan (Into, 2024) kirjoittajat Roosa Himma ja Katri Merikallio. 

Lähetyksessä ovat mukana myös Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini ja Suomeen kirjoittavien afgaanitoimittajien yhdyshenkilönä toimiva toimittaja Shakiba Adil, joka työskenteli aikanaan Afganistanin ensimmäisenä naispuolisena TV-kasvona. Adil tuki Me emme murru -kirjan valmisteluja ja toimi tulkkina osassa haastatteluja. 

Sekä Adil että Merikallio työskentelevät afganistanilaisnaisia kouluttavassa Learning Together -verkostossa.
 
Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 20 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-645fa11392da47179e928081020f9f2f.mp3" type="audio/mp3" length="593280"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-20T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3090"/><itunes:duration>51:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa miksi yleisö äänesti Israelia, turismi ärsyttää, Stubbin "lastenkutsut" ja Ville Ranta ei naurata]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150938</link><guid isPermaLink="false">1-70150938</guid><description><![CDATA[Ajankohtaisista kulttuuriuutisista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa uusi raatilaisemme, historiantutkija Laura Kolbe sekä yrittäjä Sami Kuusela ja ekonomisti Heikki Pursiainen.

Aloitamme Sami Kuuselan aiheella, joka käsittelee boikotoinnin vaikeutta lapsiperheissä. Hän pohtii, kuinka suhtautua televisiotapahtumiin kuten jalkapallon MM-kisoihin tai Euroviisuihin, joihin liittyy poliittisia ja eettisiä ongelmia. Käsittelemme myös sitä, millaisen vastaanoton Israelin edustajan Eden Golanin Hurricane -kappaleen hyvä yleisöäänestystulos sai. 

Seuraavaksi siirrymme liiallisen turismin aiheeseen. Espanjan suosituilla lomasaarilla on nähty massaturismia vastustavia mielenosoituksia, ja joissain kaupungeissa alkoholinmyyntiä rajoitetaan. Ja mikä mahtaa olla lyhytvuokrauspalveluiden vaikutus kaupunkien sieluun?

Kolmantena aiheena on Laura Kolbeen nostama kasvatus ja sen merkitys yhteiskunnassamme. Hän kysyy, miksi nyt puhutaan enemmän kiusaamisesta kuin kasvattamisesta ja miten voisimme paremmin tukea vanhempia tässä tärkeässä tehtävässä.

Heikki Pursiainen puolestaan pohtii poliittisten pilapiirrosten kuolemaa. Onko perinteinen suomalainen karisuomalaismainen pilapiirros kuollut ja miten pilapiirros se pärjää pikavauthtia somessa leviäville meemeille, joita voi tehdä ja jakaa kuka vain?

Lopuksi pureudumme presidentti Alexander Stubbin järjestämiin "lastenkutsuihin" kulttuurialan vaikuttajille. Oliko kyseessä aito kädenojennus vai pelkkää poseerausta?

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 17 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-8a63512aa52c4f548f31858e9661406a.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Dario Argento – italialaisen kauhutrillerin mestari]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150718</link><guid isPermaLink="false">1-70150718</guid><description><![CDATA[Italialaisen kauhutrillerin, giallon, mestari Dario Argento tunnetaan parhaiten vaikutusvaltaisista kauhuelokuvista Suspiria sekä Deep Red – Verenpunainen kauhu (Profondo Rosso). 1970-luvun puolessa välissä julkaistujen elokuvien myötä Argento nousi italialaisohjaajien kaanoniin Sergio Leonen ja Federico Fellinin rinnalle, ja on tehnyt aktiivisesti elokuvia tyylilleen uskollisesti aivan näihin päiviin saakka.

Vastikään elokuvateatterilevitykseenkin Suomessa saanut dokumenttielokuva Dario Argento: Panico kertoo tämän kiinnostavan esteetikon ja piinallisen kauhukuvaston taitajan taustoista ja elämästä. Millainen elokuvantekijä ja henkilö näiden häiritsevän kiehtovien elokuvien takaa löytyy, ja mikä on ja tulee olemaan hänen elokuvien perintö?

Vieraina kirjallisuuden tutkija sekä Feministisen kauhupiirin vetäjä Noora Vaakanainen ja elokuviin erikoistunut toimittaja Lauri Lehtinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 16 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e682d2ecc5be4cbd90146e479e4195dc.mp3" type="audio/mp3" length="603072"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3141"/><itunes:duration>52:21</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi tunteeton sarjamurhaaja Tom Ripley kiehtoo meitä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150497</link><guid isPermaLink="false">1-70150497</guid><description><![CDATA[Kirjailija Patricia Highsmithin luoma murhaaja Tom Ripley huijaa häikäilemättömästi, varastaa henkilöllisyyksiä, ei tunne minkäänlaista syyllisyyttä ja tappaa tarvittaessa ilman tunnontuskia. Ripleyn häiritsevä hahmo on kiehtonut dekkareiden ja elokuvien ystäviä vuosikymmenet ja nyt tarina on kokenut uuden tulemisen kehutussa Netflix-sarjassa. 

Tuoreessa Steven Zaillianin ohjaamassa sarjassa Tom Ripleyn hahmon herättää henkiin näyttelijä Andrew Scott. Italiassa lomailevien boheemien ja rikkaiden amerikkalaisturistien elämään tunkeutuu tyhjätasku, joka saa ainutlaatuisen tilaisuuden tavoitella parempaa elämää ja jälki on murhaavaa. 

Miksi lukijana ja katsojana samaistumme rikolliseen päähenkilöön, joka tekee pahoja tekoja ja jonka moraali on varsin kyseenalainen? Toivomme, että hän ei jää kiinni. Millainen päähenkilö Highsmithin alter egoksi sanottu Tom Ripley on? Miten mustavalkoinen ja välillä hitaasti etenevä uusi Ripley-sarja onnistuu koukuttamaan Highsmithin teosten ystävät ja uudet sukupolvet? Ja miten Highsmithin omaan elämään vaikuttaneet seksuaalisen suuntautumisen kysymykset heijastuvat Ripleyn hahmoon ja miten niitä käsitellään uudessa tulkinnassa?

Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana Dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehden päätoimittaja Päivi Remes, kirjailija ja toimittaja JP Pulkkinen sekä mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen.Toimittajana on Leena Peltokangas.
]]></description><pubDate>Wed, 15 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a1f58455fcb241ce99a871b31853fbab.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi nuorisoa ahdistaa? Jonathan Haidtin uutuuskirja syyttää älypuhelimia ja sen koukuttaviksi rakennettuja sovelluksia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150277</link><guid isPermaLink="false">1-70150277</guid><description><![CDATA[Yhdysvaltalaisen sosiaalipsykologin ja etiikan tutkijan Jonathan Haidtin uusi myyntimenestys The Anxious Generation (Penguin Press 2024) on nyt julkaistu suomeksi nimellä  Ahdistunut sukupolvi (suom. Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita 2024).

Haidtin mukaan älypuhelimet aloittivat ahdistus- ja masennusaallon nuorissa 2010-luvun alussa tarjoamalla liian helpon pääsyn somepalveluihin ja peleihin. Hän listaa neljä haittaa: sosiaalinen erillisyys, unenpuute, tarkkaavaisuuden pirstaloituminen ja riippuvuus. Näiden lisäksi perinteinen lasten keskenään leikkiminen on jäänyt vähemmälle.

Kriitikot syyttävät Haidtia syy-seuraussuhteiden yliyksinkertaistamisesta ja että kyse on monimutkaisemmista tekijöistä. Mitä Haidtin teeseistä pitäisi ajatella?

Keskustelemassa ovat neuropsykologi Kaisu Paulanto, futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen sekä rehtori ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa. Lähetyksessä kuullaan myös kahdeksasluokkalaisia Ines Karmanlehtoa ja Vilja Kylmälää Sipoonlahden koulusta. 

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Tue, 14 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-97aff18c5a074889ad9d1b0e33f2e1bb.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-14T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uskonyhteisöt ja hengellinen väkivalta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-70150069</link><guid isPermaLink="false">1-70150069</guid><description><![CDATA[Hiljattain ilmestynyt kirja Saatanasta seuraava kertoo Jehovan todistajista erotetun helsinkiläisen Tom-Kristian Heinäahon tarinan, jossa hän kertoo joutuneensa uskonyhteisön ulkopuolelle paljastuttuaan kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Ennen erottamistaan häntä kuulusteltiin ja painostettiin liikkeen johtohenkilöistä koostuvassa oikeuskomiteassa.

Hengellistä väkivaltaa ja eristämistä tapahtuu monissa yhteisöissä ja sen riski on sitä suurempi, mitä suljetummasta yhteisöstä on kyse. Miksi ja miten uskonto muuttuu väkivallan välineeksi?

Ohjelmassa ovat keskustelijoina Tom-Kristian Heinäahon lisäksi Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila, Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtava asiantuntija Jyri Komulainen sekä hengellistä väkivaltaa tutkinut Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Ville Talola toimittaa.]]></description><pubDate>Mon, 13 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b4bdd25f7ecd4ad0909c44beec29f422.mp3" type="audio/mp3" length="604032"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-13T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3146"/><itunes:duration>52:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa uushenkisyyden ansat, Euroviisu-boikotin tulokset, Cronberg ja Venäjän vaikutusyritykset ja turismin lama]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68779786</link><guid isPermaLink="false">1-68779786</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Äänessä eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä eläköitynyt elouvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Venäjän vaikuttamistoimet, disinformaatio ja propaganda ovat olleet mediassa pinnalla eurovaalien kynnyksellä. Huomio kiinnittyy siihen, että vihreiden ex-kansanedustaja Cronberg osallistui Venäjällä pidettyyn seminaariin, joka linkittyy Kremlin vaikuttamisoperaatioihin. Lisäksi keskustelijat ottavat esiin Ylen raportit Venäjän mahdollisista sabotaaseista Suomessa ja Euroopassa. Tekoäly mahdollistaa uskottavan audiovisuaalisen sisällön luomisen nettiin ja kohta on vaikeaa erottaa oikeaa tietoa feikistä. Raati pohtii myös, valmistellaanko suomalaisia Nato-maan kansalaisen rooliin vastapropagandalla.  

Perjantaistudion toinen aihe käsittelee Euroviisujen politisoitumista, erityisesti Israelin osallistumisen vuoksi. Raati pohtii boikotoinnin vaikutusta ja merkitystä. Onko boikotti unohdettu asia jo viisujen jälkeisenä maanantaina. Milloin boikotti tehoaa ja vaikuttaa? 

Kolmas aihe avaa keskustelun Suomen matkailun haasteista ja mahdollisuuksista. Suomi on menettänyt matkailutuloja koronan ja Ukraina sodan yhteistsunamin takia. Kansainvälinen matkailu on kasvanut enemmän naapurimaissa. Keskustelijat etsivät keinoja tehdä Suomesta vetovoimaisemman matkailukohteen, pohtien markkinointistrategioita ja uniikkeja vetovoimatekijöitä, joita voisivat olla kylmyys, puhdas vesi ja… alkoholi! 

Klassisen musiikin tulevaisuus mietityttää. Esa-Pekka Salonen aikoo lopettaa San Francisco Symphony -orkesterissa, koska rahoitus vähenee. Myös Suomessa kulttuuria leikataan. Silti uusia huippukapellimestareita tulee maastamme. Klassinen musiikki on marginalisoitumassa Spotifyssa ja yleisö on kovin iäkästä. Mitä jos nuorempi sukupolvi kääntää klasarille selkänsä? 

Viimeisenä aiheena keskustellaan uushenkisyyden noususta ja sen mahdollisista huonoja vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen. Aivotutkija Katri Saarikivi on kirjoittanut aiheesta, pohdiskellen uushenkisyyden mahdollista roolia ahdistuksen lisääntymisessä. Uushenkisyys johtaa usein vaaralliseen minäkeskeisyyteen ja masennukseen. Raati ihmettelee huuhaan menestystä ja antaa useita viisaita elämänohjeita.
]]></description><pubDate>Fri, 10 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-40451d9e49cf479989b51112dce6e8ac.mp3" type="audio/mp3" length="603456"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3143"/><itunes:duration>52:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuvataideakatemian näyttely Kuvan Kevät 2024 avaa visuaalisuuden kautta aikamme signaaleja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68779413</link><guid isPermaLink="false">1-68779413</guid><description><![CDATA[Kuvataideakatemian näyttely Kuvan Kevät 2024 avaa visuaalisuuden kautta nuorten aikuisten ajattelua maailmastamme.

Tänä vuonna näyttely on laaja ja teoksia on myös kaupunkitilassa, Helsingin Haapaniemenkadun tyhjällä tontilla. Näyttely on myös uudella, temaattisella otteella kuratoitu. Mitkä teemat näkyvät kuvataiteessa ja mistä suuntaukset kertovat? Mikä on perinteisen maalaustaiteen asema? Mitkä uudet taiteelliset ilmaisut ovat valtaamassa alaa?

Vieraina ovat Taideyliopiston Kuvataideakatemian johtaja Leevi Haapala, näyttelyn vastuuopettaja ja kuraattori Tuomo Rainio, joka toimii taiteen ja teknologian lehtorina Kuvataideakatemiassa, taiteilijat Priss Niinikoski kuvanveiston puolelta ja Viljami Nissi tila-aikataiteen ohjelmasta.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.]]></description><pubDate>Wed, 8 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-abd604c1ff694e458416b5e61314d52f.mp3" type="audio/mp3" length="601536"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3133"/><itunes:duration>52:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Venäjä käy parhaillaan maailmansotaa valheilla ja tunteilla, kirjoittaa Jessikka Aro - riittääkö lännen medianlukutaito?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68778909</link><guid isPermaLink="false">1-68778909</guid><description><![CDATA[Jessikka Aron 7. toukokuuta 2024 ilmestyvä Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) kertoo siitä, miten Venäjä käy sekä informaatiosotaa että somesotaa ja miten Venäjän sometrollien juonet vaikuttavat tavallisen ihmisen ajatteluun.

Venäjän informaatiovaikuttamiseen erikoistunut toimittaja Aro sai artikkelistaan ”Venäjän trollit Suomessa” Bonnierin suuren journalistipalkinnon vuonna 2016. Hänen edellistä tietokirjaansaPutinin trollit - Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (Johnny Kngia, 2019) on julkaistu 15 maassa. Erikoistuttuaan kirjoittamaan ja puhumaan Venäjästä Aro on itse joutunut erilaisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kohteeksi ja hän joutui jättämään työnsä.

Journalismi kohtaa uusia haasteita: ”Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa”, varoittaa Toimittajat ilman rajoja -järjestö RSF:n julkaisutoiminnan johtaja Anne Bocandé koko maailmaa koskevasta trendistä. Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavaa audiovisuaalista sisältöä, ja medianlukutaitoa todella haastetaan. 

Europarlamenttivaalien lähestyvät ja niihin liittyen on jo havaittu laajamittaisia disinformaatiokampanjoita, joiden tarkoituksena on horjuttaa vaaliprosessia ympäri EU:ta. 

Keskustelemassa ovat Jessikka Aro ja Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula.

Faktabaari kiistää Jessikka Aron kannattaman attentaattiteorian toisessa keskustelussa: 
https://areena.yle.fi/podcastit/1-70359588

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 6 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-17567f28964c4d20bd1c76b63359392e.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-06T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Vornasen keissi vrt. Sanna Marinin biletys, kenen syytä sairaat kauneusihanteet ja työmotivaatio hukassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68719317</link><guid isPermaLink="false">1-68719317</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö.

Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? 

Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön?

Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa.

Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? 

Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?]]></description><pubDate>Fri, 3 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ded911aa1112430d9078142b65b9a0ba.mp3" type="audio/mp3" length="600384"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3127"/><itunes:duration>52:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Taylor Swift - lyhyt oppimäärä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68719076</link><guid isPermaLink="false">1-68719076</guid><description><![CDATA[Ilmiö nimeltä Taylor Swift on kasvanut jo niin vaikuttavaksi, että populaarikulttuurin mannerlaatat etsivät uutta asentoa. Siksi tavallisen suomalaisen kulttuurikuluttajankin on hyvä olla tietoinen 34-vuotiaasta poptähdestä.

Miten Swift poikkeaa musiikin aiemmista supertähdistä? Miten hän rakentaa musiikkinsa, brändinsä ja fanisuhteensa? Ja miten hän muuttaa maailmaa? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustelevat populaarimusiikin tutkija Kimi Kärki, tapahtumatuottaja Karolina Lillvis ja kriitikko Arttu Seppänen. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Thu, 2 May 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ff788a06b3cd425c9c7b55700561f46d.mp3" type="audio/mp3" length="599040"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3120"/><itunes:duration>52:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tähtituottaja Rick Rubinin opit luovuudesta ja olemisen taidosta – latteaa self-helpiä vai syvällistä uuden oivaltamista?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68718717</link><guid isPermaLink="false">1-68718717</guid><description><![CDATA[Yksi popularimusiikin tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia tuottajia, yhdysvaltalainen Rick Rubin avaa esikoiskirjassaan ajatuksiaan, mistä luovuus kumpuaa ja mitä taiteilijuuden perimmäinen olemus hänen mielestään on. Luovuus ja olemisen taito (Like, 2023) on julkaistu suomeksi (suomentaja: Kosti Salminen), ja Kulttuuriykkönen sukeltaa sen tarjoamaan maailmaan.

Miksi muun muassa Adelea, Johnny Cashia, Linkin Parkia, Metallicaa, Red Hot Chilli Peppersiä, Shakiraa ja Slayeriä tuottanut, Def Jam ja Def America -levymerkit perustanut sekä Beastie Boysin debyyttialbumin tuottajana maailmanmaineeseen noussut "kultasormi" teki tällaisen teoksen, ja minkä tason oivalluksia hän tarjoaa?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta äänikirjan lukemisesta vastaavan luovan johtajan Saku Tuomisen, muusikkona ja tuottajana toimivan artisti Jutta "Irene" Ruonansuun sekä muusikko-musiikkitoimittaja Heikki Romppaisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 30 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-9d0e80bb1ba24e10b79b1f775ba0f281.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-30T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[USA:n eliittiylipistoilla kuohuu - 10 haavaa Amerikan sydämessä -kirja avaa kipupisteitä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68718509</link><guid isPermaLink="false">1-68718509</guid><description><![CDATA[Israelin ja Hamasin välisen sodan nostattamat yliopisto-opiskelijoiden mielenosoitukset ovat johtaneet pidätyksiin ja jopa kampusten sulkemisiin useissa Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa ympäri maan. Mistä protesteissa on kyse - onko kyseessä aito huoli Gazan siviiliuhreista vai kenties myös antisemitismiä?

Helsingin Sanomien entinen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner käsittelee tuoreessa 10 haavaa Amerikan sydämessä kirjassaan teemoja, kuten väestö, politiikka, rasismi, media ja väkivalta.

Lähetyksessä keskustellaan Bernerin havaintojen pohjalta myös orjuuden varjosta, rasismista, Black Lives Matter -liikkeestä ja siitä, miksi aborttilainsäädäntö Yhdysvalloissa kiristyy, vaikka valtaosa väestöstä haluaisi abortin olevan saavutettavissa naisille tietyin reunaehdoin.

Entä miksi USA panttasi aseapupakettiaan Ukrainalle niin pitkään, ja miten Trumpin uudelleenvalinta vaikuttaisi Ukrainan sodan kulkuun?

Keskustelemassa ovat toimittaja Anna-Sofia Berner, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Olli Saukko ja Ylen entinen Washingtonin, nykyinen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 29 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-683deb5963824194923a7d3cd3b96fa2.mp3" type="audio/mp3" length="604224"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-29T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3147"/><itunes:duration>52:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa viimeisin totuus Estoniasta, Tiktok, Shein ja Temu kieltoon, Teemu Selänteen somepresenssi ja Lenin-museo    ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68342603</link><guid isPermaLink="false">1-68342603</guid><description><![CDATA[Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä sekä niihin liittyvistä arvokysymyksistä.

Lähtölaukauksen antaa idän ja lännen välinen köydenveto. Kiinalaisten jättiyritysten Sheinin, Temun ja TikTokin asema lännessä on vahva, mutta onko se jo liiankin vahva?Shein ja Temu markkinointia pikamuodille moititaan liian aggressiiviseksi, ja Temu onkin noussut myös Suomessa suosituimmaksi verkkokaupaksi. Ranska haluaa kieltää Sheini ja Temun halpamuodin myyntiä ja kieltää jopa sen markkinoinnin. Esille nousevat nuorten kulutusasenteet, TikTokin vaikutusvalta ajatuksiimme, yritysten toiminnan eettisyys sekä lännen ja Kiinan välinen kauppasota.

Seuraavaksi syvennytään Estonia-laivan uppoamiseen liittyviin salaliittoteorioihin Yle Areenassa olevan Estonia ja myytit -dokumentin kautta. Miksi ruotsalaiset ovat niin innokkaasti tonkineet Estonian “salaisuutta”, ja miksi aluksen uppoaminen vuonan 1994 oli niin traumaattinen etenkin Viron kansalle. Myös mediaa ja sen roolia tarkastellaan kriittisesti.

Kolmanneksi muistellaan hiljattain poisnukkuneita kulttuurivaikuttajia, kuten Pentti Saaritsaa ja Kaj Chydeniusta sekä Kaisa Korhosta. Mikä on 1960-luvun vasemmistolaisen kulttuuriradikalismin perintö, ja missä ovat porvarilliset haastajat?

Lopuksi esiin nousee Lenin-museon lakkauttaminen ja sen korvaaminen idänsuhteiden museolla Nootilla Tampereella. Miksi museo muuttuu vasta nyt, ja onko Lenininpuistollekaan enää sijaa Helsingissä?

Lähetyksen päättää Jussi Turhalan nostama kysymys urheilijoiden yhteiskunnallisista kannanotoista. Keskustelun kohteena on etenkin Teemu Selänteen herättämä häly, ulostulojen arvioinnin puolueellisuus sekä urheilijoiden oikeus olla puolueettomia.

Keskustelemassa ovat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, sarjakuviin erikoistunut tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu.

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Fri, 26 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b2815f8b7aed4c8d868edcb87230b74a.mp3" type="audio/mp3" length="600768"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-26T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3129"/><itunes:duration>52:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Heikki Silvennoinen (1954-2024) täytti 70 vuotta elämäkerran kera]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68342375</link><guid isPermaLink="false">1-68342375</guid><description><![CDATA[Miksi Heikki Silvennoinen seisoi 1970-luvulla Mikko Alatalon hotellihuoneen ikkunan takana alasti keskellä talvea rahatukko käsissään? Tähän ja moneen muuhun kuumottavaan kulttuurikysymykseen saa Heikki Silvennoinen vastata itse saapuessaan Kulttuuriykkösen vieraaksi. Tästäkin sattumuksesta kerrotaan tällä viikolla julkaistavassa Silvennoisen elämäkertakirjassa Nousut ja laskut.

Ensi viikonloppuna 70 vuotta täyttävä, itseoppinut muusikko ja näyttelijä Heikki Silvennoinen on tehnyt poikkeuksellisen uran suomalaisen populaarikulttuurin parissa. Suuri yleisö tuntee hänet Kummeli-ryhmän monikasvoisena koomikkona. Musiikkipiireissä Silvennoinen on kuitenkin ollut nuoruudestaan asti arvostettu kitaristi. Hän muun muassa luotsasi Tampereella 1970-luvulla progressiivisen rockin yhtye Tabula Rasaa ja vaikutti keskeisenä toimijana nousevan Manserock-ilmiön keskellä.

Kummeli tv-sarjoista ei ole tehty uusia tuotantokausia, mutta Heikki Silvennoisen hahmoista on muodostunut modernin someajan meemejä. Esimerkiksi Silvennoisen tonnin seteli-ilme lienee yksi verkon käytetyimmistä gif-animaatioista. Kummelin ohella Silvennoinen on esiintynyt lukuisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa, tehden myös vakavia rooleja. Miten vakava ja kaheli ovat keskenään sopusoinnussa Heikki Silvennoisen maailmassa?

Toimittajana on Ville Talola.

Kuva: Kalle Parkkinen / Lehtikuva ]]></description><pubDate>Thu, 25 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-922dfff48e114444b5f4f27991fb7c79.mp3" type="audio/mp3" length="600192"/><itunes:image href="https://img.img-cdn.yle.fi/w_720,h_720,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_605,layerY_605,layerW_115,f_jpg/13-12-1022-4-1209065-main"/><media:thumbnail url="https://img.img-cdn.yle.fi/w_65,h_65,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_55,layerY_55,layerW_10,f_jpg/13-12-1022-4-1209065-main" width="65" height="65"/><media:thumbnail url="https://img.img-cdn.yle.fi/w_160,h_160,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_135,layerY_135,layerW_25,f_jpg/13-12-1022-4-1209065-main" width="160" height="160"/><media:thumbnail url="https://img.img-cdn.yle.fi/w_220,h_220,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_185,layerY_185,layerW_35,f_jpg/13-12-1022-4-1209065-main" width="220" height="220"/><media:thumbnail url="https://img.img-cdn.yle.fi/w_620,h_620,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_521,layerY_521,layerW_99,f_jpg/13-12-1022-4-1209065-main" width="620" height="620"/><media:thumbnail url="https://img.img-cdn.yle.fi/w_720,h_720,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_605,layerY_605,layerW_115,f_jpg/13-12-1022-4-1209065-main" width="720" height="720"/><media:thumbnail url="https://img.img-cdn.yle.fi/w_940,h_940,crop_fill,layerImage_areena@@podcast-watermark-icon,layerX_790,layerY_790,layerW_150,f_jpg/13-12-1022-4-1209065-main" width="940" height="940"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-25T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3126"/><itunes:duration>52:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Civil War on tulenarka elokuva Yhdysvaltojen uudesta sisällissodasta – miten relevantista elokuvasta on todellisuudessa kyse?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68342151</link><guid isPermaLink="false">1-68342151</guid><description><![CDATA[Kriitikkojen ylistämä tuore menestyselokuva Civil War kertoo spekulatiivisesta lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, missä maa on ajautunut uuteen sisällissotaan. Valtion alueista taistelee useampi ryhmittymä, joiden edesottamuksia ja konflikteja kuvaa journalistien ryhmä, jota elokuvassa seurataan.

Civil War on onnistunut herättämään paljon keskustelua jo ennen ensi-iltaansa etenkin Yhdysvalloissa. Niin kutsutun kulttuurisodan eri osapuolet ovat älähtäneet mm. elokuvan asettamasta tulevaisuuden skenaariosta, joka ei paljoa sisällissodan osapuolia ja heidän agendojaan esittele. Lisäksi elokuvan tulenarkuutta lisää julkaisuajankohta presidentin vaalivuotena.

Kriisijournalismista kertovaa elokuvaa on pidetty brittiläisen ohjaaja-käsikirjoittaja Alex Garlandin (28 päivää myöhemmin, Ex-Machina, Annihilation) parhaana, jopa mestariteoksena. Millaisesta elokuvasta on todellisuudessa kyse, ja kuinka relevantti kuvaus se on ajastamme? 

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvakriitikko Kalle Kinnusen, Ylen ulkomaantoimittaja Iida Tikan sekä emeritusprofessori Markku Henrikssonin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 24 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-95b527031d7147e6a904741035d9eba5.mp3" type="audio/mp3" length="604992"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-24T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3151"/><itunes:duration>52:31</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Salatieteilijöiden esoteerinen ja okkultti Turku]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68341928</link><guid isPermaLink="false">1-68341928</guid><description><![CDATA[Miksi Turun tuomiokirkkoon haudattiin sammakko? Kumpi oli kovempi palvomaan Saatanaa, Pekka Siitoin vai Tapio Kotkavuori? Miten käy kun parapsykologiaa tutkitaan yliopistossa? Miksi Suomen kulttuurin kätilöihin kuulunut Aurora-seura harjoitti salaisia rituaaleja?

Ja miksi kaikki tämä on tapahtunut juuri Turussa? Kirjauutuus "Salatieteiden Suomi - Esoteerinen ja okkultti Turku" (Like) perehtyy suomalaisen salatieteen paikallishistoriaan uskontotieteellisellä otteella mutta pilke silmäkulmassa - erikoismenon taivastelu jää lukijan osalle.

Koska salatieteet kiehtovat myös Kulttuuriykköstä, vieraiksi saapuvat kirjan toimittajista Boris Brander ja Janne Bäckström sekä Turun yliopistosta uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Tue, 23 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-5bbc1334a1864b57a71d58760773b192.mp3" type="audio/mp3" length="589824"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-23T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3072"/><itunes:duration>51:12</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Elämä ilman sosiaalista mediaa - vapaus vai sosiaalinen unohdus?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68341707</link><guid isPermaLink="false">1-68341707</guid><description><![CDATA[Sosiaalinen media, arkikielellä some, on osa lähes jokaisen suomalaisen arkea. Mutta mitä tapahtuu niille, jotka jättävät sen kokonaan pois elämästään? Mitä he menettävät ja mitä he voittavat? Miten he pitävät yhteyttä muihin ihmisiin ja maailman tapahtumiin? Ja mikä saa heidät tekemään tämän radikaalin valinnan? Nyt asiaa on tutkittu Suomessa.

Ohjelmassa keskustellaan myös sosiaalisen median addiktoivasta puolesta ja siitä, mikä on älypuhelinten ja nuorten lisääntyvän henkisen pahoinvoinnin yhteys.

Keskustelemassa ovat Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Leena Ripatti-Tornianen Mediakieltäytyjät-hankkeesta, joka tutkii somettomuutta neljän erilaisen ryhmän näkökulmasta sekä tietokirjailija-futuristi Perttu Pölöstä, jonka teos Saisinko huomiosi (Otava, 2023) kertoo, miksi sosiaaliset mediat koukuttavat ja miten ne meihin vaikuttavat, ja mitä vaatii jättäytyä some-alustojen ulkopuolelle.

Lähetyksessä kuullaan myös sometonta elämää viettävä palkittua esseistiä ja kirjailijaa Silvia Hosseinia. Hän kertoo, miten sosiaalinen media alkoi vaikuttaa hänen kirjoittamistyöhönsä.

Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Mon, 22 Apr 2024 16:55:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-599da2dbed3c4654b99391940a5d7615.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-22T16:55:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa syntyvyys romahti, mutta hallitus kiristää maahanmuuttoa sekä onko taiteilijan pakko elättää itsensä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68328525</link><guid isPermaLink="false">1-68328525</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan syvällisesti ja monipuolisesti ajankohtaisista kulttuuri-, media- ja arvokysymyksistä. Ville Talolan juontamassa lähetyksessä ääneen pääsevät filosofi Tuomas Nevanlinna, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä kirjailija Tiina Raevaara.

Suomen syntyvyys on romahtanut ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara maalaa blogeissaan synkkää tulevaisuuskuvaa hyvinvointivaltiosta. Raati pohtii, miksi hallitus kiristää maahanmuuttoa vaikka tulevia veronmaksajia tarvittaisiin kipeästi. 
 
Tiina Raevaara nostaa esille hallituksen koulutusleikkaukset ja niiden mahdolliset seuraukset opiskelijoille, joilla on muutenkin talous tiukilla. Pitenevätkö opiskeluajat? Keskustelussa pureudutaan siihen, miten nämä leikkaukset voivat vaikuttaa negatiivisesti tulevaisuuden osaamiseen, työllisyyteen ja yhteiskunnan kehitykseen laajemmin. 

Heikki Pursiaisen johdolla siirrytään keskustelemaan siitä, miten suhtaudumme työhön nykypäivänä. “Onko mun pakko tehdä työtä josta en pidä?” Tuollaiset ulostulot aiheuttavat usein toksisen somemyrskyn. Keskustelussa tuumaillaan erityisesti kulttuurialan työtä - onko väärin että kulttuurin ammattilasiet joutuisivat välillä elättämään itsensä jollakin muulla vähemmän luovalla työllä? 

Tekoäly rynnii kaikilla rintamilla. Kohta kuka tahansa voi tilata minkälaisen tahansa biisin tekoälyltä. Miten käy muusikon, säveltäjän ja tuottajan työlle? Miten käy bisneksen? Esille tuodaan kysymyksiä tekoälyn tuottaman taiteen aitoudesta, taiteellisesta arvosta ja siitä, miten tekoäly muuttaa käsitystämme luovuudesta. Miten deepfake-teknologia vaikuttaa todellisuudentajuun ja populaarikulttuuriin? 
]]></description><pubDate>Fri, 19 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-072b585247ef4fd0b255f9c906145f53.mp3" type="audio/mp3" length="606912"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-19T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3161"/><itunes:duration>52:41</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ydinsodan jälkeisestä Yhdysvalloista kertova Fallout-pelisarja versioitiin kiitellyksi ja parjatuksi tv-sarjaksi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68328306</link><guid isPermaLink="false">1-68328306</guid><description><![CDATA[Atomisodan runtelemaan Amerikkaan sijoittuva supersuosittu roolipelisarja Fallout on saanut tv-sarja-adaptaation osakseen. Huhtikuussa Amazon Primella julkaistu sarja on yksi vuoden odotetuimpia fantasia-/sci-fi-sarjoja.

Mikä tässä maanalaisten holvien, retrofuturistisen fiftariestetiikan ja western-tyylisen maailman sekä maanpäällisen laskeumahelvetin ja huumorilla ryyditetyn selviytymiskauhun sekoituksessa on niin onnistunutta, että siitä on tullut maailmanlaajuinen peli-ilmiö? Miten tv-sarja onnistuu tempaamaan Fallout-pelien hurmaavan maailman valkokankaalle, ja onko Falloutista The Last of Usin kaltaiseksi peliadaptaatiosuosikiksi?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta kirjailija Annukka Salaman, pelitoimittaja Johannes Valkolan sekä toimittaja-käsikirjoittaja Joonatan Itkosen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Thu, 18 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-83fbdb1c750843a2b6ec05d8c004ac13.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-18T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Leikkaako Orpon hallitus liikaa kulttuurista?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68328088</link><guid isPermaLink="false">1-68328088</guid><description><![CDATA[16. huhtikuuta päättynyt hallituksen kehysriihi ja julkisen talouden suunnitelma taiteen ja kulttuurin osalta on Kulttuuriykkösen käsittelyssä heti tuoreeltaan.

Hallitus leikkaa, ja leikkaukset tulevat koskemaan myös taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Arvonlisäveroakin korotetaan, kirjoissa 10 prosentista 14 prosenttiin. Mitä näistä sopeutustoimista voi seurata? Mitä yleisöltä jää kokonaan näkemättä tai kokematta, ja nousevatko lippujen hinnat?

Lähetyksessä käsitellään myös verottajan linjausta, että Taidemaalariliiton ja Helsingin Taiteilijaseuran teosvälitys ei ole enää yleishyödyllistä toimintaa vaan elinkeinotoimintaa. Verottaja perii näiltä toimijoilta kahden vuoden liikevaihtoveron takautuvasti. Mikä on vaikutus kuvataiteen tekemiseen, ja saatavuuteen?

Kulttuurin ja taiteen rahoituksen näkymistä ovat keskustelemassa Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola, Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen, Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnajohtaja Jarkko Lehmus, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkija Olli Jakonen, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Kaisa Rönkkö.

Toimittajana on Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Wed, 17 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bea713d3735743f48a0f49877b1a9359.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-17T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ruoka on diktaattoreille julma vallankäytön väline]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68327866</link><guid isPermaLink="false">1-68327866</guid><description><![CDATA[Ruoka ja sen riittävyys ja laatu ovat konkreettisin tapa arvioida yhteiskunnallista ja yksilöllistä eriarvoisuutta. Tutkija Ville-Juhani Sutisen uutuuskirja Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa paitsi esittelee mitä erilaiset historian hirmuhallitsijat kattoivat omiin pitopöytiinsä, myös sitä miten systemaattisesti ruokaa on käytetty hallitsemisen ja vallan välineenä.

Katovuosiin ja aitoon ruokapulaan perustuvia nälänhätiä ei ole maailmassa koettu 1800-luvun katovuosien jälkeen. Kaikki uuden ajan ruokakriisit ovat perustuneet poliittisiin päätöksiin - tai niiden puutteeseen. Ruoka on diktaattoreille usein tykkejä ja ohjuksia paljon järempi ase.

Ville-Juhani Sutisen ohella studiossa keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa sekä suomalaisen ruoan historiaan perehtynyt tutkija Ritva Kylli Oulun yliopistosta. Toimittajana on VIlle Talola.]]></description><pubDate>Tue, 16 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a2b1b107ac594cdd828087a9cd565973.mp3" type="audio/mp3" length="605952"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-16T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3156"/><itunes:duration>52:36</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sibelius lopetti säveltämisen juuri kun radiovyörytys maailmalle alkoi - Suomessa oli Sibelius-vihaajien oppositio]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68327619</link><guid isPermaLink="false">1-68327619</guid><description><![CDATA[Mitä muut meistä ajattelevat - muun muassa tähän suomalaiseen ikuisuuskysymykseen vastaa osaltaan myös uusi Sibelius-tutkimus, joka keskittyy mediaan ja musiikille annettuihin merkityksiin.

Janne Mäkelän tuore tutkimusartikkeli käsittelee varhaisen Yleisradion ja Sibeliuksen läheistä suhdetta, ja osoittaa että Sibeliuksen musiikkia lähetettiin radiolla maailmalle suurella innolla jo 1930-luvulta alkaen, koska kansainvälisyys oli kovin, kovin tärkeää kansallistunteelle.

Lasse Lehtonen puolestaan on tutkinut Sibeliuksen varhaista vastaanottoa Japanissa, jossa nationalismi oli vähintään yhtä suuressa arvossa. Miten eksoottinen mutta silti länsimainen luontosäveltäjä sopi siihen projektiin?

Näiden tutkijoiden kanssa Kulttuuriykkösessä kelpaa pureutua kansallissäveltäjän kansainvälisyyteen ja siihen, minkä arvojen välittämiseen hänen musiikkiaan on käytetty. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Mon, 15 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-98761b561ba34a84a906787b1ccf2dfc.mp3" type="audio/mp3" length="570048"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-15T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2969"/><itunes:duration>49:29</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa media väärässä lasten väkivallasta, kasvisruoka ei kiinnosta kouluissa ja latistaako tekoäly kirjallisuuden]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68250860</link><guid isPermaLink="false">1-68250860</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. 

Tällä kertaa median antama tilannekuva lasten ja nuorten pahoinvoinnista, kiusaamiskulttuurista ja nuorisoväkivallasta näyttää olevan vääristynyt tuoreen lapsiuhritutkimuksen mukaan. Mistä tämä johtuu, ja miten rikosuutisointia pitäisi muuttaa, ettei turhia pelkoja ja uhkakuvia lietsoittaisi entisestään?

Ylen tutkimuksen mukaan useita kasvisruoka-aterioita on poistettu kouluruokalistoilta. Miksei härkis ja porkkana näytä maistuvan koululaisille? Onko kyse huonosta brändäyksestä, liiasta hypestä vai nuorten ruokailutottumusten muutoksesta? Miten tämä on linjassa Euroopan kasvissyöntitrendin suhteen, jossa ennustetaan että yli 50% asukkaista söisivät pääosin kasvisruokaa vuoteen 2050 mennessä. 

Grungebändi Nirvanan keulakuva Kurt Cobainin kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Onko ajassamme tilausta hänenlaiselleen rappioromantiikasta, ahdistuksesta, renttumaisesta olemuksesta, epäsiististä habituksesta ja äänekkäästä rock-musiikista ammentavalle hahmolle ja alakulttuurille, joka iskisi itsensä taas läpi valtavirtaan?

Keski-Euroopasta tapahtui vasta kaksi tapausta, jossa taidemuseosta löytyi sen näyttelyihin kuulumattomia teoksia. Toisen taustalla oli museon työntekijä ja toisessa museovieras, jotka ripustivat luvatta omat työnsä kaikkien ihmeteltäväksi. Toinen tekijöistä sai syytteen ja potkut, toista tekijää museo juhlisti ja haluaisi tavat tämän. Missä määrin nämä tempaukset ovat taidetta, ja kuka sekä millä perusteella voi määrittää millaista "oikea" taide on. Millaiseksi taiteeksi nämä tapaukset muuttuvat, ja onko väliä, tietääkö yleisö, kenen tekemää taidetta he todistavat?

Tekoäly ja kielimallit tulevat myös ammatikseen tekstiä tekevien pariin. Millaisen muutoksen kanssa olemme tekemisissä? Onko kielimalli hyvä tukiäly jokaiselle kirjailijalle vai viekö se meidät kohti elotonta internetiä, jossa tekoäly syö itseään ja suoltaa yhteiset tietoväylämme täyteen potaskaa?

Äänessä kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Jarkko Tontti sekä elokuviin erikoistunut toimittaja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Fri, 12 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-2be58deae5334e4fb3fee666125c49a8.mp3" type="audio/mp3" length="610752"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-12T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3181"/><itunes:duration>53:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perintöverot kattoon! -  Taloustutkimuksen tähti Piketty haluaa tasata omaisuudet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68250635</link><guid isPermaLink="false">1-68250635</guid><description><![CDATA[Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia (suom. Saana Rusi ja Maarit Tillman-Leino, Into 2024) piirtää kuvan 1980-luvulla alkaneesta puoluepolitiikan murroksesta, jossa perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on menettänyt merkityksensä ja tulonjakopolitiikan sijaan harjoitetaan identiteettipolitiikkaa. Tämä muutos synnytti myös kansallismieliset liikkeet, kirjoittaa ranskalaisekonomisti. 

Taloustieteen rocktähdeksikin titleerattu vuonna 1971 syntynyt Piketty esittää talousjärjestelmän uudistamiseen radikaalin toimintasuunnitelman, jossa omistamisesta tulee väliaikaista ja kapitalismi käytännössä verotetaan hengiltä.



Järkälemäisen teoksen teesejä ja maailmankuvaa avaavat ja tarkastelevat studiossa kirjan käännöstyötä johtanut taloustieteen professori Markus Jäntti, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Uuden talousajattelun keskuksen asiantuntija Antti Alaja. 



Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.]]></description><pubDate>Thu, 11 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-81c11bb9d4a14b8fa6c898d1e480e35f.mp3" type="audio/mp3" length="603648"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-11T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3144"/><itunes:duration>52:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tammisaaren Punavankilan poliittiset vangit ja sukupolvitraumat]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68250381</link><guid isPermaLink="false">1-68250381</guid><description><![CDATA[Vuonna 1928 Kansalaissodasta oli kulunut kymmenen vuotta, mutta yhteiskunnan polarisaatio ei ollut kadonnut mihinkään. Tammisaaren vankilan runsaasta tuhannesta vangista poliittisia vankeja oli edelleen noin sata.



Vankila-aika vaihteli kymmenestä vuodesta muutamaan vuoteen, mutta monet kantoivat sitä mielessään ja kehossaan loppuelämänsä. Osa siirsi sen sukupolvelta toiselle.



Vieraina ovat kirjan Punavankila, Tammisaaren pakkotyölaitos 1918 - 1930 kirjoittanut Sture Lindholm sekä tanssija-koreografi Tuomo Railo, jonka tanssiteos Valkoisten vankina käsitteli Railon isosedän Pekka Railon kokemuksia Tammisaaren vankilasta. Pekka Railo toimi leirillä mm. farmaseuttina.



Kolmantena vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, joka on kirjoittanut paljon isoisänsä Tammisaari-kokemusten vaikutuksista sukunsa naisiin ja jopa omaan elämäänsä. Toimittajana on Liisa Vihmanen.]]></description><pubDate>Wed, 10 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a69cb3b591ee4f2294adec3de9968873.mp3" type="audio/mp3" length="599232"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-10T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3121"/><itunes:duration>52:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ikääntyvä yhteiskuntamme ja miten suhtaudumme ikäihmisiin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68250019</link><guid isPermaLink="false">1-68250019</guid><description><![CDATA[Suomalaiset ikääntyvät kovaa vauhtia ja yli satavuotiaita elää maassamme satoja kertoja enemmän kuin vaikkapa 1970-luvulla. On arvioitu, että joka viides nyt keski-iässä oleva nainen eläisi yli satavuotiaaksi. Ennen 70-vuotias suomalainen oli vanhus, mutta nyt saman ikäinen on toimintakyvyltään keskimäärin paremmassa kunnossa kuin koskaan. Miten kulttuurimme puhuu senioreista ja ikäihmisistä, ja miten tämä vaikuttaa meidän suhtautumiseen ikääntymiseen sekä myös vääjäämättömään kuolemaan, kun 70 onkin uusi 50?

Kotimainen uutuuselokuva Palimpsesti - ohita intro kertoo kuvitteellisesta geenihoidosta, joka kääntää ruumiin ikääntymisprosessin päälaelleen kuin Benjamin Buttonin ihmeellinen elämä -elokuvassa (2008) konsanaan. Kaksi 80-vuotiasta suomalaista, Juhani (Antti Virmavirta) ja Tellervo (Riitta Havukainen) siirtyvät palvelukodista kokeellisen hoidon pariin, ja he nuorentuvat fyysisesti 30-40-vuotiaiksi. Elokuva näyttää, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia tämä hoito tuo tullessaan, ja miten erillä lailla se vaikuttaa kaksikon elämään sekä heidän motivaatioon nuorentua.

Kulttuuriykkönen keskustelee ikääntymisen, vanhustenhoidon, ikäihmisiin suhtautumisen sekä ikuisen elämän ja nuoruuden tavoittelun teemoista Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaaran, eläkkeellä olevan oikeushammaslääkäri professori Helena Rannan, Palimpsesti-elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja Hanna Västinsalon sekä Ylen Sadan vuoden sankarit -tv-sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Kaisa Aleniuksen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Tue, 9 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-72e302335cad40cc9e6afe411ba25f39.mp3" type="audio/mp3" length="608256"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-09T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3168"/><itunes:duration>52:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kevään nykymusiikkivinkit - mikä trendaa ja miksi?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68249565</link><guid isPermaLink="false">1-68249565</guid><description><![CDATA[Missä kuulee kiinnostavinta nykäriä juuri nyt - ja miksi sitä pitäisi kuulla? Kolme nykytaidemusiikin asiantuntijaa kertoo, mikä oman aikamme musiikissa trendaa hetkellisesti ja mikä pysyvästi.

Tällä viikolla alkavan Tampere Biennale -festivaalin alla on hyvä pohtia, miltä osin nykymusiikki on muuttunut yleisönkarkottajasta vetonaulaksi. Luvassa on myös nykärin pikaiset käyttöohjeet: minne pitää mennä, mitä pitää tehdä?

Ohjelman vieraina ovat säveltäjä Osmo Tapio Räihälä, musiikkitoimittaja Tove Djupsjöbacka ja Adventures in Music -blogin isäntä Jari Kallio. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Ohjelmassa vinkataan mm. näistä:
https://tamperebiennale.fi/ohjelma/
https://www.oopperakesa.fi/
https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitykset/ihminen-parhaan-kykynsa-mukaan/
https://www.hiljaisuusfestivaali.fi/
https://www.hietsuishappening.com/
https://www.vieraslajit.com/]]></description><pubDate>Mon, 8 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-4fb1e5886ad3407399da86b1642fd194.mp3" type="audio/mp3" length="570240"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-08T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2970"/><itunes:duration>49:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa Emma Thompson tukirahan piilolobbarina, J.K. Rowlingin loppumaton transkohu ja kouluampumisen mediakritiikki]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68245577</link><guid isPermaLink="false">1-68245577</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkösen Perjantastudio käsittelee jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä.

Perjantaistudion vieraina ovat juristi ja kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Keskustelua johtaa toimittaja Vesa Kytöoja.

**Mediakriittisyys ja kouluampumisen uutisointi:** Lähetys avataan keskustelemalla Vantaan kouluampumisen mediakäsittelystä. Tarkasteluun tulee, kuinka media raportoi tapahtumasta, erityisesti kun kyseessä ovat alaikäiset uhrit ja epäilty. Suomessa uutisyhtiöiden kuvausautot ja helikopterit eivät piiritä ampujan kotia. Keskustelussa nousee esille median vastuu ja eettiset rajat traagisten tapahtumien uutisoinnissa, sekä virheellisen tiedon levittämisen problematiikka. Yleisö vaatii somessa poliitikoilta suuria tunteita. Onko se oikein? Onko tärkeää ilmaista, onko ampuja kantasuomalainen vai maahanmuuttajataustainen?

**J.K. Rowling ja transkohu:** Toinen keskustelunaihe käsittelee J.K. Rowlingin osallistumista transkeskusteluun ja hänen kommenttejaan, jotka ovat herättäneet kiivasta debattia jo vuosia. Keskustelussa pohditaan Rowlingin motiiveja, sekä sitä, missä määrin hänen kommenttejaan voi pitää sananvapauden käyttönä ja puolustamisena vai transihmisten kiusaamisena. Lisäksi raati miettii, kuinka media eri maissa uutisoi Rowlingista. Suomessa linja on selvästi negatiivinen Rowlingia kohtaan.

**Emma Thompsonin Suomi-ylistys:** Jussi Turhala tuo keskusteluun Emma Thompsonin sokerisen ylistävän kirjoituksen Suomesta ja sen motiiveista. Pohditaan, onko näyttelijän hehkutus aidosti spontaania vai elokuvatuotannon rahoitukseen liittyvän lobbaustoiminnan tulosta. Onko tällainen piiloviestintä eettistä?

**Journalismin uskottavuus ja sepitetyt jutut:** Raatia kiinnostaa myös journalismin uskottavuuteen liittyvä kriisi, jonka laukaisee toimittaja Matti Kuuselan paljastus sepitetystä sisällöstä Aamulehden lehtijutuissa. Keskustelussa käsitellään, miten tällaiset sepitetapaukset vaikuttavat median luotettavuuteen ja onko yleisön ja median suhtautuminen sepitteisiin ja fiktioon mediassa muuttunut parissa vuosikymmenessä.

**Syvälukutaidon ja kriittisen ajattelun tärkeys:** Virpi Hämeen-Anttila korostaa, että nyky-yhteiskunnassa, jossa valeuutiset ja pinnallisuus hukuttavat kaiken alleen, on tärkeää opettaa sekä nuorille että aikuisille syvälukutaitoa ja kriittistä ajattelua. Hän ehdottaa, että koulutuksen tulisi keskittyä enemmän näihin taitoihin tekoälyn ja digitaalisten härveleiden sijaan.]]></description><pubDate>Fri, 5 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ed84d4e839a54de98beae47aec8c99f3.mp3" type="audio/mp3" length="599808"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-05T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3124"/><itunes:duration>52:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kahdeksansataatuhatta lemmikkikoiraa - millainen koiranpito on eettisesti kestävää?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68245350</link><guid isPermaLink="false">1-68245350</guid><description><![CDATA[Suomessa arvellaan olevan kahdeksansataatuhatta lemmikkikoiraa. Luku sisältää myös työkoirat, mutta suurin osa nelijalkaisista ystävistämme viettää vapaaherran elämää sohvalla maaten. Koirien määrä kasvaa ympäri maailman ja pian joka viides suomalainen on koira.

Koiran hankinta ei yksinkertainen asia, sillä pelkästään Suomessa on rekisteröitä yli 300 rotua. Muodikkaat mix-rodut maksavat tuhansia, kun taas Itä- ja Etelä-Euroopan koiratarhoissa lukematon määrä hylättyjä koiria odottaa omistajaa. Aino Arjas johtaa Viipurin koirat ry -järjestöä, joka on tuonut hylättyjä koiria Suomeen jo lähes 20 vuotta. Onko paras tapa ottaa koira adoptoida koditon rescue-koira?

Koiran valintaan voi saada apua myös koirakonsultilta. Reetta Kettunen teki pitkän uran Suomen Akatemiassa, mutta tapaaminen isovillakoiran kanssa muutti hänen urasuunnitelmansa.

Eläinlääkärikulut ovat ylittäneet monen koiranomistajan kipurajan. Mitä asialle voi tehdä, ja onko koirasta tulossa vain varakkaiden lemmikki? Entä mitä hyvää on luvassa uuden eläinten hyvinvointilain myötä? Näihin kysymyksiin vastaa Kaisa Metteri-Gold Kennelliitosta.

Toimittajana Liisa Vihmanen]]></description><pubDate>Thu, 4 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-76215eb659d2496bb783190509043a19.mp3" type="audio/mp3" length="596736"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-04T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3108"/><itunes:duration>51:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Game of Thronesin luojien sci-fi -sarja 3 Body Problem hukkaa Liu Cixinin hurjat tiedespekulaatiot]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68245031</link><guid isPermaLink="false">1-68245031</guid><description><![CDATA[Kiinan kansainvälisesti tunnetuimman ja suosituimman tieteiskirjailija Liu Cixinin palkitusta Kolmen kappaleen probleemasta on julkaistu suoratoistopalvelu Netflixissä tv-sarja, josta vastaavat fantasiadraama Game of Thronesista tunnettu kaksikko David Benioff ja D. B. Weiss sekä Alexander Woo, joka taas on ollut kirjoittamassa vampyyridraama True Bloodia.

3 Body Problem -romaanin englannos voitti maailman arvostetuimman tieteiskirjallisuuspalkinto Hugon vuonna 2015 parhaana ensimmäisenä käännöksenä, ja Rauno Sainion suomennos oli taas ehdolla Tähtivaeltaja-palkinnon saajaksi vuonna 2019.

Kirjan tarina kertoo kansainvälisistä tieteilijöistä sekä kiinalaisista viranomaisista, jotka saavat tietää, että lähimmässä aurinkokunnassamme on ihmistä pidemmälle kehittynyt sivilisaatio, joka pyrkii valloittamaan maapallon itselleen.

Millaisen version kirjasta yksi Netflixin kalleimmista tuotannoista on saanut aikaiseksi? Miten mm. presidentti Barack Obaman ja fantasiakirjailija George R. R. Martinin hehkuttaman kirjan kova sci-fi on onnistuttu yhdistämään saippuamaiseen draamaan, jota tv-sarja paremmin edustaa? Miten Liun kirjan nimessä esiintynyt ongelma sekä Fermin paradoksi liittyvät kaikkeen? Mitä ovat sofonit, ja kuinka mahdollisia protonin kokoiset vakoilutekoälyt voisivat olla todellisuudessa?

Kulttuuriykkönen sukeltaa aiheeseen yhdessä väitöskirjatutkija-suomentaja Eero Suorannan, Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammin sekä Kulttuuriykkösen tuottajan ja elokuvakriitikko Olli Kangassalon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.]]></description><pubDate>Wed, 3 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-7756eaefb86f42d4b5ca6d47c71e02cd.mp3" type="audio/mp3" length="607488"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-03T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3164"/><itunes:duration>52:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Afrikkalainen suullinen perimä ja mytologiat ovat hauskoja, seikkailullisia ja viisaita]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68244786</link><guid isPermaLink="false">1-68244786</guid><description><![CDATA[YLE Radio 1:n tuore suursarja Afrikkalaisia kirjoituksia esittelee afrikkalaista filosofista ja uskonnollista kirjallisuutta. Nyt kirjailija, kääntäjä Katriina Ranne on valikoinut sarjassa käytettyjä tekstejä myös uuteen kirjaan "Maapallo puun latvassa" (Gaudeamus). Millainen on lukukokemus, kun tekstit kuvaavat laajan mantereen lukemattomien kulttuurien moninaisia maailmannäkemyksiä, ja kun pohjana on usein suullinen tai muuten erityinen perinne? Toimivatko tarinat ilman radion tukea, siis keskustelua ja äänikerrontaa?

Ja miksi vanhoista afrikkalaisista myyteistä piirtyy nykyaikainen ihmiskuva, jossa älykkyytemme ja yritteliäisyytemme takia olemme keskellä ilmastokriisiä ja kuudetta sukupuuttoaaltoa?

Kulttuuriykkösessä afrikkalaisten tekstien moninaisuudesta ja ajankohtaisuudesta keskustelevat Katriina Ranne sekä aiempia afrikkalaisen kirjallisuuden antologioita toimittanut dosentti Raisa Simola. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.]]></description><pubDate>Tue, 2 Apr 2024 16:30:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-18ef349cb66c4d0e86bf096f04c391be.mp3" type="audio/mp3" length="600000"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-02T16:30:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3125"/><itunes:duration>52:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Frankensteinista Oppenheimeriin: Miten tiede näkyy elokuvissa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68182892</link><guid isPermaLink="false">1-68182892</guid><description><![CDATA[Kriisien, konfliktien ja katastrofien hetkellä ihmiskunta turvautuu suurempiin voimiin. Valistuksen aikakaudesta lähtien turvaa on haettu yhä enemmän tieteestä. Nuori taidemuoto elokuva alkoi jo varhain käyttää tiedettä ja tutkijoita hyväkseen tarinankerronnassa. Parhaimmissa tapauksissa molemmat ovat hyötyneet. Tiedemieshahmot Victor Frankensteinista J. Robert Oppenheimeriin, tutkimuksen uudet ja kuvitellut suunnat DNA-tutkimuksista fossiileista kloonattuihin dinosauruksiin, ihmiskunnan uhat tappavista pandemioista ilmastokriisiin, nuo kaikki ovat löytäneet tiensä myös elokuviin. Kulttuuriykkösessä Tiedettä valkokankaalla -kirjan kirjoittajat Tuukka Hämäläinen ja Tero Mielonen kertovat tieteen ja taiteen monisyisestä liitosta. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.
]]></description><pubDate>Thu, 28 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-e0fd6ed8b0c54922a4eeafaec0365e3c.mp3" type="audio/mp3" length="606720"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-28T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3160"/><itunes:duration>52:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kevään kuvataidevinkit ja tämän hetken jännittävät suuntaukset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68182670</link><guid isPermaLink="false">1-68182670</guid><description><![CDATA[Millainen on tämän kevään taidetarjonta?  Kolme taiteen asiantuntijaa tuovat keskusteluun kolme suositusta ja he perustelevat miksi tätä taidenäyttelyä kannattaa mennä katsomaan. Mitkä ovat tämän hetken kuvataiteen suuntaukset, millaisia ne ovat ja mistä ne kertovat? Millaisia ovat kuvataiteen päiväperhot, jotka vain kertovat jostakin ilmiöstä? Kuinka tärkeää on seurata sitä kypsymistä mitä taiteilijan pitkä ura tuo mukana?

Ohjelman vieraina ovat kulttuuritoimittaja Tina Cavén, taideasiantuntija Veikko Halmetoja ja Kirpilän taidekodin johtaja Johanna Ruohonen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Kevään kuvataidevinkit:

Paul Osipow - Maalauksia ja uutta grafiikkaa Tampereen Himmelblaussa 13.4-12.5.2024
Kokeileva konkretismi Espoon EMMAssa 6.3.2024-2.3.2025
Kotini jossain Vantaan taidemuseo Artsissa 12.1-1.9.2024
Nina Beier Osat-näyttely Kiasmassa 22.3.-8.9.2024
Iiu Susiraja Wäinö Aaltosen museossa Turussa 2.2.-12.5.2024
Varkauden uusi museokeskus Konsti entisellä Tehtaan koululla avataan 27.4.2024 
Octomom ja Samat loitsut ja kummittelevat tammet Turun taidemuseossa 22.3.-19.5.2024
Musta tuntuu, toistaiseksi Amos Rexissä 27.3.-8.9.2024
Haegue Yangin Kerroksellisia uudelleentulkintoja HAMissa 24.11.2023-7.4.2024








]]></description><pubDate>Wed, 27 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bb0897b3b6004bd7a23ee3d807b0886e.mp3" type="audio/mp3" length="590208"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-27T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3074"/><itunes:duration>51:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Virpi Suutarin dokumenttielokuva Havumetsän lapset -  Mikä saa aktivistin seisomaan järkähtämättä monitoimikoneen edessä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68182402</link><guid isPermaLink="false">1-68182402</guid><description><![CDATA[Elokuvaohjaaja Virpi Suutarin dokumentti Havumetsän lapset seuraa nuorten metsäaktivistien yrityksiä puolustaa metsiä hakkuilta. Dokumenttielokuva vie katsojansa mielenosoituksiin, sellutehtaille ja metsiin. Havumetsän lapset näyttää myös nuorten aktivistien suuren huolen maailmasta ja rakkauden luontoa kohtaan.

Elokuva on saanut innoituksensa biologi ja kirjailija Juha Kauppisen Heräämisiä -teoksesta, joka kertoo suomalaisesta luonnonsuojelusta useiden sukupolvien kautta ja pohtii myös luonnonsuojelijana olemisen vaikeutta.

Mikä saa ihmisen seisomaan järkähtämättä monitoimikoneen edessä ja mitä luontokato oikein käytännössä tarkoittaa? Millaisia tekoja ja millaisia heräämisiä luonnon monimuotoisuuden puolesta nyt tarvittaisiin? Millaiseen asemaan luontoa puolustava aktivisti itsensä yhteiskunnan silmissä asettaa? Saako rationaalisuuteen uskovassa maailmassa tunnustaa vilpitöntä yhteyttä luontoon? Miten puolustaa metsiä maassa, joka elää niistä?

Kulttuuriykkösen keskustelussa näitä kysymyksiä pohtivat dokumentaristi Virpi Suutari sekä Havumetsän lapset -elokuvan nuoret luonnonsuojelijat Minka Virtanen ja Ida Korhonen. Kirjailija Juha Kauppinen kertoo suomalaisen luontoaktivismin vuosikymmenistä ja myös siitä, miksi hän vuosikausia niin ehdottomasti kielsi olevansa luonnonsuojelija. Toimittajana on Leena Peltokangas.]]></description><pubDate>Tue, 26 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-686994f30de9457795059cb993346006.mp3" type="audio/mp3" length="602688"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-26T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3139"/><itunes:duration>52:19</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Yhteiskunta tunteiden vietävänä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-68182166</link><guid isPermaLink="false">1-68182166</guid><description><![CDATA[Tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan läntinen maailma on siirtynyt tunteidensa ohjattavaksi. Puberteettisessa yhteiskunnassa tunne on paras, vahvin ja ainoa asia, mikä ihmistä ohjaa - mikä näkyy somessa, mediassa ja arjen päätöksissä.

Uutuuskirjassa "Tunteet tapissa" (Into, 2024) Kortesuo havainnollistaa miksi näin on päässyt käymään, miten tunnevetoisuutta käytetään hyväksi ja mitä siitä seuraa. Jos tunnevetoisuuden vaikutuksia ei tiedosteta, yhteiskunnan turbulenssi lisääntyy, polarisaatio kasvaa, ennustettavuus heikkenee ja päätökset ovat huonoja.

Tunnetaitojen lisäksi Kortesuo penää kirjassa järkeä ja malttia - mutta miten ne pärjäisivät tunteille? Toimittaja Kare Eskolan kanssa asiasta keskustelee Kortesuon lisäksi Johanna Vuorelma, joka on tutkinut yhteiskuntapolitiikan arvoja ja tunteita ja kirjottanut mm. vihapuheesta.]]></description><pubDate>Mon, 25 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-ca9f179f06744ace9a373d3a0e186195.mp3" type="audio/mp3" length="604800"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-25T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3150"/><itunes:duration>52:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Perjantaistudiossa veikkailtu suursota 2027, woket naiset ja konservatiivit miehet sekä Suomiko maailman onnellisin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67953288</link><guid isPermaLink="false">1-67953288</guid><description><![CDATA[Pääsiäistä edeltävällä viikolla Perjantaistudion raatilaiset ovat kosmologi Kari Enqvist, elokuva-asiantuntija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. 

Ylen Brysselin kone -ohjelmassa haastateltu  Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen esitti hyytäviä ennustuksia lähivuosille: Venäjä ja Kiina sotkevat lännen toimintaa erilaisin hybridihyökkäyksin sulkien tietoverkkoja ja masinoiden suuria määriä turvapaikanhakijoita maiden rajoille. Kiina saattaa hyäkätä Taiwaniin, ja Venäjä johonkin Nato-maahan. Myös Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan Venäjä valmistautuu suuren mittakaavan perinteiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan. Onko tämä hysterian lietsontaa ja turhaa pelottelua, vai pitäisikö meidän ottaa sodan uhka tosissaan myös Suomessa? Ja minkälainen mainehaitta Suomelle olisi kieltäytyä ottamasta maahan yhtäkään Venäjän rajalle järjestämää turvapaikanhakijaa?

Nuorten miesten ja naisten arvot eriytyvät: naisista tulee yhä enemmän vasemmistolaisia liberaaleja, miehistä oikestolaisempia konservatiiveja. Yhä useamman nuorukaisen kaulassa onkin tänä päivänä näkyvästi risti. Mitä tapahtuu, kun pariutumisikäiset suomalaisnuoret ovat toisistaan ideologisesti yhä kauempana?

Suomi on jo seitsemännen kerran maailman onnellisin maa, mutta me suomalaiset emme millään halua uskoa sitä. Eihän tässä maassa kukaan edes hymyile! Voiko maa edes olla onnellinen, ja miksi emme voi olla onnellisia siitä, että asumme maailman onnellisimmassa maassa?

Manu Haapalainen kirjoitti Journalisti-lehdessä että jos katsoja ei näe ja kuule sarjan tai elokuvan audiovisuaalisia nyansseja, hän ei ole todella katsonut sitä teosta. Onko audiovisuaalisen sisällön nauttiminen varustelukysymys ja olemmeko katsojina velkaa tekijöille sen, että tuijotamme teosta herkeämättä?

Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin 400 uutta sanaa. Uutuuksina neutraaliin yleiskieleen on hyväksytty muun muassa jokaisenoikeus, kikkakolmonen ja bäkkäri ja mässy. Monet uudissanoita kuulostavat kovin tutuilta, koska Kotuksen sanakirjaan otetaan kieleen jo asettuneita sanoja. Mutta milloin uudesta sanasta tulee osa kieltä?

Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
]]></description><pubDate>Fri, 22 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-b8239517ac044e1eae91c0474fac396a.mp3" type="audio/mp3" length="594240"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-22T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3095"/><itunes:duration>51:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Muusikko, elokuvaohjaaja Lukas Stasevskij ja Ukrainan todellisuus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67953072</link><guid isPermaLink="false">1-67953072</guid><description><![CDATA[Sellisti Lukas Stasevskij oli aloittanut elokuvaohjaajaopinnot Kiovassa edellisenä syksynä, kun helmikuun 24. päivä vuonna 2022 Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi. “Olin saapunut Ukrainaan ottaakseni selvää, kuka olen ja minne kuulun. Jäisin Kiovaan.” Näin Lukas Stasevskij kertoo sodan alkamisen dramaattisista hetkistä Pirjo Hounin tuoreessa kirjassa Sodan sellisti.

Mitä Tampereella varttunut Lukas Stasevskij halusi löytää isänsä kotimaasta ja miten sota muutti kaiken? Lukas lienee yksi laajimmin Ukrainaa täysimittaisen sodan aikana kiertäneistä suomalaisista. Millainen dokumenttielokuva ukrainalaisista sodan keskellä on syntymässä ja millaista elämä siellä on juuri nyt?

”Kävisipä maalle kuinka huonosti vain, niin ainakin jälkipolville jäisi dokumenttini vastarintaa tekevistä ihmisistä. Ukrainalaiset eivät olleet mikään alistunut lammaskatras.”

Kulttuuriykkösen haastattelussa sellisti, elokuvaohjaaja ja pelimusiikkia soittavan Game Music Collectiven taiteellinen johtaja Lukas Stasevskij kertoo Ukrainan kokemustensa lisäksi myös polustaan ammattimuusikoksi ja elokuvantekijäksi. Toimittajana on Leena Peltokangas.]]></description><pubDate>Thu, 21 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-495e1b7a082a4d69879fe5ba33869de4.mp3" type="audio/mp3" length="602112"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-21T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3136"/><itunes:duration>52:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ovatko Jussi-palkinnot totuus kotimaisesta elokuvasta?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67952860</link><guid isPermaLink="false">1-67952860</guid><description><![CDATA[Kulttuuriykkönen uppoutuu kotimaisen elokuvan vaiheisiin Jussi-palkintojen kautta. Kipsinen mutta ylväästi seisova patsas on hyvä symboli vaatimattomasta mutta omilla jaloillaan seisovasta suomalaisesta elokuvainstituutiosta, joka vuosittain palkitsee maamme sykähdyttävämpiä elokuvatapauksia. 

Vuonna 1944 ensimmäisen kerran jaettu palkinto on kulkenut vuodesta ja vuosikymmenestä riippuen loisteliasta, hyljeksittyä tai arvostettua polkua. Sitkeä Jussi — 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa -tietokirjan kirjoittajat pitävät pienenä ihmeenä, että Jussi-palkintoperinne on elänyt näihin päiviin saakka. Mutta minkä takia, ja millainen on ollut Jussien vaikutus kotimaiseen elokuvaan ja sen kehittymiseen?

Aiheesta keskustelemassa toimittaja-tietokirjailija Jaana Semeri sekä Sitkeä Jussi -tietokirjan tekijät toimittajat Anton Vanha-Majamaa ja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa. ]]></description><pubDate>Wed, 20 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-62f79dc2259f45eb8dd52cd87aad79d0.mp3" type="audio/mp3" length="609408"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-20T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3174"/><itunes:duration>52:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Botoxista ylipainoon ja isompiin rintalihaksiin - Miten ulkonäköpaineisiin kannattaa suhtautua?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://arenan.yle.fi/1-67952630</link><guid isPermaLink="false">1-67952630</guid><description><![CDATA[Miltä mä näytän? Kehopositiivisuudesta ja kehon muokkaamisesta.

Ulkonäössä, kehossamme ja sen eri ominaisuuksissa on kyse geeneistä, mutta yhä useampi myös muokkaa omaa ulkonäköään. Ilmiöön liittyy paljon mielipiteitä, vaikka kehonmuokkausta on tapahtunut aina. Naisten korsetit tai joidenkin alkuperäiskansojen tapa viillellä ihoon merkkejä tai venyttää huulia ovat yhtä lailla kehon muokkaamista.

Ulkonäöstä puhutaan myös pääomana, vaihtotavarana. Onko ulkonäöstä siis hyötyä paitsi parisuhdemarkkinoilla, myös työmarkkinoilla?

Kehopositiivisuus muistuttaa, ettei toisten kehoa pitäisi kommentoida eikä hyväksyä painoon tai ulkonäköön perustuvaa syrjintää. Ylipaino on kuitenkin selkeä terveysriski, joten voiko lääkäri kehottaa henkilöä laihduttamaan terveyssyistä?

Keskustelemassa tanssija Henna Räty, kehopositiivisuusaktivisti, toimittaja Nelli Hyttinen sekä taidehistorioitsija Antti Kauppinen, joka muutama vuosi sitten sai yllättävän kutsun malliimaailman ytimeen ja Milanon catwalkille.

Toimittajana Liisa Vihmanen
]]></description><pubDate>Tue, 19 Mar 2024 16:30:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-04106edc3642448ead7773b3026cabbf.mp3" type="audio/mp3" length="595776"/><dcterms:subject><![CDATA[Kulttuuriykkönen]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-19T16:30:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3103"/><itunes:duration>51:43</itunes:duration></item></channel></rss>